Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Spoileri: vastaan otsikkoon heti: ei. En usko. Kaupunki ei saa (eikä voi) sössiä niin pahasti kaiken tämän jälkeen, että siitä tulisi, tai että se olisi.

Lohjalla mitataan koulujen oppilaiden vastaanottokykyä tilakorteilla. Tilakortit ja kapasiteetit on tehty ajatuksella että esim OT3 luokkaan mahtuu 25 oppilasta. Ja se on siis täysin teoreettinen malli. Ei 23 tai 20, vaan 25. Ja ilmeisesti tavoitteena on myös käyttää sitä jatkossa tilakäytön tehokkuuden mittarina/ohjeena. Loppukädessä rehtorit sitten päättävät, kuinka paljon oppilaita luokkiin tulee.

Ajattelen tässä olevan (ainakin) yhden ongelman/haasteen:
Suunnitelmat on tehty luokkakapasiteetin mukaan, OT3=25, OT2=15 ja OT1=5…10opp, jne. Ei siis aktuaalisten ryhmien mukaan. Jos nyt koulu sejase lakkautetaan ja  siirretään  kouluun tämätaituo ja sitä aletaan sitten tarkastella päätöksen jälkeen varsinaisesti tarkemmin niin kaupunki voi joutua tilanteeseen, missä haluttu säästö/tiivistäminen ei olekaan mahdollista (eli tämätaituo ei voi ottaa oppilaita vastaan koska fyysisiä luokkia on rajallinen määrä ja oppilaat eivät yksinkertaisesti mahdu – ei ole luokkia). Toki on mahdollista että luokkakokoja kasvatetaan opetustilojen sallimaan mitoitukselliseen maksimimäärään, mutta se on kyllä täysin teoreettinen luku ja voi johtaa epäloogisiin päätöksiin. Ja mitäs sitten, kun sisäilmaongelma räjähtää käsiin? Vastaanottava koulu on jo vastaanottanut ja huomataan, että luokkia pitää sulkea ja lapsia siirtää vaikkapa liikuntasaliin tai ruokalaan opiskelemaan.

Päätökset tulisi perustua mahdollisimman hyvään lähdetietoon ja tausta-aineistoon, jotta jatkossa vältytään turhalta iteratiiviselta juupas-eipäs vatvomiselta. Eli lyhyemmin: entä jos oletus OT3=25opp onkin virheellinen, niin minkälainen hulabaloo siitä seuraa?

Tästä pääsemmekin sisäilmaongelmaan.

Otetaanpa esimerkiksi Ojamon koulu, jossa lapsia siirrellään tilasta toiseen, sillä toisissa luokissa osa oppilaista oireilee voimakkaasti. Kaupunki järjesti viime lokakuussa (10/2016) sisäilmatiedotuksen Ojamon koululaisten vanhemmille. Olin siellä pyydettynä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana ja Lokovan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Kirjoitin siitä tilaisuuden jälkeen: http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/ojamon-koulun-sisailmatiedotustilaisuus.html

Ojamon koulu on rakennettu vuonna 1977 ja vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti sekä suuren energiankulutuksen että sisäilmaongelmia. Vuosina 2012-2013 toteutetulla remontilla parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Korjaushankkeen työt aloitettiin joulukuussa 2012 ja työt valmistuivat elokuussa 2013. Ilmanvaihtojärjestelmä saatiin kokonaisuudessaan käyttöön elo-syyskuun 2013 aikana.

Koululla on tehty myös aiemmin korjauksia, kuten vesikaton uusiminen vuonna 1998 ja ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusiminen vuosina 2006–2007.  Ennen ilmanvaihdon uusimista koulun henkilökunta raportoi huonosta sisäilmasta koulun tiloissa. Edellinen sisäilmatutkimus ennen korjaushanketta suoritettiin vuonna 2011. Tutkimustulokset olivat melko yksiselitteisiä; ilmanvaihto oli alimitoitettu nykyiselle käyttöasteelle ja sisäilmaan vuosi lisäksi teollisia mineraalivillakuituja vanhoista ilmanvaihtokoneista ja äänenvaimentajista. Koko ilmanvaihtojärjestelmä koneineen oli myös laskennallisesti elinkaarensa lopussa. Lisäksi ikääntyneet pintamateriaalit, kuten vanhat mattopinnoitteet, sisälsivät haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Vuoden 2011 lopulla ilmanvaihtojärjestelmä nuohottiin ja käsiteltiin kuituja sitovalla aineella, jotta tilojen sisäilmaa saataisiin tilapäisesti parannettua. Tutkimustulosten  perusteella päätettiin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusautomaation uusiminen kanavineen lämmöntalteenotolla varustetuilla koneilla sekä nykyaikaisilla äänenvaimentajilla. Näin varmistettiin kohteeseen riittävä ilmanvaihto, kuiduista vapaa hyvä sisäilma ja merkittävästi parempi energiataloudellisuus. Huomioitavaa on, että sisäilmaongelmien vuoksi ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli pidennetty huomattavasti tavoitearvoista, mikä aiheutti merkittävää  energiankulutuksen kasvua. Arviot energiansäästöistä uudella järjestelmällä olivat noin 1 386 MWh/a (Ruonakoski 2010, liite 2). Myös ikääntyneitä pintamateriaaleja, kuten mattoja, päätettiin uusia kesällä 2014 ilmanvaihdon uusimisen jälkitöinä sekä korjata pois myös muita töiden yhteydessä löytyviä mahdollisia sisäilmaongelmakohtia.

”Äiti, se kuski jätti taas meidät väärälle pysäkille.” Rekan hurina kuuluu luurista, kun tytär soittaa äidille. ”Okei, missä te olette?” Nappaan takin ja auton avaimet ja lähden ajamaan.

Olen tällä hetkellä hieman harmissani. Ehkä oikea kuvaus olisi raivoissani. Minua suututtaa se, että lapsia ei edelleenkään osata jättää oikealle, sovitulle pysäkille.  Eihän nyt ole kuin tammikuun 30. pv ja kuljetusopimukset on kuitenkin tehty jo ennen viime elokuuta. Ei voi olla niin, että lasten turvallinen kulkeminen on siitä riippuvainen, kuka ajaa liikennöitsijällä, kuka on kuskina. Eihän? Ei voi olla niin, että sopimus voidaan noin vain yksipuolisesti, mielivaltaisesti muuttaa. On sovittu, että lapset jätetään turvalliseen paikkaan, ei vaaralliseksi luokitellun tien pysäkille. Tämän tien vuoksi lapset saavat koulukyydin. Kaikki lapset.
Tytär soitti, että kuski jätti tien varteen, väärälle pysäkille. Kuvien ottohetkellä ei onneksi ollut muuta liikennettä, mutta tytön soittessa meni rekka ohi. Tällä kyseisellä kohdalla mutkaisella mäen osuudella on 80 km/h rajoitus.

Kuski oli kuulemma sanonut lapsille, että jättää sovitulle pysäkille vain eskarilaiset. Mitä? Miksi sopimus, joka on viime syksynä tehty, nyt yhtäkkiä yksipuolisesti muutetaan? Eikö vaarallinen tie ole vaarallinen yhdeksän vuotiaalle? Tai seitsemän vuotiaalle?

Bussiin jääneet yläkoululaiset olivat alkaneet buuata bussissa kuljettajalle, kun tämä oli ajanut risteyksen ohi ja sanonut pienille, että vien vain eskarit tuonne. Te kävelette. Hienoja nuoria! Ajatella, että lasten puolta pitävät lapset. Ei aikuinen.

Koulukyydit ovat jatkuvasti tapetilla. Viimeksi viime syksynä kirjoitin aiheesta ja jatkuvasti saan yhteydenottoja pieleen menneestä kyydityksestä tai puuttuvasta kyydistä. Välillä kyselen perään ja tiedustelen kuulumisia http://nummentie.blogspot.fi/2016/08/koulukyydit-ydinfysiikkaa-kokeillaan.html

Milloin tulee se hetki, että kyydit ovat kunnossa?

Kaikki me varmasti haluamme, että lapsilla on turvallinen koulutie, että jokainen lapsi pääsisi turvallisesti kouluun ja vieläpä takaisin kotiinkin ja että hommat hoituu. Miksi se kuitenkin on niin vaikeaa? Miksi on vaikeaa ajaa se 200 metriä enemmän? Miksi on vaikeaa tiedottaa, keskustella, neuvotella? Miksi ihmeessä tämä ei toimi?

ps. Liikennöitsijä sai viestin ja kaupunki tulee myös saamaan tiedon tästä.