Lapsi- ja perhetyö – Sivu 26 – Lotta Paakkunainen

Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

me-koulu hanke päättyy Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin 4.12.2019 kokouksessa me-koulun loppuraporttia. Hanke on ollut hyvä ja Lokovan puheenjohtajana olen päässyt tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja nähnyt heidän työtään läheltä. Toivoisin, että moni heidän lanseeraama työntekemisen muoto oikeasti leviäisi Lohjan kouluihin. On sääli, että tämänkaltaiset hankkeet ovat usein aivan liian lyhyitä, jotta saisi varmuudella luotua vaikuttavuutta ja pysyvyyttä. On myös hankalaa esittää hankkeiden jatkamista kunnan työnä, jos ei ole osoittaa talousarvioihin hankkeiden hyviä kustannus- ja asukasvaikutuksia ja usein liian lyhyissä hankkeissa on vaikea tehdä vakuuttavaa analyysia, sillä tulosten näkymiseeen yleensä tarvitaan pidempi aika.

Me-koulu Lohja on Lohjan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyössä toteutettu kolmivuotinen hanke. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää Me-koulu -ohjelmassa yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa pysyvä syrjäytymistä vähentävä malli. Tarkoituksena oli resurssien paremmalla kohdentamisella saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä, sekä näkyviä kustannussäästöjä. Keskeisenä nähtiin tilanteisiin puuttuminen oikea-aikaisesti sekä tuen ja avun tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille vaikuttavilla tavoilla.

Lohjalla me-koulu pilotoi Järnefeltin alueella.

ME-KOULU LOHJAN KESKEISET TULOKSET JÄRNEFELTIN KOULUALUEELLA

lapsi, nuori ja perhe nostetaan entistä tietoisemmin toiminnan keskiöön kaikki elämän osa-alueet huomioiden
hyvinvointia pyritään lisäämään ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tuodaan osaksi koulun arkea
kouluissa vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä tuetaan entistä tietoisemmin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöiden kehittymistä, kuten esim. ulkopuolisuutta ja kiusaamista
yhteistoiminta ja yhteistoimintataidot sekä osallisuus ovat lisääntyneet alueen oppilaiden, huoltajien, koulujen esimiesten ja eri toimijoiden välillä sekä kouluyhteisöjen sisällä
kiusaamiseen ja konflikteihin puututaan entistä tietoisemmin ja systemaattisemmin sekä osataan myös hyödyntää tarvittaesssa selvitystyössä muita tahoja

Me-koulu K-0

Suomessa n 70 % oppilaista ei koe tulevansa kiusatuksi, n. 20 % oppilaista kokee tulevansa kiusatuksi harvemmin kuin kerran viikossa ja nämä tilanteet yleensä hoituvat koulun omissa rakenteissa ja konfliktien ja kiusaamiseen puuttuvissa toimintamalleissa; ryhmäytyksillä, kasvatuskeskusteluilla, soviteluilla, oppilashuoltoryhmä-työskentelyllä.

Suomessa kiusataan yli 36 000 lasta viikoittain, tämä on noin 7 % kaikista oppilaista. Nämä tapaukset ovat syystä tai toisesta valuneet oikeanlaisten tukirakenteiden ulkopuolelle, palvelurakenteet eivät ole kohdanneet tai ne ovat pettäneet. Aikuisille herättävä uutinen tulee tässä: Kiusaamisesta aikuiselle kertoneista 4. ja 5.-luokkalaisista 17 prosenttia ajatteli, että kiusaaminen jatkui tai jopa pahentui kertomisen jälkeen. Yläkoululaisista noin joka kolmas ajatteli samoin.

K-0 tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun koulun muut keinot on käytetty.

Laajana päämääränä K-0 -työskentelyssä on me-kouluissa kiusaamiseen puuttuvien interventioiden kehittäminen yhteistoiminnalla. K-0 työskentely aloitetaan, kun koulun omat rakenteet eivät ole toimineet konfliktien ja kiusaamisen ratkaisemisessa.

Me-säätiön mahdollistamana käynnistettiin Lohjalla kolmivuotinen Me-koulu –hanke 2017-2019. Mukana on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu Järnefeltin koulualueella. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Resurssien paremmalla kohdentamisella on mahdollista saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Toimenpiteitä toteuttavat ja luovat Me-koulujen rehtoreiden johdolla koko kouluyhteisö sekä kunnan muut toimijat.

Yhdeksi pilotoitavaksi malliksi valittiin Aseman Lasten ideoima K-0 (ratkaisemattomin konflikteja 0).

K-0 työskentely keskittyy vakaviin pitkittyneisiin koulukiusaamisiin ja rajuihin konflikteihin. Koulukiusaaminen on yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tätä olivat käynnistämässä Aseman Lasten kouluttajat ja me-koulu kehittäjä yhdessä koulun henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. (Lähde: Me-koulu hanke 2017-2019, Ira-Maria Gordin )

K-0:n tavat työskennellä kuulostivat hyvältä ja tulokset erittäin hyviltä. Vaikka me-koulu hanke päättyy, toivottavasti hyvät työtavat jatkuu ja levittäytyy koko Lohjalle, joka kouluun. Ja toivottavassti K-0 otetaan joka koulussa käyttöön. Meillä on liian monta kiusaamista, jotka on jatkuneet vuosia, liian monta lasta kärsii, liian monta tapausta on unohdettu. Jokainen lapsi on tärkeä. Jokainen ansaitsee avun.

Erityislapsiperheiden keskusteluillassa nousi monia huolia esiin

Hiiden omaishoitajat ry järjesti 24.10.2019 erityislapsiperheiden vanhemmille keskusteluillan. Olin illassa keskusteluun kutsuttuna osallistujana. Keskusteluissa useimmin nousi palvelunohjauksen tarve, tasavertaisesti jaettu tieto ja selkokieliset ohjeet. Perheiden kanssa keskustellessa kävi ilmi myös, että usein koetaan palvelun olevan epätasa-arvoista, toiset saavat neuvoja/ohjeita paremmin, helpommin lausuntoja, kohderyhmienkin välillä on suuria eroja, esim perheiden palvelut vs iäkkäiden palvelut.

Perheille jää usein epäselväksi mihin palveluihin he ovat oikeutettuja, mitä palveluja haetaan sosiaalihuoltolain, mitä vammaispalvelulain puitteissa. Perheet kokevat, että palvelut ovat liian hajallaan, yhden oven taktiikkaa ei ole olemassa erityisperheille.

Perheet miettivät illan aikana myös sitä, mitä voisivat itse tehdä paremmin ja voiko itse edes vaikuttaa? Vanhemmat toivat esiin myös omia ajatuksia ja pelkoja siitä, mitä itse tuntevat. Haasteet perheissä? Lapsen hyväksyminen kodin ulkopuolella? Miten lääkärit? Tunnetaitojen käsittelyjen haasteet lapsella/aikuisella. Jos omaishoitajana ei jaksa lapsenhoitoa, se ei ole yhtä ymmärrettyä kuin iäkkään kanssa. Usein tuntuu siltä, että jos et jaksa lasta helposti tehdään lastensuojeluilmoitus. Erityisperheen vanhemmat kokevat myös usein, että hankalan vanhemman maine tulee helposti.

Erityisperheet toivoisivat yhteistyötä kaupungin kanssa ja olisivat valmiita kehittämään ja osallistumaan kehittämiseen.

Alla yhteenvetoa keskusteluista ja erityisesti nostoja huolista sekä kehitysehdotuksista, joita perheiden edustajissa heräsi. Muistion illasta ovat laatineet Hiiden Omaishoitajat ry hallituksen jäsen, sihteeri Laura Streng ja OmaisOiva- koordinaattori Minna Mäenpää.

Lohjan vammaispalvelu on erinomaisesti lisännyt Hiiden Omaishoitajat ry:n OmaisOivatoiminnasta tiedottamista omaishoidon asiakkaille sähköpostitse ja kohtaamisissa. Lisäksi omaisjärjestöltä on kysytty kommentteja ja lausuntoja liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Vammaispalvelu on ollut jo vuosia edustettuna Lohjan omaishoidon neuvottelukunnassa ja vienyt osaltaan viestiä eteenpäin. Vuosittaiseen Erityisen Mainiot perheet -tapahtumaan vammaispalvelu on antanut myös ison panostuksen. Työikäisten omaishoitajien valmennukset järjestetään yhteistyössä Lohjan kaupungin ja OmaisOiva – toiminnan kanssa ja tarjotaan lisäksi mahdollisuutta osallistua verkkopohjaiseen valmennukseen valtakunnallisen Omaishoitajaliiton kanssa.

Keskusteluissa nousseet yleiset kehitystarpeet perheiden näkökulmasta:

palvelunohjaus – tasavertaisesti jaettu tieto – selkokieliset ohjeet
Lohjan kaupungin palveluohjaus erityislapsiperheille
Palveluohjausta antavat keskeisimmät tahot: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, perhekeskus, vammaispalvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
Esille tulleita kehittämisen kohteita:
• Neuvonnan ja ohjauksen tulisi olla asiantuntevampaa ja vahvempaa, oikeaaikaista, avointa ja rehellistä. Tällä hetkellä perheet joutuvat selvittämään paljon asioita itse.
Vaikka yllä mainitut tahot eivät itse tietäisi asiasta, heidän tulisi ohjata perheet oikean tahon luo. Perheet kokevat, etteivät ole saaneet ohjausta riittävästi tai se on jäänyt epäselväksi.
Myös kirjallisen, tiedottavana materiaalin jakaminen asiakasperheille olisi toivottavaa.
Perheet toivovat tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämän avulla perhe saa tarvittavaa tukea ja jaksamista arkeensa oikea- aikaisesti. Näin ollen myös ehkäistään tarvetta raskaille toimenpiteille ja palveluille.
”Ensitietoa perheille” l. perheille tulee mahdollistaa riittävän ajoissa ensitiedon saaminen ja mahdollisuus keskusteluun mm. kokemusasiantuntijan kanssa.

Lisäksi ohjata vertaistuen äärelle. Tärkeää on keskustella perheen kanssa mm. mahdollisuudesta osallistua vertaistukeen (mm. lastenhoito).
Palveluohjausta suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös työssä käyvät vanhemmat (molempien vanhempien mahdollisuus osallistua, tukiverkoston osallistumismahdollisuudet, teknologia osaksi palveluohjausta, selkeät http://www.sivut ja päivitetyt linkit, yhteystiedot saatavilla, Facebook tiedottaminen).
Perheet kokevat, että Lohjan kaupungin verkkosivut eivät palvele erityslapsiperheitä. Olisi hyvä saada esim. linkki ”erityislapsiperheet”, jonka alle voisi koota eri tahojen tarjoamia palveluja erityislapsiperheille. Perheiden on haastavaa etsiä tietoa juuri heille sopivista palveluista.
Palveluohjauksen osalta toivotaan erityislapsiperheiden informoinnista liittyen mm. henkilökohtaiseen apuun, erityishuolto- ohjelmaan, omaishoidon vapaiden selkokieliseen esitteeseen, jne.
Omaishoitotilanteen tunnistaminen on haaste, kenen vastuulla on omaishoidon puheeksi ottaminen?
Jos omaishoitaja sairastuu tai muuta akuuttia – mistä apua, lastensuojelu?
Palveluohjauksen osalta perheet kokevat sen olevan epätasa-arvoista. Lain mukaisia palveluja ei aina tarjota. On suuriakin eroja palvelun tarjoamisessa lapsiperheille ja erityisesti räätälöinnissä. Palveluita vaadittaessa ja niistä oikeuksista kiinni pitäessä tai valvoessa, jotta sovitut asiat todella tapahtuvat esim. koulussa tai varhaiskasvatuksessa, tulee vanhemmalle todella helposti hankala maine!
Kuka lasten puolta pitää, jos ei vanhemmat?
Lasten edun mukainen toiminta

Huolenaiheena perheillä on myös varhaiskasvatus ja kouluasiat

tukitoimet
avustajat
kesäajan hoito
resurssit

Varhaiskasvatus:
Onko varhaiskasvatuksessa riittävät resurssit tukitoimien takaamiseksi?

Ryhmässä, jossa on tehostetun- tai erityisentuen lapsia, tulee olla riittävästi henkilökuntaa. Ei riitä, että resurssit ovat kohdillaan yleisellä tasolla koko päiväkodissa.

Perheitä askarruttaa henkilökunnan ajantasainen osaaminen ja mahdollisuus lisäkoulutukseen hoitaessaan erityislapsia – eritysesti lapsen tarpeiden mukaan.

Perheiden mielestä ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan määrä tulee suhteuttaa lapsen tuentarpeeseen. Erityislapsen avustajan pysyvyys on turvattava – perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

Tukitoimien räätälöintien mahdollisuus?
• Toteutettavat tukitoimet pitäisi voida räätälöidä jokaisen erityislapsen tarpeiden mukaan.

• Tukitoimien saumaton toteutus ja seuranta yhdessä perheen kanssa on ehdottoman tärkeää. Samat toimintatavat kotona ja päiväkodissa. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen ja perheen tilanteen kunnioittaminen on ehdottoman tärkeää.

Koulu:
• Erityislapsilla on oikeus ja heille on annettava mahdollisuus opiskella lähikoulussa. Tämä edes auttaa lapsen sosiaalisten suhteiden kehittymistä, lähiympäristön tuntemista sekä toimintakyvyn lisäämistä.

• Valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskus Valterin mukaan yhteisopettajuus lähikoulussa on toimiva ratkaisu, voisiko tätä toimintamallia hyödyntää Lohjalla? Tämä edistäisi myös ”normilasten” oppimista, kun luokassa olisi myös erityisopettajan osaaminen / hyödyntäminen jo tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.

• Perheiden mielestä erityislapsella tulee olla oikeus pätevän opettajan opetukseen. Ei voida siirtää yksinomaan avustaja ohjaukseen ja oppimiseen.

• Nivelvaiheiden huomioiminen on ehdottoman tärkeää. Tiedonkulku on oltava saumatonta esim. alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Tukitoimet eivät voi käytännöntasolla katketa.

• Avustajan pysyvyys on turvattava. Perheiden ei pitäisi joutua joka kevät pelkäämään avustajan vaihtumista.

• Erityiskoulussa (esim. Jalava) henkilökunnan pätevyys tulee varmistaa. Yhteistyö koulun henkilökunnan ja kuntouttavan tahon kanssa on oltava saumatonta.

• Perheiden kysymykseen ”Mitä peruskoulun jälkeen?” Tulisi pystyä vastaamaan vaihtoehdoin ja keskustelemaan siitä avoimesti. Pitkäntähtäimen suunnitelmat ja niiden tavoittelu tulisi saada osaksi arkea.

• Mikä on Jalavan tilanne, tullut viestiä, että koulu on ”täynnä”. Miten tämä on suunniteltu ratkaistavan? Tuen tarve ei ole ainakaan vähentynyt lapsiperheissä.

Loma-ajan hoito erityislapsiperheissä:
• Loma-aikana perheiden on haastavaa järjestää erityislapselle hoitoa työpäivän ajaksi. Kaikki erityislasten vanhemmat eivät työskentele Lohjalla.

• Jalavan koulun kesäajan hoito on järjestetty määrätylle kellon ajoille. Heinäkuun lomailevat kokonaan. Vanhemmat eivät välttämättä pysty vaikuttamaan omiin lomiinsa toistuvasti. Myös tuntematon henkilökunta luo lapselle haasteita, tutut avustajat olisi hyvä ratkaisu. Osalle sopimusomaishoitajista on ohjeistettu hyödyntämään jopa omaishoidon vapaita pystyäkseen käymään töissä kesän aikana.

Omaishoidon vapaat
• Omaishoidon vapaat / sijaishoitojärjestelmiä on kehitettävä. Vapaa tulee mahdollistaa perheen tarpeista lähtien.

o Jos vapaiden sijaista huolehtii jokin ”ulkopuolinen” taho on vapaita vaikea saada juuri sille päivälle, kun itsellä olisi esimerkiksi tarvetta, vaan sen saattaa saada sille päivälle, kun palvelun tarjoajalla on tilaa.

o Palvelun tarjoajia on liian vähän, mm. Touhula ei ole kaikille vaihtoehto ja kotiin tuotava tarjonta ei ole riittävän erityisosaavaa (tukiviittomat, kuvakommunikaatio, autismiosaaminen jne.).

o Perheet, joissa lapsi on ”ulkopuolisen” tahon hoidettavana omaishoidon vapaiden ajan kokevat, ettei se ole perhe- eikä lapsilähtöistä, vaan palvelutuottaja ja työntekijä lähtöistä.

Yleistä
Palveluiden ja yhteistyön kehittämisen mahdollistamiseksi vanhemmat toivovat pääsevänsä mukaan kehittämistyöpajoihin. Tilaisuudet olisi hyvä järjestää iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvillä on myös mahdollisuus osallistua. Osaan työpajoista olisi hyvä suunnitella lastenhoidon järjestämistä esim. kolmannen sektorin kanssa. Se voisi helpottaa monen osallistumista. Kaupungin olisi hyvä kuulla laajasti palvelujen käyttäjiä ja saadaan palvelut toimiviksi ja erityisesti perheitä palveleviksi.
Yleisesti koetaan, että vastuu palveluiden saamisesta jää liikaa perheille. Asiakkaan, perheen tulee tietää omat oikeudet, lakipykälät ja osata soveltaa niitä sekä tuntea myös palvelut sekä termistö.
Lasten ja nuorten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä (LATUKU) – perheitä on pohdittanut Lohjan kaupungin lastenneurologin osallisuus päätöksien teossa. Sama henkilö, joka tekee kuntoutussuositukset, istuu kuntoutustyöryhmässä, jossa hyväksytään/hylätään nämä mahdolliset kuntoutussuositukset liittyen esim. apuvälineisiin?
Osa perheistä kokee, että kiinnostaako vammaispalveluita todella perheiden jaksaminen?

– apuja jaksamiseen ei kovin helposti tarjota. Myös yhteydenotot vammaispalvelun suunnalta arvioidaan siten, että ottavat yhteyttä, kun palveluja ollaan vähentämässä. Perheet toivoisivat tukevaa kannustavaa työotetta ja kohtaamisia. Onko resursseja riittävästi?

Avoimin kysymyksiä
• Henkilökohtainen avustaja alle 16v – erityislapselle, onko Lohjalla yhtäkään, ei perheiden tiedossa?

• Miten erityislasten perheneuvolapalvelut toimivat?

• Kuinka lohjalaiset omaishoitoperheet voivat – hyvinkö, mitä vastaisit?

• Onko Lohjan kaupunki itse työllistänyt kehitysvammaisia nuoria henkilöitä?

• Mitä Lohjalla on erityislapselle/-nuorelle peruskoulun jälkeen?

• Kenen kuuluu ottaa omaishoidon tuki puheeksi?

• Rinnekodin sopimuksen päätyttyä 1.7.2019, mistä vastaava palvelu? – osa perheistä epätietoisia. Onko http://www.sivuilla infoa asiasta?

• Moniammatillinen työryhmä – mitä se tarkoittaa? Keitä ao. työryhmiin kuuluu eri tahoilla, mistä tietoa?

• Jos lapsiperheessä akuutti tilanne miten hoidetaan? Entä virka-ajan ulkopuolella? Lastensuojelun kautta / Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys? Perheissä epätietoisuutta.

• Miten palvelusuunnitelmien osalta suhteutetaan seuraavan vuoden talousarviota mahdollisten tarvittavien palveluiden kannalta?

Toimitin muistion kaupungille, viranhaltijoille sekä sote-lautakunnan jäsenille. Erittäin ilahduttavaa on se, että toimitettuani muistion, sain nopeasti vastauksen viranhaltijoilta.

Muistion esille tuomat asiat käsitellään asianomaisilla palveluosastoilla. Toivottavasti esiin nostetut kohdat huomioidaan ja tulee muutoksia ja kehitystä palveluihin.

Palvelusetelin enimmäisarvon laskeminen 5 prosentilla 1.8.2020 alkaen päätöksessä lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin mm. varhaiskasvatuksen palvelusetelien enimmäisarvon alentamisesta viidellä prosentilla. Päätösesitys oli valtuuston toukokuussa päättämän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Itse tuolloin äänestin päätöstä vastaan ja vaikka valtuuston enemmistö oli puolesta, ja päätös luonnollisesti on voimassa, päätin tehdä vastaesityksen tähän lautakunnan päätösesitykseen.

Lautakunnan päätösesitys oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päättää, että palvelusetelin 5 % kattohinnan laskeminen tehdään 1.8.2020 alkaen.

Oma vastaesitykseni perustui siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
palvelujen tarjonta voi supistua

Tämän lisäksi olen saanut tietooni sen, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämän seikan varmistin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitykseni kaatui kannattamattomana.

Lastensuojelun vähättely on totta

Harkitsin tovin kirjoitustani, mutta koen asian olevan niin tärkeän, että päätin kirjoittaa tästä. Viime valtuustokokouksessa esitin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tulisi selvittää ( https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/), ja sen jälkeen aiheesta on puhetta riittänyt. Oikeastaan aiheesta ei ole puhuttu sen jälkeen kuin kerran (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan), mutta esityksestä ja ihmisistä enemmänkin.

Esityksestäni on väärinkäsityksiä, siitä keskustellaan eri äänensävyillä ja esitykseni järjellisyydestä eri äänensävyillä. Toki varmaan on ”mahdotonta tässä vaiheessa vuotta siirtää rahoja lastensuojelun kehittämiseen”, varsinkaan jos ei ole poliittista tahtoa siihen ja ”meidän lapsilla ja nuorilla on kaikki hyvin” ja ”Paakkunainen liioittelee”, unohtamatta sitä, että ”Paakkunainen on niin negatiivinen”. Realistisesti ajateltuna tässä vaiheessa vuotta kehittäminen loppuvuodeksi on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, mutta esitinkin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tarkistetaan. Lastensuojelu on ongelmissa – henkilökuntavajetta, asiakkaita liikaa työntekijää kohti, asiakassuunnitelmat viivästyvät, asiakasperheiden ongelmat kasaantuvat…

Ote esityksestäni: ”Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus”

Päätin kirjoittaa tämän kirjoitukseni myös siksi, että lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat, jos me emme tee pian jotain.

Hallitusohjelmassa säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että maksimi on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. https://yle.fi/uutiset/3-10823854 Lohjan tapauksessa tämä tarkoittaa 13 hengen lisäystä. Tätä ennakoiden Lohjalla on ensi vuoden talousarvioon esitetty YHDEN viran lisäämistä. Ensimmäinen askelhan on otettava, babysteps, vai miten se olikaan?

Lastensuojelu on tiimityötä. Systeemiseen malliin kuuluu asiantuntijan osallistuminen tiimiin. Tärkeänä osana asiantuntijatiimiä on mm psykologi lapsen kehityspsykologian ja vuorovaikutuksen ammattilaisena, perheterapeutti, joka on vuorovaikutukseen ja perhedynamiikkaan perehtynyt, tukihenkilöt, esimies, psykiatrian sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä.

Onko kaikilla lohjalaisilla lastensuojeluasiakasperheillä asiakassuunnitelma, entä päätös?

Jos ei ole, tämä on ongelma. Jos perheeseen on kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei ole päätöstä, perhe esimerkiksi ei voi valittaa. Eli siis: lain mukaan päätöksistä voi valittaa, mutta jos ei ole päätöstä, ei voi valittaa ja perheen oikeusturva on olematon.

Tosiaan toivon ja luonnollisesti uskon, että kaikille tarvitseville on ehditty tekemään päätös ja asiakassuunnitelma, vaikka lastensuojelun työtilanne on hurja, työt kasaantuvat, työntekijät kuormittuvat, asiakasmäärät ovat korkeita, säästää pitää, mutta työtkin pitää tehdä. Arvostan todella paljon lastensuojelun työntekijöitä, teette upeaa duunia, kovissa olosuhteissa.

Alla linkki mielipidekirjoitukseeni:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla

Esitin valtuustossa, että Lohjalla tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeet

Valtuustokokouksessa päätettiin hyväksyä lastensuojelun ostoissa syntyneiden säästöjen siirto – vaikka korjausta tulisi tehdä

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin mm Hyvinvointi-toimialan vuoden 2019 talousarvion muuttamista Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta.

Varsinaisessa päätöksessä todettiin tasapainotusohjelman ja varhaiseläkemenoperusteisten eläkemaksujen oikaisun muutos palvelualueeseen. Se, mikä ei lukenut päätöksessä, mutta oli tekstissä, oli se, mihin minä hain muutosta.

On hankalaa tehdä vastaesitystä kohtaan, jossa päätöstekstissä ei ole sitä, mihin haluaa muutoksen. Mikä on muututtava, ja jos ei päätöskohdassa puutu asiaan, on se sama kuin hyväksyisi asian ymmärtämättään tai ymmärtäen. Päätökset kuitenkin tulisi ymmärtää.

Kohta, joka minusta oli huomionarvoinen ja korkeinta päätäntävaltaa käyttävän elimen, eli valtuuston päätettävä, oli:

Määrärahan siirto toimialan sisällä
Hyvinvointi-toimialan tilinpäätösennuste näyttää siltä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle.

Luottamushenkilöiltä vaaditaan jatkuvasti tarkkaa seurantaa taloudesta. Se on toisinaan mahdotonta, sillä siirtoja tehdään jatkuvasti ja pian kukaan ei tiedä, mistä mikäkin euro on menossa.

Tämän lisäksi tämän päivän uutisointi oli hälyttävää. Viimeksi tänään on uutisoitu siitä, että Lohja on saanut moitteita lakisääteisten toimintojensa puutteista. Lastensuojelussa, josta on säästetty työtapoja tehostamalla, mikä on todella hienoa, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Koska ryhmä ei ollut täysin yksimielinen asiasta, en pitänyt ryhmäpuheenvuoroa, kukaan ei pitänyt, mutta pidin aivan oman puheenvuoron. Puheenvuoroni ja esitykseni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.

Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli kaksi miljoonaa.

Mutta pysyittekö perässä?

Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalvelu purki jonoja. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?

Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat, lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.

Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.

Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.

Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.

Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.

Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja, Suomen innovoivin kunta, Lapsiystävällinen kunta, on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.

Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus

Esitykseni, inhimillisyys ja järki hävisivät 43-8