Kategoria-arkisto:valtuusto

Valtuustoaloite vammaisvaikutusten arvioinnista

Tein valtuustoaloitteen vammaisvaikutusten arvioinnista valtuustokokouksessa 16.6.2021. Osa yhteistyötä valtuustossa on lähettää omat aloitteet etukäteen, jotta jos on valtuutettuja, joiden mielestä aloite on kannatettava, voisivat he osallistua.

Valtuustoaloite vammaisvaikutusten arvioinnista

Esitämme aloitteessamme, että Lohjan kaupungille laaditaan malli, suunnitelma ja mittarit vammaisvaikutusten arvioinnissa. Vammaisten ihmisten oikeuksien vaikutusten arviointi pitää tehdä kaikessa päätöksenteon valmistelussa, jolla on vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään ja vaikutusarvioinnit tulee tehdä vammaisia henkilöitä osallistaen. Tämän täytyy tapahtua riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksentekoprosessia vuorovaikutteisesti.

Eduskunta ratifioi YK:n vammaisyleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Sopimus velvoittaa huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille ihmisille samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnallisesti kuin kaikille muillekin. 

Perustuslain mukaan kaikkia ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti, eikä ketään saa syrjiä. Myös yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. Kuitenkaan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä käytännössä toteudu. Sitä voisi lisätä vammaisvaikutusten arvioinnilla ja siihen liittyvillä mittareilla. 

Käytössä ei ole kattavaa ja systemaattista tietoa päätöksenteon vaikutuksista vammaisiin eikä vammaisista ihmisistä ole tähän mennessä saatu riittävästi tietoa elämän eri osa-alueilta. Vammaisvaikutusten arviointi toisi vammaisten ihmisten elämään nykyistä enemmän oikeusturvaa. Usein vammaispolitiikassa keskitytään sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka kattavampi eri elämänalueita koskeva arviointi olisi tarpeen. 

Mallina voisi käyttää esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia, joka Lohjalla on ollut jo käytössä ja jota kehitetään edelleen. Olisi tärkeää selvittää esimerkiksi työllisyyspolitiikan ja palveluiden vaikutuksia vammaisiin Lohjalla. Vammaiset ihmiset työllistyvät muita ihmisiä huonommin ja kun työllistymisen rakenteelliset esteet saadaan selvitettyä, voidaan niitä alkaa purkaa. Tärkeintä on miettiä toimenpiteitä, joilla vammaiset ihmiset työllistyvät entistä paremmin. Myös muun muassa rakennusten esteettömyydessä on vielä paljon kehittämistä ja korjattavaa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen esimerkiksi työllistymisessä voisi edellyttää tässä vaiheessa positiivista erityiskohtelua, josta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Esitämme aloitteessamme, että Lohjan kaupungille laaditaan malli, suunnitelma ja mittarit vammaisvaikutusten arvioinnissa. Vammaisten ihmisten oikeuksien vaikutusten arviointi pitää tehdä kaikessa päätöksenteon valmistelussa, jolla on vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään ja vaikutusarvioinnit tulee tehdä vammaisia henkilöitä osallistaen. Tämän täytyy tapahtua riittävän aikaisessa vaiheessa päätöksentekoprosessia vuorovaikutteisesti.

Lohjalla 16.6.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta 

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös

Forsström, Pirjo-Leena (sd)

Ristaniemi, Teija (sd)

Silander, Jaana (sd)

Sorainen, Ana Maria 

Ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomus 2020 valtuustokokouksessa 16.6.2021

Pidin tämän kauden viimeisessä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoron henkilöstökertomuksesta:

Ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomus

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja hyvät kuulijat

Henkilöstökertomus on yksi tärkeä osa talousarvion tavoitteiden toteutumisen seuraamisessa. Talousarviossa hyvinvointitoimialan yhtenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen, yhtenä mittarina on ”poissaolojen määrä vähenee vuoteen 2020 verrattuna”. Henkilöstökertomus kertoo karua lukemaa tavoitteiden karkaamisesta. Kuinka päästäisiin sairauspoissaolojen vähenemiseen, erityisesti lastensuojelussa? Meillä on jatkuva vaje henkilöstössä, pitkiä sairaslomia, säästetään virkojen uudelleentäyttämisessä, poltetaan työntekijät loppuun. Meidän upeat tekijät tekevät velvollisuudentunnosta lapsia kohtaan töitä aivan liikaa, mutta siltikään se ei riitä. Avohoidon puolella työskentely on työparityöskentelyä, mutta se ei toteudu, sillä ei ole sosiaaliohjaajia. Meillä on irtisanoutumisia, tilalle ei palkata henkilöstöä heti, vaan viiveellä ja useita rekrytointeja on avoinna pitkään. Olemme pitkään olleet myös tietoisia esimerkiksi koulupsykologien virkojen täyttövaikeuksista.

Toki, kuten jo aiemmissa tämän illan puheenvuoroissa on todettu, poikkeusajat vaikuttavat kaikkeen, vaikuttavat ne myös sairaslomiin kasvavana trendinä. Me keskustan valtuustoryhmässä esitämmekin huolemme työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnin kehittämisestä. Etätyöt ja poikkeusajat ovat tuoneet uutta haastetta työhyvinvoinnin kehittämiseen. Ne ovat tuoneet myös uuden haasteen työntekijöiden jaksamiseen, lähityöyhteisön välittömän tuen puutteessa arjen puurtaminen on raskaampaa ja kuormittavampaa.

Henkilöstökertomuksen ulkopuolelta haluamme huomauttaa, että tällä hetkellä eri hoitoalan töihin ei ole saatu sijaisia, erityisesti kotihoitoon on useita hakuja ja joudumme turvautumaan vuokratyövoimaan.

Meidän tulee keskittyä työntekijöiden työolojen kehittämiseen ja sitä kautta parantamiseen. Sitä kautta työhyvinvointi lisääntyy, sairauspoissaolot vähenevät, työnantajaimago paranee ja tuotavuus nousee.

Näin kesätöiden aikaan haluamme vielä nostaa yhden käytännön asian keskusteluun jälleen. Työhakemuksiin vastaaminen.  Työnantaja-imagoa kummasti parantaa se, että vastataan niihin työhakemuksiin, erityisesti nuorten kohdalla se on tärkeää.  

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy henkilöstökertomuksen, mutta esittää toiveen huomionkiinnittämisestä työolojen kehittämiseen

VALTUUSTOALOITE: Erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021)

Erityislasten ja heidän perheidensä palvelut ovat hajallaan, eikä kunnon palvelunohjausta aina saa ja lapset, nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman oikea-aikaista palvelua, nuori jää väärinymmärretyksi, saattaa syrjäytyä ja polku käytös-, päihde- ja muihin ongelmiin on todennäköinen. Tämän vuoksi tein 19.5.2021 valtuustokokouksessa aloitteen ryhmäni puolesta.

Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi

Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat ”ei kuulu meille, vaan noille” ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.  

Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua. 

Neuropsykiatrisista ongelmista (nepsy) kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen  perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.

Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu, voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempikantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäyntiongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.

Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voi nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.

Lohjalla 19.5.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myös:

Aittakumpu, Birgit (vas)

Eräpolku, Merja (kd)

Liimatainen, Tiina (vas)

Meling, Jani (vihr)

Mänd, Sirje (ps)

Nevalainen, Merja (ps)

Poikonen, Piritta (ps)

Saarinen, Markku (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Slunga-Poutsalo, Riikka (ps)

Turunen, Janne (ps)

Turunen, Kari (ps)

Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Nummenkylän, Metsätähtien sekä Pullin koulujen lakkautukset valtuustossa 21.4.2021

Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.

Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.

Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.

Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.

Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.

Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.

Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?

Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.

Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.

Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista

Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.

Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.

Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.

Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.

Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.

Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.

Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.

Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:

Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)

Pulli lakkaa äänin 26-25

Varttivaltuuston aloite koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa valtuuston käsittelyssä 21.4.2021

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 käsiteltiin varttivaltuuston aloitetta koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa.

Esityslistan tekstin mukaan ”Lohjan kaupungin koulujen ruokalistalla on kuuden viikon kierrossa tarjolla kaksi kertaa hedelmä ja riisipuuron kanssa mansikkakiisseli. Ylijäämäruoan myynnillä ruokapalvelut ovat lisänneet ruokalistaan toisen hedelmän.

Talousarviovaikutuksiltaan yhden hedelmäpäivän lisääminen koulujen ruokalistaan tarkoittaa vuositasolla noin 3800 €:n lisäystä. Jos ruokalistaan lisätään ruokapalveluissa itse tuotettu kiisseli/rahka, olisi sen kustannusvaikutus noin 8500 € vuodessa.” Tekstissä todetaan myös, että ”Aloitteella on talousarviovaikutus ja se tuodaan vuoden 2022 talousarvion käsittelyssä päätöksentekoon samoin kuin valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä.” Periaatteessa tämähän tarkoittaa sitä, että aloitteen perusteella välipala tuodaan kouluihin, mutta halusin esittää edelleen vireilläolevaksi sen vuoksi, että toimia ei ole vielä tapahtunut. Viranhaltija sen on kyllä erinomaisesti laittanut eteenpäin.

Lisäksi koen kaikkein tärkeimmäksi sanoman, mitä lapsille tuomme eteen. Pidin lyhyen puheenvuoron asiasta:

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäolijat

Lohjalla on aktiiviset vartti- ja nuorisovaltuustot ja onkin tärkeää kuulla heitä, heille tärkeissä ja läheisissä asioissa. Lasten aloite on erinomainen ja esitän aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelen sillä, että aloitteen kustannusvaikutukset vaikuttavat hyvin pieniltä verraten sen hyvinvointivaikutuksiin, vaikkakin esittelytekstissä kustannusvaikutuksista puhutaan suurena. Olemme lukeneet ja kauhistelleet hyvinvointikertomuksesta kuinka lapset jättävät ruokia syömättä päivän aikana ja kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhemmilla oppilailla on pitkät päivät ja mahdollinen syömättömyys ja nälkä vaikuttavat olemiseen ja oppimiseen. Nyt ovat lapset itse esittäneet erinomaista osaratkaisua aloitteessaan, sillä terveelliset hedelmän tai kasvisvälipalan lisääminen ruokailuun toisi syömättömyyteen ja näin ollen jaksamiseen parannusta. Lapset syövät mielellään mielekästä ja maistuvaa ruokaa, kuten me kaikki. Esitystekstissä pohdittiin maksullista välipalaa, mutta se ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto.

Tällä päätöksellä emme ainoastaan päätä lasten välipalan mahdollisuudesta, vaan näytämme lapsille myös sen, kuinka heitä arvostetaan ja kuullaan. Päätöksemme vaikutus koululaisiin olisi suuri, myös vaikuttamishalun kannalta. 

Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut kannanoton vuonna 2020 vuosikertomuksessaan ja tänään muistuttanut kannanotostaan, jossa peräänkuulutetaan lasten oikeudesta vaikuttaa edistämistä. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti ja lasten tietoa on hyödynnettävä. Kuka olisi parempi ja tärkeämpi kannanottaja lapsille tarjottavasta ruuasta kuin lapset itse?

Me keskustan valtuustoryhmässä olemme iloisia siitä, että varttivaltuusto tekee rohkeita ja aitoja avauksia heitä koskevissa asioissa ja me tuemme heitä lämpimästi.

Esitykseni voitti 31-20

VALTUUSTOALOITE Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen 21.4.2021

Olemme tehneet ystäväni Tytti Hyytiän kanssa valtuustoaloitteen kouluterveydenhoitajan toimen säilyttämisestä. Taloutta tasapainottaessa oli tehty päätös, että eläköityvän terveydenhoitajan myötä virka lakkautettaisi. Nyt kuitenkin lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden ja terveyden ylläpidon haasteiden kasvamisen vuoksi näemme, että terveydenhoitajan toimen säilyttämäinen on välttämätöntä.

Aloite alla:

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että talouden tasapainottamistoimena esitetty  kouluterveydenhoitajien toimen lakkautus perutaan ja kouluterveydenhoitajien toimi säilytetään. Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustaloudellista. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun määrittäminen kouluterveydenhuoltoon selkiyttäisi tilannetta, resurssi suunnattaisi mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen oppilaille.

Mielenterveyspalvelut sisältyvät jo opiskeluterveydenhuoltoon. Sinne tarvittaisiin vain lisää resursseja ja koulutusta. Kouluikäisillä toimisi samanlainen ratkaisu. Kouluterveydenhuollossa työskentelee lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä, monialaisen työn taitavia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Pienellä resurssien lisäyksellä he voisivat ottaa vastuun mielenterveysongelmien perustason hoidosta ja kehittyä lasten ja nuorten mielenterveystyön erityisosaajiksi.

Talouden tasapainottamiseksi on eläköityvän terveydenhoitajan toimi päätetty lakkauttaa syksyllä 2021.

Aloitteessa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon 12.3.2021. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta. Lainsäädännössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on maassamme tällä hetkellä epäselvä. Lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle. Mielenterveystyöstä säädetään mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa. Perusterveydenhuollolle kuuluu mielenterveyttä edistävä ohjaus, neuvonta, tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki ja lievien häiriöiden hoito.

Sosiaalihuolto vastaa mielenterveyden edistämisestä ja tuesta, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkimus ja hoito eivät kuulu sen tehtäviin.

Erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat kiireellinen hoito ja lähetteellä kiireetön vaativa hoito. On huomioitava myös lainsäädännöllinen ero koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kuuluu molemmille, mutta vain opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät sairaanhoitopalvelut myös mielenterveyshäiriöiden osalta.

Ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka lopulta vastaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta perustasolla?

Sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon kumppaneina opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Myös opettajien kanssa tehtävälle monialaiselle työlle on pitkät perinteet. Ratkaisu olisi myös lapsi- ja nuorilähtöinen, sillä se tarjoaa perustason mielenterveyspalvelut helposti saavutettavina lähipalveluina. Hoitovastuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei kuitenkaan saa vaarantaa ehkäisevää työtä. Terveydenhoitaja perustyöhön kuuluvat terveystarkastukset ovat tarpeen ongelmien ehkäisemisessä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa. Niiden myötä syntyvä tuttuus madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edistää luottamussuhteen rakentumista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, kuten kiusaamisen ehkäisy taas vähentää suoraan palvelujen tarvetta. Korona-aika on kasvattanut lasten, nuorten ja perheiden tuen ja myös mielenterveyspalvelujen tarvetta. Palvelut ovat kaikilla tasoilla ruuhkautuneet ja hoitovelka kasvaa.

Lohjalla 21.4.2021

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös

Laine, Maaret (sd)

Piiparinen, Katri (vihr)

Saari, Leena (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Vainio, Anne-Mari (vihr)