tasa-arvo – Sivu 28 – Lotta Paakkunainen

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 valtuustossa

Luit oikein. Valtuustossa 16.12.2020 oli vuosiraportti vuodesta 2019 käsiteltävänä. Aika kauan menee raportin laatimisessa, eikö hyvinvointi tai sen seuranta ole kenenkään asia? Jätetäänkö se pöydän pinkan alimmaiseksi, ei ole niin tärkeä asia? Vaikka huolenaiheita on vaikka muille jakaa.

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoromme:

Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportti

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokousta seuraavat

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu jälleen huolenaiheita herättävillä, valikoivillakin taulukoilla. Toisaalla vertaillaan toisen asteen opiskelijoiden ja yläkouluikäisten eroja seksuaalisen häirinnän kokemisessa, mutta päihteiden käytössä taas vertailut ovat erilaisia. Oli miten oli, huolen on noustava ja sen myötä toimenpiteitä tehtävä.

Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi

Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari.

Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Koulukyselystä käykin ilmi, että koulukuraattoreille eikä koulupsykologeille pääse. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteiden toteutuminen taulukossa: Lohjan kaupungin toimijat ja A-klinikkasäätiö rakentavat yhteistyössä toimintamallia “Päihteet perheessä” osaksi arjen toimintaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdestrategiaa päivitetään. Me teemme strategioita, suunnittelemme hyviä ja hienoja työtapoja, mutta emme resurssoi niihin tarpeeksi, jotta niitä voisi käyttää.

Hyvinvoiva Lohja kärkeen on pitkä matka. Jos jätämme nuoremme hoitamatta, se on vielä kauempana. Tähän liittyy myös kolmas kärki, eli asukkaiden Lohja. Hoidon tulee olla asukas- ja asiakaslähtoistä. Ei työntekijälähtöistä. Toki työntekijän hyvinvointi tulee ottaa huomioon, mutta jos asiakas ei saa hoitoa siksi, että työntekijä ei osaa/kykene tai halua kohdata häntä, on ratkaisuja kehitettävä, nimenomaan asiakaslähtöisesti. Nuorten hoito ja hoitoon pääseminen on yksi oleellinen osa lapsilähtöistä toimintaa ja tällöin myös Unicefin lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen oleellinen osa. Hyvinvoivan Lohjan ensimmäinen tavoite ”Toimivat palvelut asukaslähtöisesti” ei tarkoita sitä, että asukas lähtee tai poistetaan.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on myös meillä Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Toisinaan strategioita ja raportteja sekä hankkeita lukiessa tulee ajatus siitä, onko asukas, lapsi, nuori, työikäinen, ikääntyvä, kuntalainen unohdettu. Vaikka heistä kokoajan on puhe.

Huomio käydessäni puhumassa. Vaikka keskityn lähinnä sanomani esille tuomiseen ja siihen, että joku voisi kuunnella, katson toisinaan ympärilleni. Ikäväkseni näen aikuisten ihmisten huonoa käytöstä. Pyöritellään silmiä, tuhahdellaan ja maiskutellaan. On käsittämätöntä, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt eivät käyttäydy kuin aikuiset. Me olemme kuntalaisten edustajia ja meidän tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja hyvin. Asiat edellä. Silti näkee lähes jokaisessa lautakunnan ja valtuuston kokouksessa näitä silmien pyörittelijöitä, toisten väheksymistä ja kuulee huokailuja, maiskutteluja. Onpa tänä päivänä jopa tytöteltykin vielä. Toivoisin tosiaan, että jokainen käyttäytyisi luottamustoimensa mukaisesti.

Voit katsoa puheenvuoroni myös tallenteena YouTube-kanavaltani: https://youtu.be/WnE40Kj5Djk

Talousarvioesitys valtuustossa 16.12.2020

Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsittelimme talousarvioesitystä vuodelle 2021 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2023. Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron pykälästä:

Ryhmäpuheenvuoro talousarviopykälään

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Talousarvioon kuuluu myös tavoitteiden asettaminen ja hyvinvointitoimialan yhtenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen, yhtenä mittarina on ”poissaolojen määrä vähenee vuoteen 2020 verrattuna”. Kuinka tähän päästään, erityisesti lastensuojelussa? Meillä on jatkuva vaje henkilöstössä, pitkiä sairaslomia, säästetään virkojen uudelleentäyttämisessä, poltetaan työntekijät loppuun. Meidän upeat tekijät tekevät velvollisuudentunnosta lapsia kohtaan töitä aivan liikaa, mutta siltikään se ei riitä. Avohoidon puolella työskentely on työparityöskentelyä, mutta se ei toteudu, sillä ei ole sosiaaliohjaajia. Meillä on irtisanoutumisia, tilalle ei palkata henkilöstöä heti, vaan viiveellä – ensi vuoden alusta. Lastensuojelussa on ollut tarkoituksena ottaa käyttöön ns, systeeminen malli. Sen kehittämiseen on käytetty työtunteja ja rahaa, mutta resurssien puute estää käyttöönoton. Systeeminen malli parantaa työoloja, työhyvinvointia, mutta ennen kaikkea se parantaa lasten palveluja sekä talousarviota ajatellen, se säästää rahaa.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on säästänyt lapsilta ja nuorilta, mutta sekään ei riitä. Lautakunnalta on siirretty määrärahoja sotelautakunnalle. Lastensuojelun kuluihin, jos kehitys jatkuu tämänkaltaisena, on mahdollisesti tulossa ylitys, avilta vähintäänkin huomautus, ellei jopa uhkasakkoa, mutta muuttuuko mikään?

Lautakunnilta vaaditaan talousarvion toteutumisen seurantaa joka kuukausi ja mielellämme sen teemmekin. Tosin se on toisinaan lähes mahdotonta määrärahojen siirtelyn, joidenkin maksusuoritteiden unohtamisen ja muun sellaisten vuoksi. Kysyttäessä vastauksia saa, välillä todetaan niiden korjaantuvat ensi kuussa.

Palvelutuotannossa toimenpidelistoilla mietitään, josko kesäkaudella ja jouluajalla päivystäviä päiväkoteja neljän sijaan voisi olla kaksi, säästöjä pohtien. Vastaus tähän on, että yksinkertaisesti ei ole mahdollista keskittää kahteen, sillä Lohja on maantieteellisesti hyvin laaja kaupunki ja jos pyritään tasa-arvoisuuteen edes jossain määrin ja perheiden arjen mahdollisimman vähän hankaloittamiseen. Se ei siis ole mahdollista.

Henkilöstöpalveluja pohdittaessa

”Henkilöstöjohtamisen keskeinen ja taloudellista säästöä tuova tavoite on edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen” yksi keino, miten tähän päästään, on työolojen parantaminen. Niin lastensuojelussa kuin oppilashuollossa on paljon poissaoloja ja työoloissa on huomauttamista, juurikin siksi, että on henkilöstövajetta tai resurssoitu liian vähän. Tässäkin kohtaa lapsemme kärsivät kalleimman hinnan. Talousarviossa tämä näkyy kasvavina kuluina.

Tulevassa väheneviin lapsimääriinkään ei voi enää nojata niin vahvasti, luimme Länsi-Uusimaasta 11.12.2020, että lapsimäärät ovat nousussa ja vielä syntymättömiä koronavauvojen määrää odotetaan. Voimme siis odottaa paljon toivottuja kuluja lisää kouluruokailuihin ja koulukyyteihin. ja jos et ollut ihan mukana, niin otan ilolla nämä ns. kulut vastaan.

Talousarvioesityksessämme on myös maininta, että henkilöstöä kannustetaan tutustumaan lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen mm. työkierron avulla. Se on hienoa ja toivottavasti tuo rivi kattaa myös sen, että johdosta käydään tutustumassa toimialansa palvelujen toimintoihin ja työoloihin, ihan paikanpäällä. Näin ei aina ole tapahtunut. Tällä tavalla saisimme varmasti ajanmukaisempia ja oikeellisempia esityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, olemme kahden viimeisen vuoden aikana tehneet kaksi toimenpideohjelmaa ja niiden myötä on tullut ongelmia sen suhteen, että toimenpideohjelmia ja talousarviota ei saa täsmäytettyä, sen huomaa erityisesti koulujen laskelmissa.

Talousarvio on jälleen sitä, mitä on odotettukin. Kiitämme työstänne ja toivomme kehitystä siihenkin.

Talousarvioesityksestä äänestettiin kahdeksasta kohdasta. Eniten keskustelua herätti koulujen määräraha. Toisaalta määrärahoihin vaikuttavia ei tehty yhtään. Jälkikäteen itseä jäi todella paljon kummastuttamaan äänestystapamme, eikä sille voi enää mitään, sillä valtuustossa hyväksyimme puheenjohtajan esityksen äänestystavasta. Harmittaa, etten ymmärtänyt kyseenalaistaa sitä heti, toisaalta ei ymmärtänyt 50 muutakaan.

Kyseinen äänestys, jota jäin harmittelemaan ja mielestäni näitä ei olisi saanut laittaa vastakkain, oli Hannele Maittilan esitys (ML) vastaan Leena Saaren (sd) esitys.

Maittilan esitys oli: Vastaehdotus talousarvion kohtaan 7.5.3 Talousarvion perustelut,rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen2021 Pullin koulun ja Nummenkylän koulun osalta määrärahat palautetaan v.2021 talousarvioon yhteensä 181.700 euroa.

Saaren esitys oli: lisäys tekstiin ennen Pullin ja Nummenkylän koulujen oppilaiden siirtoa selvitetään vastaanottavan koulun sisäilmatilanne ja varmistetaan terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Nämä kaksi eivät mielestäni olisi saaneet olla vastakkain. Yleensä puheenjohtaja on kysynyt voiko valtuusto olla yksimielinen tekstilisäyksestä (tässä varmasti olisi voinut olla, vaikkakin tämä teksti on toisaalta turha, sillä kasvatus- ja opetuslautakunta on linjannut vastaavasti jo vuonna 2015 sekä valtuusto vahvistanut), mutta tässä kokouksessa nämä esitykset menivät vastakkain. Ja valtuusto, minä mukaanlukien, hyväksyimme puheenjohtajan äänestysesityksen. Harmittavaa. Tässä ei auta nyt muu kuin valmistautuminen edessä oleviin käsittelyihin ja paremman yhteistyön kehittäminen ryhmien välillä, jotta saamme kuntalaisille, erityisesti lapsille, parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Voit katsoa puheenvuoroni nyt myös videona, youtube-kanavaltani: https://youtu.be/Q0Sujn4QHik

Valtuustossa puhetta kiintiöpakolaisista ja koulukriteeristöstä (11.11.2020)

Olin eilen pitkästä aikaa valtuuston kokouksessa. Olin tutustunut materiaaleihin viikon ajan ja seurannut sähköpostikeskusteluja, vastannut yhteydenottoihin ja kysynyt itse. Kokouksen aikana tuli tunne, että voin sanoa neljän kuukauden tauon tekevän ihmiselle jotain.

Olen useaan kertaan aiemmin kyseenalaistanut materiaalien sisältöjä, lähinnä niiden vajavuutta, laskelmien vaikeaselkoisuutta ja toisinaan virheellisiä laskelmia, puuttuvia materiaaleja ja myös peräänkuuluttanut johdonmukaisuutta. Olen vaatinut kuulemisia ja tarkkuutta. Tässä kokouksessamme käsittelimme Lohjan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Valtuustoryhmämme jäsen Hilkka Hyrkkö oli kirjoittanut erinomaisen mielipidekirjoituksen, jonka me muutkin ryhmän jäsenet halusimme allekirjoittaa. Olin valmistautunut myös lukemaan valtuustokokouksessa sen ryhmäpuheenvuoronamme. Valtuustossa esitettiin kuitenkin asian uudelleenvalmisteluun lähettämistä. Kaupunginhallitus oli aiemmin jo kokoomuksen esityksestä päättänyt esittää valtuustolle, että kiintiöpakolaisia ei enää vastaanotettaisi Lohjalla. Perusteina mm. raha ja se, että kunnat kilpailevat kiintiöpakolaisista, ”kyllä niille ottajia on”. Lohja on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 2015, ELYn sopimuksen mukaan saanut korvauksia, osa kuluista korvataan täysmääräisesti. Rahaa suurempi kysymys mielestäni on eettisyys ja inhimillisyys. Joten tällä kertaa sen sijaan, että olisin huudellut kunnollisia laskelmia, peräänkuulutin meiltä eettisyyttä ja inhimillisyyttä. Kannatin Birgit Aittakummun vastaesitystä, että käsittelyä jatkettaisi ja kiintiöpakolaisia otettaisi vastaan myös seuraavina vuosina. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista ja Lohja olisi vastaanottamassa noin 30 henkeä/vuosi. Aittakummun vastaesitys hävisi 42-9. Eli asia menee uudelleenvalmisteluun ja tulee käsiteltäväksi myös ensi kuussa. Olen itse evakkomatkalla syntyneen lapsen lapsi. Lapsen, joka lähetettiin Ruotsiin sodalta turvaan. Meidän tulee olla inhimillisiä, auttaa perheitä hädässä, saada lapsille turvaa sodan jaloista. Tunnen juureni ja tunnen vastuuni.

Kokouksessa yksi käsiteltävä aihe oli valtuuston koko ensi kaudella. Kokoomus esitti valtuuston koon pienentämistä kuntalain §16 mukaiseen vähimmäismäärään (43). Aiheesta käytettiin usea puheenvuoro. Kokoomus ihmetteli sitä, että ei omista eduista haluta tinkiä, että itseltä ei olla valmiita leikkaamaan. Tämähän toisaalta ei pidä paikkaansa. Lähes kaikki leikkaus- ja säästöpäätökset ovat koskeneet myös meitä valtuutettuja. Käsittääkseni olemme itsekin kuntalaisia. Se, että määrä vähenee, ei tarkoita omien etujen poistamista, se tarkoittaa demokratian kaventamista ja pienten ryhmien sekä reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksien kaventamista. Omien etujen poistaminen tai leikkaaminen tarkoittaisi esimerkiksi palkkioden pienentämistä, kokoustarjottavien poistamista. Valtuutetun/luottamushenkilön tehtävät on muutakin kuin kokouksissa käymistä, ennen kokousta aikaa menee kokousmateriaaleihin tutustumiseen, yhteydenottoihin vastaamiseen, asioista selvää ottamiseen. Kokoukset ovat ainoita, joista saa palkkion. Itse asiassa joistakin kokouksista ei saa palkkiotakaan. Kaikki luottamushenkilöt tosin eivät ota vastaan sellaisia toimia, joista ei saa palkkiota. Minulla palkkiottomia toimia on muutamia. Tästä en valita, itse olen asettunut ehdolle ja haluan toimia parhaan mahdollisen kykyni mukaan, osallistua tärkeäksi näkemieni asioiden toimiin ja haluan perusteellisesti tutustua päätettäviin asioihin. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu pyydettäessä luottamustoimiin, myös niihin, joista ei saa palkkiota.

Käsittelimme myös valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista, eli koulukriteeristötyöryhmän työtä. Kävimme pitkää keskustelua aiheesta ja oppilaaksiottoalueista luopuminen herätti eniten keskustelua. Työryhmän puheenjohtajan, Paula Nordströmin mukaan:

”Tärkein yksittäinen esityksemme onkin, että koulujen nykyiset karttaan merkityt oppilaaksiottoalueet poistetaan käytöstä lukuvuoden 2020 – 2021 jälkeen. Sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta yhdessä asianomaisten viranhaltijoiden kanssa muodostaa kulloinkin aloittavat ekaluokkalaisten ryhmät siten, että saadaan aikaan noin 20 oppilaan ryhmiä oppilaiden tarpeet huomioiden. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on omat kertoimensa, jotka luonnollisesti otetaan huomioon. Joustoa ryhmän koossa voi olla muistakin syistä muutama oppilas suuntaan tai toiseen. Aloittavia opetusryhmiä muodostettaessa on tärkeätä, että koulujen henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä viskarien ja eskarien parissa työskentelevien kanssa, jotta tulevien ekaluokkalaisten erilaiset tarpeet tulevat huomioiduksi.”

Kävin minäkin pitämässä puheenvuoron, en ollut ajatellut käydä, mutta koin tärkeäksi tuoda esiin sen, että Lohjalla on pidemmän aikaa ollut lähikouluperiaate, mutta sitä ei oltu voitu hyödyntää kokonaisvaltaisesti oppilaaksiottoalueiden noudattamisen vuoksi. Lähikoulu ei aina tarkoita fyysisesti lähinnä olevaa koulua, vaan se voi tarkoittaa myös lapselle pedagogisesti sopivinta koulua. Tällä muutoksella lapsen on mahdollista saada myös kunnan kustantama koulukyyti muuhunkin kouluun kuin fyysisesti lähimpään. Nyt valtuusto keskittyi uhkakuviin ja negatiivisuuteen. Toki ne on tärkeä muistaa. Valtuusto ei siis tehnyt päätöstä ottaa hyväksyä esitystä, vaan päätti saada tiedoksi raportin. Koen työryhmän työn tällä päätöksellä vähän ajanhukaksi.

Kävin jättämässä myös aloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön.

Tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Aloitteen allekirjoittivat myös Jani Meling (vihr), Katri Piiparinen (vihr), Laura Skaffari (vihr), Anne-Mari Vainio (vihr), Birgit Aittakumpu (vas), Toni Hägg (vas), Teija Ristaniemi (sdp), Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Kokouksen jälkeen kolleega kysyi kuinka jaksan nyt kokouksen jälkeen ja nauroi sekä puisteli päätään, kun totesin, että ihan hyvin kiitos, olipa kivaa!

Valtuustoaloite selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Tein valtuustoaloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, sillä tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lasten ja nuorten huomioiminen on tärkeää kunnassa, sillä suuri osa suomalaisten lasten ja nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat siis merkittävästi siihen, miten kunnassa asuvien lasten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat ja se vaikuttaa suoraan heidän perheisiinsä, työikäisiin sekä ikääntyneihin. Meihin kaikkiin.

Lohjan kaupunki on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta –ohjelmassa vuodesta 2016 ja sai lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2018. Lohjan kaupunki asetti vuosille 2018-2020 Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyölle kunnianhimoiset, rakenteellisiin ja pitkäkestoisiin muutoksiin tähtäävät tavoitteet. Lohjan kaupunki ei kuitenkaan tällä kertaa yltänyt asettamiinsa tavoitteisiin, eikä Suomen UNICEF voi tässä vaiheessa myöntää Lohjan kaupungille toista Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta.

Tunnustuksen uusiminen on kuitenkin mahdollista jälleen vuonna 2021. Tunnustuksen uusiminen edellyttää Lohjan kaupungilta UNICEFin ehdottamaan jatkotoimintaprosessiin sitoutumista. Lohjan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän ja kaupungin johtoryhmän tulee käydä keskustelua kehittämistyön jatkosta. Lohjan tulee lisätä koordinointiin tarvittavia resursseja ja sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen uusiakseen lapsiystävällinen kuntatunnustuksensa. Lapsivaikutusten arviointityön kehittäminen osaksi kunnallista päätöksentekoa oli yksi ohjelman tavoitteista, johon ei päästy.

Monesta kylästä ja kaupunginosasta koostuvalla Lohjalla on tärkeää huomioida, että Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö ja toimenpiteet kohdistuvat eri ikäisiin lapsiin ja nuoriin alueiden erityispiirteet huomioiden.

Tällä hetkellä Lohjalla tehdään töitä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen, mutta vajailla resursseilla. Meidän tulisi panostaa lasten oikeuksien toteutumisen edistämiseen kunnan eri toiminnoissa ja resurssien lisääminen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön on panostus tulevaisuuteen.

Lohjalla 11.11.2020 Lotta Paakkunainen

Aloitteen on allekirjoittanut myös

Jani Meling (vihr)

Katri Piiparinen (vihr)

Laura Skaffari (vihr)

Anne-Mari Vainio (vihr)

Birgit Aittakumpu (vas)

Toni Hägg (vas)

Teija Ristiniemi (sdp)

Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta?

Kouluväkivaltaa, koulukiusaamista, syrjimistä, vähättelyä, sosiaalista eristämistä…

Kouluissa on kiusattu oppilaita, varmaankin aina. Uutisiin niitä nousee toisinaan ja tuolloin usein kiinnitetään isompaa huomiota hetkeksi asiaan. Mutta miksi kiusaamiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne on jo päätynyt kovaan väkivaltaan? Kun tilannetta on todella vaikea purkaa? Kun lapsen terveys ja henki on vaarassa? Kouluilla on pitkään ollut erilaisia välineitä puuttua kiusaamiseen, erilaisia hankkeita ja tapoja, silti kouluissa kiusataan. Mikä meissä on, ettemme saa toistemme kiusaamista loppumaan?

Toisissa perheissä kiusaamiseen puututaan heti, halutaan tietää, jos lapsilla on kränää tai oma lapsi käyttäytyy asiattomasti toista kohtaan tai jos oma lapsi kiusaa. On tärkeää kotona jo puuttua siihen, mikä on soveliasta käytöstä, kuinka kohdellaan toisia. Lasten on tärkeää oppia siihen, että me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita, että ketään ei kiusata. Miten puuttua siihen, jos perheessä ei puhuta asiasta, jos perheessä ei välitetä, jakseta, huomata tai olla kiinnostuneita? Mitä voidaan tehdä siinä kohtaa, kun kiusaavan lapsen vanhempi toteaa, että ei mun lapsi kiusaa? Tai että ei tuo ole kiusaamista/mitä kiusaaminen oikein edes on? Tai ”älä liioittele”.

Miten auttaa tai puuttua, jos kiusattu ei kerro? Meidän jokaisen tulee ottaa vastuu, jokaisen tulee nähdä ja puuttua. Jos ei itse uskalla puuttua, kertoa jollekin, joka uskaltaa puuttua. Kunhan toimii, puolustaa, auttaa.

Miten puuttua siihen, jos koulusta ei olla perheisiin yhteydessä? Jos rehtori ei uskalla olla perheisiin yhteydessä? Tai jos ei välitetä? Ei haluta myöntää, että koulussa on ongelma? Jos ei haluta nähdä?

Mitä tehdä tilanteessa, jossa rehtori sanoo: ”Katsotaan, miten tämä etenee”, ”ei kannata tehdä rikosilmoitusta”, rehtorit ovat avainasemassa, heidän tulee vaatia yhteistyötä perheiltä, heidän tulee uskaltaa olla yhteydessä. Kouluilla tulee olla tarpeeksi resursseja, koulupsykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, Onko meidän kouluillamme liian suuria resurssi- tai johtamisongelmia, tai molempia?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006655370.html

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Liian isot opetusryhmät, liian vähäiset ryhmäytymiset, lasten sosiaaliset taidot, tunnekasvatuksen puute, erilaisuuden sietämiskyky, empatian puute, perheiden ongelmat, kiire

Kiusaaminen on kokonaisvaltainen ongelma. Siihen meidän tulee pureutua. Kiusaaminen on kansanterveydellinen ongelma. Moni kiusattu kärsii mielenterveydellisistä ongelmista pitkään, kokee arvottomuutta, pelkoja

Lohjalla on otettu kolmisen vuotta sitten käyttöön Aseman Lasten K-0 ohjelma, jossa kiusaamista selvitellään monen eri ammattilaisen voimin. Kouluun tulee esimerkiksi nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. K-0 mottona on, että jokainen aikuinen on resurssi kiusaamiseen puuttuvassa työssä.

Lohja puuttui koulukiusaamiseen Aseman Lasten ohjelmalla ja levittää mallin myös päiväkoteihin

Kiusaamisia on. Ne pitää kitkeä pois. Sitä varten on hyviä hankkeita ja toimia. Missä on hanke, joka ennaltaehkäisee? Missä on työväline, joka saa kiusaamisen pois ennenkuin se alkaakaan?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta? Miksi SITÄ ei saada kitkettyä?

29 § (30.12.2013/1267)

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. (29.12.2016/1498)

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Talouden tasapainottaminen sotelautakunnan kokouksessa 11.6.2020

Toimin varajäsenenä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunta päätti pitää ylimääräisen kokouksen 11.6.2020, jossa käsittelyssä ainoastaan talouden tasapainottaminen. Varsinainen jäsenemme oli estynyt ja lähdin sijaistamaan.

Lautakuntien puheenjohtajat ovat pyytäneet ryhmien mielipiteitä ja kommentteja tai vastaesityksiä etukäteen tiedoksi keskusteluun ja tämä onkin järkevää, sillä helpottaa huomattavasti, jos tietää etukäteen, mitä muilla ryhmillä on esittää säästökohteista.

Olimme varsinaisen jäsenen, Hilkka Hyrkön kanssa yhdessä tehneet esityksemme ja ehdotuksemme listan säästökohteista ja lähettäneet ne puheenjohtajalle.

Lautakunnan kokouksessa käytiin mielenkiintoista keskustelua ja puheenjohtaja oli tehnyt jo ryhmien esityksistä vastaesityksen valmiiksi.

Esitys oli muuten sisällöltään sama, mitä meillä, mutta siinä ei ollut mukana kotihoidon yhden alueen ulkoistamista. Viranhaltijoiden arvioiden mukaan ulkoistamisella voisi säästää noin 300 000 euroa. Lohjalla on kotihoidon alueita meille tuodun materiaalin mukaan viisi. Yhden ulkoistaminen voisi tuoda uutta näkemystä ja saattaisi nähdäkseni myös tukea kaupungin omalla toiminnalla toimivia alueita. Näkisin tämän hyvänä yhteistyönä ja laadullisena takaajana. Kotihoidon työntekijämme tekevät erinomaista työtä, erittäin vähillä resursseilla. Voisiko yhden alueen ulkoistaminen tuoda uusia ideoita päällikkötasolla työntekemisen kehittämiseen?

Esityksestä puuttuivat maininnat

lautakunta ei puolla omaishoidon ja veteraanien etujen leikkaamista. Toki se oli tekstin sisällä, mutta lautakunta koko tärkeäksi, että lautakunnan tahtotila näkyy
suunterveydenhuollon keskittämis-kohdassa keskitettävistä hoitoloista. On tärkeää, että tekstiin ei jätetä mahdollisuutta keskittää kaikkia hoitoloita, varsinkaan, kun se ei sanoissa ole ollut tarkoituksena.

Vastaesityksiä tehdessä äänestetään niin, että jos on useampi vastaesitys, ovat ne ensin vastakkain ja niistä voittaja on viranhaltijan pohjaesitystä vastaan. Vastaesityksemme voitti 5-6 (kaksi oli poissa) ja pohjaesitystä vastaan 8-1 (2 äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa).

Esityksemme, joka jäi lautakunnan lausunnoksi on:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon, että se puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan esitettyjen talouden tasapainottamistoimenpiteiden hyväksymistä yhteensä 660 000 euron edestä, mikä sisältää yhden kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle (300 000), kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelujen korvaamisen omalla toiminnalla (50 000 euroa) ja Suun terveydenhuollon tehostumisen (Virkkalan ja Keskusaukion hammashoitoloiden keskittäminen) sairaalan tiloihin rakennettavan uuden yksikön myötä (300 000 euroa). Samalla lautakunta edellyttää, että toimiala seuraa tämän ulkoistamisen tuloksia ja jos ne ovat hyviä, alkaa suunnitella toisen kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista. Lautakunta ei puolla omaishoitoon ja veteraaneihin kohdistuvia säästöjä talouden tasapainottamiseksi. Talouden tasapainottamisesitykset on laadittu huomioiden palveluiden lakisääteisyys, käytettävissä oleva vertailutieto ja tarvelähtöisyys.

vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.