Ryhmäpuheenvuoro Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden henkilöstöresurssin lisääminen/Lisämäärärahan myöntäminen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle (24.3.2021)

Pidin valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoron Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden henkilöstöresurssin lisääminen/Lisämäärärahan myöntäminen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle- pykälästä.

Olen puhunut asiasta lukemattomia kertoja lautakunnassa, olen kirjoittanut lastensuojelun kriisistä vuosien ajan ja nyt tähän on vihdoin herätty. Mutta vasta AVIn muutaman huomautuksen jälkeen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien koon mukaan ja Keskustan ryhmä on neljäntenä- toisinaan viidentenä vasta ja tuolloin joutuu tai saa kuulla muiden puheenvuoroja. Tällä kertaa kiemurtelin todella kuunnellessani edeltäviä, kahta ensimmäistä puheenvuoroa. Ne ryhmät ovat vastustaneet esityksiäni lastensuojelun tilanteen parantamisista ja nyt puhuivat kuin asia olisi ollut aika uusi. Ryhmämme puheenjohtajan kehoituksesta ja kannustuksesta lisäsin puheeseeni yhden rivin, jossa myös huomautan tästä asiasta.

Alla puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäläsnäolijat.

Koskela, Turku, Jyväskylä, Tampere. Luemme joka päivä uutisia nuorten pahoinvoinnista ja lastensuojelun kriisistä. Silti toiset tässäkin etäsalissa ovat kuvitelleet, että Lohjalla tilanne olisi jotenkin erilainen.

Lohja on saanut AVIn huomautuksia enemmän kuin yhden ja valtuustosaliinkin tämä asia on tuotu jo pari vuotta sitten. Tuolloin minua hassuksikin sanottiin, sanottiin myös negatiiviseksi. Tuolloin sanoin, että Lastensuojelussa on säästetty työtapoja tehostamalla, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tuolloin esitykseni kaatui. Lohjan kaupunki ei ole pystynyt noudattamaan viimeisten vuosien aikana kertaakaan lakisääteisiä lastensuojeluilmoitusten käsittelyn ja palvelutarpeen arvioinnin laadinnan määräaikoja. Siis kertaakaan. Silti meille sanottiin, että kaikki on hyvin. Silti meille todettiin, että viime vuosi oli paras vuosiin henkilökunnan suhteen.

Avin joulukuun 2020 huomautukseen kaupunki vastaa, että ”Lohjan kaupunki toteaa, että Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut aikoo esittää vuoden 2021 talousarvioon usean uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista”. Lisäselvityksen mukaan Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut on esittänyt vuoden 2021 talousarvioon kuuden uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista. Lisäksi on esitetty 3,5 sosiaaliohjaajan vakanssin lisäystä. Ehkäpä. Talousarvioesityksessä näin ei lue. Joitakin virkoja on muutettu sosiaaliohjaajien ja perheterapeuttien viroiksi.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on suuri ja niin on myös lastensuojeluasiakkuuksien määrä, myös asiakkuuksien pituudet kasvavat. Tämän lisäksi lastensuojeluun osoitetaan asiakkaiksi lapsia, jotka eivät sinne kuulu, mutta jotka jäävät ilman palvelunohjausta ja jäisivät muuten ilman apua. Lastensuojelusta on tullut muiden hoitoalojen roskakori, ylijäämälaatikko ”en tiedä, mitä tehdä tälle lapselle, lastensuojelu tietää”-kori.

Meidän tulee voida ottaa systeeminen malli käyttöön, sen lisäksi olisi jalkautettava sosiaalityötä. Meillä on monitoimijataloja, jotka ovat valmiina heille.

Meidän tulee tukea erinomaisia työntekijöitämme. Meidän tulee saattaa työ vetovoimaiseksi ja yksi keino on palkata lisää väkeä, jotta työntekijät tietävät, että taakka ei kasva liian suureksi, että pystyy tekemään lainvaatiman työn. Työn kuormittavuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita pohditaan työpaikkaa valittaessa.

Tämä päätös on hyvä alku.

Esitin muuten jo lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviokokouksessa lastensuojelun sosiaalityön ja työhyvinvoinnin kehittämistä jo vuonna 2021 sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä. Esitykseni hyväksyttiin äänin 7-6, tuolloin sdp, kokoomus ja kd vastustivat tätä ja vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.

Lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista toisilla on todella ollut pitkään kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat. Meidän on turhaa kauhistella Helsingin toimia ja leikkauksia, ei täällä yhtään sen parempi olla oltu. On vain ajan kysymys, milloin Lohjasta uutisoidaan samoin tavoin. Olemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa ns säästäneet rahaa. Ja se raha on siirretty sotelautakunnalle. Kahteen otteeseen. 750 000 euroa ja 2,4 miljoonaa euroa.

Valtuustoinfossa meille kerrottiin, että kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Lohjalla on tällä hetkellä 46. Parhaassa tapauksessa tämä 230 000 euron lisämääräraha johtaa siihen, että jos pystyttäisi edes 2-3 lapsen sijoitusta välttämään, olisi tämä lisämääräraha jo säästetty.

Toivon, että tämän jälkeen lastensuojelun kriisin vähättely on mennyttä aikaa.

Lastensuojelun henkilöstömme on erinomaista, he tekevät liikaa töitä, heillä on aivan liikaa asiakkaita per työntekijä, he tekevät työtään valittamatta, äärirajoillaan, he tekevät sen velvollisuudesta lapsia kohtaan. Meidän tulee tehdä tämä päätös heidän ja lasten sekä nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi.

Olemme keskustan valtuustoryhmässä tyytyväisiä, että tämä esitys on vihdoin käsittelyssämme. Tämä olisi voinut olla paljon aikaisemminkin ja voisi olla suuremmallakin summalla ja resurssin lisäämisellä. Keskustan valtuustoryhmä kiittää tästä päätösesityksestä ja tukee yksimielisesti tätä päätösesitystä.

kiitos

Vaalikynä-mielipide: Nepsylasten oikeudet eivät aina toteudu

Kirjoitin Länsi-Uusimaahan ja Karkkilan tienooseen mielipidekirjoituksen nepsylasten oikeuksista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3930627

Nepsydiagnoosien, eli neuropsykiatristen haasteiden (mm. ADHD, Asperger, autismin kirjo) määrä on kasvussa, vaikka esimerkiksi tytöt ovat alidiagnosoituja, saavat myöhään tai jäävät jopa kokonaan ilman diagnoosia. Tuolloin tulee helposti väärinymmärretyiksi, ei itse ymmärrä itseään ja pahoinvoinnin lisääntyessä on suuri vaara syrjäytymiselle, masennukselle sekä päihteiden käytölle.

Vanhempien ja perheen oikeus saada asianmukaista tukea on yksi tärkeimpiä lapsen oikeuksia. Oikeus on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin.

Nepsylasten ja heidän perheidensä arjessa tämä oikeus ei tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla. Vertaistukiryhmät ovat täynnä tarinoita hoitamatta jättämisistä, kesken jääneistä hoidosta sekä umpikujiin joutumisista.

Nepsyjen haasteet ovat ulkopuolisille näkymättömiä ja niitä vähätellään. Valitettavasti koulujen, eikä aina edes hoitohenkilökunnalla ole riittävää tietoa ja taitoa toimia nepsylasten kanssa, eikä oppilashuollossa tai nuorisopoliklinikalla tarpeeksi resurssia tehdä huomioita ja lähettää tutkimuksiin.

Usein näyttää, etteivät nepsyasiat kuulu kenellekään ja nepsylasten perheet jäävät vammais- ja mielenterveyspalveluiden jalkoihin ja heistä tulee väliinputoajia.

Hoitamattomuudella on hintansa. Nuoren syrjäytyminen maksaa laskutavasta riippuen 300 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi perheen uupuneille vanhemmille aiheutuu työstä poissaoloja ja mahdollisesti jopa työkyvyttömyyttä. Perheen menetetyillä tuloilla ja siitä johtuvilla menetetyillä verotuloilla on myös arvonsa.

Ratkaisu monen nepsylapsen arkeen olisi diagnoosi, pienempi luokkakoko, strukturoidut ja mahdollisesti lyhennetyt koulupäivät, osittainen etäopetus sekä riittävästi ohjaavia ja oppimista tukevia aikuisia.

Inkluusio toimisi, jos resurssit riittäisivät sen toteuttamiseen. Ammatti-ihmiset tarvitsevat lisäkoulutusta nepsyasioihin. Tämän vuoksi talousarviota käsitellessä teinkin esityksen nepsyosaamisen lisäämisestä hyvinvointitoimialalla.

Huomaa hyvä on erinomainen ohje, myös nepsylapset tarvitsevat kannustusta ja hyvän huomaamista.

Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö

Voit myös kuunnella kirjoitukseni nyt myös podcastina: https://anchor.fm/lotta-paakkunainen/episodes/Vaalikyn-mielipide-Nepsylasten-oikeudet-eivt-aina-toteudu-6-3-2021-et5sr9

Mielipide: Nummi-Saukkolan päiväkotiesityksestä valtuustossa

Länsi-Uusimaassa oli artikkeli päätöksestä Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätöksestä. (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3353563) koska jutussa nostettiin 13 – kohtaisesta perustelulistastani vain yksi ja sekään ei tärkeimmästä päästä, kirjoitin Länsi-Uusimaan mielipidepalstalle vielä vastaesityksestäni. Koska tila mielipidekirjoituksellakin on rajallinen, en kaikkia perustelujani saanut kirjoitukseeni, mutta toivon, että sain ne tiivistettynä tarpeeksi hyvin.

Mielipide: Nummi-Saukkolan päiväkotiesityksestä valtuustossa

Länsi-Uusimaa (L-U 22.1.2021) uutisoi valtuustossa päätetystä päiväkodin sijainnista hyvin ja tiivistetysti. Lehdessä nostettiin perusteluiksi kuitenkin vain yksi niistä, joista sekään ei ollut tärkein kuntalaisten eikä varsinkaan lasten arjen sujumisen näkökulmasta. Perustelin vastaesitykseni laajasti ja esitykseni tein pitkän pohdinnan jälkeen. Vastaesitykseni perustui tarjottuun tietoon, itse etsimääni tietoon sekä lasten etuun ja kuulemiseen, sillä lähes jokainen vastaaja nosti tärkeimmäksi asiaksi toiminnan laadun.

Yksi perusteluistani oli se, että Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeiluohjelmassa, eli esikouluun tullaan menemään elokuusta lähtien jo viisivuotiaana ja tämä tekee entistä tärkeämmäksi päiväkodin ja esikoulun yhteistyön. Yhteistyö on helpompaa, jos nämä ovat lähempänä toisiaan. Tämän lisäksi viisivuotiaiden siirtyessä esikouluun lasten määrä päiväkodissa pienenee entisestään. Tämän asian päätös ei ollut tiedossa vielä asian valmistelussa, toki hakeminen ohjelmaan oli.

Alueellinen tasa-arvo. Lohjalla on muissakin monitoimijataloissa päiväkoti koulun yhteydessä, kuten Routionmäellä, tulevat Laurentiustalo, Järnefelt ja Mäntynummi. Miksi Nummi on poikkeus? Miksi emme oikeasti tee johdonmukaista politiikkaa, kuten itse luottamustoimielimissä usein peräänkuulutamme?

Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.

Monilapsisille perheille olisi helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito ja alueella on paljon monilapsisia perheitä.

Monelle puheenvuorojen perusteella päätöksentekoon käytetty aika tuntui olevan tärkeä. Itse näen lasten sujuvan arjen tärkeimpänä kriteerinä.

Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä.

Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille, ei Saukkolassa eikä Nummella. Toisin kuin moni väitti, ei Saukkolan asukasmäärä ole kasvussa vaan laskussa, kun taas Nummella asukasmäärä on nousussa, toki Saukkolassa on määrällisesti toistaiseksi enemmän asukkaita.

Omasta puolestani voin sanoa sen, että voin suoraselkäisesti sanoa, että velvollisuudesta sekä edustamieni asukkaiden, perheiden, erityisesti lasten puolesta tehnyt päätökseni ja äänestänyt sen mukaan, minkä olen meille tarjottujen tietojen perusteella nähnyt parhaaksi. Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä. Olen kuullut ja tiedän kuulemisen olosuhteet, olen tutustunut tarjottuihin tietoihin ja itse etsinyt lisää tietoa.

Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö

Tässä vielä aiempi kirjoitukseni ja ne perustelut: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2021/01/21/nummi-saukkola-alueen-paivahoito-valtuustossa-20-1-21/

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa: Sadan vuoden kehitys

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin (8.1.2021) pikkaisen huutolaisuudesta ja lastensuojelusta.

Sadan vuoden kehitys

Huutolaisuus oli Suomessa vielä 1800-luvun alusta 1920-luvulle voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti ilman elatusta olevan lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Järjestelmä lopetettiin virallisesti vuonna 1923 köyhäinhuoltolain myötä, silti vielä vuonna 1935 kauppa kävi. Huutolaislapsilla ei juuri ihmisarvoa ollut. Orpo tai muista syistä vanhempiensa huolenpidon menettänyt lapsi saattoi päästä hyvien ihmisten hoiviin, mutta useimmiten huutolaislapsen kohtelu oli julmaa, yleensä huutolaiskauppoja käytiin nimenomaan palvelusväen hankkimiseksi.

Monet tutkimukset osoittavat, että huono-osaisuudella on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Varsinkin lapsi, joka on jäänyt vaille vanhempiensa huolenpitoa, on vaarassa syrjäytyä ja joutuu kokemaan samaa osattomuutta kuin vanhempansa.

Tänä päivänä sosiaalitoimen tehtävänä on katkaista syrjäytymisen tai huono-osaisuuden kierre. Nykyisin voimassaolevan Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulaki liittyy hengeltään YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991.

Lastensuojelupalvelut kaipaavat lisää tuki- ja sijaisperheitä. Perheitä kaivataan niin pitkä- kuin lyhytaikaiseen toimintaan. Vaikka perhehoidosta koituu kunnalle vähemmän kuluja kuin laitoshoidosta, tulee silti miettiä ensisijaisesti lapsen etua. Perhehoito olisi sekä edullisin että lapselle paras tapa sijaisasumiseen. Parhaassa tapauksessa lapsen oma perhe voisi saattaa hänet sijaisperheeseen yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Näin käy kuitenkin yhä harvemmin. Vaikka tiedetään, että ennaltaehkäisyyn laitetut rahat säästävät pidemmällä tähtäimellä, säästetään taloutta arvioidessa ja tasapainottaessa juuri ennaltaehkäisevästä työstä, ja perheiden ongelmiin päästään puuttumaan vasta, kun ne ovat todella pahoja ja tarvitaan kiireellistä sijoitusta.

Lohjallakin etsitään jatkuvasti uusia sijaisperheitä sekä tukiperheitä, jotka pystyvät hoitamaan lapsia omassa kodissaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Mukaan tulevat perheet koulutetaan, aiempaa koulutusta tai kokemusta ei tarvitse olla. Riittää, kun on tasainen elämäntilanne ja omat asiat kunnossa.

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on

lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen

lapsiasiahenkilö

Vielä hyvinvointikertomuksen vuosiraportista ja mitä oikein sanoin siitä?

Paikallislehtemme Länsi-Uusimaa uutisoi kattavasti valtuustokokouksia ja tämänkin kokouksen jälkeen oli hyviä artikkeleja kokouksesta. Sinänsä hyvä nosto oli myös hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 – pykälästä, https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3196286, jossa valtuutettu oli ihmetellyt koululaisten syömättömyyttä. Artikkelissa kerrottiin lyhyesti myös minun puheenvuorostani, jossa artikkelin mukaan painotin tarvetta estää ennalta kiusaamisongelmia. Ote artikkelista: ”– Kouvolassa oli pari vuotta sitten vaikea tilanne, mutta siihen on puututtu. On mahdollista estää kiusaamista, painotti Paakkunainen.”

Kyllä. Puhuin kiusaamisesta ja puhuin Kouvolasta, mutta eri yhteydessä.

Laitoin lehdelle oikaisun:

Oikaisu Länsi-Uusimaahan – hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019

Länsi-Uusimaassa uutisoitiin 17.12.2020 hyvinvointikertomuksen vuoden 2019 vuosiraportista ja valtuutettujen sitä koskevista puheenvuoroista valtuustokokouksessa 16.12.2020. Haluan korjata lehdessä ollutta, sinänsä hyvää artikkelia, mutta puheeni kohdalla kaksi eri asiaa on yhdistetty. Lehdessä mainittiin, että nostin esiin koulukiusaamisen ja Kouvolan samantyyppisen tilanteen. Kyllä, puhuin molemmista, mutta eri yhteydessä.

Nostin puheenvuorossani puheeksi oppilashuollon huolestuttavat työolot ja asiakasmäärän/työntekijä. Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi. Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari. Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Lotta Paakkunainen

kaupunginvaltuutettu (kesk)

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen

lapsiasiahenkilö

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 valtuustossa

Luit oikein. Valtuustossa 16.12.2020 oli vuosiraportti vuodesta 2019 käsiteltävänä. Aika kauan menee raportin laatimisessa, eikö hyvinvointi tai sen seuranta ole kenenkään asia? Jätetäänkö se pöydän pinkan alimmaiseksi, ei ole niin tärkeä asia? Vaikka huolenaiheita on vaikka muille jakaa.

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoromme:

Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportti

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokousta seuraavat

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu jälleen huolenaiheita herättävillä, valikoivillakin taulukoilla. Toisaalla vertaillaan toisen asteen opiskelijoiden ja yläkouluikäisten eroja seksuaalisen häirinnän kokemisessa, mutta päihteiden käytössä taas vertailut ovat erilaisia. Oli miten oli, huolen on noustava ja sen myötä toimenpiteitä tehtävä.

Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi

Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari.

Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Koulukyselystä käykin ilmi, että koulukuraattoreille eikä koulupsykologeille pääse. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteiden toteutuminen taulukossa: Lohjan kaupungin toimijat ja A-klinikkasäätiö rakentavat yhteistyössä toimintamallia “Päihteet perheessä” osaksi arjen toimintaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdestrategiaa päivitetään. Me teemme strategioita, suunnittelemme hyviä ja hienoja työtapoja, mutta emme resurssoi niihin tarpeeksi, jotta niitä voisi käyttää.

Hyvinvoiva Lohja kärkeen on pitkä matka. Jos jätämme nuoremme hoitamatta, se on vielä kauempana. Tähän liittyy myös kolmas kärki, eli asukkaiden Lohja. Hoidon tulee olla asukas- ja asiakaslähtoistä. Ei työntekijälähtöistä. Toki työntekijän hyvinvointi tulee ottaa huomioon, mutta jos asiakas ei saa hoitoa siksi, että työntekijä ei osaa/kykene tai halua kohdata häntä, on ratkaisuja kehitettävä, nimenomaan asiakaslähtöisesti. Nuorten hoito ja hoitoon pääseminen on yksi oleellinen osa lapsilähtöistä toimintaa ja tällöin myös Unicefin lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen oleellinen osa. Hyvinvoivan Lohjan ensimmäinen tavoite ”Toimivat palvelut asukaslähtöisesti” ei tarkoita sitä, että asukas lähtee tai poistetaan.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on myös meillä Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Toisinaan strategioita ja raportteja sekä hankkeita lukiessa tulee ajatus siitä, onko asukas, lapsi, nuori, työikäinen, ikääntyvä, kuntalainen unohdettu. Vaikka heistä kokoajan on puhe.

Huomio käydessäni puhumassa. Vaikka keskityn lähinnä sanomani esille tuomiseen ja siihen, että joku voisi kuunnella, katson toisinaan ympärilleni. Ikäväkseni näen aikuisten ihmisten huonoa käytöstä. Pyöritellään silmiä, tuhahdellaan ja maiskutellaan. On käsittämätöntä, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt eivät käyttäydy kuin aikuiset. Me olemme kuntalaisten edustajia ja meidän tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja hyvin. Asiat edellä. Silti näkee lähes jokaisessa lautakunnan ja valtuuston kokouksessa näitä silmien pyörittelijöitä, toisten väheksymistä ja kuulee huokailuja, maiskutteluja. Onpa tänä päivänä jopa tytöteltykin vielä. Toivoisin tosiaan, että jokainen käyttäytyisi luottamustoimensa mukaisesti.

Voit katsoa puheenvuoroni myös tallenteena YouTube-kanavaltani: https://youtu.be/WnE40Kj5Djk