Avainsana-arkisto: koulut

Rakkaudella, kaikille meidän lapsille

dav

Nuorimmaiseni aloittaa koulun ensi syksynä ja nyt sillan valmistuttua olemme aloittaneet harjoittelun koulumatkaa varten. Koko matkaa kouluun emme ole vielä kävelleet, vaikka se loppupätkä vaarallisin onkin. Aikaisempina vuosina lapset ovat saaneet koulukyydin, koska tie on luokiteltu vaaralliseksi juuri tuon vanhan sillan ja sen jälkeisen mutkan vuoksi,  mutta nyt, koska silta ja osa jalkakäytävästä on valmis, on tie kuulemma tarpeeksi turvallinen.

Mielestäni ja monen muun vanhemman mielestä tie on vasta silloin tarpeeksi turvallinen, kun loppumatkakin kouluun on turvattu jalankululla. Nyt kevyenliikenteen väylä päättyy yhtäkkiä, ilman turvallista tienylitystä. Ja se tie on ylitettävä, jotta pääsisi edes vähän turvallisemmalle puolelle ajoradan reunaa. Tietyöt tulevat jatkumaan, ja tietyömaa ja lapset on erittäin huono yhdistelmä. Olemme vanhempien kanssa tehneet  oikaisuvaatimuksen. Siitä kerron toisessa postauksessa.

Jalkakäytävä päättyy
Jalkakäytävä päättyy

Eilen jälleen harjoitellessamme huomasimme, että jotain puuttuu. Siis jotain muutakin kuin turvallinen loppuosa koulumatkasta.

 

2017
Kelpaa kävellä
dav
vanhan sillan kiviä käytetty upeasti
vanhan sillan kiviä käytetty upeasta

Silta on kyllä hieno ja sen ympäristöä ja historiaa on kunnioitettu. Sillan vanhoja kiviä on käytetty viimeistelyyn ja on onnistuttu oikein hyvin. Silti jotain puuttui.

Juttelin mieheni kanssa asiasta ja hän totesi heti, että onhan hänellä, mitä tarvitsen, mutta se pitää kaivertaa. Ja pian kädessäni oli puuttuva palanen. Ja nyt se on siellä, mihin se kuuluu. Peace&love.

Oilaanreitin lukko
Lukossa teksti: lapsille tie Jyri ❤ Lotta

Mikä on Tavolantien liikenneturvallisuuden parantamisen esteenä?

Tavola-seuran uusin lehti, Kylätuuli, on ilmestynyt ja jaossa parhaillaan, linkistä pääset lukemaan lehden pdf:nä https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnx0YXZvbGFzZXVyYXxneDo3N2JlZDBlNWY1ZWU0YTBl). Kirjoitin kylälehteen Tavolantiestä, jonka liikenneturvallisuus ja lasten koulukyydit huolettavat.

Kuvassa auton kohdalla on risteys, josta linja-auto ottaa kyytiin tavolalaiset koululaiset. Siinä ei ole varsinaista pysäkkiä, liikennöitsijä lienee hakenut erityislupaa ELYltä ottaakseen lapset kyytiin siitä kohdasta. Tien varrella ei ole oikeita pysäkkejä (tässä vaiheessa herää kysymys, miksi? Onko se linja-autolle vaarallinen tie pysähtyä?). Toki 1-3 luokkalaiset saavat kyydin kouluun, mutta sitä vanhemmat saavat kävellä tätä tietä, jossa ei siis ole valaistusta, ei levennystä, ei kevyenliikenteen väylää.

ELY:n maantieverkoston hankekorin kuva vuodelta 2013

Tavolantie on ELY:n maantieverkoston hankekorissa B-luokassa. Se sisältää kaikki muut maantieverkon hankkeet, jotka eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole ajankohtaisia. ELY-keskus ei osallistu B-luokan hankkeiden toteuttamiseen. Mikäli kunta haluaa edistää B-luokan hankkeita, se voi hakea suunnittelusopimuslupaa ELY-keskukselta. (nyt löytyikin syy siihen, ettei mitään ole tapahtunut tälle tielle)

Liikennemäärien mukaan tämä turvallisuusluokitus olisi aika hyvä päivittää, sillä

Vuonna 2014 keskimäärin autoja/vrk:
Tavolantie 1132
Lohjantie 755
Jättöläntie 836
Oilaantie (Riikantie-110) 1137
Turuntie (Lääninraja-Saukkola) 3978 (lähde: tiehallinto)

Lisäksi tulisi huomioida se, että moottoritien ollessa suljettu, on Tavolantie sijaistie. Liikennemäärät 20-30 kertaistuvat. Onneksi tätä ei kuitenkaan niin hirveän usein tapahdu.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?

Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (Lähde:http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502)

Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää turvallisuusluokitustyöryhmän oikeasti paikan päällä teihin tutustumisia.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia. Työryhmän tehtyä ehdotuksensa teiden turvallisuusluokituksista kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ne. Kokousmateriaaleista huomaa, että turvallisuusluokitusmuutokset ovat liitteenä, listana teistä. Ei voi olettaa, että jokainen lautakunnan jäsen tuntisi jokaisen tien.
Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia, tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut.

Meillä on ollut onni tähän asti. Mutta kuinka kauan?

Lohjan kaupungin liikennöinnistä ja koulukyydeistä vastaava logistiikkakeskus on pyytänyt kaikilta koulukuljetusten piirissä olevien lasten vanhemmilta huomautuksia 1.8.2017 voimaantuleviin, uusiin turvallisuusmäärityksiin (jotka on siis jo viime vuonna kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksynyt), joiden mukaan Tavolantien turvallisuusluokitus on muuttunut. Tiestä on yhtäkkiä tullut turvallisempi. Tavolantien vanhemmat ovat lähettäneet oman yhteisen huomautuksen. Toivotaan, että sillä on oikea vaikutus lasten turvalliseen koulukyytiin. Turvallisuusluokitusta se ei enää muuta, mutta kyydityspäätöstä se voi muuttaa.

Tavola-seura on tehnyt Nummen, Pusulan ja Sammatin aluetoimikuntien tukemana aloitteen Tavolantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Aiemmin kyläyhdistyksen tekemä ehdotus pyörätien rakentamisesta kyseiselle tiealueelle, hylättiin hankkeen kalleuden vuoksi. Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.

Ehdotamme myös pysähtymiskieltomerkinnän asettamista Helsinki – Turku moottoritien ylittävälle sillalle.

Kysyttäessä Ely vastasi 11.4.2017

Vastaus: Piennaralueen leventämistä pitkällä matkalla ei tulla tekemään toimenpiteen kalliin hinnan takia. Pientareen leventäminen vaatisi koko tierakenteen leventämisen ja parantamisen ja mahdollisesti myös tiesuunnitelman tekemisen. Periaatteessa on järkevämpää tehdä erillinen kevyen liikenteen väylä, jos kyseessä on paria sataa metriä pidempi matka. Maantien 1072 osalta kevyen liikenteen väylän tarve on luokiteltu n. 350 hankkeen joukossa B-koriin, mikä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus edistä sitä perusväylänpidon rahoituksella. Kunnat voi mahdollisuuksiensa puitteissa edistää B-luokan hankkeita suunnittelu- ja toteuttamissopimuksen kautta. Maantien 1070 kevyen liikenteen väylän tarve välillä Sammatti-Myllykylä on luokiteltu A-koriin n. 30 kärkihankkeen joukkoon. Näiden hankkeiden suunnittelua ja toteutusta ELY-keskus pyrkii edistämään. Tällä hetkellä ko. välistä ei ole tehty suunnitelmia.

ELY-keskuksella ei ole myöskään rahaa toteuttaa tievalaistuksia yhdystieverkolle, tämän tyyppiset valaistukset on yleensä toteuttanut mahdollisuuksien mukaan kunta. Tässäkin tapauksessa kaupungin mahdollisuudet valaistuksen toteuttamiseen ovat rajalliset.

Tieliikennelaki 27 §: Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy. Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:, … 9) sulkuviivan kohdalle, milloin ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa. Edellä mainituin perustein Tavolantielle (ajoradalle) ei saa pysähtyä tai pysäköidä moottoritien ylittävän sillan kohdalla. Tätä kieltoa ei ole tarvetta toistaa liikennemerkillä.

Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä pysäköinnistä sanotaan samassa pykälässä: 1) Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta. …Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä. Pysähtymiskieltomerkki ei kieltäisi edellä mainittua erityistä varoivaisuutta noudattavaa hetkellistä pysähtymistä pyörätielle.

Miten saamme tien turvallisuuden oikeasti muuttumaan?

Oilaantie oli myös b-korissa. Vahva painostus kaupungin, luottamushenkilöiden ja ELYn suuntaan, tapahtumia, myönteinen julkisuus, muistuttelu toi tulosta. Painostin kaupunkia vuodesta 2010 ja nyt Oilaantien uutta siltaa rakennetaan. Ensi vuoden puolella pitäisi kaupungin rakentaa tien alkuosa ja sillan jälkeinen osuus vanhalle kunnantalolle asti kevyelle liikenteelle tie. Nopeaa toimintaa tämä siis ei ole, mutta sinnikäs työ toi tulosta. Niin se tulee tuomaan myös Tavolantielle. Me tulemme saamaan tien turvalliseksi, oikeasti.

Onko koululaisten koulumatkan turvallisuus toissijaista tasavertaisuuden edessä?

Koululiitua käyttäen on kätevää muuttaa teiden luokitusta ennenkuin tiet ovat kokonaan valmiit ja turvallisuus kokonaan parantunut.  Toisaalta voihan niitä luokituksia muuttaa, vaikka tien olosuhteet eivät ole muuttuneet.

Oilaantien liikenneturvallisuus on parantunut huomattavasti ja siltatyöt valmistuneen kesäkuun lopussa, mutta, MUTTA. Tien turvallisuuden parantaminen on kesken.

Kunhan ELYn osuus tiestä tulee valmiiksi, alkaa kaupungin osuus ja kaupunki aloittaa rakentamisen.

Onko tie silloin turvallinen lasten kulkea?

Onko tie turvallinen tietöiden ajan? Onko lasten, varsinkin pienempien turvallista kulkea jalan tietyömaakoneiden ja tietöiden keskellä, liikenteen seassa?

Kaupungin osuus on vielä suunnitelmavaiheessa eikä näin ollen ole urakoitsijaakaan valittu. Valinta on edessä todnäk vuoden lopulla ja töiden pitäisi olla valmiina 2018 kesällä. Sen jälkeen tien turvallisuus on parantunut.

vanhan sillan purkaminen on aloitettu
vanhaa siltaa puretaan

Kasvatus- ja opetuslautakunta käyttää yhtenä koulukyytien perusteena ja niiden muuttamisena tasavertaisuutta.

2017-05-26 (2)
Ote kasvatus- ja opetuslautakunnan esityslistasta 30.5.2017

Yhdenmukaistamisessa huomioidaan se, että kaupunkialueella asuvat lapset ovat eriarvoisessa asemassa maaseutualueella asuvien kanssa. Maaseutualueella asuvat kävelevät usein ajotiellä saman matkan, mitä kaupunkialueella jalankulkijoille tarkoitetuilla väylillä tai vastaavilla. Mutta koska se on samanpituinen, ovat lapset näin tasavertaisessa asemassa.

Toiset lapset joutuvat seisomaan valtatien varrella odottaessaan bussia, valtatien, jonka sallittu ajonopeus on 80km/h ja jossa raskas liikenne on vilkasta. sappitehtaan luona

Toiset lapset joutuvat kävelemään mutkaista, kapeaa tietä, koska logistiikka on sitä mieltä, että ei se nyt niin vaarallinen ole. Tie, jossa ei ole edes piennarta. Ja jossa viime syksynä tapahtui onnettomuus, jossa jalankulkija menehtyi.

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen Urheilukuja
Tavolantie
Tavolantien ”lapsille turvallinen” piennar

Karstun koulun vanhemmat ovat perustaneet adressin teiden turvallisuusluokitusten tarkistamiseksi. https://www.adressit.com/lapsille_turvallinen_koulutie_lohjalla

Adressissa todetaan, että

Lohjan kaupungin tulisi huomioida lapsiperheet tarjoamalla hyvä arki. Sen keskeinen tekijä on lasten turvallisuus. Lohjan kaupunki on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Lohjan kaupungin tulisi taata lapsille turvallinen koulumatka, asuinpaikasta riippumatta. Turvallinen koulutie on lapsen oikeus!

Vaadimme, että Lohjan kaupunki tarkistaa kaikkien kouluteiden vaarallisuusluokitukset viranomaisten (Poliisi ja Palokunta) kanssa sekä käy keskustelun lasten turvallisuuden hinnasta ja varaa riittävät rahalliset resurssit koulukuljetusten järjestämiseksi. Lapsille tasavertaisen turvallinen koulutie!

Allekirjoittamalla adressin osoitat tukesi lasten turvallisemman koulutien puolesta.

Adressi luovutetaan Lohjan kaupungin valtuustolle ja muille kaupungin edustajille elokuussa 2017.

 

Mä allekirjoitin.

Lohjalle ammattitaitoinen hankevalmistelija – olisi aihetta

Espoon kaupunki asetti hakuun hankevalmistelijan tehtävän.

Hankevalmistelijan tehtävänä on kunnallisteknisten rakennusurakoiden tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen, hankkeiden kilpailuttaminen, sekä urakkasopimusten ja tilausten laatiminen.

Hankevalmistelija toimii tiiviissä yhteistyössä kohteiden suunnittelijoiden, eri sidosryhmien sekä kohteita rakennuttavien henkilöiden kanssa. Urakkatarjouspyyntöjen myötä hankevalmistelija on paljon yhteydessä myös urakoitsijoihin.

Kuulostaapa hyvältä. Lohja voisi tehdä samaa. Varmasti kyseinen virka tai toimi säästäisi todella paljon kaupungin (eli veronmaksajien) rahoja ja aikaa, sillä todella moni kaupungin kilpailutuksen, tai kilpailuttamatta jättämisen ratkaisu on mennyt valituksen kautta, mikä taas on kallista ja aikaa vievää.

  • Kuten esimerkiksi Routionmäki

Are Oy on tehnyt kaupunginhallituksen putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijoiden valinnoista hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeudelle. Kaupunginhallitus kumosi maanantaina näiden urakoitsijoiden valinnat ja teki uudet päätökset.

Lohjan kaupungin hallintolakimies Mikko Kuosmanen, mistä Are Oy:n valituksessa oikein on kysymys?

 

– Valittajan mielestä alkuperäinen hankintapäätös ei sisällä riittäviä perusteluita. Se on pyritty korjaamaan nyt siten, että on tehty uusi tarjousvertailu, joka on myös sanallinen.

Mihin muihin asioihin kaupunginhallituksen päätöksestä valittanut on kiinnittänyt huomiota?

– Toinen kohta liittyy pisteytykseen. Valittajayritys ei ollut mielestään saanut niin hyviä laatupisteitä kuin oli odottanut, ja sitä oli perusteltu toiselta työmaalta saatujen kokemusten perusteella.

– Kolmas kohta on, että Routionmäki-hanke ylittää hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon, joten siinä on päällä automaattisesti täytäntöönpanokielto. Siksi pyydämme nyt erikseen sallimaan päätöksen täytäntöönpanon.

Koko Länsi-Uusimaan juttu luettavissa tästä:

Miksi Routionmäen urakoista on valitettu?

  • tai Anttilan tilaelementit

Lohjan kaupungin tekninen johtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 24.11.2015 tekemällään päätöksellä § 32 päättänyt toteuttaa hankinnan hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella suorahankintana ja hankkia Elementit-E Oy:ltä neljän vuoden leasing-vuokrauksella arvonlisäverottomaan hintaan 36.640 euroa kuukaudessa, arvonlisäveroton jäännösarvo 1.536.000 euroa, noin 1.600 neliömetrin suuruiset väistötilat siten, että väistötilat ovat käytettävissä viimeistään 28.2.2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.294.720 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.12.2015.

Koko Markkinaoikeuden päätös luettavissa tästä:

Anttilan koulun tilaelementit

Yksi asia, mikä todella huolettaa on se, että kaupunki väittää vastineessaan, että ”Suorahankinta on ollut perusteltu. Väistötilojen äkillinen tarve on aiheutunut ennalta arvaamattomasta syystä, koska Lohjan kaupunki on saanut luotettavan tiedon rakenteellisista vioista ja mittavasta korjaustarpeesta vasta kuntoarvion valmistuttua marraskuun 2015 alussa. Koulujen rakenteelliset ongelmat ovat osoittautuneet odotettua vaikeammiksi, ja rakennuksissa on todettu vakava terveyshaitta. Hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut odottaa kuntotutkimuksen tuloksina niin laajoja rakenteellisia vikoja ja terveyshaittoja kuin raportista on ilmennyt.”

Se mikä tuossa huolettaa on, että eikö tieto kaupungin sisällä kulje, vai onko tietoa pimitetty? Vai  eikö edellinen kuntoarvio ole ollut luokiteltava luotettavaksi? Miksi epäluotettavia kuntoarvioitsijoita on käytetty?

Koulun tilannetta kuitenkin on seurattu vuodesta 2002.

Toki jälleen totean, että hienoa, että reagoidaan ja pääasia on, että lapset ja henkilökunta ovat terveellisissä tiloissa, tällä hetkellä. Toisaalta olisivat voineet olla jo aiemminkin.

  • tai Nummen liikuntasali.

Urakoitsijan vaihtamisesta päätti Lohjan kaupunginhallitus. Se korjasi oma-aloitteisena hankintaoikaisuna aiemmin tekemäänsä päätöstä siten, että Hartelalta vähennettiin yksi vertailussa annettu laatupiste. Näin Hartela sai vertailussa 94,09 pistettä ja Tammelan Tasorakennus 94,31 eroa.

Hallitus korjasi päätöstään siksi, että Tammelan Tasorakennus teki aiemmasta päätöksestä sekä oikaisuvaatimuksen että valituksen Markkinaoikeuteen. Perusteena oli se, että tarjouspyynnössä ei vaadittu sertifioitua laatujärjestelmää, vaan lyhyt kuvaus yrityksen laatujärjestelmästä.

Koko Länsi-Uusimaan juttu tässä:

Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalin tarjouskin meni valituksen kautta

Tarjouspyyntöjen teko ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Tähän tulisi palkata ammattilainen, tai kouluttaa kaupungin omasta henkilöstöstä sellainen.

 

 

Kuka testaa? Avataan ensin ikkunat!

Uudelleen postaus sivultani http://nummentie.blogspot.fi/2017/01/kuka-testaa-avataan-ensin-ikkunat.html

Kaupunginvaltuutettu Alfonso Parnetti teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi, voitaisiinko käyttää nanokokoista titaanioksidia koulujen ja muiden paikkojen homehaittojen poistamiseen.
(L-U 23.1.2017) Vuosi sitten olisin hurrannut hänelle!

Niin. Kävin viime vuoden maaliskuussa Sisäilmaseminaarissa ja kirjoitin sen jälkeen titaanioksidista. Olin varovaisen innoissani keskustellessani seminaarissa asiantuntijoiden kanssa.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/04/huonosta-sisailmasta-parempaan.html

Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään aika yleisesti valkoisena pigmenttinä maaleissa, muoveissa, papereissa ja meikeissä (meidänkin perheyrityksessämme muuten käytetään titaanioksidimaaleja). Sitä käytetään myös lääkkeiden täyteaineena, väriaineena (E171) sekä aurinkovoiteissa suojaamaan ihoa UV-säteiltä. Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.

Tässä kohtaa hengähdän. Edelleenkin kammoksun sitä, että tehdään ehdottomia väitteitä, varsinkin asiasta, josta ei oikeasti vielä tiedetä tarpeeksi. Toisaalta erään kunnan koulussa oli (ja on edelleen) ko puhdistuskäsittely käytössä, koska oppilaat joutuvat olemaan sisäilmaongelmaisessa koulussa väistössä vuoteen 2018. Sisäilmaa seurataa säännöllisesti. Lasten vanhemmat voivat olla huoletta, sisäilma on tällä hetkellä tämän keinon avulla hyvä. Tämä keino on myös kunnalle loistava, tämä on täysin win/win-tilanne, sillä kunnan ei tarvinnut vuokrata tai ostaa kalliilla tilaelementtejä, vaan kunta säästi noin 400 000 € ja luottivat titaanioksidi.
Tästä annan mielelläni lisätietoja.  Seuraan tilannetta säännöllisesti.

Kun edellisen kerran kirjoitin aiheesta (6.4.2016, linkki ylempänä), mietin, miksi tämä teknologia ei ole jo laajasti käytössä, sain vastaukseni Sisäilmauutisten artikkelista.

Sisä- ja ulkoilman laadun kannalta merkittävimmät nanohiukkaset syntyvät vielä tällä hetkellä palamisesta ja liikenteestä, mutta keinotekoisten nanohiukkasten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä.
Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta tieto niiden, myös keinotekoisesti luotujen, vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä riittämätöntä. (sisäilmauutiset 2016/2017)

 Keskeisiä kysymyksiä nanoturvallisuuden tutkimuksissa ovat, mitkä nanomateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niiden haitallisuuteen ja voiko nanokoko tehdä vaarattomasta materiaalista vaarallisen. Kaikki hiilinanoputket eivät ole kuitenkaan yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja, tutkijat sanovat.

http://www.sisailmauutiset.fi/?p=4582#more-4582

Mutta titaanioksidi on nanohiukkanen.
Nanomateriaaleja on tuhansia erilaisia. Osa niistä on vaarattomia, mutta osa voi olla vaaraksi terveydelle ja aiheuttaa jopa syöpää. Nyt en siis sano, että titaanioksidi sitä aiheuttaa.

Keinot taistelussa huonoa sisäilmaa vastaan ja sairastumisia vastaan ovat vähissä ja tiedämme aivan liian vähän. Toisaalta tutkiminen on hankalampaa, jos ei ole kohteita.
Mutta haluammeko lapsiamme koehenkilöiksi?

”Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali”
”Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.”

Nanoturvallisuuden tutkimus on yhä lapsenkengissä – parhaillaan kehitetään mittareita, joilla pystyttäisiin esimerkiksi ylipäätään arvioimaan altistumista synteettisille nanohiukkasille.
– Tällä hetkellä synteettisten nano­hiukkasten vaikutusten arviointi on ­hidasta, vaikeaa ja epävarmaa.
Testausmenetelmiä pitäisi kehittää nopeammiksi ja tehokkaammiksi.
Tällä hetkellä tiedetään, ­että nanokokoinen titaanioksidi voi hengitettynä aiheuttaa keuhkotulehdusta ja keuhkojen arpeutumista. Verenkierrossa titaanioksidihiukkaset kertyvät hiussuonten seinämiin ja ahtauttavat suonia tulehdussolujen kertyessä verisuonen seinämään. On myös viitteitä siitä, että eräät synteettiset nanohiukkaset, kuten titaanioksidi tai tietyt hiilinanoputket, voivat vaurioittaa perimää. Näin on todennut tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta.
(http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/nanohiukkanen-on-yha-arvoitus/)

Tällä hetkellä itse ehkä kallistuisin mielummin ympäristö- ja ihmisystävällisempään, tai ainakin varmemmin ihmisystävällisempään vaihtoehtoon (ja tätä muuten olen tänään ehdottanut kaupungille).

”Naava-viherseinien patentoitu teknologia imee ilman kasvijuuriston läpi 129 kertaa tehokkaamman tavallisiin huonekasveihin verrattuna. Viherseinien mikrobikanta hajottaa ilman kemialliset epäpuhtaudet ravinnokseen ja puhdistettu ilma virtaa takaisin huonetilaan.
Naava-aktiiviviherseinissä ei ole multaa ja kasvit ovat allergiaystävällisiä. Esimerkiksi Naava One ja Smooth vastaavat yli 4 000 ja Naava Original jopa 8 000 kasvin ilmanpuhdistustehoa. Viherseinä säätelee myös ilmankosteutta ja parantaa tilan akustiikkaa. Naava optimoi toimintansa sisätilan olosuhteiden mukaan.” (http://www.vmp-interior.fi/tuotteet/viherseina#.WIeDgVzlYrQ)

Mutta jos nyt ihan aluksi pitäisitte ne ilmastoinnit päällä 24/7 ja tuntien välillä ikkunatuuletus. Tunneilla voi pitää joskus oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan kehitys on mahdollista vain nuorten kautta

Lohjan lukioverkkoa miettiessä tulisi miettiä lukio- ja kouluverkkoa yhdessä. Yläkouluja ja lukioita kokonaisuutena.

Varsinkin, kun keskustan yläkoulujen kohtaloa mietitään uudestaan, se laittaa kaikki yläkoulut ja ehkä koulupiiritkin uuteen mietintään. Rakennetaanko keskustaan enää toista yläkoulua, vai keskitetäänkö Harjulle keskustan oppilaat?

Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten? Ja kuinka voimme vastata ulkopaikkakuntalaisten mahdolliseen haluun tulla Lohjan lukioon.

Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin keväisen selvitystyön perusteella syntyneitä joitakin  johtopäätöksiä:

JOHTOPÄÄTÖS A: Kaupungin toimialojen yhteistyön tulee muuttua paremmaksi. Vain omaa toimialaa tarkastelemalla päästään todennäköisesti osaoptimoituun ratkaisuun, jossa kustannukset tulevat jatkossa joko tilahallinnon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kannettavaksi. Kehitetään yhdessä järkeviä ratkaisuja. Opitaan tehdyistä virheistä ja varmistetaan ettei niitä enää tehdä.

 

JOHTOPÄÄTÖS B: Suuri osa jääväksi suunnitelluista koulukiinteistöistä on huonossa kunnossa. Nämä kiinteistöt on korjattava ensin KLA 75% tasolle jotta sekä oppilailla että henkilökunnalla on puhdas sisäilma.

 JOHTOPÄÄTÖS C: Terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä tulee arvottaa. Kaikilla oppilailla on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.

JOHTOPÄÄTÖS D: Kaikkea ei voi arvottaa rahalla. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta lapsien pitäisi olla viimeisenä säästötalkoissa, koska sen heijastukset voivat olla pitkävaikutteiset ja kalliit.

JOHTOPÄÄTÖS E: Opetuksen laadusta ei voi tinkiä. Laadukas opetus on tae siitä, että kilpailukykymme ja Lohjan vetovoima säilyvät myös tulevaisuudessa.

Miten tästä eteenpäin?

Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huono. Tässä vaiheessa huomio tulisi siis kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kaupungin pääasiallinen tehtävähän on palvelujen tuottaminen. Kuinka Lohja voi kilpailla  pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa radan varrella.

Entä jos nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme? Tai maaseutukaupungin?  Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja pyritään luomaan jotain uutta.

Nykyaikana työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim. oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin.

Tarvitsemme uusia työmahdollisuuksia, uusia yrityksiä, uusia veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen ei voi olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Mitä jos nyt esimerkiksi koulujen kohdalla mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle? Nyt tulisi innovoida ja kehittää yhdessä palvelua: tehdään upeasta, monimuotoisesta koulu- ja lukioverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään luomaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon. Tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko: työikäisille lapsiperheille suunnattu, Lohjan strategian mukainen teko.

Lohja on hakeutunut mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta – malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta, jossa kunta arvioi kuinka lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Tämä on kaupungille hieno tilaisuus osoittaa sen jo toimivan lapsiystävällisenä kuntana.

Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoinen mahdollisuus tarjota monimotoisen kouluverkon lisäksi erittäin hyvää toisen asteen koulutusta muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.

Lohja on maaseutukaupunki. Siis maaseutu ja kaupunki YHDESSÄ.

Lohja on myös koulutus- ja sivistyskaupunki, ainakin nettisivuillaan.

Mitä jos toimittaisi oikeasti sen mukaan? Ei vain sanahelinää, diipadaapaa, vaan toimitaan omien arvojemme mukaan.

 

Kehitetään maaseutukaupunkimme koulutusta ja nuorten mahdollisuuksia. Nuoret tuovat sen kaiken investoinnin takaisin. Annetaan signaali nuorille, että me välitämme, että me panostamme. Niin he panostavat kotikaupunkiinsa takaisin. Niin se kotiseuturakkaus syntyy, vastavuoroisesti. Ei häätämällä heitä pois.

Kehitetään lukioverkkoamme, tarjotaan kaikille lohjan nuorille mahdollisuutta kouluttautua, kehitetään kurssitarjotinta yhdessä Nummen ja Lyseon lukioiden kesken. Tehdään lukiosta yhteinen. Jos nuorilta viedään mahdollisuus, mitä heille jää? Pakko. Eikä itseasiassa sekään. Muutto, syrjäytyminen, eriarvoistuminen.