Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa: Kuinka sinä sometat?

Koronakevät toi ihmisille laajasti hyvän tahdon, auttamishalun ja talkoohengen. Maailmanlaajuinen pandemiakriisi täytti somen apuilmoituksista, perustettiin auttamisrinkejä, soiteltiin iäkkäille ja peräänkuulutettiin yhteistä hyvää, tsempattiin toisiamme, silti pidettiin vaadittua etäisyyttä. Se toi meidät yhteen.

Syksyn saapuessa saapui myös väsymys. Someraivo, huonot käytöstavat ja ylimielisyys toisia kohtaan. Raivotaan ja pilkataan, solvataan ja huudellaan. Tsemppiviestejä ei enää juuri näy. Toisinaan näyttää siltä, että emme aina muista olevamme aikuisia.

Some on olohuoneissamme, olemme sen taistelun jo hävinneet. Mihin voimme itse vaikuttaa on se, kuinka käyttäydymme somessa ja paljonko itse käytämme sitä. Asiallista käytöstä, myös somessa, on oikeus odottaa meiltä jokaiselta. Vaikka kaikki me aikuiset emme ole diginatiiveja, on esimerkkimme tärkeää heille, jotka sitä ovat. Esimerkkimme määrittelee sen, kuinka tulevassa some on hallussa ja kuinka sitä jo voidaan käyttää toivottavasti enimmäkseen hyvään.

Erityisesti näin lasten oikeuksin viikolla meidän tulisi muistaa lasten oikeus hyvään lapsuuteen. Meidän tulisi muistaa, että lapsi imee vaikutuksia lähiympäristöstään. Lapsi elää ja hengittää elinympäristöään. Kuinka sinä puhut toisista aikuisista lasten kuullen? Kuinka sinä puhut toisille? Arvosteletko vai arvostatko?

Aikuinen, sinä ja minä, me olemme vastuussa omista sanoistamme, omista teoistamme. Sanamme ja tekomme näkyvät myös nuoremmille. Sinä ja minä olemme esimerkkinä.

Olen aikaisemminkin Kirjoittajavieraassa haastanut sinua, nyt haastan jälleen. Haastan sinua kannustamaan toista aikuista, esimerkiksi työkaveria, puolisoa tai lapsen harrastuksen toista kuskaavaa aikuista. Älä odota, että toinen kannustaa ensin.

Lapsi näkee ja kuulee sinut. Tekosi ja sanasi vaikuttavat lapseen. Sinä olet (some)vaikuttaja.

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on

lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)

lapsiasiahenkilö

Omaishoitajien vierailevan bloggaajan kirjoitus Lapsen oikeuksien päivänä

Hiiden Omaishoitajat ry:ltä pyydettiin minulta kirjoitusta lapsiasiahenkilönä heidän facebook-sivulleen Lapsen oikeuksien päivänä. Olin todella otettu kunniasta. Kirjoitin pari ajatusta, joita se päivä (20.11.) tuo mieleeni ja mitä se minulle merkitsee.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Päivää on vietetty aina eri teemalla ja tänä vuonna teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Ja se mikä on lapsen oikeus, on aikuisen velvollisuus. Meillä on velvollisuus taata lapsen oikeus tulevaisuuteen. Meillä on myös vastuu kuulla lapsia ja nuoria.

Olen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan valitsema lapsiasiahenkilö ja tälläkin mandaatilla pyrin aina kaikkia päätöksiä tehdessä miettimään lapsen näkökulmaa ja lasten tulevaisuuden näkökulmaa. Usein törmään tässä roolissa käsitteiden erilaisuuden kynnykseen. Päättävissä elimissä jokin asia saatetaan ymmärtää eri tavalla puhuttaessa vaikkapa nuoresta, joka kantaa huolta sairastavasta läheisestään. Suomessa kun ei lain silmissä ole lapsiomaishoitajia. Jotta me saisimme lapsille ja nuorille hoivaajille heidän tarvitsemaansa tukea, meidän tulee saada heille enemmän näkyvyyttä ja huomiota. Tähän pyrkii omaishoitajien liiton erinomainen jangsterit-kampanja.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö Erityislasten omaishoitajien hyvinvoinnista (2015) ja tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvinvoinnissa koettiin olevan puutteita kokonaisvaltaisesti kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa. Suurimmassa osassa vastauksia koettiin omaishoitajuus raskaaksi ja aikaa vieväksi. Ajanpuutteen takia monet muut osa-alueet elämässä kärsivät ja joutuivat vähemmälle huolenpidolle. Lapsen vamman laatukin vaikutti siihen, kuinka raskaaksi omaishoitajuus koettiin. Jos lapsi tarvitsi paljon hoitamista ja läsnäoloa kaiken aikaa, koettiin se raskaaksi. Tulosten mukaan tuella oli erityisen suuri merkitys omaishoitajille. Varsinkin vertaistuki on merkittävä voimavara monelle. Tulosten mukaan omaishoitajat haluaisivat enemmän tukea lapsensa hoidossa. Tämä ei ole juuri muuttunut viidessä vuodessa, ainakin tähän johtopäätökseen olen itse tullut keskustellessani ja lukiessani asiasta lohjalaisten palautteiden perusteella. On myös sydäntäsärkevää kuulla ja kokea kuinka työpaikoilla saatetaan olla jopa kateellisia erityislapsen omaishoitajahuoltajalle, joka tekee sopeutettua työaikaa lastenhoidollisista syistä. Tähänkin lääke olsi näkyvyys ja huomio erityislasten omaishoitajien arvokkaaseen ja toisinaan raskaaseen arkeen. Tätä työtä yhdistys tekee upeasti.


20.11 on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä päivä. Esikoiseni syntyi tuona päivänä, jo kaksikymmentä vuotta sitten. Päivän lähestyessä huomaan aina kerääväni itselleni liikaa töitä ja tekemistä, jotta en muistaisi päivää. Ja joka vuosi huomaan, että älä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Poikani eli vain kuusi viikkoa. Pojallani, Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS, sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.


Lapsen oikeuksien päivä on omasta kokemuksestani johtuen mielestäni oikealla paikalla. Mikä olisikaan paras hetki vuodessa keskittyä kunnolla lasten oikeuksien juhlistamiseen ja kehittämiseen kuin keskellä synkintä syksyä? Juhlitaan lasta ja lasten oikeuksia! Hyvinvoiva omaishoitaja on jokaisen lapsen perusoikeus.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa (21.10.2020) Nummi-Saukkolan alueen päivähoito

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 päätettävänä oli myös viranhaltijapäätökset ja Nummen- Saukkolan päiväkoti.

Olen esittänyt useaan otteeseen lautakunnassa ja lautakunnan ulkopuolella, että kun lautakunnilla on päätettävänä asioita, joista monen lautakunnan on päätettävä, olisi hyödyllistä ja säästöjäkin tuovaa, jos lautakunnat pitäisivät kokoukset yhdessä. Kokoukset ovat muutenkin usein samaan aikaan. Eli näkisin, että olisi hyvä kokoustaa niin, että samat asiat olisivat kokouksen alussa, jolloin kävisimme yhdessä keskustelua ja kun tulee päätöksen aika, siirtyvät lautakunnat omiin kokouksiinsa. Nyt lautakunnat kokoustavat erikseen ja päätökset ja linjaukset ovat usein aivan erilaisia. Nämä lautakuntien erilaiset päätökset menevät hallitukselle, ja todennäköistä on, että esitys on aina lautakuntien esittelijöiden pohjaesitys, ei lautakuntien tekemä päätös. Sen jälkeen hallitus päättää, miten päättää. Nummi-Saukkolan alueen päiväkodista päätettäessä oli jälleen juuri näin. Lanupe päätti aivan eri tavalla kuin patu. Tällä hetkellä esimeriksi juuri lasten, nuorten ja perheiden ja palvelutuotantolautakunnat päättävät usein samoista asioista, lanupe kiinteistön sisällöstä (kasvatus) ja patu seinistä.

Jälleen hassattiin kaikkien aikaa ja rahaa.

Vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024.
Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perusteluni olivat: :
Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista Mäntsälämetsään ja ketä kuultu, otos on ollut hyvin pieni. Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista mäntsälään. Asukkaat joita kuultiin, oli Saukkolan päiväkodin senhetkiset lasten vanhemmat, ei alueen (Nummi-Saukkola-Koisjärvi) asukkaita. Eli kuuleminen ei ole ollut hirveän laaja ja sen jakelu oli suppea.

Tällä hetkellä sekä alakoulun että yläkoulun liikuntasalit ovat päivisin erittäin tiuhassa käytössä ja toisinaan kaikki halukkaat ja tarvitsevat eivät pääse käyttämään koulupäivän aikana salia. Tarveselvityksessä tosin ei mainita liikuntasalia, mutta viime keväänä ryhmän tutustuessa koulun tiloihin, oli liikuntasali yhtenä vahvana vaihtoehtona. Alakerran luokkatilat, joita suunnitellaan päiväkodin käyttöön otettavaksi ei ole esteetön ja tekee koululaisten kulun entistä ahtaammaksi. Jopa tällä hetkellä alakoulun 200 oppilasta kulkevat sisään sivuovesta, jossa kapea kulku portaisiin, sillä eskarilla on pääoven pääasiallinen käyttö.

Tarveselvityksessä on myös hieman puutteita ja harhaanjohtavaa tekstiä, esim Nummi-Pusulan lukiota ei ole siirretty Lyseoon, se lakkautettiin. Nupun alueelta tänä syksynä ei ole aloittanut lyseossa kuin yksi. Nupun alueelta haetaan Helsinkiin ja Vihtiin opiskelemaan.

Olemme linjanneet ja päätöksiä on tähän asti tehty sillä periaatteella, että eskarit sijoitetaan koulujen yhteyteen. Näin on jo Mäntynummella, Routiolla sekä Nummella. Olisi linjakasta, että toimitaan koko kaupungin alueella samalla tavalla, samänkaltaisia päätöksiä tehden.

”Kuitenkin lasten oppimisen ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta päiväkoti ja esiopetus on hyvä olla yhdessä.” vastaus kysymykseen portaalissa.

Uusia investointeja monikaan tuskin haluaa tässä vaiheessa, siksi esitän käyttöönoton siirtämistä vuodelle 2024 (vaikka se sattuukin)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous (18.11.2020) oli vähän kivulias

Olin ensimmäistä kertaa läsnä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa pitkän sairasloman jälkeen

Käsittelimme kokouksessa lautakunnan alaisen talousarvion toteutumista, kuten joka kuukausi. Suurinta keskustelua herätti vs. hyvinvointijohtajan 2,4 miljoonan euron siirto lautakunnalta sote-lautakunnalle, ikääntyneiden palveluihin. Lautakuntamme on ollut säästäväinen ja kuulemma jää varaakin vielä, jos tulee ylityksiä esimerkiksi lastensuojelussa. Huomautin, että joka vuosi loppuvuodesta tulee kiireellisiä huostaanottoja, jotka ovat erittäin kallitta ja esitin toiveen, että tulevaisuutta ajatellen, olisi hienoa, jos vastaavia summia ei enää siirreltäisi, vaan suunnitteet olisivat lähempänä totuutta ja jos kerran lautakuntamme on säästeliäs ja rahaa jää, voisimme suoraan seuraavaa talousarviota tehtäessä siirtää vaikka 700 000 euroa ennaltaehkäisevään työhön. Viime vuonnahan samoihin aikoihin siirrettiin sote-lautakunnan ikääntyvien palveluihin 750 000 euroa. Valtuutettuna ymmärrän, että siirrellään toimialan sisällä, säästöä on syntynyt ja se on hyvä käyttää ikääntyvien palveluihin, jossa sitä myös tarvitaan, mutta me jatkuvasti puhumme ennaltaehkäisystä ja luottamushenkilöille todetaan toistuvasti, että meillä ei ole rahaa siihen. Näen asian niin, että meillä on säästynyt 2,4 miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisyyn sijoitettu raha tuo säästöä loppupäässä ja se säästö on suurempi ja pidempikantoisempi.

Käsittelimme myös Nummi-Saukkolan alueen päiväkotiasiaa, sillä viime kokouksessa asia laitettiin uudelleenvalmisteluun.

Kävimme asiasta pitkää keskustelua ja kokouksessa tehtiin kaksi vastaesitystä. Minun oli toinen niistä (hävisin sen 2-10). Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perustelut: vaikka saimme tietoa ja liiteitä paljon, emme edelleenkään ole saaneet kaikkea tietoa, joka olisi ollut tarjolla. esim. Nummen monitoimjatalon alueella on valmis suunnitelma, jossa päiväkoti on rakennettu L-muotoon yhdistäen hyvinvointitalon, jossa tällä hetkellä 0-3 vuotiaat. Lisäksi monitoimijatalon alue on suunniteltu autottomaksi alueeksi ja se on mahdollista toteuttaa viimeistään kaavan valmistuttua.

Näen, että koulukiinteistöön ei voida sijoittaa päiväkotia, siitä ei tule esteetön ja onko lasten näkökulmasta 5-6 luokkalaisten paikka yläkoulukiinteistössä, vaikka ne lähellä nyt olevatkin.

Kustannustehokkaampaa olisi rakentaa koulun alueelle uusi päiväkoti, joka olisi jo tehdyn suunnitelman mukainen. Nummi-Saukkola alue tulee nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vuoden alussa vetovoima lautakunnan käsittelyyn. Mielestäni olisi järkevää katsoa kaavapäätös ennen tätä päätöstä, eikä päätöksenteossa muutama kuukausi ole paha siirto. Mielummin hetki epäkäytännöllisissä tiloissa kuin pitkä aika, koko tulevaisuus huonoissa tiloissa.
Asukasmuutto Saukkolaan on tällä hetkellä +-0, Nummella muuttovoittoa muutama asukas. Kasvupotentiaalia on enemmän Nummella, jossa mahdollisia uusia tontteja on enemmän kuin Saukkolassa. Totta on, että palveluja enemmän Saukkolassa, mutta monitoimijatalon synergiaedut ovat huomattavat.

Lisäksi vahvasti johdattelevan kyselynkin jälkeen asukkaiden ylivoimainen Saukkolaa sijaintina puoltava mielipide on jätetty huomiotta. Kyselyn prosentit jakautuivat (66% ja 36%) mielenkiintoisesti esittelytekstissä, todennäköisesti kyseessä on vain kirjoitusvirhe. Kyselyyn oli vastattu 282 kertaa, eli tällä kertaa kysely tavoitti hienosti asukkaita.

Heidi Himmanen (rkp) nosti esiin erittäin hyvä näkökulman keskustelun aikana. Hän pohti, miksi Nummi-Saukkolan päiväkotiasiaa käsitellään aivan eri tavalla kuin Virkkalan päiväkotiasiaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, meidän tulisi käsitellä samaa koskevia asioita samalla tavalla. Tämän lisäksi Heidi toi esiin myös seikan, että miksi me teemme päätöstä sijainnista, vaikka puhumme vain hankesuunnitelmasta.

Minun vastaesitykseni oli, että hankesuunnitelmaa jatketaan, mutta että sijainnin kanssa odotetaan Oinolan kaavapäätöstä. Hävisin siis esitykseni ja toinen vastaesitys meni äänestykseen pohjaesityksen kanssa. Toinen vastaesitys voitti ja päätökseksemme tuli siis Saukkolan Mäntsälänmetsä. Minä äänestin tyhjää, sillä en kokenut, että voisin vielä tässä vaiheessa olla kummankaan esityksen takana. Vaikka itse aina peräänkuulutan asukkaiden kuulemista ja vaikutusten arviointeja ja voittnut vastaesitys oli asukkaiden äänestyksen mukainen, pidän tätä toistaiseksi vielä virhearviointina.

Päätöksiin tuotiin vielä Ojamoharjun ja Laurentiuskoulun johtamisjärjestelmät ja itse kysyin niiden etenemisestä. Seuraan mielenkiinnolla varsinkin Laurentiuskoulun rehtorivirkoja. Tämän koko vuoden ajan Lohjalla rekrytoinnit ovat olleet todella sekavia, ei johdonmukaisia ja niistä on joutunut huomauttamaan muutamaan otteeseen. Toivon, että tämä seikka tulee parantumaan. Lohjan kaipaa todellakin parempaa työnantajakuvaa ja työhyvinvoinnin kohentamista.

Käsittelimme vielä Perusopetuksen aloittavien lasten kouluun ilmoittautuminen lukuvuodelle 2020 – 2021 (pyysin korjaamaan vuosiluvun otsikosta). Keskustelu oli tässäkin kohtaa pitkää ja hyvää. Kysyin tuntikehyksen riittämistä, jos aloittavia ryhmiä joudutaan lisäämään, kuinka yhdysluokkinen muodostaminen vaikuttaa koulujen tuntikehykseen, millä tavalla erityislasten tarpeet huomioidaan. Pohdin tätä siksi, että jos jo marraskuussa tulee päätettäväksi ryhmät, joissa jo huomioidaan erityislasten määrä, tulee pedagogiset asiakirjat jo tässä vaiheessa olla valmiina, eikö? Tuleeko tässä paine jo viskareissa tehdä tutkimuksia? Entä ne lapset, jotka tulevat päivähoidon piiriin vasta esikouluun? Uuden OPSin mukaan lapsia ei saisi ylidiagnosoida eikä diagnosoida liian aikaisin, teemmekö me opsin vastaista päätöstä? Sain hyviä vastauksia. Marraskuun päätöksessä teemme raamit, jossa päätetään kuinka monta aloittavaa ryhmää Lohjalla perustetaan, sen jälkeen rehtoreille tuodaan tieto. Hallinnossa pyritään helpottamaan koulujen työtä sillä, että tehdään alustavaa luokkajakoa. Tämän jälkeen kouluissa ja esikouluissa päästään tekemään yhdessä suunnitelmia ja luokkajakoja, jonka jälkeen ryhmät tulevat lautakunnan päätökseen. Vanhemmilla on mahdollisuus hakea toisella kierroksella lapsen kouluksi jotain tosita koulua tämän jälkeen, jos haluaa. Tämä tapa ei tule muuttamaan (kuulemma) juurikaan koulupaikkapäätöksiä, tulee vain enemmän joustovaraa.

Lautakunnalle tuodaan joka kokouksessa viranhaltijoiden päätöksiä, joihin lautakunnalla on otto-oikeus. En esittänyt otto-oikeuden käyttämistä, mutta halusin tiedustella Pusulan johtavan opettajan ja Ristin koulun rehtorin viroista. Miten niissä edetään ja kuka tulee olemaan Pusulan ja Ikkalan koulujen johtava opettaja ja miksi Pusulan koulun johtavan opettajan toimi on määräaikainen.

Kokous venyi pitkäksi ja vaikka olen iloinnut hyvästä toipumisestani sydänleikkauksesta, oli eilinen todella raskas. Loppua kohden koin kipuja ja sen vuoksi aloin väsymään. Kotiinpäästyäni olin aivan valmis nukkumaan.

Valtuustossa puhetta kiintiöpakolaisista ja koulukriteeristöstä (11.11.2020)

Olin eilen pitkästä aikaa valtuuston kokouksessa. Olin tutustunut materiaaleihin viikon ajan ja seurannut sähköpostikeskusteluja, vastannut yhteydenottoihin ja kysynyt itse. Kokouksen aikana tuli tunne, että voin sanoa neljän kuukauden tauon tekevän ihmiselle jotain.

Olen useaan kertaan aiemmin kyseenalaistanut materiaalien sisältöjä, lähinnä niiden vajavuutta, laskelmien vaikeaselkoisuutta ja toisinaan virheellisiä laskelmia, puuttuvia materiaaleja ja myös peräänkuuluttanut johdonmukaisuutta. Olen vaatinut kuulemisia ja tarkkuutta. Tässä kokouksessamme käsittelimme Lohjan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Valtuustoryhmämme jäsen Hilkka Hyrkkö oli kirjoittanut erinomaisen mielipidekirjoituksen, jonka me muutkin ryhmän jäsenet halusimme allekirjoittaa. Olin valmistautunut myös lukemaan valtuustokokouksessa sen ryhmäpuheenvuoronamme. Valtuustossa esitettiin kuitenkin asian uudelleenvalmisteluun lähettämistä. Kaupunginhallitus oli aiemmin jo kokoomuksen esityksestä päättänyt esittää valtuustolle, että kiintiöpakolaisia ei enää vastaanotettaisi Lohjalla. Perusteina mm. raha ja se, että kunnat kilpailevat kiintiöpakolaisista, ”kyllä niille ottajia on”. Lohja on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 2015, ELYn sopimuksen mukaan saanut korvauksia, osa kuluista korvataan täysmääräisesti. Rahaa suurempi kysymys mielestäni on eettisyys ja inhimillisyys. Joten tällä kertaa sen sijaan, että olisin huudellut kunnollisia laskelmia, peräänkuulutin meiltä eettisyyttä ja inhimillisyyttä. Kannatin Birgit Aittakummun vastaesitystä, että käsittelyä jatkettaisi ja kiintiöpakolaisia otettaisi vastaan myös seuraavina vuosina. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista ja Lohja olisi vastaanottamassa noin 30 henkeä/vuosi. Aittakummun vastaesitys hävisi 42-9. Eli asia menee uudelleenvalmisteluun ja tulee käsiteltäväksi myös ensi kuussa. Olen itse evakkomatkalla syntyneen lapsen lapsi. Lapsen, joka lähetettiin Ruotsiin sodalta turvaan. Meidän tulee olla inhimillisiä, auttaa perheitä hädässä, saada lapsille turvaa sodan jaloista. Tunnen juureni ja tunnen vastuuni.

Kokouksessa yksi käsiteltävä aihe oli valtuuston koko ensi kaudella. Kokoomus esitti valtuuston koon pienentämistä kuntalain §16 mukaiseen vähimmäismäärään (43). Aiheesta käytettiin usea puheenvuoro. Kokoomus ihmetteli sitä, että ei omista eduista haluta tinkiä, että itseltä ei olla valmiita leikkaamaan. Tämähän toisaalta ei pidä paikkaansa. Lähes kaikki leikkaus- ja säästöpäätökset ovat koskeneet myös meitä valtuutettuja. Käsittääkseni olemme itsekin kuntalaisia. Se, että määrä vähenee, ei tarkoita omien etujen poistamista, se tarkoittaa demokratian kaventamista ja pienten ryhmien sekä reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksien kaventamista. Omien etujen poistaminen tai leikkaaminen tarkoittaisi esimerkiksi palkkioden pienentämistä, kokoustarjottavien poistamista. Valtuutetun/luottamushenkilön tehtävät on muutakin kuin kokouksissa käymistä, ennen kokousta aikaa menee kokousmateriaaleihin tutustumiseen, yhteydenottoihin vastaamiseen, asioista selvää ottamiseen. Kokoukset ovat ainoita, joista saa palkkion. Itse asiassa joistakin kokouksista ei saa palkkiotakaan. Kaikki luottamushenkilöt tosin eivät ota vastaan sellaisia toimia, joista ei saa palkkiota. Minulla palkkiottomia toimia on muutamia. Tästä en valita, itse olen asettunut ehdolle ja haluan toimia parhaan mahdollisen kykyni mukaan, osallistua tärkeäksi näkemieni asioiden toimiin ja haluan perusteellisesti tutustua päätettäviin asioihin. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu pyydettäessä luottamustoimiin, myös niihin, joista ei saa palkkiota.

Käsittelimme myös valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista, eli koulukriteeristötyöryhmän työtä. Kävimme pitkää keskustelua aiheesta ja oppilaaksiottoalueista luopuminen herätti eniten keskustelua. Työryhmän puheenjohtajan, Paula Nordströmin mukaan:

”Tärkein yksittäinen esityksemme onkin, että koulujen nykyiset karttaan merkityt oppilaaksiottoalueet poistetaan käytöstä lukuvuoden 2020 – 2021 jälkeen. Sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta yhdessä asianomaisten viranhaltijoiden kanssa muodostaa kulloinkin aloittavat ekaluokkalaisten ryhmät siten, että saadaan aikaan noin 20 oppilaan ryhmiä oppilaiden tarpeet huomioiden. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on omat kertoimensa, jotka luonnollisesti otetaan huomioon. Joustoa ryhmän koossa voi olla muistakin syistä muutama oppilas suuntaan tai toiseen. Aloittavia opetusryhmiä muodostettaessa on tärkeätä, että koulujen henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä viskarien ja eskarien parissa työskentelevien kanssa, jotta tulevien ekaluokkalaisten erilaiset tarpeet tulevat huomioiduksi.”

Kävin minäkin pitämässä puheenvuoron, en ollut ajatellut käydä, mutta koin tärkeäksi tuoda esiin sen, että Lohjalla on pidemmän aikaa ollut lähikouluperiaate, mutta sitä ei oltu voitu hyödyntää kokonaisvaltaisesti oppilaaksiottoalueiden noudattamisen vuoksi. Lähikoulu ei aina tarkoita fyysisesti lähinnä olevaa koulua, vaan se voi tarkoittaa myös lapselle pedagogisesti sopivinta koulua. Tällä muutoksella lapsen on mahdollista saada myös kunnan kustantama koulukyyti muuhunkin kouluun kuin fyysisesti lähimpään. Nyt valtuusto keskittyi uhkakuviin ja negatiivisuuteen. Toki ne on tärkeä muistaa. Valtuusto ei siis tehnyt päätöstä ottaa hyväksyä esitystä, vaan päätti saada tiedoksi raportin. Koen työryhmän työn tällä päätöksellä vähän ajanhukaksi.

Kuva: Ana Maria Gutierrez Sorainen

Kävin jättämässä myös aloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön.

Tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Aloitteen allekirjoittivat myös Jani Meling (vihr), Katri Piiparinen (vihr), Laura Skaffari (vihr), Anne-Mari Vainio (vihr), Birgit Aittakumpu (vas), Toni Hägg (vas), Teija Ristaniemi (sdp), Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Kokouksen jälkeen kolleega kysyi kuinka jaksan nyt kokouksen jälkeen ja nauroi sekä puisteli päätään, kun totesin, että ihan hyvin kiitos, olipa kivaa!

Valtuustoaloite selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Tein valtuustoaloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, sillä tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Lasten ja nuorten huomioiminen on tärkeää kunnassa, sillä suuri osa suomalaisten lasten ja nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat siis merkittävästi siihen, miten kunnassa asuvien lasten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat ja se vaikuttaa suoraan heidän perheisiinsä, työikäisiin sekä ikääntyneihin. Meihin kaikkiin.

Lohjan kaupunki on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta –ohjelmassa vuodesta 2016 ja sai lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2018. Lohjan kaupunki asetti vuosille 2018-2020 Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyölle kunnianhimoiset, rakenteellisiin ja pitkäkestoisiin muutoksiin tähtäävät tavoitteet. Lohjan kaupunki ei kuitenkaan tällä kertaa yltänyt asettamiinsa tavoitteisiin, eikä Suomen UNICEF voi tässä vaiheessa myöntää Lohjan kaupungille toista Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta.

Tunnustuksen uusiminen on kuitenkin mahdollista jälleen vuonna 2021. Tunnustuksen uusiminen edellyttää Lohjan kaupungilta UNICEFin ehdottamaan jatkotoimintaprosessiin sitoutumista. Lohjan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän ja kaupungin johtoryhmän tulee käydä keskustelua kehittämistyön jatkosta. Lohjan tulee lisätä koordinointiin tarvittavia resursseja ja sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen uusiakseen lapsiystävällinen kuntatunnustuksensa. Lapsivaikutusten arviointityön kehittäminen osaksi kunnallista päätöksentekoa oli yksi ohjelman tavoitteista, johon ei päästy.

Monesta kylästä ja kaupunginosasta koostuvalla Lohjalla on tärkeää huomioida, että Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö ja toimenpiteet kohdistuvat eri ikäisiin lapsiin ja nuoriin alueiden erityispiirteet huomioiden.

Tällä hetkellä Lohjalla tehdään töitä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen, mutta vajailla resursseilla. Meidän tulisi panostaa lasten oikeuksien toteutumisen edistämiseen kunnan eri toiminnoissa ja resurssien lisääminen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön on panostus tulevaisuuteen.

Lohjalla 11.11.2020 Lotta Paakkunainen

Aloitteen on allekirjoittanut myös

Jani Meling (vihr)

Katri Piiparinen (vihr)

Laura Skaffari (vihr)

Anne-Mari Vainio (vihr)

Birgit Aittakumpu (vas)

Toni Hägg (vas)

Teija Ristiniemi (sdp)

Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)