Luottamuspaikkamuutos – varasta varsinaiseksi

Taitaa olla aika tehdä yhteenvetoa ensimmäisestä vajaasta kahdesta vuodesta valtuustoryhmässä. Olen ollut tähän asti valtuustoryhmäni ensimmäinen varavaltuutettu ja näin ollen olen ollut mukana monessa  valtuustokokouksessa varsinaisen sijalla.

Valtuustoryhmässä työskentely on ollut antoisaa. Toimin ryhmän sihteerinä ja käymme vilkasta, joskus kiivastakin keskustelua monesta asiasta. Muottiin mua ei ole saatu. Tosin sitä ei ole edes yritetty. On vain todettu, että sä oot just hyvä tuollaisena.

Valtuustossa moni asia on ihmetyttänyt, kankeus ja saman toisto puheenvuoroista seuraavaan. Käytännöt ovat minulle uusia, mutta onneksi aina voi kysyä neuvoja ja vinkkejä.

Valtuustotyöskentely on ryhmätyötä, jokaisella on jostain alueelta osaamista, jota voi käyttää ja aina on joku, jolta voi kysyä.  Tietoa jaetaan ja pyritään hyödyntämään parasta asiantuntemusta, joka on käytössä, jotta voisimme tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä parhailla mahdollisilla käytössä olevilla tiedoilla.

Välillä hämmentää kapulakieli, asioita kierrellään, joskus jopa päätöksiä piilotetaan liitteeseen. Todella tarkkana saa olla. Siltikin joitakin asioita jää huomaamatta ja jälkikäteen on todella ikävä kiistää tai yrittää muuttaa asiaa.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on ”avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä”. Tästä kävin yhdessä syksyn kokouksessa pitämässä puheenvuoroa. Siitä on lähes jokaisessa kokouksessa, jossa olen ollut mukana, puhuttu. Siis siitä, että päätösten pitää olla ymmärrettäviä.

Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.

Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa ja kulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;

entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?

Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.

Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.

Olen käynyt myös jättämässä kaksi valtuustoaloitetta

lisäksi 13.2.2019 kokouksessa tein valtuustoaloitteen siitä, että niin

uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Kerron siitä tulevassa kirjoituksessani ja laitan sen vielä kokonaisuudessaan Aloitteitani-sivulle

Olen käynyt pitämässä ryhmäpuheenvuoroja ja puheenvuoroja, mm

Olen myös lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valitsi minut myös lapsiasiahenkilöksi yhdessä puheenjohtajamme Jani Mélingin kanssa.

Nämä luottamuspaikat tarkoittavat sitä, etten voinut enää jatkaa aluetoimikunnan puheenjohtajana enkä alueiden johtokunnan jäsenenä. Tosin johtokunnan jäsenenä jatkan valtuustoryhmän edustajana. Se jäsenyys eroaa sillä tavalla aiemmasta, että nyt minulla on vain puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Inkeri Kankaan jätettyä erohakemuksensa valtuustosta, on minut nimetty lain mukaisesti valtuuston jäseneksi. Inkeri jättää todella isot saappaat jälkeensä ja teen parhaani, ettei hänen tarvitse katua tai harmitella raskasta päätöstään.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/738078-inkeri-kangas-jattaa-valtuuston-lotta-paakkunainen-nousee-tilalle

Lapsen tulisi saada syödä vegaanisti

Lohjan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan Lapsiasiahenkilönä murisen, sillä Lohja on hyvin epätasa-arvoinen lasten kesken. Omana pyrkimyksenäni lapsiasiahenkilönä on tuoda lasten näkökulmaa esiin päätöksenteossa, pyrin olemaan myönteinen ja nähdä asioissa sen hyvän puolen ja tuoda niitäkin esiin. Mutta jos jokin asia pitäisi korjata, tulisi siitäkin puhua ja pyrkiä korjaamaan se niin, että lapsen etu nähdään ensimmäisenä ja perimmäisenä syynä ja tavoitteena.

Jos asut syrjässä, et saa samanlaista opetusta kuin kaupungissa. Tästä kirjoitan myöhemmin lisää, sillä tässä kirjoituksessani keskityn syrjintään ruokavalion vuoksi.

Jos olet vegaani, et saa vakaumuksesi mukaista ruokaa koulussa. Tämä on lasta syrjivää. Varhaiskasvatuksessa moni vegaaniperhe joutuu viemään omat eväät päiväkotiin.


Tein valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Valituksen voi tehdä tästä. 

Liitteeksi valitukseen laitoin erityisruokavaliolomakkeen ja koulun ruokalistan.

Erityisruokavaliolomakkeen laitoin siksi, että se on aika suppea.

Ruokalistasta laitoin kuvan, koska se kuvaa hyvin tilannetta. Kuva on kasvisruokalista. Ruoka on hyvää ja ravitsevaa, monipuolista, mutta se ei tarjoa vegaanista vaihtoehtoa. Vegaaninen voisi olla kaiken pohjana.

Olen antanut tyttärelleni luvan vuoden alusta olla vegaani. Olin jonkin aikaa harkitsevalla kannalla asiassa, sillä minulla ei ollut tarpeeksi tietoa vegaaniruokavalion riittävyydestä kasvavalle lapselle. Olen nyt lukenut aika paljon asiasta ja kävin Vihreiden järjestämässä tapahtumassa, jossa oli ravitsemusalan ammattilainen puhumassa asiasta. Kävimme erittäin hyviä keskusteluja asiasta ja sain paljon lisää hyvää tietoa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi 24.1.2017 uuden kouluruokailusuosituksen yhteistyössä Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Edellinen suositus oli vuodelta 2008.

Uudessa suosituksessa kasvisruokavaliot on huomioitu ja kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa, suosituksissa todetaan. Näistä toinen vaihtoehto voi olla kasvisruoka. Suositus ei ikävä kyllä takaa sitä, että vegaani saisi ruokaa. Vegaanien ongelmana kouluruokailussa onkin usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta.

Tiesittekö muuten, että Lohjan kaupunki sai yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ratkaisun, jossa se kieltää Lohjan kaupunkia syrjimästä varhaiskasvatuksessa siksi, että kaupunki ei tarjoa vegaaniruokaa tiettyä vakaumusta edustaville vaikka se tarjoaa vastaavasti muita erityisruokavalioita muiden vakaumusten edustajille.

Kaupunkia ei kiinnosta.

Vegaanina oleminen on perusoikeus, joka sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan, jossa taataan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.

Omat kiitokseni Karoliinalle, jolta sain tärkeää alustusta ja joka on tässä asiassa ollut jo kauan aktiivinen.

Lähteet:

https://www.vegaaniravitsemus.fi/uutiset.html?81795

http://www.julkari.fi/handle/10024/129744

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/704987-vegaanilla-on-koulussa-nakkaripaivia-lihansyoja-paastoaa-kasvisruokapaivana

http://ruokalista.lohja.fi:3502/#/c9b8c923-5717-e611-80db-005056ba3b8f


Mitä lautakunta päätti yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan keskiviikon (30.1.2019) kokouksen pykälä yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta herätti todella paljon keskustelua jo etukäteen ja edellisviikon perjantain jälkeen sain suoria yhteydenottoja kymmeniä niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Sain todella hyviä uusia näkökulmia ja kävin hyviä keskusteluja. Huoli oli suuri, varsinkin alueilla, joissa kunnalliset varhaiskasvatuspaikat on täynnä ja ainoa palvelu lähellä on yksityinen. Lohja on myös ainutlaatuisessa asemassa siinä suhteessa, että meillä on tarjota vaihtoehtopedagogiaa maaseudulla ja vielä niin, että pedagogiaketju on varhaiskasvatuksesta peruskoulun yhdeksänteen luokkaan.

Tein lukuisia vastaesitysluonnoksia ja etukäteen olin ilmoittanut tällaisesta, jota käytettiinkin sitten pohjana esittelijän muutettuun päätösesitykseen:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa. 2.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen”

Olin valmistautunut myös uudelleenvalmisteluesityksellä, mutta keskustelun aikana kävi ilmi, että uudelleenvalmistelu pitkittäisi päätöstä kohtuuttomasti perheitä ajatellen ja vaikuttaisi ensi syksyn eskareihin, sillä haku eskariin on kesken ja se päättyy ennenkuin ehdittäisi päättää asiasta.

Lopullinen vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.
2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
3.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen

Esitys hävisi (4-9). Vastaesitysteni tappioputki jatkuu siis. Mutta nykyinen muutettu esitys on parempi kuin alkuperäinen.



Lautakunta päätti siis:

1. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioon ottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

Järnefeltin koulun uusi sijainti päätöksessä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 30.1.2019 käsittelimme Järnefeltin koulun uutta sijaintia. Järnefelthän on vakava sisäilmakohde, tästä pääset lukemaan muutaman kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

Järnefeltin koulu

Kävimme pitkää keskustelua koulun uudesta paikasta. Kehityspäällikkö oli esittelemässä meille vaihtoehtoja ja kertomassa prosessista. Kysyin pihasta, onko tontilla riittävästi tilaa ja sain hyvän kuvauksen mahdollisuuksista, ihania visioita lasten leikkipihasta: rinnettä voi käyttää kiipeilytasanteiden rakentamiseen jne. Lautakunta yksimielisesti hyväksyi muutoksen päätöstekstiin, jossa painotamme sitä, että suunnitttelussa huomioidaan turvallisuus ja liikennesuunnitelma.

Kysyin myös miksi nykyinen sijainti ei ole ensisijainen vaihtoehto. Alueen liikennejärjestelyt ja ajoyhteys on huonot, sijainti hieman syrjäinen ajatellen Virkkalan kehittämistä ja kokonaisvaltaista oppilaskuntaa.

Olin etukäteen valmistellut vastaesityksiä, mutta keskustelun ja saamieni lisätietojen perusteella en esittänyt niitä. Olin miettinyt koululle paremmaksi paikaksi nykyistä sijaintia tai urheilukenttien vierustaa. Esittelyn perusteella kuitenkin hylkäsin ne. Esityksen ja keskustelun perusteella totesimme ehdotetun paikan olevan todennäköisesti paras niin liikenteellisesti kuin alueellisestikin.

Lautakunnan päätös oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

Olin aluksi epäileväinen, sillä olin käynyt tutustumassa kaikkiin esitettyihin paikkoihin, enkä ollenkaan ollut vakuuttunut pihan koosta. Olin myös keskustellut usean alueen vanhemman ja perheen kanssa. Tässä kirjoituksessani kerron tutustumiskäynnistäni ehdotettuihin paikkoihin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/


Kysyin samalla myös selontekoa Ristin oppilaiden tilanteesta ja pyysin, että valmistelussa otettaisi huomioon se, että Ristin koululta on kuulunut oireilmoituksia, Rauhalan koululta ei. Olisiko mahdollista laittaa Ristin koulun lapset ensisijaisiksi siirtyjiksi uuteen kouluun. Välimatka koulujen välillä on yksi kilometri. Toki se vaatii oman päätöksensä, mutta lasten terveys on ensisijaisen tärkeää. Rauhalan perheet ovat tyytyväisiä kouluun, eikä sieltä ole tullut sisäilmaoireilmoituksia, toisin kuin Ristin koulusta.

Pyysin selontekoa myös Källhagenin tilanteesta, nimenomaan oppilaiden tilanteesta ja koulun yleiskunnosta.

Toki minua vähän toppuutteltiin, sillä nämä asiat eivät kuulu Järnefeltin pykälään, niitä käsitellään erikseen, mutta olen eri mieltä. Samalla tulee miettiä, sillä nämä tulee nähdä kokonaisuutena, jokainen vaikuttaa toiseen.

Talouden tasapainottaminen jäi pöydälle


Eilinen (30.1.2019) lasten, nuorten ja perheiden kokous oli aikas raskas ja täynnä pettymyksiä.  Istuimme hartaasti ja keskustelimme paljon. Päätettäviä asioita oli paljon. Päätimme mm

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteista 1.8.2019 alkaen

Lautakunnalle oli tuotu koulumatkakuljetusten periaatteet hyväksyttäväksi. Periaatteita oli korjattu hieman: ”koulumatkan vaikeus ja rasittavuus” kohtaa oli tarkennettu. Periaatteissa oli pyritty helpottamaan perheiden arkea. Tätä ideaa ajattelin hyödyntää ja saada pari muutosta aikaan. Muutokset käsiteltiin erillisinä äänestyksinä. Esitin:

  1. muutosta kohtaan koulumatkan pituus: Muutettu teksti menisi näin: Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (hävisin 3-10)
  2. Lisäys kohtaan koulukuljetuksen myöntämisen perusteet: Esikoululainen tai koululainen on oikeutettu koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. (hävisin 5-8)

Perusteluinani oli kohtaan yksi se, että teksti on suora lainaus perusopetuslain pykälästä 32. Tosin se ei velvoita suoraan kodin ovelta hakemaan, vaan mahdollisimman läheltä. Nyt eskarilainen voi joutua kävelemään pitkänkin matkan esim bussipysäkille. Lisäämäni teksti rajaisi mahdollisuuksia ja saattaisi velvoittaa kaupunkia hakemaan eskarilaisen kotiovelta tai -portilta.

Perusteluina kohtaan kaksi oli perheiden tasavertainen kohtelu ja lasten tilanteen helpottaminen. Tästä keskustelimme jo syksyllä valtuustoaloitteen käsittelyn myötä. Tässä linkissä siitä enemmän: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/07/valtuustoaloite-tasa-arvoisesta-koulukyytioikeudesta-kasittelyssa/


Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako

tuntijako meni ikävä kyllä esityksen mukaisesti, eli tuntijakoa muutetaan niin, että matematiikan, äidinkielein ja ympäristö- ja luonnontieteen tunteja vähennetään. Puheenjohtaja teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Jatkaa Lohjan suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa 1.4.2015 tuntijaon mukaisesti lisäten kuitenkin varhennetun kieltenopetuksen tuntijakoon jo 1.1.2019 alkaen. Määräraha katetaan talousarvion sisältä mm. Lanupen johtamisjärjestelmän harkinnanvaraisista korvauksista.

2. ottaa uuden tuntijaon käyttöön 1.8.2019 alkaen

3. ohjeistaa opetustoimea valmistelemaan ja toteuttamaan tuntijaon muutoksen edellyttämät tarvittavat muutokset primuksessa ja opetussuunnitelmissa sekä huolehtimaan varhennetun kielenopetuksen osalta tarvittavasta opettajien koulutuksesta

ja samma på svenska. Tosin vastaesitystä vedettiin pois tasavertaisuuden vuoksi.

Viranhaltijat eivät pitäneet johtamisjärjestelmän harkinnanvaraisiin korvauksiin kajoamisesta. Toki ymmärrän, että kehittämistyöhön ja johtamisjärjestelyihin varatut harkinnanvaraiset korvaukset tuovat lisämotivaatiota tehdä kehittämistyötä nimenomaan juuri lasten hyvinvointia ajatellen. Harkinnanvaraiset korvaukset eivät ole lakisääteisiä.

Monessa kohtaa esim talouden tasapainottamislistalla lasten palvelujen karsimista esittävissä kohdissa todetaan, ettei palvelu ole lakisääteistä, jolla tunnutaan puolusteltavan esityksiä.

Nuorisotyön päiväleirikokeilu

Kesäleirien osallistujamäärät ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina ja nuoristyöntekijöiden ehdotuksesta lähdetään pilotoimaan päiväleirejä. Tämä esitys kuulosta todella hyvältä ja toivottavasti se vastaa perheiden tarpeisiin.

Tarkoituksena on, että leiri olisi osallistujille ilmainen, jolloin mukaan on helpompi saada myös vähävaraisten perheiden lapsia. Jokaiselta leiriläiseltä perittäisiin kuitenkin ruokamaksu noin 25 euroa / viikko.  Leirit on suunnattu 1-6 luokkalaisille.

Talouden tasapainottamisohjelma

Lista jätettiin pöydälle, aivan kuten muutkin lautakunnat ovat tehneet meitä ennen. Ennen seuraavaa käsittelyä saamme kuitenkin esittää kysymyksiä ja lisäyksiä listalle, poistoja ei saa tehdä. Puheenjohtajan esityksestä teemme omaa viiden kohdan priorisointia ja pidämme seminaarin ennen seuraavaa kokousta, jossa käsitellään listaa.Lista on täynnä epäloogisuuksia, toisiaan kumoavia esityksiä, huonoja säästökohteita ja erikoisuuksia. Tulen tekemään kysymyksiä ja lisäyksiä listalle. Tuntikehysleikkaus on yksi, josta haluaisin pienentää leikkausta, pitää vain kehittää, mistä se kustannetaan.

Käsittelimme myös uutta Järnefeltin koulun sijaintia, josta kerron lisää huomenna sekä palvelusetelirajausta, josta kerron myöhemmin.

Talousennusteiden mukaan pitäisi nostaa kytkintä, vai pitäisikö?


Etsiessäni erästä muutaman vuoden takaista artikkelia törmäsin vahingossa tähän vuoden 2015 aikaiseen julkaisuuni (on muuten ajankohtainen edelleen):

Lohjan kaupunki järjesti avoimen tilaisuuden koskien palveluverkkoselvitystä. Oli todella hyvä tilaisuus, kiitos kaupungille siitä. Tilaisuuden puhujat olivat mielenkiintoisia ja hyviä.


Turun Yliopiston Sami Tantarimäki (hänen puhettaan odotin todella paljon ja kotona hehkutin etukäteen, kuinka Tantarimäki tulee, jess!) puhui mm. muutoksesta, kuinka se on välttämätöntä.



Kouluverkon vaikuttajaraadin näkökulmaan hän ei juuri tuonut uutta, mutta kiinnostavia ajatuksia kuitenkin ja muutaman asian voisin nostaa hänen puheestaan tähänkin.
Hän totesi, että tutkimusten mukaan lähikouluja lakkautettaessa verrattiin niiden tuomia haittoja ja etuja. Haittoina:
-perheiden ajankäyttö muuttuu
-lapset etääntyvät yhteisöstä
-perheen yhteinen aika vähenee
-tiivis yhteistyö koulun ja kodin kanssa muuttuu


myönteisinä asioina, etuina
+uudet kaverit
+uudet sosiaaliset verkostot lapsella
+uudet sosiaaliset verkostot vanhemmilla
+liikkuminen


Eräs mielenkiintoinen seikka, johon haluaisin pureutua on se (itse olen toitottanut tasa-arvoistamisen ja tasavertaisuuden puolesta, mutta kuunnellessani alkoi ajatuksissani kehittymään toisenlainen näkökulma).

Maaseutu ja kaupunki ovat kiistattomasti erilaisia sekä maantieteellisesti että asukasmäärältään ja asukastyypiltään. Tällä tarkoitan siis sitä, että useammin maalla-asuvan suku on asunut samassa talossa jo 400-500 vuotta. Sitä ei voi luokitella enää valinnaksi. Ja ihmiset, jotka ovat vapaaehtoisesti muuttaneet maalle, hakevat ehkä maaseudun väljyyttä, rauhaa, luontoa, mitä tahansa sieltä hakeekin. Työpaikat ovat usein kaupungissa, muualla. Työt eivät vielä toistaiseksi liiku samalla tavalla kuin ihmiset. Se pitäisi suoda kaikille. Vapaus valita asinpaikkansa. Ja yleensä työikäisillä on perhe, lapsia, joiden vuoksi usein myös asuinpaikkaa on katsottu sillä silmällä, että se koulu olisi edes kymmenen kilometrin päässä.

 Eli tasa-arvoisuutta voi olla myös se, että siellä maalaiskylällä on se koulu, johon tullaan 10-20 km:n päästä, ei niin, että oppilaat lähtevät 40-50 km päähän. Tasa-arvoisuus ei näissä asioissa välttämättä tarkoita sitä, että on niitä koulukeskuksia ja että opetusryhmät ovat samankokoisia sekä kaupungissa että maalla. Se ei ole mahdollista. – koulut eivät ole sulatusuuneja – tasapäistäminen ei aina ole hyvä asia. Kaikki nyt vaan eivät ole samanlaisia. Toisaalta on tärkeää antaa ne tasa-arvoiset ja tasavertaiset mahdollisuudet. Tasa-arvoisuus on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä tasa-arvoisuus katoaa, esim. kaupunkialueella oleva koulu ja maaseudulla oleva koulu eivät maantieteellisestikään voi olla tasa-arvoisia.

Koulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata. Saadaan synergiaetuja, esim oppilashuollossa, kirjastotoimessa, kulttuurin saralla, niitä pystyisi lukemattomilla tavoilla kehittämään, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia, niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin. Esimerkkinä tästä Oinolan alakoulun, Nummen yläkoulun, Oinolan esikoulun, kaupungin ja Nummen kyläyhdistyksen kesken suunnitellaan jo syksyä, yhteistä tapahtumaa, jolla voisi esitellä uuden monitoimija-alueen mahdollisuuksia kivalla tavalla, esim. luomumessuilla. Tuodaan sitä omaa aluettaan, alueen omaa osaamista näytille. Rakennetaan alueylpeyttä, omasta koulusta ja koulualueesta, joka palvelisi alueena niin perheen pienimpiä kuin sitten iäkkäämpiäkin.
Yksi mielestäni kehitettävä asia olisi se, että kaupunki tekisi kolmannen sektorin kanssa yhteistyötä esim. koulun tekstiilityön tunnilla, kuten esimerkiksi Hyrsylän kyläkoulussa on tehty. Kylämummot tulisivat esim virkkaamaan, neulomaan ja samalla auttaisivat oppilaita, opettajalle jäisi enemmän aikaa keskittyä opettamiseen, mummot opettaessaan pääsevät lasten seuraan ja kertomaan juttuja, oppilaat saisivat opetusta ja samalla seuraa mummoista ja ehkä vahingossa jäisi viisauden ajatuksia mieleen. Sosiaaliset taidot paranisivat ainakin huimasti, ainakin kehittyisivät. Lapsia se rikastuttaisi myös siinä suhteessa, että toisilla isovanhemmat ovat kaukana, eikä ole mahdollisuutta saada sitä kontaktia iäkkäämpään väestöön. Toisaalta onhan tässä upeassa ideassa heti ongelma: kuka kuljettaa?
Olisiko mahdollista, että kaupungin toimialojen yhteistyö voisi parantua? Suunniteltaisiin yhdessä logistiikka:

  • kuljetukset -> aluksi esikoululaiset ja koululaiset kouluun -> sama auto hakee ikääntyvät ja vie palvelupisteelle, päivätoimintaan -> sama auto ajaa taas hakemaan kylämummot sovitusta paikasta ja vie koululle, jolloin jo esikoululaiset saattavat päästä kotiin ja kuski kuljettaa, jnejne.
  • lukujärjestys, koulujen lukujärjestykset tulisi siis synkronoida myös näiden asioiden kanssa
  • kyläruokailut ->kouluilla jää ruokaa usein yli, iäkkäät syövät välillä miten saattuu, ovat yksinäisiä, mitä jos alueen iäkkäät (jos alueella ei ole palvelu- tai päivätoimintaa) tulisivat koululle syömään?

kaikki nämä pitäisi samaan aikaan suunnitella. Saattaa olla haastavaa muuttaa byrokratian kulttuuria, mutta voisiko se tuoda säästöjä, voisiko kaupungin esimerkillinen yhteistyö luoda myös hyvää yhteishenkeä kuntalaisiin? Ollaan avoimia ja pyritään poisoppimiseen.

Mutta palveluverkon muutosten tuomia no, muutosten, arviointia tulisi tehdä ennen ja jälkeen. Ja, kuten edellä mainitsin, yksi tärkeä seikka on se, että olisimme avoimia uudelle. Uusille mahdollisuuksille ja vanhasta poisoppiminen. Ei ole helppoa.

Mahdollisen lakkautuksen jälkihoito on muutakin kuin koulukuljetukset, tulee arvioida minkälaisia alueellisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia sillä on ollut. Asuinalueet elää ja yleensä ihmiset oppivat elämään uusien ratkaisujen kanssa. Tärkeää tässä vaiheessa on sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, eli vastuunkanto tehdyistä päätöksistä, ratkaisuista ja vastuunanto. Kuntalaiset kantavat vastuun yhä enemmän ja enemmän omista palveluistaan. Kuten kehittämisjohtaja totesi, kuntalaiset tulevat käytännössä maksamaan enemmän ja enemmän palveluistaan. Toki maaseudulla se tulee kirpaisemaan enemmän pidempien etäisyyksien vuoksi.

Kun puhutaan palveluista, niiden laadusta ja määrästä, usein verrataan esim. Rovaniemelle. Hyvä vertaus, mukava, hyvä paikka, mielestäni vertaus pohjoiseen ontuu asuessamme näinkin lähellä pääkaupunkia. Totta on se, että palveluverkkomme on laaja ja tiheä. Sitä tulee järkevöitää, jotta pystymme takaamaan laadun, tai ehkä jopa parantamaan sitä.

Tilaisuudessa puhui myös FCG:n konsultti, Kimmo Haapasalo. Alkuun hän esitteli tilastokeskuksen
väestöennusteen vuosille 2013-2029 (+3%).
-nuoriso -4% -työikäiset -10% -vanhuspalvelu +91!
Jaahas, näyttäisi siltä, että ennusteiden mukaan pitäisi nostaa kytkintä. Olin aikeissa lähteä tilaisuudesta ennen tätä konsultin puhetta, sillä lupasin olla kotona ajoissa. Nuo edellä olevat luvut saivat kuitenkin minut kuuntelemaan ja miettimään. Nyt olisi työvoiman rekrytointi Lohjalle ensiarvoisen tärkeää. Lohjalta lähtee jälleen suuri työnantaja pois, Mondi. Nyt olisi oiva tilaisuus, ehkä oikeastaan pakkorako rekrytoida elinkeinojohtaja, (tämä oli yksi asia, minkä olisin halunnut sanoa vielä tilaisuudessa) tukemaan yrittävää Lohjaa. Saadaan uusia yrittäjiä Lohjalle, uusia työmahdollisuuksia, veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen (vähenemiseen) EI VOI olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Talouden tasapainottamisen yksi keinoista on luonnollisesti palvelujen tarpeen vähentyessä supistaminen. Mutta, mitä jos nyt esim. koulujen kohdalla, mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle. Nyt olisi loistava hetki kehittää palvelua, tehdään upeasta, monimuotoisesta kouluverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään siihen, kuinka luodaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon, tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko, kuten esim. Pudasjärvi rakentaessaan suuren hirsikoulun. Ei tehdä samaa, mutta vastaavanlainen, työikäisille suunnattu, lapsiperheille suunnattu. Talousjohtajan sanoin, nyt olisi edullinen aika investoida korkotason ollessa alhaalla, mutta verotulot pienenevät. No ei ne kyllä tule kasvamaankaan tällä tavalla. Haluaako kaupunki todella vähentää työikäisten määrää edelleen?  Talousjohtajan (ja kaikkien muidenkin) mielestä kaikesta ylimääräisestä on päästävä eroon, totta, niinhän se kotonakin on,  mutta kuka määrittää ja millä spekseille sen, mikä on ylimääräinen? Tukipalvelupäällikön sanoja mukaillen: mielummin elän velan kanssa hyvässä talossa kuin huonossa.
Talousjohtaja kysyi puheensa jälkeen, että mitä nyt pitäisi tehdä? Kysymys oli varmaan heitetty ilmaan pohdittavaksi, sen verran kovat oli madonluvut taloudesta, mutta minä en nyt vain ymmärtänyt sitä ja pyysin puheenvuoroa. Olimme jo aikataulusta myöhässä, joten kaupunginhallituksen puheenjohtaja pyysi minua muistamaan kysymykseni, jotta voisin esittää sen kysymysosiossa. Ei mulla kysyttävää tähän ollut, olisi ollut kommentti. Ehkä se olisi kommentti/kysymys.
Jotta voisimme oppia mahdollisista virheistä, tulisi meidän ensin esittää kysymys: Miten tähän on tultu? Miksi korjausvelkakierteeseen on tultu? En tarkoita syyllisten etsimistä, syyn hakemista, vaan ihan sitä, että katsotaan, mitä on tehty ennen. No, se meni pieleen. Mitä voisimme tehdä paremmin, jotta ehkäisisimme tulevassa vastaavan.

  • tutkitaan
  • suunnitellaan
  • ennaltaehkäistään
  • yhteistyö toimialojen kesken

Tulipalojen sammuttelu on kovin aikaa, rahaa ja muita resursseja vievää. Jätetään se palomiehille ja -mestareille. Tehdään me tästä parempi kaupunki! Selväksi tuli myös tilaisuudessa se, että palvelujen rakennetta tulee muuttaa. Varmasti totta, en kiellä. Mutta samalla toimialat kikkailevat taseidensa kanssa ja toinen toimiala maksaa. Näissä palvelu- ja kouluverkkokeskusteluissa tykätään puhua valtuuston hyväksymästä maankäytön kehityskuvasta, jota on tehty kuntalaisten kanssa yhteistyössä aluetoimikuntien kautta. Hienoa, että se huomioidaan, mutta kasvustrategia, kaupungin oma kasvustrategia ja sen tavoitteet jätetään sivuun. Välittömiä taloudellisia säästöjä ei koulujen lakkautuksista kaupunginkaan mukaan juuri saada.
Kehitysjohtajan mukaan Lohjalla on tällä hetkellä 40 koulua, joissa on 5600 oppilasta. Niihin mahtuisi 7000. (Lohjalle muuttovoittopotentiaali on siis tästä jo laskettavissa) Tämän tiivistämisen ja lakkautusten myötä kymmenen vuoden päästä Lohjalla olisi 32 koulua, joten säästötkin jäävät pieniksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan haastattelun (L-U 7.5.2015) mukaan säästöä tulisi kymmenessä vuodessa 4,6 miljoonaa.
Hiivin kesken tilaisuuden pois, olin ollut jo aivan liian kauan ja kotona lapset olivat jo nukkumassa ja mies hieman nyreissään, olin myöhästynyt kotiintulolupauksestani. Mulla käy liian usein niin kokouksien ja näiden tilaisuuksien kanssa. En malta poistua, jään kuuntelemaan ja (liian usein) kommentoimaan. Totuushan tässä kaikessa on se, että vaikka saan paljon kiitosta jaksamisesta, osallistumisestani, niin ei se olisi mahdollista ilman Jyriä, miestäni. Vaikka hän nurisee, että ”äiti on kokoajan kokouksissa”, kun lapset kyselevät, että äiti minne sä meet nyt, niin hän silti tukee.

Sain aamulla pysäyttävän muistutuksen. Se oli kuva nuupahtaneista valkovuokoista. Mutta se oli ihana, tärkeä kuva. Poikani, 3v, oli kovalla vaivalla kerännyt kukkia ja toi ne minulle sanoen: ”äiti, nämä on sulle. Ne on rakkaudesta.”
Olen ollut liian vähän läsnä lapsilleni ja miehelleni, olen keskittynyt liikaa tekemään kouluverkon vaikuttajaraadin eteen, olen keskittynyt liikaa aluetoimikuntaan. Tuntuu, että olen täysin niissä syövereissä.
Tiedän lasteni tehneen ihania kortteja, askarteluja, muistamisia äitienpäiväksi ja se on ihanaa. Ihanaa on lasten into siitä päivästä, kivoista salaisuuksista. Mutta se, mitä minä toivon äitienpäivälahjaksi on anteeksianto lapsilta ja mieheltäni. Anteeksi niistä illoista, joita olen käyttänyt kokouksiin, anteeksi niistä hetkistä, joita en ole ollut kotona, vaan olen kiertänyt puhumassa kouluista. Anteeksi, etten ole ollut kanssanne.

Teksti oli siis vuodelta 2015 (https://nummentie.blogspot.com/2015/05/talousennusteiden-mukaan-pitaisi-nostaa.html)