Ojamostako uusi Tytyri?

Spoileri: vastaan otsikkoon heti: ei. En usko. Kaupunki ei saa (eikä voi) sössiä niin pahasti kaiken tämän jälkeen, että siitä tulisi, tai että se olisi.

Lohjalla mitataan koulujen oppilaiden vastaanottokykyä tilakorteilla. Tilakortit ja kapasiteetit on tehty ajatuksella että esim OT3 luokkaan mahtuu 25 oppilasta. Ja se on siis täysin teoreettinen malli. Ei 23 tai 20, vaan 25. Ja ilmeisesti tavoitteena on myös käyttää sitä jatkossa tilakäytön tehokkuuden mittarina/ohjeena. Loppukädessä rehtorit sitten päättävät, kuinka paljon oppilaita luokkiin tulee.

Ajattelen tässä olevan (ainakin) yhden ongelman/haasteen:
Suunnitelmat on tehty luokkakapasiteetin mukaan, OT3=25, OT2=15 ja OT1=5…10opp, jne. Ei siis aktuaalisten ryhmien mukaan. Jos nyt koulu sejase lakkautetaan ja  siirretään  kouluun tämätaituo ja sitä aletaan sitten tarkastella päätöksen jälkeen varsinaisesti tarkemmin niin kaupunki voi joutua tilanteeseen, missä haluttu säästö/tiivistäminen ei olekaan mahdollista (eli tämätaituo ei voi ottaa oppilaita vastaan koska fyysisiä luokkia on rajallinen määrä ja oppilaat eivät yksinkertaisesti mahdu – ei ole luokkia). Toki on mahdollista että luokkakokoja kasvatetaan opetustilojen sallimaan mitoitukselliseen maksimimäärään, mutta se on kyllä täysin teoreettinen luku ja voi johtaa epäloogisiin päätöksiin. Ja mitäs sitten, kun sisäilmaongelma räjähtää käsiin? Vastaanottava koulu on jo vastaanottanut ja huomataan, että luokkia pitää sulkea ja lapsia siirtää vaikkapa liikuntasaliin tai ruokalaan opiskelemaan.

Päätökset tulisi perustua mahdollisimman hyvään lähdetietoon ja tausta-aineistoon, jotta jatkossa vältytään turhalta iteratiiviselta juupas-eipäs vatvomiselta. Eli lyhyemmin: entä jos oletus OT3=25opp onkin virheellinen, niin minkälainen hulabaloo siitä seuraa?

Tästä pääsemmekin sisäilmaongelmaan.

Otetaanpa esimerkiksi Ojamon koulu, jossa lapsia siirrellään tilasta toiseen, sillä toisissa luokissa osa oppilaista oireilee voimakkaasti. Kaupunki järjesti viime lokakuussa (10/2016) sisäilmatiedotuksen Ojamon koululaisten vanhemmille. Olin siellä pyydettynä kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtajana ja Lokovan varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Kirjoitin siitä tilaisuuden jälkeen: http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/ojamon-koulun-sisailmatiedotustilaisuus.html

Ojamolla ei lokakuun tiedotuksen mukaan pitänyt olla vakavia ongelmia. Vanhempia oli tosi hienosti paikalla, ja osalla oli kova hätä lapsensa puolesta. Oireilevan lapsensa puolesta. Ojamon ongelmat eivät vaikuttaneet tiedotustilaisuudessa niin pahoilta. Korjattavissa on, akuuttia ei ole. Paitsi kellarissa. Mutta luokkia ilmeisesti ei siirretä, jos on yksittäisiä oireilijoita, keksitään ratkaisuja.
Paitsi että nyt, helmikuussa lapsia siirrellään.

Ojamon koulu on rakennettu vuonna 1977 ja vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä aiheutti sekä suuren energiankulutuksen että sisäilmaongelmia. Vuosina 2012-2013 toteutetulla remontilla parannettiin rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Korjaushankkeen työt aloitettiin joulukuussa 2012 ja työt valmistuivat elokuussa 2013. Ilmanvaihtojärjestelmä saatiin kokonaisuudessaan käyttöön elo-syyskuun 2013 aikana.

Koululla on tehty myös aiemmin korjauksia, kuten vesikaton uusiminen vuonna 1998 ja ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusiminen vuosina 2006–2007.  Ennen ilmanvaihdon uusimista koulun henkilökunta raportoi huonosta sisäilmasta koulun tiloissa. Edellinen sisäilmatutkimus ennen korjaushanketta suoritettiin vuonna 2011. Tutkimustulokset olivat melko yksiselitteisiä; ilmanvaihto oli alimitoitettu nykyiselle käyttöasteelle ja sisäilmaan vuosi lisäksi teollisia mineraalivillakuituja vanhoista ilmanvaihtokoneista ja äänenvaimentajista. Koko ilmanvaihtojärjestelmä koneineen oli myös laskennallisesti elinkaarensa lopussa. Lisäksi ikääntyneet pintamateriaalit, kuten vanhat mattopinnoitteet, sisälsivät haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Vuoden 2011 lopulla ilmanvaihtojärjestelmä nuohottiin ja käsiteltiin kuituja sitovalla aineella, jotta tilojen sisäilmaa saataisiin tilapäisesti parannettua. Tutkimustulosten  perusteella päätettiin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennusautomaation uusiminen kanavineen lämmöntalteenotolla varustetuilla koneilla sekä nykyaikaisilla äänenvaimentajilla. Näin varmistettiin kohteeseen riittävä ilmanvaihto, kuiduista vapaa hyvä sisäilma ja merkittävästi parempi energiataloudellisuus. Huomioitavaa on, että sisäilmaongelmien vuoksi ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli pidennetty huomattavasti tavoitearvoista, mikä aiheutti merkittävää  energiankulutuksen kasvua. Arviot energiansäästöistä uudella järjestelmällä olivat noin 1 386 MWh/a (Ruonakoski 2010, liite 2). Myös ikääntyneitä pintamateriaaleja, kuten mattoja, päätettiin uusia kesällä 2014 ilmanvaihdon uusimisen jälkitöinä sekä korjata pois myös muita töiden yhteydessä löytyviä mahdollisia sisäilmaongelmakohtia.

 (lähde:Sami Ylenius ENERGIATEHOKKUUS LOHJAN KAUPUNGISSA VUOSINA 2008–2014  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90056/Ylenius_Sami.pdf?sequence=1)
Ja jälleen olemme lähtöpisteessä.
Ongelma on. Oireilijoita on.
Sisäilmatiedotuksessa (10/2016)kaupungilta pyydettiin vanhempia ilmoittamaan kouluterveydenhoitajalle lasten sairastumiset ja mahdolliset oireet, jotta kaupunki pystyy reagoimaan, terveydenhoitaja on ohjeistettu ilmoittamaan oireet. Jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019.  Ojamosta tuskin tulee seuraavaa Tytyriä, sillä viranhaltijoilla on tällä hetkellä aivan eri ote työhönsä kuin silloin, kun Tytyriä piiloteltiin. Ja osittain eri ihmiset ovat töissäkin kuin silloin, lisäksi enemmän tietoa kuin aiemmin. Toivon ainakin, että on opittu.
Tässä nähdään myös se, että vanhempia tulisi ohjeistaa tarpeeksi hyvin lasten oireiden ilmoittamisessa ja painottaa sitä, että kun käy lääkärille, oli se sitten yksityinen tai kunnallinen, tulisi ilmoittaa kouluun terveydenhoitajalle syy ja oireet. Muuten kaupunki ei niitä tietoja saa ja silloin voi sisäilmaongelmat paisua, koska ei ole tietoa. Tähän tarvitaan meitä kaikkia.
Tähän tarvitaan myös kaupungilta jälleen sitä viestintää ja tiedottamista.
Tällä hetkellä jälleen on jokin omituinen katkos aiemmin hyvältä vaikuttaneessa parantuneessa tiedotustilanteessa. Vanhemmilla ei Ojamollakaan tunnu olevan johdonmukaisesti tietoa luokkien siirtelystä, tai niiden syistä. Tulee väärinkäsityksiä ja -ymmärtämisiä. Saadaan toisen käden tietoa, harrastepuolelta tietoa koulun tilasta.

Koulujen kohdalla rehtorit ovat aivan avainasemassa tässä. Jokaisessa koulussa. Jokaisen koulun rehtorin yksi tehtävistä on tiedottaa vanhempia, olla vuorovaikutuksessa.

Mutta mikä siinä on, että kielletään ongelma? Kaikki eivät tietenkään kiellä, mutta hyvin iso osa niin tekee, varsinkin, jos se on omassa koulussa? Miksi? Itsesuojelua?
Se ei ole rehtorin häpeä, että koulussa on ongelma, se on häpeä, että sen kieltää. Että ei toimi sen mukaan.
Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Se pitää sanoa, että Ojamon tilanne toistaiseksi (toivottavasti) on aivan eri luokkaa kuin Tytyrin tilanne. Aivan erilaisen sen tekee se, että tällä kertaa tietoa ei pimitetä. Eihän?
Ilahduttavaa (ja ehkä vähän huolestuttavaa) oli se, että sunnuntaina somessa käytyyn keskusteluun osallistui myös kaupungin johtava viranhaltija, joka ilmoitti ottavansa asiasta selvää. Todella hienoa!
Lisää pohdintojani koulujen sisäilmatilanteesta, eteenkin Ojamon tilanteesta:

Aika ottaa vaaleanpunaiset lasit pois

Olin eilen alueemme lape (lapsi- ja perhetyön) muutosohjelman alueellisen työryhmän järjestäytymiskokouksessa. Työryhmä on täynnä upeita ammattilaisia, koulua, nuorisotointa, sosiaalityötä, seurakuntaa, neuvolaa edustavia ammattilaisia ja sitten siellä olin myös minä. Edustan työryhmässä kolmatta sektoria, aluetoimikuntaa, eli alueen asukasta. Oli hyvin mielenkiintoista seurata keskustelua ja kuulla alueen ammatti-ihmisiä. Se oli hyvin silmiä avaavaa. Kuunnellessani karun arjen näkeviä alueen työntekijöitä, pudotin vaaleanpunaiset lasini. Ja illalla miettiessäni päivän tapahtumia, en voinut kuin  ihmettellä itseäni siitä, miten olinkin edes pukenut silmilleni ne lasit. Miten sitä on voinut sulkea mielestään sen, että kyllä täällä maallakin. Ehkä olisi pitänyt ajatella, että varsinkin täällä maalla, jossa palvelut eivät ole lähellä, se syrjäytymisen vaara on todellinen. Ja se on jo perityvää.

2017-02-01-2

ja heti eilisessä koulukyytiongelmien kanssa painivana kiinnitin huomioni siihen kuinka huonosti tällä hetkellä Lohjalla, ainakin täällä reuna-aueella, muutosta ohjaavat periaatteet toteutuvat, edes periaatteena. Saatikaan ”lapsiystävällisenä kuntana”, jossa hankkeessa Lohja pyrkii olemaan.

2017-02-01-3

Eilen saimme hyvän alustuksen muutosohjelmaan.  Tapaamisemme oli hyvä alku verkostoitumiselle ja alueemme perhekeskustoiminnalle. Monitoimitalomme on alkutaipaleella ja on hienoa nähdä sen kehitys ja kuinka henkilökunta on sitoutunut ja halukas kehittää. Ja on hienoa, että saan olla tässä mukana! Monitoimitalon johtaja on todella upea, aktiivinen ja motivoitunut. Uskon hänen haluavan monitoimitalomme olevan paras kaikista. Monitoimijatalon kehitys tulee hyvää saumaan muutosohjelmaa ajatellen, rinta rinnan mennään. Paljon on kuitenkin vielä töitä, kun siis ajatellaan lapen muutosohjelman tavoitteita ja ohjaavia periaatteita: esimerksi saavutettavuus on iso, iso ongelma. Palveluista iso osa on keskustassa, kuten vaikkapa huumeseulat. Niitä tehdään ainoastaan Keskustan terveysasemalla. Nummelta keskustaan on 30 km.

 

 

 

 

 

Milloin on se hetki, kun vaarallisesta tulee vaaraton? Kun kuski niin päättää

”Äiti, se kuski jätti taas meidät väärälle pysäkille.” Rekan hurina kuuluu luurista, kun tytär soittaa äidille. ”Okei, missä te olette?” Nappaan takin ja auton avaimet ja lähden ajamaan.

Olen tällä hetkellä hieman harmissani. Ehkä oikea kuvaus olisi raivoissani. Minua suututtaa se, että lapsia ei edelleenkään osata jättää oikealle, sovitulle pysäkille.  Eihän nyt ole kuin tammikuun 30. pv ja kuljetusopimukset on kuitenkin tehty jo ennen viime elokuuta. Ei voi olla niin, että lasten turvallinen kulkeminen on siitä riippuvainen, kuka ajaa liikennöitsijällä, kuka on kuskina. Eihän? Ei voi olla niin, että sopimus voidaan noin vain yksipuolisesti, mielivaltaisesti muuttaa. On sovittu, että lapset jätetään turvalliseen paikkaan, ei vaaralliseksi luokitellun tien pysäkille. Tämän tien vuoksi lapset saavat koulukyydin. Kaikki lapset.
Tytär soitti, että kuski jätti tien varteen, väärälle pysäkille. Kuvien ottohetkellä ei onneksi ollut muuta liikennettä, mutta tytön soittessa meni rekka ohi. Tällä kyseisellä kohdalla mutkaisella mäen osuudella on 80 km/h rajoitus.

Kuski oli kuulemma sanonut lapsille, että jättää sovitulle pysäkille vain eskarilaiset. Mitä? Miksi sopimus, joka on viime syksynä tehty, nyt yhtäkkiä yksipuolisesti muutetaan? Eikö vaarallinen tie ole vaarallinen yhdeksän vuotiaalle? Tai seitsemän vuotiaalle?

Bussiin jääneet yläkoululaiset olivat alkaneet buuata bussissa kuljettajalle, kun tämä oli ajanut risteyksen ohi ja sanonut pienille, että vien vain eskarit tuonne. Te kävelette. Hienoja nuoria! Ajatella, että lasten puolta pitävät lapset. Ei aikuinen.

Koulukyydit ovat jatkuvasti tapetilla. Viimeksi viime syksynä kirjoitin aiheesta ja jatkuvasti saan yhteydenottoja pieleen menneestä kyydityksestä tai puuttuvasta kyydistä. Välillä kyselen perään ja tiedustelen kuulumisia http://nummentie.blogspot.fi/2016/08/koulukyydit-ydinfysiikkaa-kokeillaan.html

Milloin tulee se hetki, että kyydit ovat kunnossa?

Kaikki me varmasti haluamme, että lapsilla on turvallinen koulutie, että jokainen lapsi pääsisi turvallisesti kouluun ja vieläpä takaisin kotiinkin ja että hommat hoituu. Miksi se kuitenkin on niin vaikeaa? Miksi on vaikeaa ajaa se 200 metriä enemmän? Miksi on vaikeaa tiedottaa, keskustella, neuvotella? Miksi ihmeessä tämä ei toimi?

ps. Liikennöitsijä sai viestin ja kaupunki tulee myös saamaan tiedon tästä.

Kuka testaa? Avataan ensin ikkunat!

Uudelleen postaus sivultani http://nummentie.blogspot.fi/2017/01/kuka-testaa-avataan-ensin-ikkunat.html

Kaupunginvaltuutettu Alfonso Parnetti teki valtuustoaloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi, voitaisiinko käyttää nanokokoista titaanioksidia koulujen ja muiden paikkojen homehaittojen poistamiseen.
(L-U 23.1.2017) Vuosi sitten olisin hurrannut hänelle!

Niin. Kävin viime vuoden maaliskuussa Sisäilmaseminaarissa ja kirjoitin sen jälkeen titaanioksidista. Olin varovaisen innoissani keskustellessani seminaarissa asiantuntijoiden kanssa.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/04/huonosta-sisailmasta-parempaan.html

Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään aika yleisesti valkoisena pigmenttinä maaleissa, muoveissa, papereissa ja meikeissä (meidänkin perheyrityksessämme muuten käytetään titaanioksidimaaleja). Sitä käytetään myös lääkkeiden täyteaineena, väriaineena (E171) sekä aurinkovoiteissa suojaamaan ihoa UV-säteiltä. Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.

Tässä kohtaa hengähdän. Edelleenkin kammoksun sitä, että tehdään ehdottomia väitteitä, varsinkin asiasta, josta ei oikeasti vielä tiedetä tarpeeksi. Toisaalta erään kunnan koulussa oli (ja on edelleen) ko puhdistuskäsittely käytössä, koska oppilaat joutuvat olemaan sisäilmaongelmaisessa koulussa väistössä vuoteen 2018. Sisäilmaa seurataa säännöllisesti. Lasten vanhemmat voivat olla huoletta, sisäilma on tällä hetkellä tämän keinon avulla hyvä. Tämä keino on myös kunnalle loistava, tämä on täysin win/win-tilanne, sillä kunnan ei tarvinnut vuokrata tai ostaa kalliilla tilaelementtejä, vaan kunta säästi noin 400 000 € ja luottivat titaanioksidi.
Tästä annan mielelläni lisätietoja.  Seuraan tilannetta säännöllisesti.

Kun edellisen kerran kirjoitin aiheesta (6.4.2016, linkki ylempänä), mietin, miksi tämä teknologia ei ole jo laajasti käytössä, sain vastaukseni Sisäilmauutisten artikkelista.

Sisä- ja ulkoilman laadun kannalta merkittävimmät nanohiukkaset syntyvät vielä tällä hetkellä palamisesta ja liikenteestä, mutta keinotekoisten nanohiukkasten käyttö on jatkuvasti lisääntymässä.
Nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa, mutta tieto niiden, myös keinotekoisesti luotujen, vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön on vielä riittämätöntä. (sisäilmauutiset 2016/2017)

 Keskeisiä kysymyksiä nanoturvallisuuden tutkimuksissa ovat, mitkä nanomateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niiden haitallisuuteen ja voiko nanokoko tehdä vaarattomasta materiaalista vaarallisen. Kaikki hiilinanoputket eivät ole kuitenkaan yhtä haitallisia. Ainoastaan pitkät ja jäykät hiilinanoputket muistuttivat vaaraominaisuuksiltaan asbestikuituja, sillä ne aktivoivat voimakkaasti tulehdusjärjestelmän soluja, tutkijat sanovat.

http://www.sisailmauutiset.fi/?p=4582#more-4582

Mutta titaanioksidi on nanohiukkanen.
Nanomateriaaleja on tuhansia erilaisia. Osa niistä on vaarattomia, mutta osa voi olla vaaraksi terveydelle ja aiheuttaa jopa syöpää. Nyt en siis sano, että titaanioksidi sitä aiheuttaa.

Keinot taistelussa huonoa sisäilmaa vastaan ja sairastumisia vastaan ovat vähissä ja tiedämme aivan liian vähän. Toisaalta tutkiminen on hankalampaa, jos ei ole kohteita.
Mutta haluammeko lapsiamme koehenkilöiksi?

”Titaanioksidi on laajasti käytetty kemikaali”
”Titaanioksidi on myrkytön ja biologisesti inertti.”

Nanoturvallisuuden tutkimus on yhä lapsenkengissä – parhaillaan kehitetään mittareita, joilla pystyttäisiin esimerkiksi ylipäätään arvioimaan altistumista synteettisille nanohiukkasille.
– Tällä hetkellä synteettisten nano­hiukkasten vaikutusten arviointi on ­hidasta, vaikeaa ja epävarmaa.
Testausmenetelmiä pitäisi kehittää nopeammiksi ja tehokkaammiksi.
Tällä hetkellä tiedetään, ­että nanokokoinen titaanioksidi voi hengitettynä aiheuttaa keuhkotulehdusta ja keuhkojen arpeutumista. Verenkierrossa titaanioksidihiukkaset kertyvät hiussuonten seinämiin ja ahtauttavat suonia tulehdussolujen kertyessä verisuonen seinämään. On myös viitteitä siitä, että eräät synteettiset nanohiukkaset, kuten titaanioksidi tai tietyt hiilinanoputket, voivat vaurioittaa perimää. Näin on todennut tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskuksesta.
(http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/nanohiukkanen-on-yha-arvoitus/)

Tällä hetkellä itse ehkä kallistuisin mielummin ympäristö- ja ihmisystävällisempään, tai ainakin varmemmin ihmisystävällisempään vaihtoehtoon (ja tätä muuten olen tänään ehdottanut kaupungille).

”Naava-viherseinien patentoitu teknologia imee ilman kasvijuuriston läpi 129 kertaa tehokkaamman tavallisiin huonekasveihin verrattuna. Viherseinien mikrobikanta hajottaa ilman kemialliset epäpuhtaudet ravinnokseen ja puhdistettu ilma virtaa takaisin huonetilaan.
Naava-aktiiviviherseinissä ei ole multaa ja kasvit ovat allergiaystävällisiä. Esimerkiksi Naava One ja Smooth vastaavat yli 4 000 ja Naava Original jopa 8 000 kasvin ilmanpuhdistustehoa. Viherseinä säätelee myös ilmankosteutta ja parantaa tilan akustiikkaa. Naava optimoi toimintansa sisätilan olosuhteiden mukaan.” (http://www.vmp-interior.fi/tuotteet/viherseina#.WIeDgVzlYrQ)

Mutta jos nyt ihan aluksi pitäisitte ne ilmastoinnit päällä 24/7 ja tuntien välillä ikkunatuuletus. Tunneilla voi pitää joskus oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Menossa valitsemaan uutta puheenjohtajaa.

Olen miettinyt ja punninnut.

Olen keskustellut kahden ehdokkaan, Orpon ja Stubbin,  kanssa. Kävimme molempien kanssa pitkää ajatustenvaihtoa ja molemmilla oli todella hyviä vastauksia kysymyksiini ja hyviä kysymyksiä takaisin. Molemmilla on monia ajatuksia, joita tuen, mutta myös monia, joissa en ole niin samaa mieltä.

Lepomäen kanssa olen keskustellut, mutta eri yhteydessä. Hänen kanssaan olen myös hyvin monessa asiassa samaa mieltä, mutta hyvin monessa myös eri mieltä.

Ehdokkaat pitäytyvät toistensa kunnioittamisessa, eikä kukaan heistä ole lähtenyt lokaamaan toista, mikä on hienoa.

Montaa asiaa olen miettinyt ja montaa joudun vielä punnitsemaan, mikä on toista asiaa tärkeämpi, mikä on asia, jossa olen valmis joustamaan.

Edustamassani paikallisyhdistyksessä taitaa suurin osa olla Orpon takana, mutta koska minä äänestän, haluan olla myös itse ääneni takana, joten edelleen punnitsen. Toki yhdistykseni mielipide vaikuttaa, mutta se on vain yksi paino vaa’alla.

Nykyistä puheenjohto pyrin katsomaan siltä kannalta, että kaksi vuotta ei ole pitkä aika olla puheenjohtajana.

onko puheenjohtajan vaihdos ratkaisu? Ratkaiseeko vaihdos tällaisen murroksen kohdalla? Mentäisikö eteen- vai taaksepäin? Kuinka paljon vaihdos ratkaisee tai muuttaa kulkua? Uusi puheenjohtaja joko aloittaa alusta tai jatkaa samaa linjaa. Vai olisiko edellinen puheenjohtaja oppinut jotain ja ottaa uutta otetta, saa uutta puhtia tuesta? Onko puheenjohtajan vaihto muutama kuukausi ennen kuntavaaleja viisas ratkaisu? Onko se ainoa ratkaisu?

Arvostan ehdokkaiden suoria yhteydenottoja, ne tosin saattavat ehdokkaille itselleen olla liukuhihnasoittoja, joista ei heille jää käteen juuri mitään, mutta minulle se toi mahdollisuuden kuulla ja sanoa asioita, joita ei mahdollisesti muuten kuule, tai saa tilaisuutta sanoa. Ja se antoi myös mahdollisuuden sekä tilaisuuden täydelliseen rehellisyyteen. Stubbille ja Orpolle molemmille totesin paikallisyhdistykseni olevan todennäköisesti Orpon kannalla, mutta pitäväni silti mieleni avoimena. Mitä enemmän olen keskustellut, kuunnellut ja lukenut, sitä vaikeammaksi ratkaisu tulee.

Tämä on hyvin vakava ja tarkasti mietittävä asia, sillä Kokoomus ei tule valitsemaan vain omaa puheenjohtajaansa, vaan myös suunnan koko Suomelle. Se on asia, jota ei voi unohtaa. Jota ei saa unohtaa. Mitä me haluamme tulevaisuudelta? Mitä me haluamme tulevaisuudelle?

Se on varmaa, että viikonloppu tuo monta vastausta moneen kysymykseen, mutta myös luo uusia kysymyksiä. Viikonlopun jälkeen työ alkaa. Uusi työ, mutta alkaako se täysin alusta, on vain meistä kiinni.

 

#kokoomus #puoluekokous2016 #ylihuomenta #yhdessäpuolue #visio2030 #mukanaollaan

 

 

 

Lohjan kehitys on mahdollista vain nuorten kautta

Lohjan lukioverkkoa miettiessä tulisi miettiä lukio- ja kouluverkkoa yhdessä. Yläkouluja ja lukioita kokonaisuutena.

Varsinkin, kun keskustan yläkoulujen kohtaloa mietitään uudestaan, se laittaa kaikki yläkoulut ja ehkä koulupiiritkin uuteen mietintään. Rakennetaanko keskustaan enää toista yläkoulua, vai keskitetäänkö Harjulle keskustan oppilaat?

Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten? Ja kuinka voimme vastata ulkopaikkakuntalaisten mahdolliseen haluun tulla Lohjan lukioon.

Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin keväisen selvitystyön perusteella syntyneitä joitakin  johtopäätöksiä:

JOHTOPÄÄTÖS A: Kaupungin toimialojen yhteistyön tulee muuttua paremmaksi. Vain omaa toimialaa tarkastelemalla päästään todennäköisesti osaoptimoituun ratkaisuun, jossa kustannukset tulevat jatkossa joko tilahallinnon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kannettavaksi. Kehitetään yhdessä järkeviä ratkaisuja. Opitaan tehdyistä virheistä ja varmistetaan ettei niitä enää tehdä.

 

JOHTOPÄÄTÖS B: Suuri osa jääväksi suunnitelluista koulukiinteistöistä on huonossa kunnossa. Nämä kiinteistöt on korjattava ensin KLA 75% tasolle jotta sekä oppilailla että henkilökunnalla on puhdas sisäilma.

 JOHTOPÄÄTÖS C: Terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä tulee arvottaa. Kaikilla oppilailla on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.

JOHTOPÄÄTÖS D: Kaikkea ei voi arvottaa rahalla. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta lapsien pitäisi olla viimeisenä säästötalkoissa, koska sen heijastukset voivat olla pitkävaikutteiset ja kalliit.

JOHTOPÄÄTÖS E: Opetuksen laadusta ei voi tinkiä. Laadukas opetus on tae siitä, että kilpailukykymme ja Lohjan vetovoima säilyvät myös tulevaisuudessa.

Miten tästä eteenpäin?

Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huono. Tässä vaiheessa huomio tulisi siis kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kaupungin pääasiallinen tehtävähän on palvelujen tuottaminen. Kuinka Lohja voi kilpailla  pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa radan varrella.

Entä jos nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme? Tai maaseutukaupungin?  Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja pyritään luomaan jotain uutta.

Nykyaikana työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim. oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin.

Tarvitsemme uusia työmahdollisuuksia, uusia yrityksiä, uusia veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen ei voi olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Mitä jos nyt esimerkiksi koulujen kohdalla mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle? Nyt tulisi innovoida ja kehittää yhdessä palvelua: tehdään upeasta, monimuotoisesta koulu- ja lukioverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään luomaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon. Tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko: työikäisille lapsiperheille suunnattu, Lohjan strategian mukainen teko.

Lohja on hakeutunut mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta – malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta, jossa kunta arvioi kuinka lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Tämä on kaupungille hieno tilaisuus osoittaa sen jo toimivan lapsiystävällisenä kuntana.

Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoinen mahdollisuus tarjota monimotoisen kouluverkon lisäksi erittäin hyvää toisen asteen koulutusta muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.

Lohja on maaseutukaupunki. Siis maaseutu ja kaupunki YHDESSÄ.

Lohja on myös koulutus- ja sivistyskaupunki, ainakin nettisivuillaan.

Mitä jos toimittaisi oikeasti sen mukaan? Ei vain sanahelinää, diipadaapaa, vaan toimitaan omien arvojemme mukaan.

 

Kehitetään maaseutukaupunkimme koulutusta ja nuorten mahdollisuuksia. Nuoret tuovat sen kaiken investoinnin takaisin. Annetaan signaali nuorille, että me välitämme, että me panostamme. Niin he panostavat kotikaupunkiinsa takaisin. Niin se kotiseuturakkaus syntyy, vastavuoroisesti. Ei häätämällä heitä pois.

Kehitetään lukioverkkoamme, tarjotaan kaikille lohjan nuorille mahdollisuutta kouluttautua, kehitetään kurssitarjotinta yhdessä Nummen ja Lyseon lukioiden kesken. Tehdään lukiosta yhteinen. Jos nuorilta viedään mahdollisuus, mitä heille jää? Pakko. Eikä itseasiassa sekään. Muutto, syrjäytyminen, eriarvoistuminen.