Menossa valitsemaan uutta puheenjohtajaa.

Olen miettinyt ja punninnut.

Olen keskustellut kahden ehdokkaan, Orpon ja Stubbin,  kanssa. Kävimme molempien kanssa pitkää ajatustenvaihtoa ja molemmilla oli todella hyviä vastauksia kysymyksiini ja hyviä kysymyksiä takaisin. Molemmilla on monia ajatuksia, joita tuen, mutta myös monia, joissa en ole niin samaa mieltä.

Lepomäen kanssa olen keskustellut, mutta eri yhteydessä. Hänen kanssaan olen myös hyvin monessa asiassa samaa mieltä, mutta hyvin monessa myös eri mieltä.

Ehdokkaat pitäytyvät toistensa kunnioittamisessa, eikä kukaan heistä ole lähtenyt lokaamaan toista, mikä on hienoa.

Montaa asiaa olen miettinyt ja montaa joudun vielä punnitsemaan, mikä on toista asiaa tärkeämpi, mikä on asia, jossa olen valmis joustamaan.

Edustamassani paikallisyhdistyksessä taitaa suurin osa olla Orpon takana, mutta koska minä äänestän, haluan olla myös itse ääneni takana, joten edelleen punnitsen. Toki yhdistykseni mielipide vaikuttaa, mutta se on vain yksi paino vaa’alla.

Nykyistä puheenjohto pyrin katsomaan siltä kannalta, että kaksi vuotta ei ole pitkä aika olla puheenjohtajana.

onko puheenjohtajan vaihdos ratkaisu? Ratkaiseeko vaihdos tällaisen murroksen kohdalla? Mentäisikö eteen- vai taaksepäin? Kuinka paljon vaihdos ratkaisee tai muuttaa kulkua? Uusi puheenjohtaja joko aloittaa alusta tai jatkaa samaa linjaa. Vai olisiko edellinen puheenjohtaja oppinut jotain ja ottaa uutta otetta, saa uutta puhtia tuesta? Onko puheenjohtajan vaihto muutama kuukausi ennen kuntavaaleja viisas ratkaisu? Onko se ainoa ratkaisu?

Arvostan ehdokkaiden suoria yhteydenottoja, ne tosin saattavat ehdokkaille itselleen olla liukuhihnasoittoja, joista ei heille jää käteen juuri mitään, mutta minulle se toi mahdollisuuden kuulla ja sanoa asioita, joita ei mahdollisesti muuten kuule, tai saa tilaisuutta sanoa. Ja se antoi myös mahdollisuuden sekä tilaisuuden täydelliseen rehellisyyteen. Stubbille ja Orpolle molemmille totesin paikallisyhdistykseni olevan todennäköisesti Orpon kannalla, mutta pitäväni silti mieleni avoimena. Mitä enemmän olen keskustellut, kuunnellut ja lukenut, sitä vaikeammaksi ratkaisu tulee.

Tämä on hyvin vakava ja tarkasti mietittävä asia, sillä Kokoomus ei tule valitsemaan vain omaa puheenjohtajaansa, vaan myös suunnan koko Suomelle. Se on asia, jota ei voi unohtaa. Jota ei saa unohtaa. Mitä me haluamme tulevaisuudelta? Mitä me haluamme tulevaisuudelle?

Se on varmaa, että viikonloppu tuo monta vastausta moneen kysymykseen, mutta myös luo uusia kysymyksiä. Viikonlopun jälkeen työ alkaa. Uusi työ, mutta alkaako se täysin alusta, on vain meistä kiinni.

 

#kokoomus #puoluekokous2016 #ylihuomenta #yhdessäpuolue #visio2030 #mukanaollaan

 

 

 

Lohjan kehitys on mahdollista vain nuorten kautta

Lohjan lukioverkkoa miettiessä tulisi miettiä lukio- ja kouluverkkoa yhdessä. Yläkouluja ja lukioita kokonaisuutena.

Varsinkin, kun keskustan yläkoulujen kohtaloa mietitään uudestaan, se laittaa kaikki yläkoulut ja ehkä koulupiiritkin uuteen mietintään. Rakennetaanko keskustaan enää toista yläkoulua, vai keskitetäänkö Harjulle keskustan oppilaat?

Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten? Ja kuinka voimme vastata ulkopaikkakuntalaisten mahdolliseen haluun tulla Lohjan lukioon.

Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin keväisen selvitystyön perusteella syntyneitä joitakin  johtopäätöksiä:

JOHTOPÄÄTÖS A: Kaupungin toimialojen yhteistyön tulee muuttua paremmaksi. Vain omaa toimialaa tarkastelemalla päästään todennäköisesti osaoptimoituun ratkaisuun, jossa kustannukset tulevat jatkossa joko tilahallinnon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kannettavaksi. Kehitetään yhdessä järkeviä ratkaisuja. Opitaan tehdyistä virheistä ja varmistetaan ettei niitä enää tehdä.

 

JOHTOPÄÄTÖS B: Suuri osa jääväksi suunnitelluista koulukiinteistöistä on huonossa kunnossa. Nämä kiinteistöt on korjattava ensin KLA 75% tasolle jotta sekä oppilailla että henkilökunnalla on puhdas sisäilma.

 JOHTOPÄÄTÖS C: Terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä tulee arvottaa. Kaikilla oppilailla on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.

JOHTOPÄÄTÖS D: Kaikkea ei voi arvottaa rahalla. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta lapsien pitäisi olla viimeisenä säästötalkoissa, koska sen heijastukset voivat olla pitkävaikutteiset ja kalliit.

JOHTOPÄÄTÖS E: Opetuksen laadusta ei voi tinkiä. Laadukas opetus on tae siitä, että kilpailukykymme ja Lohjan vetovoima säilyvät myös tulevaisuudessa.

Miten tästä eteenpäin?

Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huono. Tässä vaiheessa huomio tulisi siis kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kaupungin pääasiallinen tehtävähän on palvelujen tuottaminen. Kuinka Lohja voi kilpailla  pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa radan varrella.

Entä jos nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme? Tai maaseutukaupungin?  Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja pyritään luomaan jotain uutta.

Nykyaikana työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim. oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin.

Tarvitsemme uusia työmahdollisuuksia, uusia yrityksiä, uusia veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen ei voi olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Mitä jos nyt esimerkiksi koulujen kohdalla mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle? Nyt tulisi innovoida ja kehittää yhdessä palvelua: tehdään upeasta, monimuotoisesta koulu- ja lukioverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään luomaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon. Tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko: työikäisille lapsiperheille suunnattu, Lohjan strategian mukainen teko.

Lohja on hakeutunut mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta – malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta, jossa kunta arvioi kuinka lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Tämä on kaupungille hieno tilaisuus osoittaa sen jo toimivan lapsiystävällisenä kuntana.

Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoinen mahdollisuus tarjota monimotoisen kouluverkon lisäksi erittäin hyvää toisen asteen koulutusta muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.

Lohja on maaseutukaupunki. Siis maaseutu ja kaupunki YHDESSÄ.

Lohja on myös koulutus- ja sivistyskaupunki, ainakin nettisivuillaan.

Mitä jos toimittaisi oikeasti sen mukaan? Ei vain sanahelinää, diipadaapaa, vaan toimitaan omien arvojemme mukaan.

 

Kehitetään maaseutukaupunkimme koulutusta ja nuorten mahdollisuuksia. Nuoret tuovat sen kaiken investoinnin takaisin. Annetaan signaali nuorille, että me välitämme, että me panostamme. Niin he panostavat kotikaupunkiinsa takaisin. Niin se kotiseuturakkaus syntyy, vastavuoroisesti. Ei häätämällä heitä pois.

Kehitetään lukioverkkoamme, tarjotaan kaikille lohjan nuorille mahdollisuutta kouluttautua, kehitetään kurssitarjotinta yhdessä Nummen ja Lyseon lukioiden kesken. Tehdään lukiosta yhteinen. Jos nuorilta viedään mahdollisuus, mitä heille jää? Pakko. Eikä itseasiassa sekään. Muutto, syrjäytyminen, eriarvoistuminen.

Askelmerkit onnistumiseen

Lokova (Lohjan koulujen vanhemmat ry) järjesti helmikuussa 2015 tilaisuuden vanhemmille liittyen kaupungin tekemään kouluverkon selvitykseen ja he pyysivät minua pitämään puheen ja kertomaan kouluverkon vaikuttajaraadista. Tässä puheeni, jonka silloin pidin.

”Jokaisessa tilanteessa, niin uudessa kuin vanhassakin, keskustelu on aina hyvästä, yksi jos toinenkin osapuoli saattaa löytää uusia näkökulmia, lähestymistapoja. Ehkä jopa uusia, upeita ideoita.

Koulujen tilanteita käsitellessä tulee tunteille annettua usein liian paljon tilaa. Tilanteen tullessa eteen olisikin hyvä, jos pystyisi astumaan sivuun,  tai ainakin muistaa nämä neljä asiaa, joita itse olen painottanut pidemmän aikaa, varsinkin viime syksyn ja tämän kevään aikana, nämä askeleet ovat auttaneet monessa muussakin yhteydessä.

Askel yksi on YHTEISTYÖ.

Kouluista, tai muista, esim. kyliä koskevista asioista tulee keskustella kunnan kanssa yhteistyössä.

Tämä on yhteinen asia. Yleensä nämä asiat koskevat jollakin tavalla koko kaupungin tulevaisuutta. Me emme voi katsoa vain vuoden päähän tai kymmenen vuoden päähän, vaan kauemmas. Tämä tehdään yhdessä kunnan ja vanhempien/kyläläisten kesken, yhteisymmärryksessä.

Toinen askel on FAKTAT.

”Musta tuntuu, että tämä on väärin” ”tämä numero näyttää hyvältä tuossa””tämä ei ole reilua”. Ei näin. Jokaiseen väittämään tulee pystyä esittämään kysymys – miksi? Jokaiseen MIKSI kysymykseen tulee voida esittää perusteet, todistetut faktat. HUHU ei ole fakta. Musta tuntuu ei ole fakta.

Kolmas askel on vaikeampi ottaa. MALTTI.

Kiivastuminen ja syyttely ei auta ketään. Se ei auta sinun kouluasi tai kylääso. Hengitetään syvään, mietitään, ainakin yritetään miettiä uudestaan ja jutellaan. Ota yhteyttä omaan kylä- tai vanhempainyhdistykseesi. Kaikki saavat varmasti osallistua ja tehdä. Ota yhteys minuun.

Neljäs askel on MYÖNTEISYYS.

Positiivisella otteella yleensä asiat liikkuvat paremmin ja sinua kuullaan paremmin. Myönteisyys tässäkin asiassa pitää verenpaineesi kurissa, alhaisempana. Positiivinen palaute on aina hyvästä. Jokaisesta asiasta voi löytää myönteisen, edes sen ihan pienen hitusen, joka voi kääntää kaiken.”

Lotta Paakkunainen

Joka puolella Suomea on sama ongelma, talous on tiukka ja tuntuu,cropped-paakkunainen_lotta.jpg

että joka paikassa siihen suhtaudutaan yhtä kurjasti: leikkaamalla ja lakkauttamalla kouluja.

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki  lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut. Lotta Paakkunainen on toiminut aluetoimikunnassa alusta lähtien  ja tätä kautta aktiivisesti koulujen kuulemisissa. Hyrsylän lakkautusuhan tultua ilmeiseksi, aluetoimikunnan puheenjohtajana Paakkunainen perusti työryhmän selvittämään asiaa. Työryhmä teki todella hyvää ja perusteellista työtä.

Kun kaupunki aloitti kouluverkkoselvityksen lakkauttaakseen kymmenen koulua, alueiden johtokunnassa esitettiin Paakkunaista kokoamaan lähidemokratian puitteissa kouluverkon vaikuttajaraatia ja toimimaan sen puheenjohtajana.

Alunperin raadin tarkoituksena oli tehdä kannanotto ja tutkia kouluverkkoselvitystä. Paakkunaisen johdolla raati teki paljon muutakin. Raati teki oman selvityksensä,  he kyseenalaistivat, tarkistivat laskelmia, löysivät ristiriitaisuuksia, järjestivät keskustelutilaisuuksia ja kokouksia. Jokaisessa kokouksessa oli viranhaltija/viranhaltijoita mukana. Kouluverkon vaikuttajaraati teki oman kirjallisen analyysin ja selvityksen Lohjan perusopetuksen palveluverkosta ja se jaettiin valtuustonjäsenille ja viranhaltijoille. Netissä se on luettavissa tästä linkistä: https://kouluverkkovanhemmat.wordpress.com/analyysi-ja-selvitys-perusopetuksen-palveluverkko-lohjalla/

Kaupunginvaltuusto teki kouluverkosta päätöksensä 28.10.2015, jossa se päätti lakkauttaa kaksi koulua (Maksjoen ja Nummentaustan koulut), yhden alakoulun (Virkby skolan) siirtää yläkoulun (Källhagen skolan)  yhteyteen ja yhden koulun (Rauhalan koulu)  5-6 luokkalaiset siirtää yläkouluun (Järnefeltin yläkoulu). Kaksi koulua (Hyrsylä ja Neitsytlinna) valtuusto oli jo lakkauttanut toimintojen toiseen kouluun siirtämisellä ja sisäilmaepäilyihin vetoamalla.