Lautakunnan kokouksessa ensi viikolla käsitellään mm Kivi-Lintulan päiväkodin mahdollista väistöä ja siksi pyysin päästä vierailemaan Kivi-Lintulassa, samalla pääsin tutustumaan myös Puu-Lintulaan.
Kiinteistö on vuonna 1926 rakennettu ja se on toiminut aiemmin asuinkerrostalona. Sijainti päiväkodille on ihanteellinen, keskellä kaupunkikeskustaa, kirjaston vieressä ja päiväkoti itsessään on kodinomainen ja henkilökunta erinomaista. Oireilua on erittäin paljon, myös erittäin vakavia oireita.
Sain erittäin hyvän ja kattavan kierroksen molemmissa yksiköissä, Kivi-Lintula on lautakunnan listalla päätettävänä, mutta eipä kummoinen ennustaja tarvitse olla arvellakseen, että pian on Puu-Lintulakin.
Kivi-Lintulan yläkertaa on suositeltu olevan käyttämättä, kuten on myös Puu-Lintulassa
Puu-Lintulassa on kuuma kokoajan (lämmönsäätely ei toimi, kuten ei Kivi-Lintulassakaan kkunnolla)
Puu-Lintulan lapsimäärää on rajattu
tutkimuksia on tehty
Kivi-Lintulassa lapsiryhmät nukkuvat samassa tilassa päiväuniaan. Tämä tila on tila, jossa ilmeisesti ilmanvaihto on yhdistettynä keittiön kanssa, eikä kiinteistön lämmönsäätely ole oikein toimiva. Nukkarissa on kuuma, keittiössä trooppista ja tämä kaikki ilma kiertää yhdessä. Nukkarissa tilastoitu oireina mm ihottumaa.
Kivi-Lintulan nukkari
Päiväkoti on pieni, tilat ovat haastavat, henkilökunnalla ei ole toimistotiloja, koska ne ovat jo otettu pois käytöstä.
Tämä päiväkoti on se kiinteistö, josta jo avoin päiväkerhotoiminta siirrettiin terveempiin tiloihin vuoden vaihteessa.
Parin vuoden takaisten Voc-tutkimusten jälkeen päiväkodin ilmanvaihtoa on tehostettu ja se hurisikin kuuluvasti, mutta silti ilma tuntui seisovalta.
Keskustellessani henkilökunnan kanssa ja lukiessani edellisiä asiakirjoja ei voinut olla nousematta mieleeni kysymys siitä, miten henkilökunnan oireiluja ja sairastumisia tutkitaan, onko niille yhtenäistä linjaa, ohjeistusta ja miten pääsee tutkittavaksi työperäisestä ammattitaudista. Tätä asiaa vielä pitää tutkia enemmän ja tiedustella mm työterveydestä. Onko jälleen tietoa tarpeeksi tarjolla oikeille ihmisille ja kuinka sitä mahdollista tietoa käytetään? Mikä on hoitopolku?
Sisäilmahaasteiden, oireilujen ja sairastelujen lisäksi, tai vuoksi henkilökuntaa haastaa myös henkilökuntavaje, sillä sairasteluja on paljon. Päiväkodin yksi ryhmistä toimii myös perhepäivähoidon varahoitona ja toisinaan ryhmässä onkin neliöiden salliman 12 lapsen sijaan 15 lasta. Laki sallii ylitykset väliaikaisesti.´Henkilökunta on sitoutunutta ja ammattitaitoista, lämmin vuorovaikutus lasten kanssa oli ihana nähdä, samoin lasten ilo aikuisen läsnäolosta.
Päiväkodin johtaja tekee voitavansa ja hän onkin tehnyt paljon töitä henkilökuntansa eteen. Hän kokee, että hänen on vastuu ja hänen henkilökuntansa terveys on vastuuna painava.
Ennen vierailuni päättymistä käytin hetken jutellakseni vielä lasten kanssa. Ihania, aurinkoisia päiväkotilapsia!
Meillä päättäjillä on vastuu hänelle, mutta erityisesti lapsille.
Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.
Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.
Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.
Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.
Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein
kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon
sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan
peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.
Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.
Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)
Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He
jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun
sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli
päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa
päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen.
Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme
sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille
terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.
Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki.
Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa. Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä.
Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty. Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.
Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on. ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .
Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa. Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.
Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan. Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.
Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.
Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta, käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.
olen huolissani päätään nostavasta asenteesta lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita, tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä. koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.
Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.
Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin
siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen,
jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen
hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt
ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy
kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä
viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme
tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen
eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta
voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi
on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan
vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin
säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on
oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä
oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”
Lopulta päätös oli:
Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:
1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.
2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.
3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.
4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.
5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.
6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.
7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)
Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.
Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista ei ollut pitkä 3.4.2019. Käsittelimme mm oikaisuvaatimusta yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamista koskevaa päätöksestä. Kyseinen oikaisuvaatimus olisi mahdollisesti voinut ehtiä edelliseenkin kokoukseemme, mutta siinä kokouksessa käsittelimme juuri palvelusetelin määrän rajaamisen kriteerejä.
Oikaisuvaatimuksen alainen päätös: Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelien määrän rajaaminen (LANUP 30.1.2019 § 9, kohta 1): ”Lasten , nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelin myöntämistä tarveperusteisesti niin , että uusia palveluseteleitä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioonottaen . Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.”
Oikaisuvaatimus:
Vaadimme, että päätöksessä huomioidaan perheiden tarpeet. Huomioitavia tarpeita ovat sisarusten hoitopaikat, hoitopaikan sijainti sekä vanhempien oikeus valita lapselleen parhaaksi näkemänsä pedagogiikka. Nämä periatteet pitää kirjata päätökseen jotta viranhaltijoiden on otettava ne huomioon laatiessaan perusteita palvelusetelien myöntämiselle.
Vaadimme, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, takaamaan palvelusetelien myöntämisen lasten ja perheiden edun mukaisesti.
Yllämainitun päätöskohdan ulkopuolelta vaadimme yleisesti, että vastaisuudessa päätökset pohjaavat kokonaisvaltaiseen, kattavaan, huolelliseen ja faktoihin perustuvaan virkamiesvalmisteluun. On kestämätöntä, että päätöksiä tehdään toistuvasti virheelliseen tietoon ja laskelmiin perustuen.
Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;
2. hylätä Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen ja olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.
3.todeta asian loppuun käsitellyksi.
Tein vastaesityksen, sillä halusin hylkäyspäätöksestä kuitenkin kuntalaista arvostavan.
Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;
2. lautakunta kiittää Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksessa tuomista tiedoista, mutta katsoo, että oikaisua ei tarvitse enää tehdä, koska asiat on jo huomioitu lautakunnan päätöksessä 6.3.2019 §27 (Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaaminen). Lautakunta päättää olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.
3.todeta asian loppuun käsitellyksi.
Toisaalta olisin halunnut vielä lisätä siihen, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, koska ne rahat on jo loppu. Päätin tehdä kuitenkin vähän erilaisen. Aluksi vastaesitystäni kannatettiin, mutta keskustelun jälkeen kannatus yksi toisensa jälkeen tippui pois. Kunnallisessa(kin) päätöksessä käytetään tietynlaista hallintokieltä ja oikaisuvaatimus hylätään, niin se hylätään, ei siinä korulauseita tarvita.
Olen aika pettynyt, hallinto on usein hyvää Lohjalla, mutta hyvin usein myös huonoa tai jopa erittäin huonoa. On jännää, että tässä kohdassa haluttiin pitää kovastikin kiinni hallintokielestä. Usein on toivottu luottamushenkilöidenkin toimesta, että päätösten kieli olisi kuntalaisille ymmärrettävää ja hyvää hallintoa olisi myös selittää päätös. Mutta sitä kuulemma ei tarvita, jos nyt poikettaisi hallintokielestä, pitäisi tulevassakin. Myönnytys sentään siinä, että kun päätös lähetetään oikaisuvaatimusten tekijöille, selitetään kirjeessä hylkäyksen syy (sitä odotellessa).
Lautakunta muuten päätti 6.3.2019 varhaiskasvatuksen palvelusetelien rajaamisen kriteereistä näin:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että silloin kun talousarviossa palveluseteleihin varattu määräraha on käytetty:
1. Lapset sijoitetaan ensisijaisesti kunnalliseen varhaiskasvatukseen,
2. tarveperusteisen palvelusetelin myöntämiselle voidaan käyttää harkintaa huomioiden seuraavia asioita: 2.1. palvelun sijainti ja liikenneyhteydet, 2.2. lapsen edun ensisijaisuus (turvallisuus ja terveellisyys), 2.3. huoltajat haluavat valita vaihtoehtopedagogiikan steinerin tai montessorin, 2.4. huoltajat haluavat valita perhepäivähoidon eikä kunnallisessa perhepäivähoidossa ole tilaa.
3. harkintaa palveluseteleiden myöntämisessä tarveperusteisesti käyttää alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalveluyksikön palvelupäällikkö.
Kirjoittaessani Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnia olin saanut juuri koskettavan yhteydenoton, jossa kerrottiin perheiden hädästä, traagisista tapahtumista, joita ei näy, joista ei kuule. Olisin halunnut kertoa kirjoituksessani niin paljon enemmän, kertoa hädästä, tuoda sitä näkyväksi, mutta en tiennyt kuinka kirjoittaa ilman vaaraa, että joku voi tunnistaa henkilöt. Päätin pysyä yleistasolla, mutta kertoa, että hätä ja nälkä ovat läsnä.
Kuka näkisi minut?
Kuinka vieraantua todellisuudesta? Kuinka kadottaa itsensä? Oma vastaukseni on: Lukemalla ainoastaan asiakirjoja. Lukemalla niitä menemättä rivien väleihin. Esimerkikinä Hyvinvointikertomus. Siinä kerrotaan, että Lohjalla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64 vuotiaiden osuus on kasvanut vuosina 2011-2016 jopa 19%. Lohjalla on myös eniten sairauspäivärahaa saaneita ja osuus on vain kasvanut vuonna 2017. Lohjalla on myös muihin vertailukuntiin nähden eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, vaikka osuus on laskenutkin. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Ikähaitarin 25-64 pitäisi kertoa meille sen, että tähän ryhmään kuuluu lapsiperheitä, mutta siitä emme puhu. Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistuminen lisääntyy. Tässä kohdassa emme näe, mitä lapsi kokee eläessään omaa arkeaan päihteiden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen keskellä.
Hyvinvointikertomusta kuitenkin lukiessa voisi kuvitella, että Lohjalla ei ole vähävaraisia perheitä.
Lohjan asunnottomien määrä on pienentynyt, palvelut ovat enemmän saavutettavissa. Toisille.
Jos luemme vain hyvinvointikertomuksia, tilinpäätöksiä ja pöytäkirjoja, jää ihminen näkemättä. Jää todellisuus huomaamatta. Jos luemme vain niitä tekstejä, joita meille tuodaan, vieraannumme tästä hetkestä. Vieraannumme itsestämme. Unohdamme, että lapset eivät ole euroja. Lapset eivät ole numeroita. Meillä jää huomaamatta, että nälkä on totta.
Me emme näe sinua.
Me katsomme toisaalle.
Luemme kertomuksia, kiistelemme näennäisyyksistä, kirjoitusvirheistä, mutta emme näe hätää.
Puhumme liikkumattomuudesta, kouluruuan väliinjättämisestä, mutta emme näe nälkäisiä.
Olemme huolissamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.
Esitämme huolemme syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista, mutta emme katso varjoihin. Puhumme korulauseita, vaikka niiksi niitä emme ehkä tarkoita. Milloin niistä tulee tekoja?
Halusin vastata kirjoitukseen, sillä koin, että on tärkeää tuoda myös lapsiasianhenkilön näkemys ja yhden päättäjän näkemys esille. Tämä kirjoitus, johon halusin vastata tuli pian sen jälkeen, kun teimme lautakuntana päätöksen siitä, että Koisjärven päiväkotia ei lakkauteta, eikä toimintoja siirretä. Koin vastaavani myös siihen, miksi päiväkoti, josta on mm pitkät välimatkat seuraavaan, laadukas hoito, terve sisäilma sai jatkaa.
On tärkeää myös toteuttaa lapsiystävällisyyttä muutenkin kuin puheissa ja kirjoituksissa.
Nimimerkki kaipasi palveluverkon supistamista lapsimäärän vähenemisen vuoksi. Päätettäessä palveluverkosta ja lasten palveluista tulee tarkastella asioita myös ennakoivasti ja pohtia myös sitä, miten saadaan lapsimäärä nousuun tai edes takaisin entiselleen.
Tähän näen vastauksena Suomen kaupungistumisen jatkumisen. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, tosin pääkaupunkivetoisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassaolevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019)
Kirjoituksessa mainittiin, että päättäjät ovat päättäneet lapsiystävällisyyden nimissä pelastaa kaikki yksiköt. Tässä olemme kirjoittajan kanssa eri mieltä, sillä muutaman vuoden aikana Lohjalla yksiköiden toimintoja on siirretty tai lopetettu, kouluja lakkautettu ja talouden tasapainottamislistalla on edelleen palveluja lopetettavaksi.
Vuodesta 2013 on lakkautettu tai päätetty lakkauttaa Lohjansaaren, Koisjärven, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun koulut. Maksjoen koulu on päätetty aikaisemmin lopettaa, samoin yksi lukio.
Päättäjät tekevät päätöksensä viranhaltijoiden esitysten ja suositusten perusteella, toisinaan päätökset ovat erilaisia, mitä viranhaltijat esittävät tai toivovat. Päättäjät on luottamustehtävissään kuntalaisten edustajina ja usein myös kuunnellen palvelujen käyttäjiä ja kohderyhmiä, toisia kuntalaisia.
Aina ei ole järkevää säästää kaikkea, mutta aina ei myöskään ole järkevää lakkauttaa kaikkea. Vaikka tämän hetkinen arvio säästöstä olisi myönteinen, saattaa siitä tulla suurempi lasku tulevaisuudessa. Huonosti voiva koululainen on kustannuksiltaan yli 10-kertainen verrattuna hyvin pärjäävään (Aluehallintovirasto ylitarkastaja Kari Lehtola 2016). Lohjallakin huonovointisuudesta kielivät kustannukset ovat kasvussa. Tätä päättäjät joutuvat punnitsemaan. Lapset eivät ole pelkkää matematiikkaa eikä euroja.
Lasten hyvinvointi tulee miettiä kokonaisuutena, kokopäivän mittaisena, koko perheen kokoisena.
Lapsiystävällisyys on iloinen asia, meidän tulisi olla siitä ylpeitä, toimia sen mukaan ja tuoda myönteisiä puolia siitä esiin. Se, että kiistelemme siitä, vie voimavaroja ja siirtää huomion oikeasta asiasta. Se siirtää huomion pois lapsista.
Päätimme 6.3.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, että energiajuomia ei saa juoda eikä tuoda koulujen alueella. Tämä tulee lisätä koulujen järjestyssääntöihin.
Jani Meling (vihr) oli tehnyt kansalaisaloitteen aiheesta, se keräsi yli 8 000 allekirjoitusta, mikä ei kuitenkaan riittänyt lakimuutoksen eteenpäin viemiseksi.
Joissain Suomen kouluissa on jo siirrytty käytäntöön, jossa energiajuomia ei kouluaikana tai koulun alueella käytetä ja nyt vastaavanlainen käytäntö on tulossa Lohjan peruskouluihin.
Kävimme jonkin verran keskustelua aiheesta, mutta koska olimme suhteellisen yksimielisiä, ei keskustelu ollut pitkä. Totesimme vielä Nuorisovaltuuston kannan olevan erittäin hyvä. Ote Nuorisovaltuuston kannanotosta:
Totaalinen kieltopolitiikka on harvoin toimenpiteenä riittävä kitkemään haitallisena pidettyjä tapoja nuorison keskuudesta. Esimerkiksi tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä avainasemassa on ollut asianmukainen ja tehokas terveysvalistus. Tiukan kieltolinjan sijaan nuorisovaltuusto kannattaakin sitä, että valistusta liiallisen kofeiinin- ja energiansaannin haitoista tehostetaan ja terveellisistä elintavoista puhutaan yhä kokonaisvaltaisemmin.
Päätimme lisätä päätökseemme valistuksen energiajuomien haitoista.
Lokovan hallitus käsitteli aihetta myös viime syksynä, kun aloite tuli julkisuuteen ja tuemme lautakunnan päätöstä, tosin Nuorisovaltuustolla on erittäin hyvä näkökulma. Toivomme myös valituksen lisäämistä ja terveyshaitoista puhumista, mutta se tulee kohdistaa oppilaiden lisäksi myös perheisiin ja kouluihin ja sen tulee olla yhtenevää. Olemme valmiita myös tukemaan kaupunkia valistamisessa ja mahdollisessa kampanjoinnissa. Tämän lisäksi toivomme myös kaupoilta yhtenäistä linjaa myyntikiellosta esimerkiksi alle 15-vuotiaille.
Svenska Yle kysyi myös Lokovan kantaa vanhempien edustajana. Haastattelu oli todella mielenkiintoinen, mieleenpainuva ja haastava. Alkuun todella yritin toisella kotimaisella, mutta luovutin kieleni kankeaan ruosteeseen. Pitääkin alkaa elvyttämään taitoa.
Lotta Paakkunainen 