Kategoria-arkisto:alueellinen tasa-arvo

Annetaan perheiden unelmille tilaa

Sain tänään mieltä lämmittävän puhelun upealta ihmiseltä, jota arvostan erittäin paljon. Hän omien sanojensa mukaan inspiroitui soittamaan luettuaan haastatteluni Karkkilantienoosta (5.5.2020). Keskustelimme alueen kehittämisestä ja veteraaneistamme sekä heidän muistamisestaan veteraanienpäivänä.

Tästä haastattelusta on poikinut myös muutama viesti, jotka ovat myös olleet ihania ja uusia ideoita tuotu esille maaseutumme kehittämiseksi, kiitos niistä!

Juttelin viime viikolla Karkkilantienoon toimittajan kanssa alueemme mahdollisuuksista ja tällä kertaa nimenomaan siitä, että kaupunki myy alennusmyynnillä tontteja Nummen ja Pusulan alueella. Onko se hyvä tapa myydä, vai olisiko parempi tapa myydä tontteja hyvillä peruspalveluilla? No, sitä voimme pohtia. Keinoja voisi ehkä käyttää moniakin, mutta toisinaan joutuu käyttämään erilaisia, jos katse ei halua siirtyä tai taittua.

Kerroin, että kaupungilla kyllä tosissaan on yritetty markkinoida (kaupunkia), mutta siinä vaiheessa, kun luovuttiin maaseutukaupunki-statuksesta, menetettiin suuri markkinointivaltti. Lohja on kuitenkin nimenomaan maaseutukaupunki. Nummi-Pusulalla oli upea slogan ”tilaa unelmille”, jota pitäisi jalostaa ja ottaa käyttöön jälleen. Lohjan maaseudun vetovoima parantuisi ja kasvaisi, jos antaisimme lapsiperheille tilaa unelmoida. Täällä voidaan unelmoimisen lisäksi elää realistista elämää.

Toin esille myös sen, että citymaalaisuus on nouseva trendi, kuten nyt on jo jonkin aikaa puhuttu, mutta me emme osaa hyödyntää sitä. Lohjalla olisi nyt todella merkittävä tilaisuus napata tästä kiinni, sillä sijainti on just eikä melkein. Korona-ajan eristyksen tuoma huomio siitä, että etätöitä pystyy tekemään erittäin monella alalla ja joka päivä ei ole pakko kulkea fyysisesti työpaikalle. Tämä tuo meille mahdollisuuksia. Pystymme tarjoamaa väljän maaseudun asumista lähellä suuria työpaikka-alueita.

On paljon perheitä, jotka haluavat asua turvallisessa ympäristössä maaseudun rauhassa, peruspalvelut tulee olla toimivat Nummella ja Pusulassa. Arjen tulee olla sujuvaa. Jos voimme tarjota sujuvan arjen, vetovoima kasvaa ja ihmisiä muuttaa tänne asumaan.

Muuttohaluisista lapsiperheistä minun perheeni on hyvä esimerkki: Muutimme mieheni (yrittäjä) kanssa Nummelle juuri luonnon äärelle, siedettävän matkan päähän työpaikasta (tuolloin minulla oli n. 70 km suunta), hyvien peruspalvelujen äärelle. Muutimme lastemme vuoksi, täällä olisi turvallista kasvattaa lapsia. Peruspalvelut olivat toimivia ja suht lähellä. Oli terveysasema, neuvola, päiväkoti, alakoulu, yläkoulu, lukio. Nummen alueelta on Hyrsylän ja Koisjärven alakoulut lakkautettu, lukio lakkautettu, Nummen terveysasema lakkautettiin jo Nummi-Pusulan aikaan, mutta ei Pusulan terveysasemalle ole kuin 15 kilometriä (tosin julkisella liikenteellä ei oikein pääse). Nummen yhtenäiskoulu meillä vielä on ja neuvola. Työikäisinä maksamme veroja oman osuutemme, toki kulutamme palveluja ja nimenomaan lapsemme kuluttavat niitä. Mutta sitä varten kaupunki on. Tuottaakseen asukkailleen peruspalveluja.

Me tulimme tänne unelmiemme kanssa. Ihanalle tontille, remontoitavaan taloon, johon mahtui lisääkin lapsia. Tunsimme olevamme onnekkaita.

Meillä maaseutukaupunkina on upeita mahdollisuuksia, upeita alueita, ei sössitä nyt tätä.

Sammatin ja Nummen oppilaaksiottoalueiden rajasta

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Länsi-Uusimaa uutisoi asiasta kovalla otsikolla:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/848338-nummea-ei-kehiteta-meidan-kustannuksellamme-sammatin-ylakoululaisia-esitetaan

Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.

Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.

Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:

Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista

Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.

Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.

Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.

Lotta Paakkunainen

jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 4.3.2020

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 4.3.2020 käsittelimme mm Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, lautakunnan talousarvion toteutuminen , Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2, perusopetuksen oppilaaksiottoalueet sekä esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021

Kokouksen alussa saimme erittäin kattavan ja tunteitakin herättävän esityksen lähisuhdeväkivaltatyöstä Lohjalla.

Lohjalla on otettu käyttöön syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli, jonka rakenne on kehitetty Viola -väkivallasta vapaaksi ry:ssä Mikkelissä. Lohjalla on luotu Viola ry:n ohjauksessa selkeät ja konkreettiset toimintamallit systemaattiseen lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen Hyvinvointi-toimialan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana kaikille Hyvinvointi-toimialan yksiköille ja
henkilöstölle on järjestetty perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen koulutuksia, joita ovat toteuttaneet Lohjan kaupungin omat avainhenkilöt ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Lohjalla on lisäksi koulutettu Trappan-työntekijöitä, jotka tukevat lapsia, jotka
ovat kokeneet väkivaltaa perheessään. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksioton, tunnistamisen ja asiakastyön tavoitteena on saada väkivalta loppumaan perheissä ja lähisuhteissa. Asiakkaita ja perheitä autetaan ylisukupolvisen lähisuhdeväkivallan katkaisemisessa ja MARAK-riskinarvioinnilla voidaan äärimmillään ehkäistä perhe- ja läheissurmia. Työskentelyssä keskeistä on päästä auttamaan asiakkaita varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä lähisuhdeväkivallan eskaloitumista vakavaksi ja jopa henkeä uhkaavaksi. Nämä työryhmät tekevät vaikuttavaa, raskasta ja erittäin tärkeää työtä.

Lautakunnan talousarvion toteutuminen näytti suhteellisen hyvältä. Tavoitteissa on pysytty, kuluja vähentynyt, talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimia on tehty. Mutta. Jälleen kerran jouduin toteamaan, että en haluaisi joka kokous, tai vähintään joka toinen kokous aina huomauttaa näistä ”oho”, ”hups” ”unohdimme maksaa eläkekulut/sen ja sen palkansaajien ryhmän eläkekulut. ”Otamme sen jostain budjetin sisältä, onneksi se on vain 100 000 euroa”. NÄITÄ EI SAA TAPAHTUA. Se ei ole ”VAIN” satatuhatta. Näitä tulee edelleen liian usein. Tämä on yksi syy siihen, että talousarvion seuraaminen on epämiellyttävää ja hankalaa. Ja sitä paitsi, miten voidaan UNOHTAA maksaa palkkojen sivukuluja?

Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä herätti erittäin paljon keskustelua. Olin tehnyt vastaesityksen, joka aluksi saikin kannatusta, mutta keskustelun aikana kannatukset vedettiin pois.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Hyväksyä oikaisuvaatimuksen koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2 oikaisuvaatimuksessa olevin perustein ja
2. asia valmistellaan ja päätetään olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti 3. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisena päätöksenä
– luovuttaa oikaisuvaatimuksen tekijälle kopiot hakemus- ja hakijayhteenvetoasiakirjoista siten täydennettynä, että niihin on merkitty mitä tietoja kustakin kohdasta on peitetty ja peittämisen peruste;
– luovuttaa kopion henkilökunnan kuulemistilaisuuden muistiosta;
– todeta, että haastattelijoiden henkilökohtaisia muistiinpanoja ei voida luovuttaa, koska ne jäävät julkisuuslain ulkopuolelle.

Perusteluina mm:

oikaisuvaatimuksen esittäjällä on vankat perusteet oikaisuvaatimuksessaan ja erittäin vakuuttava cv sekä saamamme asiakirjat ovat vaillinaisia.

Lautakunta lähetti asian uudelleenvalmisteluun.

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet, lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Vastaesitykseni tämän pykälän kohdalla oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

  • selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuus
  • järjestää kuuleminen ko alueilla
  • selvittää laskelmat logistiikan järjestämisestä
  • valinnaisten järjestämisestä
  • montako oppilasta koskee
  • miten vaikuttaisi koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen oppilasmäärän tasautuminen.
    Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten, kiusaamiseen puuttumisen, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (tosin Sammatista on ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan antaa uusille keinoille puuttua, toteuttaa mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppilasmäärän kasvaessa Nummen voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Toteuttamista vain vailla. Alueillamme tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä koko reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.
    Esitykseni voitti 11-2. Ja kyseessähän on vain selvitys. Ja nimenomaan YLÄKOULUJEN oppilaaksiottoalue, ei alakoulujen.

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021. Pullin koulun alueella on ensi lukuvuonna niin paljon esikoululaisia, että he eivät mahdu Mäntynummen koulun tiloihin. He siis tarvitsevat oman ryhmän, ja ryhmä järjestetään Pullin kouluun. Maksjoen ja Rauhalan ryhmät yhdistetään Rauhalaan. Tässä samalla helpotetaan muuttoa parin vuoden päähän, kun on muutto Järnefeltin yhtenäiskouluun. Näistä keskusteltiin ja keskustelin myös vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa. Hänen kanssaan käytiin erittäin rakentavaa keskustelua. Vanhempainyhdistyksen huolena oli se, että kuinka vanhemmat ovat voineet olla vaikuttamassa, lisäksi he huolehtivat niistä esikoululaisista, jotka tarvitsevat hoitoa esikoulun lisäksi. Tähän asti resurssipulaa on toisinaan saattanut aiheuttaa aamuhoidon järjestäminen.


Paljon myös koululaiset ja eskut tekevät yhteistyötä, ja sen toiminnan päättyminen olisi kurjaa niin oppilaista kuin opettajistakin.

Olin ollut aikeissa kysyä kokouksessa kuinka meidän kouluissa ja eskareissa (päiväkodeissa) covid-19 tiedottaminen hoituu? Eli millä tavalla kouluissa tiedotetaan ja ohjeistetaan lapsia, perheitä?
  kyseessä kuitenkin on aika merkittävä asia. Vastaamme yli 5300 oppilaasta ja heidän perheistään. Kokous oli pitkä ja keskusteluja paljon, oma energia oli aika lopussa, kysymykseni esittämien muistuin mieleeni vasta kotiin ajaessani. Laitoin aamulla sähköpostitse viestin ja sainkin varhaiskasvatuksen puolelta erittäin nopeasti ja kattavasti vastauksen.

Aamupäivällä myös kaupungilta soitettiin ja varmistettiin muutama seikka vastaeistyksestäni, että pöytäkirjan merkinnät tulevat varmasti olemaan oikein. Todella hienoa!

Mäntynummen alueen johtaminen

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyistä päätettäessä saimme ensin esittelyn koulujen johtamisjärjestelyistä. Koulujen johtamisjärjestelyt ovat yhtenäistämisen tarpeessa ja pyysimme tulevaan käsittelyä koulujen johtamisjärjestelyistä ja niiden yhtenäistämisestä. Mäntynummen johtamisjärjesteyjen kohdalla päätimme muutetun päätösesityksen mukaan. Päätettiin, että rehtori ja apulaisrehtori tarvitaan, muilta osin uudelleenvalmisteluun (eli vararehtorien tarve jatkossa tutkitaan). Rekry rehtorin osalta pääsee siis etenemään. Päätimme siis edellisessä kokouksessamme:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää että Mäntynummen yhtenäiskoulussa on jatkossakin rehtori ja apulaisrehtori, muilta osin asia palautetaan takaisin valmisteluun.

Kokoukseemme 4.12.2019 asia tuotiin käsiteltäväksi uudelleenvalmistelun jälkeen.

Olin ehtinyt miettiä enemmänkin asiaa tällä välillä ja keskustellut opetusalan ihmisten kanssa. Mietin, että koska nykyiset vararehtorit on nimetty heinäkuun loppuun 2020 asti edellisen palvelupäällikön määräyksellä ja sinne asti jatkavat joka tapauksessa. Minusta asialla ei ole mikään kiire. Kuinka me tuemme koulujen johtamista? Mietin myös sitä, että nykyinen vararehtoriresurssi on kaikistä tärkein Mäntynummen alaisille Pullin ja Lehmijärven kouluille, joita johdetaan erittäin kapealla resurssilla. Lehmijärvellä on vararehtori kahden tunnin huojennuksella ja hoitaa pestiään todella hyvin (Lautakunnalle tosin puhutaan aina yhteysopettajasta, jolla on yhden tunnin huojennus tehtävien hoitamiseen). Pääkoulussa se ei ole niin välttämätön, mutta toki antaa rehtorille mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa esim. Pullin ja Lehmijärven johtamiseen.

Olin ajatellut esittää että: Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyihin palataan keväällä, jolloin avataan muidenkin alueiden johtamisjärjestelyt.

Päätösehdotuksena meillä oli:

1. Mäntynummen yhtenäiskouluun ei rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kohdenneta vararehtoriresurssia.

2. jatkossa, kun yhtenäiskoulun koko ylittää 500 oppilasta , koulussa on rehtori ja apulaisrehtori. Alle 500 oppilaan yksiköissä jatketaan rehtori-vararehtori -mallilla.

Minun esitystäni ennen kokousta käytävässä keskustelussa torjuttiin mm sillä, että esityksessähän puututaan muidenkin koulujen johtamiseen (päätösesitys kohta 2) ja moneen kertaan minulle todettiin, että pienissä kouluissa on yhteysopettaja, ei vararehtoria ja että Mäntynummen vararehtorit eivät hoida pieniä kouluja.

Näistä syistä en tehnyt vastaesitystäni. Koska olemme nyt päättäneet säästää koulujen johtamisresursseista, niin mielestäni meidän tulee siirtää resurssia täten oppilashuoltoon.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 4.12.2019 kokouksessaan myös Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitystä.

Olimme jo edellisessä kokouksessa käsittelemässä asiaa ja tein tuolloin vastaesityksen, joka sai kannatustakin.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Tuolloin keskustelun jälkeen asia jätettiin pöydälle. Tässä kohtaa pöydälle laitto ei mielestäni ollut järkevää, mutta muu lautakunta oli yksimielinen, joten päätin mennä lautakunnan mukana, vaikkakin se oli mielestäni ajanhukkaa.

Lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa huomautin edellisen kokouksen pöytäkirjojen tarkkuudesta. On tärkeää, että pöytäkirja on kokouksenkulun mukainen ja koska huomasin, ettei vastaesitystäni oltu merkitty (taaskaan) pöytäkirjaan, ei viime kokouksen pöytäkirja siis kuvannut kokouksen kulkua oikein. Asia luvattiin korjata.

Edellisen ja tämän kokouksen välissä olin saanut yhteydenottoja Virkkalan päivähoidon tarveselvityksestä ja käytinkin tässä kokouksessa tilaisuuden ja esitin heidän huolensa ja hyvän kysymyksen: miksi päivähoito ei voi toimia Maksjoen koululla? Maksjoen koulu on päätetty lakkauttaa ja sen aikataulu on Rauhalan kanssa sama. Maksjoen koulu ei kuulemma palvele lainkaan alueen päivähoitotarpeita, ei ole tarpeeksi kokoa.

Tein saman vastaesityksen kuin viimeksi, tosin alkuun oli muutos, että tutkitaan mahdollisuus hyödyntää yksityisen palveluntuottajan palveluja, mutta koska se ei saanut lainkaan kannatusta, poistin sen ja muutin vastaesitykseni alkuperäiseen muotoon. Esitykseni toistamiseen oli siis:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

esitykseni ei saanut kannatusta ja toisen lautakunnan jäsenen tekemä vastaesitys meni päätösesityksen kanssa vastakkain.

Ääänestin lautakunnan kokouksessa ensimmäistä kertaa tyhjää. Mielestäni kumpikaan esitys ei ollut sellainen, jonka takana voisin olla. En edelleenkään voi olla sen takana, että koulusta voi tulla turvallinen päiväkoti niillä taloudellisilla panostuksilla, mitä esitetään (edellisessä kirjoituksessani tarkemmin: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/11/virkkalan-paivahoidon-tarveselvitys-jai-poydalle-lautakunnassa/)

Esittelijän esitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että Rauhalan koulun kiinteistö peruskorjataan ja muutetaan varhaiskasvatuksen käyttöön.

Voittanut vastaesitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tutkitaan kahta vaihtoehtoa – Rauhalan koulun kiinteistön peruskorjaamisesta ja muuttamisesta varhaiskasvatuksen käyttöön – Tilaelementtien hyödyntämistä varhaiskasvatuksen käyttöön ja niiden sijoittamista Virkkalan keskustan alueelle.

Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

 Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/