Lapsi- ja perhetyö – Sivu 25 – Lotta Paakkunainen

Erityislapsiperheiden keskusteluillassa nousi monia huolia esiin

Hiiden omaishoitajat ry järjesti 24.10.2019 erityislapsiperheiden vanhemmille keskusteluillan. Olin illassa keskusteluun kutsuttuna osallistujana. Keskusteluissa useimmin nousi palvelunohjauksen tarve, tasavertaisesti jaettu tieto ja selkokieliset ohjeet. Perheiden kanssa keskustellessa kävi ilmi myös, että usein koetaan palvelun olevan epätasa-arvoista, toiset saavat neuvoja/ohjeita paremmin, helpommin lausuntoja, kohderyhmienkin välillä on suuria eroja, esim perheiden palvelut vs iäkkäiden palvelut.

Perheille jää usein epäselväksi mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, mitä palveluja haetaan sosiaalihuoltolain, mitä vammaispalvelulain puitteissa. Perheet kokevat, että palvelut ovat liian hajallaan, yhden oven taktiikkaa ei ole olemassa erityisperheille.

Perheet miettivät illan aikana myös sitä, mitä voisivat itse tehdä paremmin ja voiko itse edes vaikuttaa? Vanhemmat toivat esiin myös omia ajatuksia ja pelkoja siitä, mitä itse tuntevat. Haasteet perheissä? Lapsen hyväksyminen kodin ulkopuolella? Miten lääkärit? Tunnetaitojen käsittelyjen haasteet lapsella/aikuisella. Jos omaishoitajana ei jaksa lapsenhoitoa, se ei ole yhtä ymmärrettyä kuin iäkkään kanssa. Usein tuntuu siltä, että jos et jaksa lasta helposti tehdään lastensuojeluilmoitus. Erityisperheen vanhemmat kokevat myös usein, että hankalan vanhemman maine tulee helposti.

Erityisperheet toivoisivat yhteistyötä kaupungin kanssa ja olisivat valmiita kehittämään ja osallistumaan kehittämiseen.

Alla yhteenvetoa keskusteluista ja erityisesti nostoja huolista sekä kehitysehdotuksista, joita perheiden edustajissa heräsi. Muistion illasta ovat laatineet Hiiden Omaishoitajat ry hallituksen jäsen, sihteeri Laura Streng ja OmaisOiva- koordinaattori Minna Mäenpää.

Lohjan vammaispalvelu on erinomaisesti lisännyt Hiiden Omaishoitajat ry:n OmaisOivatoiminnasta tiedottamista omaishoidon asiakkaille sähköpostitse ja kohtaamisissa. Lisäksi omaisjärjestöltä on kysytty kommentteja ja lausuntoja liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Vammaispalvelu on ollut jo vuosia edustettuna Lohjan omaishoidon neuvottelukunnassa ja vienyt osaltaan viestiä eteenpäin. Vuosittaiseen Erityisen Mainiot perheet -tapahtumaan vammaispalvelu on antanut myös ison panostuksen. Työikäisten omaishoitajien valmennukset järjestetään yhteistyössä Lohjan kaupungin ja OmaisOiva – toiminnan kanssa ja tarjotaan lisäksi mahdollisuutta osallistua verkkopohjaiseen valmennukseen valtakunnallisen Omaishoitajaliiton kanssa.

Keskusteluissa nousseet yleiset kehitystarpeet perheiden näkökulmasta:

palvelunohjaus – tasavertaisesti jaettu tieto – selkokieliset ohjeet
Lohjan kaupungin palveluohjaus erityislapsiperheille
Palveluohjausta antavat keskeisimmät tahot: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, perhekeskus, vammaispalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Esille tulleita kehittämisen kohteita:
• Neuvonnan ja ohjauksen tulisi olla asiantuntevampaa ja vahvempaa, oikeaaikaista, avointa ja rehellistä. Tällä hetkellä perheet joutuvat selvittämään paljon asioita itse.
Vaikka yllä mainitut tahot eivät itse tietäisi asiasta, heidän tulisi ohjata perheet oikean tahon luo. Perheet kokevat, etteivät ole saaneet ohjausta riittävästi tai se on jäänyt epäselväksi.
Myös kirjallisen, tiedottavana materiaalin jakaminen asiakasperheille olisi toivottavaa.
Perheet toivovat tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämän avulla perhe saa tarvittavaa tukea ja jaksamista arkeensa oikea- aikaisesti. Näin ollen myös ehkäistään tarvetta raskaille toimenpiteille ja palveluille.
”Ensitietoa perheille” l. perheille tulee mahdollistaa riittävän ajoissa ensitiedon saaminen ja mahdollisuus keskusteluun mm. kokemusasiantuntijan kanssa.

Lisäksi ohjata vertaistuen äärelle. Tärkeää on keskustella perheen kanssa mm. mahdollisuudesta osallistua vertaistukeen (mm. lastenhoito).
Palveluohjausta suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös työssä käyvät vanhemmat (molempien vanhempien mahdollisuus osallistua, tukiverkoston osallistumismahdollisuudet, teknologia osaksi palveluohjausta, selkeät http://www.sivut ja päivitetyt linkit, yhteystiedot saatavilla, Facebook tiedottaminen).
Perheet kokevat, että Lohjan kaupungin verkkosivut eivät palvele erityslapsiperheitä. Olisi hyvä saada esim. linkki ”erityislapsiperheet”, jonka alle voisi koota eri tahojen tarjoamia palveluja erityislapsiperheille. Perheiden on haastavaa etsiä tietoa juuri heille sopivista palveluista.
Palveluohjauksen osalta toivotaan erityislapsiperheiden informoinnista liittyen mm. henkilökohtaiseen apuun, erityishuolto- ohjelmaan, omaishoidon vapaiden selkokieliseen esitteeseen, jne.
Omaishoitotilanteen tunnistaminen on haaste, kenen vastuulla on omaishoidon puheeksi ottaminen?
Jos omaishoitaja sairastuu tai muuta akuuttia – mistä apua, lastensuojelu?
Palveluohjauksen osalta perheet kokevat sen olevan epätasa-arvoista. Lain mukaisia palveluja ei aina tarjota. On suuriakin eroja palvelun tarjoamisessa lapsiperheille ja erityisesti räätälöinnissä. Palveluita vaadittaessa ja niistä oikeuksista kiinni pitäessä tai valvoessa, jotta sovitut asiat todella tapahtuvat esim. koulussa tai varhaiskasvatuksessa, tulee vanhemmalle todella helposti hankala maine!
Kuka lasten puolta pitää, jos ei vanhemmat?
Lasten edun mukainen toiminta

Huolenaiheena perheillä on myös varhaiskasvatus ja kouluasiat

tukitoimet
avustajat
kesäajan hoito
resurssit

Varhaiskasvatus:
Onko varhaiskasvatuksessa riittävät resurssit tukitoimien takaamiseksi?

Ryhmässä, jossa on tehostetun- tai erityisentuen lapsia, tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Ei riitä, että resurssit ovat kohdillaan yleisellä tasolla koko päiväkodissa.

Perheitä askarruttaa henkilökunnan ajantasainen osaaminen ja mahdollisuus lisäkoulutukseen hoitaessaan erityislapsia – eritysesti lapsen tarpeiden mukaan.

Perheiden mielestä ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan määrä tulee suhteuttaa lapsen tuentarpeeseen. Erityislapsen avustajan pysyvyys on turvattava – perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

Tukitoimien räätälöintien mahdollisuus?
• Toteutettavat tukitoimet pitäisi voida räätälöidä jokaisen erityislapsen tarpeiden mukaan.

• Tukitoimien saumaton toteutus ja seuranta yhdessä perheen kanssa on ehdottoman tärkeää. Samat toimintatavat kotona ja päiväkodissa. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen ja perheen tilanteen kunnioittaminen on ehdottoman tärkeää.

Koulu:
• Erityislapsilla on oikeus ja heille on annettava mahdollisuus opiskella lähikoulussa. Tämä edes auttaa lapsen sosiaalisten suhteiden kehittymistä, lähiympäristön tuntemista sekä toimintakyvyn lisäämistä.

• Valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskus Valterin mukaan yhteisopettajuus lähikoulussa on toimiva ratkaisu, voisiko tätä toimintamallia hyödyntää Lohjalla? Tämä edistäisi myös ”normilasten” oppimista, kun luokassa olisi myös erityisopettajan osaaminen / hyödyntäminen jo tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.

• Perheiden mielestä erityislapsella tulee olla oikeus pätevän opettajan opetukseen. Ei voida siirtää yksinomaan avustaja ohjaukseen ja oppimiseen.

• Nivelvaiheiden huomioiminen on ehdottoman tärkeää. Tiedonkulku on oltava saumatonta esim. alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Tukitoimet eivät voi käytännöntasolla katketa.

• Avustajan pysyvyys on turvattava. Perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

• Erityiskoulussa (esim. Jalava) henkilökunnan pätevyys tulee varmistaa. Yhteistyö koulun henkilökunnan ja kuntouttavan tahon kanssa on oltava saumatonta.

• Perheiden kysymykseen ”Mitä peruskoulun jälkeen?” Tulisi pystyä vastaamaan vaihtoehdoin ja keskustelemaan siitä avoimesti. Pitkäntähtäimen suunnitelmat ja niiden tavoittelu tulisi saada osaksi arkea.

• Mikä on Jalavan tilanne, tullut viestiä, että koulu on ”täynnä”. Miten tämä on suunniteltu ratkaistavan? Tuen tarve ei ole ainakaan vähentynyt lapsiperheissä.

Loma-ajan hoito erityislapsiperheissä:
• Loma-aikana perheiden on haastavaa järjestää erityislapselle hoitoa työpäivän ajaksi. Kaikki erityislasten vanhemmat eivät työskentele Lohjalla.

• Jalavan koulun kesäajan hoito on järjestetty määrätylle kellon ajoille. Heinäkuun lomailevat kokonaan. Vanhemmat eivät välttämättä pysty vaikuttamaan omiin lomiinsa toistuvasti. Myös tuntematon henkilökunta luo lapselle haasteita, tutut avustajat olisi hyvä ratkaisu. Osalle sopimusomaishoitajista on ohjeistettu hyödyntämään jopa omaishoidon vapaita pystyäkseen käymään töissä kesän aikana.

Omaishoidon vapaat
• Omaishoidon vapaat / sijaishoitojärjestelmiä on kehitettävä. Vapaa tulee mahdollistaa perheen tarpeista lähtien.

o Jos vapaiden sijaista huolehtii jokin ”ulkopuolinen” taho on vapaita vaikea saada juuri sille päivälle, kun itsellä olisi esimerkiksi tarvetta, vaan sen saattaa saada sille päivälle, kun palvelun tarjoajalla on tilaa.

o Palvelun tarjoajia on liian vähän, mm. Touhula ei ole kaikille vaihtoehto ja kotiin tuotava tarjonta ei ole riittävän erityisosaavaa (tukiviittomat, kuvakommunikaatio, autismiosaaminen jne.).

o Perheet, joissa lapsi on ”ulkopuolisen” tahon hoidettavana omaishoidon vapaiden ajan kokevat, ettei se ole perhe- eikä lapsilähtöistä, vaan palvelutuottaja ja työntekijä lähtöistä.

Yleistä
Palveluiden ja yhteistyön kehittämisen mahdollistamiseksi vanhemmat toivovat pääsevänsä mukaan kehittämistyöpajoihin. Tilaisuudet olisi hyvä järjestää iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvillä on myös mahdollisuus osallistua. Osaan työpajoista olisi hyvä suunnitella lastenhoidon järjestämistä esim. kolmannen sektorin kanssa. Se voisi helpottaa monen osallistumista. Kaupungin olisi hyvä kuulla laajasti palvelujen käyttäjiä ja saadaan palvelut toimiviksi ja erityisesti perheitä palveleviksi.
Yleisesti koetaan, että vastuu palveluiden saamisesta jää liikaa perheille. Asiakkaan, perheen tulee tietää omat oikeudet, lakipykälät ja osata soveltaa niitä sekä tuntea myös palvelut sekä termistö.
Lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä (LATUKU) – perheitä on pohdittanut Lohjan kaupungin lastenneurologin osallisuus päätöksien teossa. Sama henkilö, joka tekee kuntoutussuositukset, istuu kuntoutustyöryhmässä, jossa hyväksytään/hylätään nämä mahdolliset kuntoutussuositukset liittyen esim. apuvälineisiin?
Osa perheistä kokee, että kiinnostaako vammaispalveluita todella perheiden jaksaminen?

– apuja jaksamiseen ei kovin helposti tarjota. Myös yhteydenotot vammaispalvelun suunnalta arvioidaan siten, että ottavat yhteyttä, kun palveluja ollaan vähentämässä. Perheet toivoisivat tukevaa kannustavaa työotetta ja kohtaamisia. Onko resursseja riittävästi?

Avoimin kysymyksiä
• Henkilökohtainen avustaja alle 16v – erityislapselle, onko Lohjalla yhtäkään, ei perheiden tiedossa?

• Miten erityislasten perheneuvolapalvelut toimivat?

• Kuinka lohjalaiset omaishoitoperheet voivat – hyvinkö, mitä vastaisit?

• Onko Lohjan kaupunki itse työllistänyt kehitysvammaisia nuoria henkilöitä?

• Mitä Lohjalla on erityislapselle/-nuorelle peruskoulun jälkeen?

• Kenen kuuluu ottaa omaishoidon tuki puheeksi?

• Rinnekodin sopimuksen päätyttyä 1.7.2019, mistä vastaava palvelu? – osa perheistä epätietoisia. Onko http://www.sivuilla infoa asiasta?

• Moniammatillinen työryhmä – mitä se tarkoittaa? Keitä ao. työryhmiin kuuluu eri tahoilla, mistä tietoa?

• Jos lapsiperheessä akuutti tilanne miten hoidetaan? Entä virka-ajan ulkopuolella? Lastensuojelun kautta / Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys? Perheissä epätietoisuutta.

• Miten palvelusuunnitelmien osalta suhteutetaan seuraavan vuoden talousarviota mahdollisten tarvittavien palveluiden kannalta?

Toimitin muistion kaupungille, viranhaltijoille sekä sote-lautakunnan jäsenille. Erittäin ilahduttavaa on se, että toimitettuani muistion, sain nopeasti vastauksen viranhaltijoilta.

Muistion esille tuomat asiat käsitellään asianomaisilla palveluosastoilla. Toivottavasti esiin nostetut kohdat huomioidaan ja tulee muutoksia ja kehitystä palveluihin.

Palvelusetelin enimmäisarvon laskeminen 5 prosentilla 1.8.2020 alkaen päätöksessä lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin mm. varhaiskasvatuksen palvelusetelien enimmäisarvon alentamisesta viidellä prosentilla. Päätösesitys oli valtuuston toukokuussa päättämän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Itse tuolloin äänestin päätöstä vastaan ja vaikka valtuuston enemmistö oli puolesta, ja päätös luonnollisesti on voimassa, päätin tehdä vastaesityksen tähän lautakunnan päätösesitykseen.

Lautakunnan päätösesitys oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päättää, että palvelusetelin 5 % kattohinnan laskeminen tehdään 1.8.2020 alkaen.

Oma vastaesitykseni perustui siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
palvelujen tarjonta voi supistua

Tämän lisäksi olen saanut tietooni sen, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämän seikan varmistin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitykseni kaatui kannattamattomana.

Lastensuojelun vähättely on totta

Harkitsin tovin kirjoitustani, mutta koen asian olevan niin tärkeän, että päätin kirjoittaa tästä. Viime valtuustokokouksessa esitin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tulisi selvittää ( https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/), ja sen jälkeen aiheesta on puhetta riittänyt. Oikeastaan aiheesta ei ole puhuttu sen jälkeen kuin kerran (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan), mutta esityksestä ja ihmisistä enemmänkin.

Esityksestäni on väärinkäsityksiä, siitä keskustellaan eri äänensävyillä ja esitykseni järjellisyydestä eri äänensävyillä. Toki varmaan on ”mahdotonta tässä vaiheessa vuotta siirtää rahoja lastensuojelun kehittämiseen”, varsinkaan jos ei ole poliittista tahtoa siihen ja ”meidän lapsilla ja nuorilla on kaikki hyvin” ja ”Paakkunainen liioittelee”, unohtamatta sitä, että ”Paakkunainen on niin negatiivinen”. Realistisesti ajateltuna tässä vaiheessa vuotta kehittäminen loppuvuodeksi on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, mutta esitinkin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tarkistetaan. Lastensuojelu on ongelmissa – henkilökuntavajetta, asiakkaita liikaa työntekijää kohti, asiakassuunnitelmat viivästyvät, asiakasperheiden ongelmat kasaantuvat…

Ote esityksestäni: ”Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus”

Päätin kirjoittaa tämän kirjoitukseni myös siksi, että lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat, jos me emme tee pian jotain.

Hallitusohjelmassa säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että maksimi on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. https://yle.fi/uutiset/3-10823854 Lohjan tapauksessa tämä tarkoittaa 13 hengen lisäystä. Tätä ennakoiden Lohjalla on ensi vuoden talousarvioon esitetty YHDEN viran lisäämistä. Ensimmäinen askelhan on otettava, babysteps, vai miten se olikaan?

Lastensuojelu on tiimityötä. Systeemiseen malliin kuuluu asiantuntijan osallistuminen tiimiin. Tärkeänä osana asiantuntijatiimiä on mm psykologi lapsen kehityspsykologian ja vuorovaikutuksen ammattilaisena, perheterapeutti, joka on vuorovaikutukseen ja perhedynamiikkaan perehtynyt, tukihenkilöt, esimies, psykiatrian sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä.

Onko kaikilla lohjalaisilla lastensuojeluasiakasperheillä asiakassuunnitelma, entä päätös?

Jos ei ole, tämä on ongelma. Jos perheeseen on kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei ole päätöstä, perhe esimerkiksi ei voi valittaa. Eli siis: lain mukaan päätöksistä voi valittaa, mutta jos ei ole päätöstä, ei voi valittaa ja perheen oikeusturva on olematon.

Tosiaan toivon ja luonnollisesti uskon, että kaikille tarvitseville on ehditty tekemään päätös ja asiakassuunnitelma, vaikka lastensuojelun työtilanne on hurja, työt kasaantuvat, työntekijät kuormittuvat, asiakasmäärät ovat korkeita, säästää pitää, mutta työtkin pitää tehdä. Arvostan todella paljon lastensuojelun työntekijöitä, teette upeaa duunia, kovissa olosuhteissa.

Alla linkki mielipidekirjoitukseeni:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla

Esitin valtuustossa, että Lohjalla tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeet

Valtuustokokouksessa päätettiin hyväksyä lastensuojelun ostoissa syntyneiden säästöjen siirto – vaikka korjausta tulisi tehdä

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin mm Hyvinvointi-toimialan vuoden 2019 talousarvion muuttamista Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta.

Varsinaisessa päätöksessä todettiin tasapainotusohjelman ja varhaiseläkemenoperusteisten eläkemaksujen oikaisun muutos palvelualueeseen. Se, mikä ei lukenut päätöksessä, mutta oli tekstissä, oli se, mihin minä hain muutosta.

On hankalaa tehdä vastaesitystä kohtaan, jossa päätöstekstissä ei ole sitä, mihin haluaa muutoksen. Mikä on muututtava, ja jos ei päätöskohdassa puutu asiaan, on se sama kuin hyväksyisi asian ymmärtämättään tai ymmärtäen. Päätökset kuitenkin tulisi ymmärtää.

Kohta, joka minusta oli huomionarvoinen ja korkeinta päätäntävaltaa käyttävän elimen, eli valtuuston päätettävä, oli:

Määrärahan siirto toimialan sisällä
Hyvinvointi-toimialan tilinpäätösennuste näyttää siltä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle.

Luottamushenkilöiltä vaaditaan jatkuvasti tarkkaa seurantaa taloudesta. Se on toisinaan mahdotonta, sillä siirtoja tehdään jatkuvasti ja pian kukaan ei tiedä, mistä mikäkin euro on menossa.

Tämän lisäksi tämän päivän uutisointi oli hälyttävää. Viimeksi tänään on uutisoitu siitä, että Lohja on saanut moitteita lakisääteisten toimintojensa puutteista. Lastensuojelussa, josta on säästetty työtapoja tehostamalla, mikä on todella hienoa, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Koska ryhmä ei ollut täysin yksimielinen asiasta, en pitänyt ryhmäpuheenvuoroa, kukaan ei pitänyt, mutta pidin aivan oman puheenvuoron. Puheenvuoroni ja esitykseni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.

Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli kaksi miljoonaa.

Mutta pysyittekö perässä?

Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalvelu purki jonoja. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?

Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat, lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.

Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.

Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.

Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.

Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.

Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja, Suomen innovoivin kunta, Lapsiystävällinen kunta, on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.

Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus

Esitykseni, inhimillisyys ja järki hävisivät 43-8

Uutisia lastensuojelun tilasta:

https://yle.fi/uutiset/3-11009351

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005655731.html

Ko Outamon lastenkoti on Helsingin kaupungin palvelu, mutta Lohjalla ja kuuluu Lohjan valvonnan alle.

https://www.hs.fi/aihe/lastensuojelu/

Lautakunnan kokouksessa käsiteltiin mm Järnefeltin koulun hankesuunnitelmaa

Lanupen kokous oli eilen (5.6.2019), samaan aikaan palvelutuotantolautakunnan kokouksen kanssa. Käsittelimme mm Järnefeltin koulun hankesuunnitelmaa, talousarvion toteutumista sekä saimme erittäin hyvän esityksen Lohjalla käynnistyvästä SIB-lapsi-hankkeesta, jonka toivotaan tuovan muutoksen huolestuttavaan lastensuojelutilanteeseen.

Ensin vähän talousarviorutinaa.

Koska varhaiskasvatuksen palvelusetelien määrä on jälleen ylittynyt, on viranhaltija siirtänyt lasten kotihoidon tuesta 300 000 korjaamaan vajetta.

Tosin talousarvioseminaarissa oli erään valtuutetun toimesta huomattu, että siirto on ollut 400 000 suuruinen. Huomautin kokouksessa, että olin tehnyt esityksen syksyllä lisämäärärahapyynnöstä palveluseteleihin, mutta sitähän ei myönnetty. Tämän nyt siirretyn 300 000 lisäksi on jostain siirretty 100 000, ja silti palvelusetelit ovat jo nyt ylittyneet jälleen noin 120 000. Talousarvion toteutumisen seurantaa on mahdotonta tehdä, jos siirtoja suoritetaan jatkuvasti.

Järnefeltin koulun hankesuunnitelmasta:

Kysyin millä tavalla lautakunnan yksimielisesti hyväksymä muutosesitykseni (13.11.2018) näkyy suunnitelmissa? Oikea vastaus: ei millään lailla. Koko koulun muoto on muuttunut, enää ei ole moduulimaista rakennusta, ei enää mahdollisuutta erillisiin, tai pienempiin iv-ratkaisuihin.
vastaesitykseni kokouksessa 13.11.2018, jnka lautakunta hyväksyi yksimielisesti:

Tehdään lisäys kohtaan 2. ’esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain’.

Hankesuunnitelmassa on materiaalit mainittuna, pedagogia huomioitu ihan hyvin, mutta terveellisyys ja sen painottaminen on heikohkoa.

”Hankkeen alustava kustannusarvio perinteisenä urakkana toteutettuna on noin 16-17 milj.€ (alv 0 %). Arvioitu kustannus perustuu alueen uudisrakentamisen neliöhintaan. Vertailuhintana on käytetty Ojamotalon neliöhintaa (2200 €/brm2). Nyt tehtyjä viitesuunnitelmia pyritään vielä tiivistämään 7400-brm2 kokonaisalaan. Lisää kustannuksia tulee kalustamisesta, vanhan koulun purkamisesta, liikuntahallin kunnostuksesta, lähiliikuntapaikan toteuttamisesta sekä väestönsuojatilojen rakentamisesta. Hankkeen toteuttaminen perinteisenä urakkana edellyttää investointimäärärahan varaamista kaupungin vuosien 2020-2021 talousarvioissa. Vuokramallilla toteutettuna talousarvioon on varattava määrärahat vuokranmaksuun tilojen käyttöönottohetkestä lähtien.” eli mitä todellisuudessa maksaa?

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti eilisessä kokouksessa vihreiden muutosesityksen, jossa lisäsimme päätökseen ennakkovaikutusten arvioinnin tekemisestä ennen investointipäätöstä.

Ensi viikolla kaupunginvaltuusto käsittelee Järnefeltin kilpailutusta.

Käsittelimme myös erästä oikaisuvaatimusta, jossa Järnefeltin nykyinen kuraattori oikaisuvaatimuksessaan ei tee varsinaista vaadetta, joten en voinut tehdä esitystä oikaisuvaatimuksen hyväksymsestä. keskustelimme kyllä siitä, mutta koska vaadetta ei ollut, lisäsimme päätökseen, että epäasiallinen kohtelu on tutkittu, sillä viranhaltijoiden mukaan he olivat välittömästi tarttuneet siihen. Lautakunnan tahto oli, että asia tutkitaan, hyvä, että se oli jo tehty.

Lohjan henkilöstöpolitiikka on luvattoman huonoa ajoittain, siitä kertoo esim Päivi Tuomen tekemät oikaisuvaatimukset ja hallinto-oikeuden päätökset (Lohja hävisi) ja moni muu tapaus, joita on puitu niin lautakunnissa kuin hallituksessakin.

Lohjan tulisi pyrkiä maineen parantamiseen teoilla.

Lautakunta päätti myös edustajastaan vammaisneuvostoon. Tähän asti edustajanamme on ollut Ana Maria Gutierrez-Sorainen (sd), joka on tehnyt työtään ilmeisesti erittäin hyvin ja aktiivisesti. Riitta Luhtala (Meidän Lohja) oli kuitenkin esittänyt toiveen, että voisi olla varajäsenyyden sijaan seuraavan kaksivuotiskauden ajan varsinaisena jäsenenä. Kahdesta hyvästä edustajasta olisi vaikea valita toinen. Anaa esitettiin varsinaiseksi ja minä esitin Riittaa. Äänestys suoritettiin ja yhden äänestettyä tyhjää, meni äänet tasan. Henkilövaaleissa äänestys ratkaistaan arvalla ja näin Ana jatkaa edustajanamme vammaisneuvostossa. Sosiaali- ja tervceyslautakunta saa aina esityslistalleen terveiset vammaisneuvostosta, tosin linkkinä kokousasiakirjaan, meidän lautakuntamme ei ole edes sellaista saanut ja toivonkin, että tämä asia tulee muuttumaan. Tiedonvälitys on tärkeä osa edustamista. Ana on erittäin hyvä edustus, uskonkin, että tulemme saamaan enemmän tietoa jatkossa.

Saimme myös esityksen Lohjalla käynnistyvästä SIB-hankkeesta, jossa tutkitaan ja toimitaan lasten ja perheiden hyväksi. Lisää hankkeesta voit lukea täältä

Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Seuraava lautakunnan kokous onkin elokuun puolella.

Oikaisuvaatimuksen hylkäyksen hallintokieli

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista ei ollut pitkä 3.4.2019. Käsittelimme mm oikaisuvaatimusta yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamista koskevaa päätöksestä. Kyseinen oikaisuvaatimus olisi mahdollisesti voinut ehtiä edelliseenkin kokoukseemme, mutta siinä kokouksessa käsittelimme juuri palvelusetelin määrän rajaamisen kriteerejä.

Oikaisuvaatimuksen alainen päätös:
Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelien määrän rajaaminen (LANUP 30.1.2019 § 9, kohta 1):
”Lasten , nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelin myöntämistä tarveperusteisesti niin , että uusia palveluseteleitä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioonottaen . Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.”

Oikaisuvaatimus:

Vaadimme, että päätöksessä huomioidaan perheiden tarpeet. Huomioitavia tarpeita ovat sisarusten hoitopaikat, hoitopaikan sijainti sekä vanhempien oikeus valita lapselleen parhaaksi näkemänsä pedagogiikka. Nämä periatteet pitää kirjata päätökseen jotta viranhaltijoiden on otettava ne huomioon laatiessaan perusteita palvelusetelien myöntämiselle.
Vaadimme, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, takaamaan palvelusetelien myöntämisen lasten ja perheiden edun mukaisesti.
Yllämainitun päätöskohdan ulkopuolelta vaadimme yleisesti, että vastaisuudessa päätökset pohjaavat kokonaisvaltaiseen, kattavaan, huolelliseen ja faktoihin perustuvaan virkamiesvalmisteluun. On kestämätöntä, että päätöksiä tehdään toistuvasti virheelliseen tietoon ja laskelmiin perustuen.

Eilisen kokouksen päätösehdotuksena oikaisuvaatimukselle oli:

Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;

2. hylätä Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen ja olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.

3.todeta asian loppuun käsitellyksi.

Tein vastaesityksen, sillä halusin hylkäyspäätöksestä kuitenkin kuntalaista arvostavan.

Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;

2. lautakunta kiittää Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksessa tuomista tiedoista, mutta katsoo, että oikaisua ei tarvitse enää tehdä, koska asiat on jo huomioitu lautakunnan päätöksessä 6.3.2019 §27 (Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaaminen). Lautakunta päättää olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.

3.todeta asian loppuun käsitellyksi.

Toisaalta olisin halunnut vielä lisätä siihen, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, koska ne rahat on jo loppu. Päätin tehdä kuitenkin vähän erilaisen. Aluksi vastaesitystäni kannatettiin, mutta keskustelun jälkeen kannatus yksi toisensa jälkeen tippui pois. Kunnallisessa(kin) päätöksessä käytetään tietynlaista hallintokieltä ja oikaisuvaatimus hylätään, niin se hylätään, ei siinä korulauseita tarvita.

Olen aika pettynyt, hallinto on usein hyvää Lohjalla, mutta hyvin usein myös huonoa tai jopa erittäin huonoa. On jännää, että tässä kohdassa haluttiin pitää kovastikin kiinni hallintokielestä. Usein on toivottu luottamushenkilöidenkin toimesta, että päätösten kieli olisi kuntalaisille ymmärrettävää ja hyvää hallintoa olisi myös selittää päätös. Mutta sitä kuulemma ei tarvita, jos nyt poikettaisi hallintokielestä, pitäisi tulevassakin. Myönnytys sentään siinä, että kun päätös lähetetään oikaisuvaatimusten tekijöille, selitetään kirjeessä hylkäyksen syy (sitä odotellessa).

Lautakunta muuten päätti 6.3.2019 varhaiskasvatuksen palvelusetelien rajaamisen kriteereistä näin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että silloin kun talousarviossa palveluseteleihin varattu määräraha on käytetty:

1. Lapset sijoitetaan ensisijaisesti kunnalliseen varhaiskasvatukseen,

2. tarveperusteisen palvelusetelin myöntämiselle voidaan käyttää harkintaa huomioiden seuraavia asioita:
2.1. palvelun sijainti ja liikenneyhteydet,
2.2. lapsen edun ensisijaisuus (turvallisuus ja terveellisyys),
2.3. huoltajat haluavat valita vaihtoehtopedagogiikan
steinerin tai montessorin,
2.4. huoltajat haluavat valita perhepäivähoidon eikä
kunnallisessa perhepäivähoidossa ole tilaa.

3. harkintaa palveluseteleiden myöntämisessä tarveperusteisesti käyttää alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalveluyksikön palvelupäällikkö.