Lotta Paakkunainen

Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni 26.6.2020: Lohja, kiva pikkukaupunki

Kirjoitin tällä kertaa kolumnissani siitä, miten me lohjalaiset emme näe hyvää kotikaupungissamme. Siltä se ainakin tuntuu ja näkyy, sillä harvemmin kuuluu kehuja, kiitosta, vain haukkuja ja epäkohtia. Ei ole sitä tai tätä, kaikki on rumaa ja huonoa. Itse en näe kaupunkiamme niin. Tämä ajatus tuli itselleni erittäin vahvana tässä parisen viikkoa sitten ajaessani kauppaan Lohjan keskustaan ja ajaessani Laurinkatua. Oli kaunis kesäpäivä, aurinko lämmitti, kahvilan terassi oli täynnä ihmisiä, ja herranenaika, hymyileviä sellaisia. Puut reunustavat kauniisti Laurinkatua, autoilijat pysähtyvät suojatien eteen nähdessään jonkun olevan suojatien lähellä, hyvin keskieurooppalaista. Olen aina rakastanut kesäkaupunkeja ja kaivannut esimerkiksi vanhaan kotikaupunkiini Helsinkiin. Tuona päivänä en. Tuona päivänä totesin Lohjan olevan ihana kesäkaupunki.

Julkaisen poikkeuksellisesti kolumnini kokonaan omalla sivullani, sillä Länsi-Uusimaan verkkolehdessä tätä ei ole julkaistu, ei ainakaan vielä. Printistä löytyy ja sähköisessä näköislehdessä.

Lohja, kiva pikkukaupunki

Maaseutukaupunki aivan työpaikka-alueiden, lentokentän lähellä. Luonto, linnunlaulu, sujuva arki, lapset kulkevat lähikouluun, vanhemmille suht hyvät verkkoyhteydet etätyöskentelyyn, jos joka päivä ei tarvitse kulkea fyysisesti työpaikalle. Kaupungissa on sairaala, hyvin toimivat terveyspalvelut, täällä on myös hyvä ikääntyä.

Tämähän kuulostaa siltä, että tuossa oli kaikki, mitä kuntalainen tarvitsee: sujuvaa arkea koko perheen kannalta ja työikäisen kannalta: Ei tarvitse huolehtia lasten koulupäivän sujumisesta, eikä omien vanhempien arjen sujumisesta.

Kappas, puhunkin omasta kotikaupungistani, Lohjasta.

Lohjan kuntaliitokset tapahtuivat vuonna 2013 ja edelleen päätöstenteossa ja muissa puheissa mainitaan liitoskunnat ja mietitään palveluja sen perusteella, mihin kuntaan alue kuului joskus. Nyt olisi jo aika lopettaa liitoskunnista puhumisen ja keskittyä eteenpäin katsomiseen. Me kaikki olemme lohjalaisia, toki oman alueylpeyden ja kyläidentiteetin tulee säilyä, mutta se ei ole pois lohjalaisuudesta. Ei tosiaan! Se tekee meistä lohjalaisia, keskivertosuomalaisia. Silti ihan mielettömän upeita, upeassa maaseutukaupungissa, kivassa pikkukaupungissa.

Ajoin eräänä ihanana kesäpäivänä Lohjan puiden reunustamaa Laurinkatua, kahvilan terassi oli täynnä hymyileviä ihmisiä ja tuolloin tunsin tulevani kotiin. Asun kyläalueella ja rakastan pikkukylääni, en koe sen olevan pois kaupunkikaipuustani tai halustani parantaa ja kehittää koko Lohjan hyvinvointia ja vetovoimaa.

Meidän ei tarvitse kurottaa kuuta taivaalta, meillä on jo kaikki. Nähdään se ja

katsotaan hetki kaupunkiamme ulkopaikkakuntalaisen silmin. Eräs toisaalla asuva ystäväni kuvaili Lohjaa helmenä. Toinen kuvaili upeana potentiaalina. Miksi me emme itse näe sitä? Mikä on se syy, ettemme näe hyvää omassa kaupungissamme? Mikä on se syy, ettemme muista, että hyvästä saa paremman kehittämällä? Että hyvän näkeminen vie kauemmas kuin huonon?

Lohja on tilastojen mukaan keskivertoisin kunta Suomessa. No ollaan sitten.

Eräs kunta mainostaa itseään pessimistisyydellään, ollaan me keskivertoisia. Mitä sitä muuta tarvitsee?

Lohja, kiva pikkukaupunki, keskellä kaikkea, keskivertoisesti ja mitä sitä ihminen muuta tarvitsee?

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, keskivertokyläläinen

Surkea tilinpäätös valtuustokokouksessa 17.6.2020

Kaupunginvaltuusto kokoontui 17.6.2020 kevään viimeiseen istuntoon ja kokous pidettiin Laurentius-salissa turvavälein varotoimenpiteenä.

Kokouksen esityslistan voit lukea täältä: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020857

Tilinpäätös herätti keskustelua, kuten hyvä onkin. Sen valmistelu on ollut sekavaa, luottamushenkilöt ovat olleet paljon mukana, mutta ennen kaikkea se on surkea, tosin ei niin surkea kuin vuonna 2018.

Kaupungin alijäämä vuonna 2019 on -9 449 530,18, kun se vuonna 2018 oli -9 797 733,69. Surkeaa oli siis edeltävänäkin vuonna, vähän enemmän surkeaa.

Ilahduttavaa oli se, että ryhmäpuheenvuoroissa on näköjään kolmessa vuodessa opittu se, että jokaisen ei tarvitse toistaa niitä samoja asioita, mitä edellinen on sanonut. Ei ole pakko puheenvuorossa kertoa esittelymateriaalissa olleita lukuja, ei ainakaan jokaisen ryhmän. Ikävää oli se, miten puheenvuorossa ollutta kuunnellaan. Rikkinäinen puhelin-ilmiö oli kyllä aivan huipussaan. Esimerkiksi erään valtuutetun puheenvuorossa varoiteltiin mustiin pukeutuvien miesten tulosta ja muutaman puheenvuoron jälkeen ne sanat oli laitettu toisen valtuutetun suuhun, ja vähän eri tavalla. Voit katsoa kokouksen tallenteena täältä: https://www.youtube.com/watch?v=bCwSle9gGeo.

Kokouksessa pidettiin myös hyviä puheenvuoroja, kuten Vihreiden Laura Skaffari ja Keskustan Päivi Alanne. Skaffari halusi muistuttaa, että ”Investointien kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa se, että tarve vaikkapa uusiin kouluihin ei ole syntynyt tämän valtuuston ja nykyisten johtavien viranhaltijoiden aikana” ja Alanne totesi koruttomasti tilinpäätöksen olevan surkea. Sen lisäksi Alanne huomautti, että ”Lohjalla on muodostunut tavaksi olla myöhässä ja tästä on päästävä eroon. En muista kuntaliitoksen jälkeisenä aikana, että koskaan olisimme olleet aikataulussa. Luottamushenkilöt ovat nyt joutuneet tekemään liikaa korjausesityksiä. Toivon, että tulevat tilinpäätökset valmistellaan niin, että oikeinkirjoitus ja luvut täsmäävät.”

Länsi-Uusimaan artikkelin voit lukea täältä:https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/2258211

Tämän kokouksen myötä alkaa kesätauko ja elokuussa alkaa taas samalla sykkeellä, sillä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous on 19.8 ja valtuustolla ylimääräinen kokous 26.8.

Mitä lasten, nuorten ja perheiden lautakunta totesi koulujen lakkauttamisesta 10.6.2020?

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 10.6.2020 kokouksessaan mm. viranhaltijoiden esityksiä talouden tasapainottamisesta.

Lautakuntien puheenjohtajat ovat pyytäneet ryhmien mielipiteitä ja kommentteja tai vastaesityksiä etukäteen tiedoksi keskusteluun ja tämä onkin järkevää, sillä helpottaa huomattavasti, jos tietää etukäteen, mitä muilla ryhmillä on esittää säästökohteista.

Puheenjohtaja oli tehnyt koosteen ryhmien esityksistä ja käsittelimme sitä kokouksessa lausuntonamme.

Asiantuntijalautakuntana pyrimme katsomaan toimialamme palveluja ja toimintoja niin, että ne tuottavat palvelunkäyttäjille parhaan mahdollisen hyödyn huomioiden kuitenkin kaupungin ja työntekijöiden resurssit, mahdollisuudet ja hyvinvoinnin sekä kokonaisuuden.

Päätös

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Lautakunta puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaiseen toimintaan virkamiesten esittämien talouden tasapainottamistoimenpiteiden esityksiä:
1-9, 13-17 sekä 26-31, mikäli säästöt johtuvat lapsimäärän laskusta. Erityistarpeisten oppilaiden määrä on kuitenkin kasvussa ja etäkoulu syksyllä on tuonut lisähaasteita. Tämän johdosta, ei olisi hyvä vähentää avustavaa henkilökuntaa. Heitä tullaan tarvitsemaan opetuksen tukena.

Lautakunta ei kuitenkaan puolla virkamiesten esittämien tasapainottamistoimenpiteiden esityksiä:
10-11 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus sekä 24 ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen: Solbrinkens skolalle ja ruotsinkieliselle päiväkoti Labanille on suunniteltu tilat rakenteilla olevaan Laurentiuskouluun. Säästöjä on syntynyt ja syntyy, kun Labanin tiloista on luovuttu jo aiemmin ja Solbrinkenin tiloista luovutaan muuton yhteydessä. Lautakunta katsoo, että näitä suunnitelmia ei ole syytä muuttaa tasapainotusohjelman myötä. Virkkalassa toimivan ruotsinkielisen päiväkodin Petterin toimintaa on jo tehostettu. Lautakunta katsoo, että tässä taloudellisessa tilanteessa ei kannata investoida 2 – 3 miljoonaa euroa uusiin tiloihin Källhageniin, kun Virkby skolalla on toimivat tilat nykyisessä kiinteistössä. Tämän sijaan voitaisiin selvittää suomen ja ruotsinkielisen päivähoidon yhdistäminen sekä keskustassa että Virkkalassa. Lohja on laaja kunta, josta kuljetetaan pitkiäkin matkoja, jotta saadaan ruotsinkielistä palvelua. Yhdistäminen toisi tasavertaisuutta, lapsille rikkautta, ennakkoluulottomuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

12 Koisjärven päiväkodin ulkoiset vuokrakulut: Koisjärven päiväkodin tarkastelu tulisi toteuttaa valtuuston ja lautakunnan päätöksen mukaisesti, kun Nummi-Saukkolan päiväkotitilanne on ratkaistu.

18 Avoin varhaiskasvatus: Tiukan taloudellisen tilanteen johdosta lautakunta puoltaa avoimen varhaiskasvatuksen tiivistämistä, mutta ei kokonaan lopettamista. Avoin varhaiskasvatus on edullista ja vaikuttavaa ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Avoimen varhaiskasvatuksen lopettaminen tulee kuormittamaan varhaiskasvatuspalveluita, eikä näin ollen säästöä muodostuisi.

19-23 sekä 25 koulujen lakkauttamiset: Lohjalla on monimuotoinen kouluverkko, josta tulisi pitää huolta ja pitää vetovoimatekijänä. Taloutta tasapainottaessa tulisi ottaa huomioon citymaalaisuuden ja monipaikkaisuuden trendit sekä poikkeustilan tuomat mahdolliset muuttosuuntaukset maaseudulle. Kouluverkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon koulutoiminnan järjestämisen periaatteet työryhmän selvitys, kun se on hyväksytty sekä muut aiemmin tehdyt linjaukset. Alueita tulee tarkastella kokonaisuuksina ja kaupungin säästötavoitteita huomioiden. Vuonna 2015 on tehty linjapäätös siitä, että vastaanottavan koulun kunnon tulee olla vähintään 75%. Palvelutuotannossa on otettu tilakustannukset säästöinä huomioon, mutta ei vastanottavan koulun muutostarpeita ja investointeja, jotta kuntoluokka toteutuu.

Eteneminen:

Talouden tasapainottamislistat menevät seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn, jossa toivottavasti huomioidaan asiantuntijalautakuntien lausunnot. Hallituksen käsittelyn jälkeen listat käsitellään valtuustossa. Hallintokalenterin mukaan valtuuston seuraava kokous, jossa listoja voidaan käsitellä on 9.9., mutta lautakunnan kokouksessa tuli puheeksi, että valtuustolla voi olla ylimääräinen kokous 26.8.

Talouden tasapainottaminen sotelautakunnan kokouksessa 11.6.2020

Toimin varajäsenenä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunta päätti pitää ylimääräisen kokouksen 11.6.2020, jossa käsittelyssä ainoastaan talouden tasapainottaminen. Varsinainen jäsenemme oli estynyt ja lähdin sijaistamaan.

Olimme varsinaisen jäsenen, Hilkka Hyrkön kanssa yhdessä tehneet esityksemme ja ehdotuksemme listan säästökohteista ja lähettäneet ne puheenjohtajalle.

Lautakunnan kokouksessa käytiin mielenkiintoista keskustelua ja puheenjohtaja oli tehnyt jo ryhmien esityksistä vastaesityksen valmiiksi.

Esitys oli muuten sisällöltään sama, mitä meillä, mutta siinä ei ollut mukana kotihoidon yhden alueen ulkoistamista. Viranhaltijoiden arvioiden mukaan ulkoistamisella voisi säästää noin 300 000 euroa. Lohjalla on kotihoidon alueita meille tuodun materiaalin mukaan viisi. Yhden ulkoistaminen voisi tuoda uutta näkemystä ja saattaisi nähdäkseni myös tukea kaupungin omalla toiminnalla toimivia alueita. Näkisin tämän hyvänä yhteistyönä ja laadullisena takaajana. Kotihoidon työntekijämme tekevät erinomaista työtä, erittäin vähillä resursseilla. Voisiko yhden alueen ulkoistaminen tuoda uusia ideoita päällikkötasolla työntekemisen kehittämiseen?

Esityksestä puuttuivat maininnat

lautakunta ei puolla omaishoidon ja veteraanien etujen leikkaamista. Toki se oli tekstin sisällä, mutta lautakunta koko tärkeäksi, että lautakunnan tahtotila näkyy
suunterveydenhuollon keskittämis-kohdassa keskitettävistä hoitoloista. On tärkeää, että tekstiin ei jätetä mahdollisuutta keskittää kaikkia hoitoloita, varsinkaan, kun se ei sanoissa ole ollut tarkoituksena.

Vastaesityksiä tehdessä äänestetään niin, että jos on useampi vastaesitys, ovat ne ensin vastakkain ja niistä voittaja on viranhaltijan pohjaesitystä vastaan. Vastaesityksemme voitti 5-6 (kaksi oli poissa) ja pohjaesitystä vastaan 8-1 (2 äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa).

Esityksemme, joka jäi lautakunnan lausunnoksi on:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon, että se puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan esitettyjen talouden tasapainottamistoimenpiteiden hyväksymistä yhteensä 660 000 euron edestä, mikä sisältää yhden kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle (300 000), kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelujen korvaamisen omalla toiminnalla (50 000 euroa) ja Suun terveydenhuollon tehostumisen (Virkkalan ja Keskusaukion hammashoitoloiden keskittäminen) sairaalan tiloihin rakennettavan uuden yksikön myötä (300 000 euroa). Samalla lautakunta edellyttää, että toimiala seuraa tämän ulkoistamisen tuloksia ja jos ne ovat hyviä, alkaa suunnitella toisen kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista. Lautakunta ei puolla omaishoitoon ja veteraaneihin kohdistuvia säästöjä talouden tasapainottamiseksi. Talouden tasapainottamisesitykset on laadittu huomioiden palveluiden lakisääteisyys, käytettävissä oleva vertailutieto ja tarvelähtöisyys.

vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.

Työryhmän selvitys koulutoiminnan järjestämisen periaatteista käsittelyssä lautakunnan kokouksessa 19.5

Lohjan vihreät teki valtuustoaloitteen koulutoiminnan järjestämisen perusteista. Käsittelimme aloitetta lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020. Keskustelimme erittäin pitkään aloitteesta ja aloitteen perusteella tehdystä selvityksestä.

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.””

Aloitteen perusteella kaupunginhallitus perusti työryhmän, jossa oli luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä edustus Lokovasta ja alueiden johtokunnasta. Työryhmällä oli kiivas aikataulu, kokousajat lyhyet ja erittäin paljon asiaa käsiteltävänä.

Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja mielestäni jätetään liikaa tulkinnalle varaa. Toisaalta minulle myös todettiin, että jos selvityksessä on selkeät määreet asioille, lautakunta on tarpeeton, sillä sidomme kätemme selvitystyön määreisiin jonkin koulun toiminnan jatkon tullessa mietittäväksi. Itse en ehkä aivan näe asiaa niin, sillä käsittääkseni tarkoituksena oli, että jos koulun kohdalla kriteeristö täyttyy, tulee koulun toiminnan jatko seurattavaksi ja mietittäväksi päätöksentekoon.

Esitin muutamia teknisiä korjauksia työhön, sillä työryhmä esitti, että ”Karjalohjan ja Sammatin alueiden oppilaiden siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun” tässä pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?

Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen.

vastaako selvitystyö aloitteeseen?

Kokouksen aikana SDP:n Ana Sorainen teki esityksen, että työ palautetaan uudelleenvalmisteluun, esitys ei saanut kannatusta. Joudun harmikseni toteamaan, että olisin kannattanut esitystä, jos se ei olisi mennyt minulta ohi. Tässä koen epäonnistuneeni.

Keskustelimme myös päätösesityksestä. Lautakunta päätti poistaa kohdan:

2.1. opetustoiminnan järjestämisen periaatteet/kriteerit -selvityksessä esitetyt periaatteet ja tavoitteet sekä vertailukelpoiset mittarit otetaan käyttöön 1.8.2020 alkaen

Tässä kohtaa mietin pitkään ja esitin monta kysymystä, sillä mielestäni ko kohdan poisjättäminen tarkoittaa sitä, että työryhmän työ on ollut turha kuten myös sitä myötä koko valtuustoaloite. Jos luodaan periaatteet, tulee ne ottaa käyttöön. Tällä päätöksellä osoitetaan, ettei niitä ole välttämätön ottaa käyttöön. Pitkän keskustelun jälkeen päätin äänestää muun lautakunnan mukana poistosta.

Kouluista voidaan säästää

Käsittelemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020 jälleen talouden tasapainottamista. Siis säästöjä. Siis leikkauksia. Eli siis lakkautuksia.

Otetaan pussillinen vanhoja keinoja, joiden ei ole todettu vieläkään pelastaneen taloutta, mutta koska ei keksitä muutakaan, eikä jostain syystä osata tehostaa toimia muulla tavalla kuin ottamalla lapsilta ja lapsiperheiltä.

Palveluja karsiessa lähtökohtana tulisi olla se, että toimintaan osoitettavat voimavarat takaisivat palveluja käyttäville tasavertaiset peruspalvelut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta.

Talouden tasapainottaminen:

odotan edelleen listausta, joissa sisäisiä kuluja on eritelty ja poistettu varsinaisesta laskelmasta
Ihmettelen myös, miksi lautakunnalle on sanottu, että talouden tasapainottamislista menee valtuustolle elo-syyskussa, jos nyt ollaankin varsinaisessa aikataulussa? Liian kiire. Valmistelu näyttää jälleen kiireellä puserretulta (tai vanhan pikaiselta kopioinnilta) Ja poukkoilu jatkuu. Tänään 19.5.2020 olenkin kuullut, että valtuuston päätös tasapainotuksesta siirtyy elokuulle.

Lisäksi tässä samassa lautakunnan kokouksessa käsitellään ”koulutoiminnan järjestämisen periaatteita”, eli valtuustoaloitteen perusteella perustetun työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä, heidän työtään.

Mielestäni on erikoista ja erittäin tarkoituksenhakuista, että molemmat ovat samassa kokouksessa käsittelyssä.
Koulut:

Ikkalan koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021
Nummenkylän koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä talouden tasapainottamislistassa)
Pullin koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä listassa)
Maksjoen koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022 (päätetty 2015 ja 2019)
Lehmijärven koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022
Ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen Källhageniin esitys 1.8.2024 (päätetty 2015, päätetty 2019 ettei)
Asemanpellon koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2024

Olemme tämänkin kauden aikana päättäneet useaan kertaan, että kouluja ei lakkauteta ja viimeksi muutama kuukausi sitten Ikkalan koulun kohdalla päätimme, että asiaan palataan, kun koulukriteeristötyöryhmä saa valmiiksi kriteerit. Samassa kokouksessa asioiden käsittely sotii oikeustajuani vastaan. Kantani koulujen lakkautukseen on edelleen sama, eli niitä ei voida lakkauttaa. Lohja tarvitsee veto- ja pitovoimatekijänä monimuotoista kouluverkkoa, joka vahvistaa Lohjaa maaseutukaupunkina. Lohjalla on perheiden määrä laskenut erittäin jyrkästi vuoden 2013 jälkeen. Koulujen lakkautuksilla on yritetty pelastaa kaupungin taloutta jo useiden vuosien ajan ja olemme jo nähneet, ettei se ole pelastunut. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön ja katsottava eteenpäin. Mielestäni meidän tulisi saada laskelmat siitä, paljonko tämä lakkautusten jatkuva esiintuominen on maksanut. Paljonko on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden aikaa mennyt ja paljonko on toimielinkokouksiin mennyt kaikkien edellämainittujen aikaa. Kuinka paljon nämä on maksaneet? Sanotaan vaikka vuodesta 2013. Ei muuten parit sadattuhannet riitä. Jos sillä, että lopetetaan ainainen epävarmuus perheiltä, annetaan koulurauha, annetaan työrauha viranhaltijoille tehdä työnsä, siis jotain muuta kuin esittää lakkautuksia, säästetään todennäköisesti suuria summia ja nostetaan kaupungin statusta sujuvan arjen kaupunkina. Toisaalta luottamushenkilöt ovat päättäneet kouluista jo lukuisat kerrat. Asianhan pitäisi mennä niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkilöt päättävät -> viranhaltijat toteuttavat. Nyt se menee niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkiöt päättävät -> viranhaltijat esittävät uudestaan -> luottamushenkilöt päättävät jälleen-> viranhaltijat esittävät uudestaan….

Tuntikehys:

Oppilasmäärän laskun vaikutus tuntikehykseen. Oppilasmäärä laskee syntyvyyden vähentymisen vuoksi ja muuttotappion vuoksi. Lohjalla on vuodesta 2013 perheiden määrä Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt roimasti. Tähänkin yhtenä lääkkeenä näkisin koulutilanteen rauhoittumisen ja markkinoinnin keskittymisen perheystävällisenä kaupunkina työpaikka-aluiden lähellä.

Tuntikehystä en lähtisi nyt laskemaan ainakaan niin paljon, mitä esitetään, sillä koronan tuoma etäkoulu on tuonut haasteita ja tuntikehystä tullaan tarvitsemaan enemmän, sillä syksyllä on paikattava kevään etäkoulun tuomaa vajetta oppimisessa.

Tuntikehystä on tämän kauden aikana leikattu jo todella paljon ja laskutapaakin muutettu niin, että pienemmät koulut häviävät. Eiköhän se jo riitä. Koulukriteeristötyöryhmän selvityksessä on maininta, että ”koulun on tultava toimeen omalla kehyksellään”. Niin. Eipä sillä tule toimeen, jos kaava on sellainen, että se huomioi ryhmän ja vaatii ryhmältä tiettyä kokoa.

Koulunkäynnin ohjaajat

Koulunkäynnin ohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien vähennys, 5 htv/v

Kouluavustajista ei voi vähentää, heitä tarvitaan erityisesti koronan vuoksi tukemaan opettajia ja oppilaita

Varhaiskasvatus:
Olen pöyristynyt tasapainotuslistan selvityksen sanavalinnoista: Emme voi lopettaa Karjalohjan, Sammatin, Oinolan, Pusulan, Virkkalan päiväkoteja. Ihan kuin se olisi ihan kamala asia: ”olisimme halunneet lakkauttaa ne, mutta nyt ei vaan voi, koska lapsia on hoidossa”.
Koisjärven päiväkoti on jälleen listalla, vaikka lautakunta päätti 6.3.2019: ”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.” Ei ole Saukkolan päiväkodin asiaa vielä tuotu lautakunnalle. Ei ole Saukkolassa päiväkotia toiminnassa. Saukkolan päiväkoti on edelleen väistössä Nummen yhtenäiskoulun alueella kahdessa eri kiinteistössä.

Samassa kokouksessa käsittelemme siis myös koulukriteeristötyöryhmän työtä:

Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja jätetään liikaa tulkinnalle varaa.

Lisäisin vielä, että Karjalohja/Sammatti pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?

Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään (työn tarkoituksena oli olla työväline), se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen.
Mutta palaan toisessa kirjoituksessani tähän aiheeseen.

Talouden tasapainottamislista on tehty aikana ennen koronaa. Listalla ei huomioida millään tavalla poikkeustilaa, ei sen tuomia haasteita tai tarpeita. Yle on uutisoinut kuinka kyläkouluissa on tilaa ja joustavuutta sekä tiloja on helppo rajata. https://yle.fi/uutiset/3-11346196

On todella ikävää tuoda lakkautusesityksiä keskellä koronan aiheuttamaa kriisiä ja poikkeusoloja. Lapsiperheillä on ollut todella haastava kevät etäopetuksen, ruoanlaiton ja etätöiden yhteensovittamisessa. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat erittäin pienet ja voi olla, että tulee ajatus, että kaupunkilaisten mielipiteitä ei haluta kuulla. Aikaa vaikuttamiseen ei käytännössä ole lainkaan.

Emme tiedä toisesta aallosta, tai seuraavasta ja tämä tuskin on viimeinen pandemia. Meidän tulee pohtia näitä asioita ennen lakkautusaikeita.

”Kriisiaika nostikin kyläkoulut arvoon” uutisoi Yle https://yle.fi/uutiset/3-11346196 . Tekisi mieleni sanoa: muualla paitsi Lohjalla.

Usein puhuttaessa ”vaikeista ja kipeistäkin päätöksistä” tarkoitetaan päätöksiä lakkautuksista. Niin, voisiko vihdoin ajatella tästä asiasta toisin päin? Tarkoitan siis heitä, jotka ovat valmiita lakkauttamaan kouluja. Olisiko heille se vaikea päätös se, että ei lakkauteta, vaan muutetaan oman asenteen suuntaan moniuloitteisemmaksi ja pyritään käyttämään kaupungin vahvuuksia hyödyksi, otetaan ne realiteetit esiin: Lohja ei ole suurkaupunki, Lohja on maaseutukaupunki ja toiset ihan tosissaan haluavat asua maaseutukaupungissa lähellä kaikkea, silti landella.

Meidän tulisi oikeasti arvioida, mitä edelliset lakkautukset ovat tuoneet kaupungille, mitä seurauksia niillä on ollut. Ja nyt en puhu ainoastaan rahasta. Tilastokeskuksen mukaan perheiden määrä Lohjalla on laskenut todella pahasti ja vuosilukua tuijottaen minun selkeä näkymykseni on, että yksi syy tähän on koulujen ajojahti ja sen tuoma epävarmuus. Koulujen lakkautusinto ei ole tuonut mitään hyvää, ei ole pelastanut kaupungin taloutta ja koska jatkuvasti luottamushenkilöille toistetaan, että ”on uskaltava tehdä niitä vaikeitakin päätöksiä” säästölistojen aikana, niin haluan minäkin jälleen toistaa, että kyllä. Vaikeita ratkaisuja on tehtävä. Toisille se vaikea päätös tai ratkaisu voisi olla se, että säästetään ne koulut. Tehdään niistä vetovoimatekijä. Käytetään hyödyksemme sijaintimme työpaikka-aluiden lähellä, mahdollistetaan ihmisille sujuva arki, annetaan vastinetta verorahoille. Lohja on maaseutukaupunki, annetaan ihmisille tilaa unelmoida ja nauttia luonnosta oman kodin lähellä. Mahdollistetaan alueen kehitys pitämällä koulut ja kehittämällä niitä kaikkia monitoimijataloina. Mitä alueemme koulut jo ovatkin. Pidetään hyvät asiat lähellä.