Kategoria-arkisto:Lapsi- ja perhetyö

Erityisen Mainiot (ja ihanat) Perheet

Sain kutsun Erityisen Mainiot Perheet -tilaisuuteen. Minua pyydettiin kertomaan lasten, nuorten ja perheiden sekä sote-lautakunnasta ja Lokovasta. Olin hämmästynyt kutsusta ja samalla kiitollinen, ja rehellisesti kauhuissani. Mitä minä osaan kertoa tälle kohderyhmälle? Mitä tietoa he tarvitsevat? Mikä voisi kiinnostaa? Ja toisaalta, mikä taas ei?

Tilaisuudessa oli myös esityislasten äitien puheenvuoro ja kuunneltuani heitä ja heidän perheidensä haasteista, jotka eivät juuri ole palvelujen eikä palveluneuvonnan suhteen muuttuneet yli kymmenessä vuodessa, ajattelin, että tällaisen esityksen kun saisi lautakunnalle. Se olisi todella hyödyllistä ja paikallaan.

Vaikka olin keskustellut joidenkin perheiden kanssa haasteista ja lukenut moniesta ongelmista, oli tämä esitys todella silmiä avaava, kiitos siitä Lauralle ja Minnalle.

Aivan tapahtuman alussa oli myös varhaisksvatuksen ammattilaisilla puheenvuoro ja heitä kuunnellessani kynä sauhusi ja sain todella paljon uutta tietoa ja vahvistusta jo omiin kokeiluihin. Meidän lapsillahan on aistiyliherkkyyttä ja erityisherkkyyttä. joten se kaikki tieto kyllä tuli imaistua ihan omiin tarpeisiin.


Menetelmällisiä periaatteita:

  • iloinen, turvallinen ilmapiiri
  • huomioi onnistumiset
  • auta lasta huomaamaan onnistumisensa
  • ei verrata toisiin
  • joustavuus

Lisää tietoa ja menetelmiä löydät sivulta http://papunet.net/

Jalavan koulusta saimme hyvän tietopaketin koulun toiminnasta ja koulun tapahtumista. Tällä koululla on ihan erityinen asema sydämessäni, se on täynnä upeita ammattilaisia, jotka taipuvat ja joustavat lasten edun vuoksi, he ovat tavattoman luovia ja lapset ovat ihania, aitoja. He ovat usein mielessäni.

Tilaisuuden minun osuuteni piti olla 40 minuuttia, olin kauhuissani. Valmistautuessani tilaisuuteen, en ollut saanut millään niin paljon puhetta aikaiseksi enkä esitykseen slideja. Olin kellottanut puheeni kymmenen minuutin mittaiseksi.

Jännitys näkyi ja unohdin kertoa vaikka mitä itsestäni, mutta ei se mitään. Pääasiahan oli, että perheet saavat helle hydyllistä tietoa, kuten kuka päättää ja mitä heidän kohdallaan. Toivon, että pystyin tuomaan sen tiedon heille. Ainakin ensiavun, mistä voi kysyä ja mitä voi tehdä.

Osuudessani kerroin

  • Alkuun pienessä, tiiviissä paketissa kunnallinen päätöksenteko
  • sote-lautakunnan tehtävät
  • puhuin omaishoidosta
  • omaishoidon neuvottelukunta, yhteys kaupunkiin
  • siitä, miksi omaishoitoon tarkoitetut valtion lisämäärärahat eivät ole korvamerkittyjä
  • lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tehtävät
  • lokakuussa 2017 tehdystä valtuustoaloitteesta erityisopetuksen järjestämisestä ja siitä, mitä sille kuuluu
  • talouden tasapainottamislistoista ja niiden käsittelystä
  • Lokova ry:stä

Toivoin osuudestani keskustelevaa ja sitä se oli ja pahoittelen, että kuitenkin sitä puhetta riitti vähän aikataulun ylikin. Kiitos tiukoista kysymyksistä ja upeasta tapahtumasta!

ps. kun alkuun kerroin jännittäväni, mitä osaisin kertoa kohderyhmälle, niin näin jälkikäteen ajatellen minulta erikoinen tapa ajatella, oman perheeni erityisyyden vuoksi.

Tässä vielä linkki Länsi-Uusimaan hyvään artikkeliin tilaisuudesta https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/758936-arkinen-tuoksu-voi-ahdistaa-aistiyliherkkaa-lasta-erityisen-mainiot-perheet

Kuka näkisi meidät?

Kirjoittaessani Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnia olin saanut juuri koskettavan yhteydenoton, jossa kerrottiin perheiden hädästä, traagisista tapahtumista, joita ei näy, joista ei kuule. Olisin halunnut kertoa kirjoituksessani niin paljon enemmän, kertoa hädästä, tuoda sitä näkyväksi, mutta en tiennyt kuinka kirjoittaa ilman vaaraa, että joku voi tunnistaa henkilöt. Päätin pysyä yleistasolla, mutta kertoa, että hätä ja nälkä ovat läsnä.

Kuka näkisi minut?

Kuinka vieraantua todellisuudesta? Kuinka kadottaa itsensä? Oma vastaukseni on: Lukemalla ainoastaan asiakirjoja. Lukemalla niitä menemättä rivien väleihin. Esimerkikinä Hyvinvointikertomus. Siinä kerrotaan, että Lohjalla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64 vuotiaiden osuus on kasvanut vuosina 2011-2016 jopa 19%. Lohjalla on myös eniten sairauspäivärahaa saaneita ja osuus on vain kasvanut vuonna 2017. Lohjalla on myös muihin vertailukuntiin nähden eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, vaikka osuus on laskenutkin. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Ikähaitarin 25-64 pitäisi kertoa meille sen, että tähän ryhmään kuuluu lapsiperheitä, mutta siitä emme puhu. Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistuminen lisääntyy. Tässä kohdassa emme näe, mitä lapsi kokee eläessään omaa arkeaan päihteiden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen keskellä.

Hyvinvointikertomusta kuitenkin lukiessa voisi kuvitella, että Lohjalla ei ole vähävaraisia perheitä.

Lohjan asunnottomien määrä on pienentynyt, palvelut ovat enemmän saavutettavissa. Toisille.

Jos luemme vain hyvinvointikertomuksia, tilinpäätöksiä ja pöytäkirjoja, jää ihminen näkemättä. Jää todellisuus huomaamatta. Jos luemme vain niitä tekstejä, joita meille tuodaan, vieraannumme tästä hetkestä. Vieraannumme itsestämme. Unohdamme, että lapset eivät ole euroja. Lapset eivät ole numeroita. Meillä jää huomaamatta, että nälkä on totta.

Me emme näe sinua.

Me katsomme toisaalle.

Luemme kertomuksia, kiistelemme näennäisyyksistä, kirjoitusvirheistä, mutta emme näe hätää.

Puhumme liikkumattomuudesta, kouluruuan väliinjättämisestä, mutta emme näe nälkäisiä.

Olemme huolissamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.

Esitämme huolemme syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista, mutta emme katso varjoihin. Puhumme korulauseita, vaikka niiksi niitä emme ehkä tarkoita. Milloin niistä tulee tekoja?

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on suurbonusperheen äiti

ja kaupunginvaltuutettu

Voit lukea kirjoitukseni myös lehdestä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/756793-lotta-paakkunainen-kuka-nakisi-minut


Mielipiteiden vaihtoa

Vastasin Länsi-Uusimaassa olleeseen mielipidekirjoitukseen. Kirjoituksessa kiinnitettiin huomiota Lohjan Lapsiystävällisyyteen ja käytännössä siihen, että nykyiset päättäjät eivät kirjoittajan tulkinnan mukaan halua päättää palveluverkon ns tiivistämisestä. Kyseinen mielipidekirjoitus on tässä linkissä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/752300-mielipide-hajanaista-ja-tehotonta-palveluverkkoa-puolustettaessa-ei-puolusteta-lasten

Halusin vastata kirjoitukseen, sillä koin, että on tärkeää tuoda myös lapsiasianhenkilön näkemys ja yhden päättäjän näkemys esille. Tämä kirjoitus, johon halusin vastata tuli pian sen jälkeen, kun teimme lautakuntana päätöksen siitä, että Koisjärven päiväkotia ei lakkauteta, eikä toimintoja siirretä. Koin vastaavani myös siihen, miksi päiväkoti, josta on mm pitkät välimatkat seuraavaan, laadukas hoito, terve sisäilma sai jatkaa.

Vastasin kirjoitukseen näin (voit myös lukea sen kokonaisuudessaan tästä linkistä: (https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/753307-mielipide-vastaus-nimimerkille-lasten-asialla)


On tärkeää myös toteuttaa lapsiystävällisyyttä muutenkin kuin puheissa ja kirjoituksissa.

Nimimerkki kaipasi palveluverkon supistamista lapsimäärän vähenemisen vuoksi. Päätettäessä palveluverkosta ja lasten palveluista tulee tarkastella asioita myös ennakoivasti ja pohtia myös sitä, miten saadaan lapsimäärä nousuun tai edes takaisin entiselleen.

Tähän näen vastauksena Suomen kaupungistumisen jatkumisen. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, tosin pääkaupunkivetoisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassaolevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019)

Kirjoituksessa mainittiin, että päättäjät ovat päättäneet lapsiystävällisyyden nimissä pelastaa kaikki yksiköt. Tässä olemme kirjoittajan kanssa eri mieltä, sillä muutaman vuoden aikana Lohjalla yksiköiden toimintoja on siirretty tai lopetettu, kouluja lakkautettu ja talouden tasapainottamislistalla on edelleen palveluja lopetettavaksi.

Vuodesta 2013 on lakkautettu tai päätetty lakkauttaa Lohjansaaren, Koisjärven, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun koulut. Maksjoen koulu on päätetty aikaisemmin lopettaa, samoin yksi lukio.

Päättäjät tekevät päätöksensä viranhaltijoiden esitysten ja suositusten perusteella, toisinaan päätökset ovat erilaisia, mitä viranhaltijat esittävät tai toivovat. Päättäjät on luottamustehtävissään kuntalaisten edustajina ja usein myös kuunnellen palvelujen käyttäjiä ja kohderyhmiä, toisia kuntalaisia.

Aina ei ole järkevää säästää kaikkea, mutta aina ei myöskään ole järkevää lakkauttaa kaikkea. Vaikka tämän hetkinen arvio säästöstä olisi myönteinen, saattaa siitä tulla suurempi lasku tulevaisuudessa. Huonosti voiva koululainen on kustannuksiltaan yli 10-kertainen verrattuna hyvin pärjäävään (Aluehallintovirasto ylitarkastaja Kari Lehtola 2016). Lohjallakin huonovointisuudesta kielivät kustannukset ovat kasvussa. Tätä päättäjät joutuvat punnitsemaan. Lapset eivät ole pelkkää matematiikkaa eikä euroja.

Lasten hyvinvointi tulee miettiä kokonaisuutena, kokopäivän mittaisena, koko perheen kokoisena.

Lapsiystävällisyys on iloinen asia, meidän tulisi olla siitä ylpeitä, toimia sen mukaan ja tuoda myönteisiä puolia siitä esiin. Se, että kiistelemme siitä, vie voimavaroja ja siirtää huomion oikeasta asiasta. Se siirtää huomion pois lapsista.

Sisäilmaltaan tervettä päiväkotiyksikköä ei siirretäkään

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä toistaiseksi. Tällä mietinnällä lähdin kokouksen asiakohtaa pohtimaan. Se kuitenkin vähän vielä muuttui.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokoontui 6.3.2019 ja yksi asioista oli Pusulan päiväkodin Kuuset-ryhmän siirto Koisjärven päiväkodin kiinteistöstä Pusulaan.

Koisjärven päiväkoti:
Ko alueen päiväkotitilanne näkemykseni mukaan ei ole sellainen, että voisimme yhdestäkään yksiköstä luopua. Oinolan tilaelementit eivät voi olla paikallaan vuoteen -22, jolloin Saukkolan uusi päiväkoti mahdollisesti tulee. Oinolan tilaelementit siirrettiin Sammatista Oinolaan muutama vuosi sitten ja siirtäessä ne saattoivat hieman kärsiä. Toisinaan katto on vuotanut ja toisinaan ilma ei ole niin raikas. Ottaessani tämän puheeksi, viranhaltija otti heti asian hoitaakseen ja oli yhteydessä kiinteistöistöstä vastaavaan. Upeaa! Olen hyvin iloinen, jos ne kiinteistön pulmat ovat ohi. Joka tapauksessa tilaelementit ovat väliaikainen ratkaisu ja jos jotain tapahtuu, tarvitsemme jokaisen terveen kiinteistön, jota on, eikä lähimailla juuri niitä jonoksi asti ole.

Nummen ja Pusulan alueella on ollut ns vauvabuumi viime vuonna, myös he tarvitsevat jossain vaiheessa päivähoitoa, hoitopaikkoja hakiessa perheitä käännytetään jo nyt Oinola/Saukkola jonosta, sillä tilaa ei ole. Pyydettäessä paikkaa Koisjärvelle, vanhemmille todetaan (jo ennen päätöstä), että se lakkautetaan.

Jos Koisjärven päiväkoti lakkautuisi, tulisi välimatkat muuttumaan huomattavasti, sillä Pusulan ja Koisjärven ja Nummen välimatkat ovat 15 km:n luokkaa, suuntaansa.

Lisäksi elokuussa valtuustokokouksessa jätettiin Saukkola päiväkodin tarveselvitys pöydälle. Tämä asia liittyy oleellisesti Koisjärven päiväkodin ja koko alueen päivähoidon tilanteeseen. Saimme yhteydenottoja paljon kuntalaisilta, adressin oli allekirjoittanut huomattava määrä alueen asukkailta, itseasiassa adressissa oli koko Lohjalta hyvin paljon allekirjoituksia. Teitte vaikuttajat upeat kannanotot, vaikuttaminen kannattaa!
mm näistä edellä mainituista syistä mielestäni Koisjärven päiväkotia ei tule lakkauttaa ja koko alueen varhaiskasvatustilanne tulee selvittää
Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.

Vastaesitykseni voitti 12-1

Toisinaan voin todeta, että lautakuntamme on Lasten lautakunta

Mitä lautakunta päätti yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan keskiviikon (30.1.2019) kokouksen pykälä yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta herätti todella paljon keskustelua jo etukäteen ja edellisviikon perjantain jälkeen sain suoria yhteydenottoja kymmeniä niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Sain todella hyviä uusia näkökulmia ja kävin hyviä keskusteluja. Huoli oli suuri, varsinkin alueilla, joissa kunnalliset varhaiskasvatuspaikat on täynnä ja ainoa palvelu lähellä on yksityinen. Lohja on myös ainutlaatuisessa asemassa siinä suhteessa, että meillä on tarjota vaihtoehtopedagogiaa maaseudulla ja vielä niin, että pedagogiaketju on varhaiskasvatuksesta peruskoulun yhdeksänteen luokkaan.

Tein lukuisia vastaesitysluonnoksia ja etukäteen olin ilmoittanut tällaisesta, jota käytettiinkin sitten pohjana esittelijän muutettuun päätösesitykseen:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa. 2.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen”

Olin valmistautunut myös uudelleenvalmisteluesityksellä, mutta keskustelun aikana kävi ilmi, että uudelleenvalmistelu pitkittäisi päätöstä kohtuuttomasti perheitä ajatellen ja vaikuttaisi ensi syksyn eskareihin, sillä haku eskariin on kesken ja se päättyy ennenkuin ehdittäisi päättää asiasta.

Lopullinen vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.
2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
3.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen

Esitys hävisi (4-9). Vastaesitysteni tappioputki jatkuu siis. Mutta nykyinen muutettu esitys on parempi kuin alkuperäinen.



Lautakunta päätti siis:

1. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioon ottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

Pienten koulujen surman kaava

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tuntikehyksen laskuperusteista tai sen kaavasta päättäessään antoi surmaniskun pienille kouluille.

Olin tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa.

Tuntikehys on vaikea ymmärtää, enkä edelleenkään voi väittää täydellisesti ymmärtäväni asiaa, mutta sen ymmärrän, että uusi kaava ja sen periaatteet ovat selkeämmät kuin aiemmat. Selkeää on myös se, että pienet koulut tulevat kärsimään uudesta kaavasta.

Ensi syksystä lähtien tuntikehystä tullaan jakamaan opetusryhmien mukaan, kaava on selkeä ja helpompi ymmärtää ja on helpompi ymmärtää myös periaatteet.

Ryhmät pyritään pitämään inhimillisinä, ei liian isoina eikä liian pieninä. Kaava on tasa-arvoisempi kuin aiemmin. Hienoa, eikö totta?

On.

Paitsi että kaava on tasa-arvoisempi isommille kouluille. Pienemmät koulut ja niiden oppilaat tulevat olemaan maksajina.  Käytetäänpä esimerkkinä alakoulua, jossa on 48 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä kolme yhdysluokkaa, 1-2, 3-4 ja 5-6 ja kolme opettajaa. Tämän laskukaavan mukaan kouluun jaetaan kahdelle ryhmälle tuntikehystä. Eli entisen jaon sijaan uusi jako ko koulussa tulee olemaan 1-3 ja 4-6 ja kaksi opettajaa.

Ote LOOPin (Lohjan opettajien OAJ:n osasto) kannanotosta:

Olin siis tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.

Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa vähintään 6% leikkausta pienessä yläkoulussa. Se tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä. Se tarkoittaa yt-neuvotteluja.

 Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, kun olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste.