Lotta Paakkunainen

Aloitteeni sisäilmaseurannan suorittamisesta käsitellään loppuun

Tein helmikuussa 2019 aloitteen, jossa esitän, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan. Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä. (lue lisää aloitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/15/aloite-korjattujen-koulujen-tilan-seurannasta/)

Palvelutuotantolautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 4.12.2019, jolloin pohjaesityksenä oli, että mitään ei tehdä, mutta Kirsi Ferinin esityksestä päätettiin aloite pitää vireillä ja tutkia hyötyjä ja kustannuksia tarkemmin. Nyt palvelutuotantolautakunta käsitteli uudemman kerran 6.5.2020 ja nyt lautakunta päätti, että aloite on loppuun käsitelty. Asian käsittelevät vielä kaupunginhallitus ja valtuusto. Lohja on aloitteeni perusteella

kartoittanut markkinoilla olevia seurantajärjestelmiä, joilla voidaan kiinteistökohtaisesti seurata kiinteistön tilaa eri anturein. Kosteusvaurioiden syntymisen välttämiseksi sekä havainnoinnin parantamiseksi tilakeskus on päättänyt hankkia jo rakennusvaiheessa oleviin Laurentiustalon ja Ojamon koulun rakenteisiin kosteuden ja lämmön seurannan mittaroinin. Lisäksi mittarointi tullaan sijoittamaan myös tuleviin kohteisiin mm. lukion saneeraukseen sekä Järnefeltin kouluun. Anturit sijoitetaan kiinteästi rakenteiden sisään. Hyvin suunnitellulla anturoinnin sijoittelulla saadaan kattava ja jatkuvasti päivittyvä kokonaiskuva kiinteistön kosteustilanteesta. Mittaroinnin tarkoituksena on seurata rakenteiden kosteutta ja näin havaita jo varhaisessa vaiheessa mahdollisten piilokosteuksien syntyminen ja reagoida niihin riittävän ajoissa. Lisäksi seiniin asennettavilla mittareilla pystytään havaitsemaan rakenteissa olevat vuodot ja kondensoitumiset ja ennen kuin aiheutuu laajempaa tuhoa rakenteissa. Mittareiden tieto välittyy verkkopalvelimeen josta niitä voidaan tarkastella netin kautta havainnollisina kuvaajina tai taulukoina.

Tämän lisäksi tilakeskus on kilpailuttamassa sisäilman olosuhdeseurannan palvelua vuosille 2020-2022, jonka avulla voidaan eri kohteissa seurata mm. seuraavia asioita:

paine-eromittausta kohteissa
yhdistelmä antureita (TVOC, CO2, %RH, TE) mittaukseen
kuitumittausta kohteissa
kosteusmittausta kohteissa
automaatiojärjestelmän kautta tehtäviä CO2-mittauksia

Tilakeskus ottaa myös tulevaisuudessa käyttöön rakentamisen tarkastusasiakirjan (ASRA RTK rakentamistuotannon laadun varmistusasiakirja) isoissa ja keskikokoisissa kohteissa.

Edellä mainittujen hankintojen avulla voidaan tehostaa aloitteen mukaista toimintaa ja paremmin varmistaa kohteiden toimivuus.

Aloitteeni tarkoitus oli tukea kaupunkia sisäilman laadun tarkastelun kehittämisessä ja vaikka aloitteeni ei täysin toteutunut, on suunta erittäin hyvä. Toivon, että kehittämistä jatketaan.

Annetaan perheiden unelmille tilaa

Sain tänään mieltä lämmittävän puhelun upealta ihmiseltä, jota arvostan erittäin paljon. Hän omien sanojensa mukaan inspiroitui soittamaan luettuaan haastatteluni Karkkilantienoosta (5.5.2020). Keskustelimme alueen kehittämisestä ja veteraaneistamme sekä heidän muistamisestaan veteraanienpäivänä.

Tästä haastattelusta on poikinut myös muutama viesti, jotka ovat myös olleet ihania ja uusia ideoita tuotu esille maaseutumme kehittämiseksi, kiitos niistä!

Juttelin viime viikolla Karkkilantienoon toimittajan kanssa alueemme mahdollisuuksista ja tällä kertaa nimenomaan siitä, että kaupunki myy alennusmyynnillä tontteja Nummen ja Pusulan alueella. Onko se hyvä tapa myydä, vai olisiko parempi tapa myydä tontteja hyvillä peruspalveluilla? No, sitä voimme pohtia. Keinoja voisi ehkä käyttää moniakin, mutta toisinaan joutuu käyttämään erilaisia, jos katse ei halua siirtyä tai taittua.

Kerroin, että kaupungilla kyllä tosissaan on yritetty markkinoida (kaupunkia), mutta siinä vaiheessa, kun luovuttiin maaseutukaupunki-statuksesta, menetettiin suuri markkinointivaltti. Lohja on kuitenkin nimenomaan maaseutukaupunki. Nummi-Pusulalla oli upea slogan ”tilaa unelmille”, jota pitäisi jalostaa ja ottaa käyttöön jälleen. Lohjan maaseudun vetovoima parantuisi ja kasvaisi, jos antaisimme lapsiperheille tilaa unelmoida. Täällä voidaan unelmoimisen lisäksi elää realistista elämää.

Toin esille myös sen, että citymaalaisuus on nouseva trendi, kuten nyt on jo jonkin aikaa puhuttu, mutta me emme osaa hyödyntää sitä. Lohjalla olisi nyt todella merkittävä tilaisuus napata tästä kiinni, sillä sijainti on just eikä melkein. Korona-ajan eristyksen tuoma huomio siitä, että etätöitä pystyy tekemään erittäin monella alalla ja joka päivä ei ole pakko kulkea fyysisesti työpaikalle. Tämä tuo meille mahdollisuuksia. Pystymme tarjoamaa väljän maaseudun asumista lähellä suuria työpaikka-alueita.

On paljon perheitä, jotka haluavat asua turvallisessa ympäristössä maaseudun rauhassa, peruspalvelut tulee olla toimivat Nummella ja Pusulassa. Arjen tulee olla sujuvaa. Jos voimme tarjota sujuvan arjen, vetovoima kasvaa ja ihmisiä muuttaa tänne asumaan.

Muuttohaluisista lapsiperheistä minun perheeni on hyvä esimerkki: Muutimme mieheni (yrittäjä) kanssa Nummelle juuri luonnon äärelle, siedettävän matkan päähän työpaikasta (tuolloin minulla oli n. 70 km suunta), hyvien peruspalvelujen äärelle. Muutimme lastemme vuoksi, täällä olisi turvallista kasvattaa lapsia. Peruspalvelut olivat toimivia ja suht lähellä. Oli terveysasema, neuvola, päiväkoti, alakoulu, yläkoulu, lukio. Nummen alueelta on Hyrsylän ja Koisjärven alakoulut lakkautettu, lukio lakkautettu, Nummen terveysasema lakkautettiin jo Nummi-Pusulan aikaan, mutta ei Pusulan terveysasemalle ole kuin 15 kilometriä (tosin julkisella liikenteellä ei oikein pääse). Nummen yhtenäiskoulu meillä vielä on ja neuvola. Työikäisinä maksamme veroja oman osuutemme, toki kulutamme palveluja ja nimenomaan lapsemme kuluttavat niitä. Mutta sitä varten kaupunki on. Tuottaakseen asukkailleen peruspalveluja.

Me tulimme tänne unelmiemme kanssa. Ihanalle tontille, remontoitavaan taloon, johon mahtui lisääkin lapsia. Tunsimme olevamme onnekkaita.

Meillä maaseutukaupunkina on upeita mahdollisuuksia, upeita alueita, ei sössitä nyt tätä.

Kuinka arki tällä hetkellä sujuu hiljaisimmilla?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin tällä kertaa huolestani koronan tuoman poikkeustilan hiljaisista suorittajista, näkymättömistä. Mitä kuuluu heille, joista emme kuule? Miten arki sujuu heillä, joita emme näe?

voit lukea kirjotukseni myös täältä: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/1661725

Kuinka arki tällä hetkellä sujuu hiljaisimmilla?

Poikkeustila on tuonut uusia näkökulmia ja toteutustapoja monille palveluille ja toimille. Olemme kuntalaisina, kansalaisina, perheinä, palvelun käyttäjinä ja tuottajina sopeutuneet, sopeuttaneet, venyneet. Moni palvelu on jäänyt pois, moni on muuttanut muotoaan ja monta uutta palvelua syntynyt.

Toiset meistä sanovat aikovansa jatkaa tällä oppimallaan tiellä, jossa käyttää enemmän aikaa vapaalle. Minä toivon, että pystyisin ottamaan tämän ajan opin hyödykseni ja oikeasti toteuttaisin samaa, enkä vain lähtisi rajoitteiden jälkeen suorittamaan entistä mallia, entistä kiivaammin.

Mutta kuinka tällä hetkellä sujuu hiljaisimpien arki? Esimerkiksi omaishoitajien vapaat? Lastensuojelun asiakkaiden arki? Lapsiperheiden, joista on huoli, mutta jotka ovat saavuttamattomissa, koska ovat näkymättömiä, vielä. Kuinka sujuu arki Wilman punaisten merkintöjen rinnalla? Oppilaalla, joka asuu kaukana koulusta ja on nälkäinen? Oppilaalla, joka kaipaa psykologia, mutta jolle sitä palvelua ei ole, koska ei ole psykologia? Tai joka kaipaisi kuraattorin kotikäyntiä? Huoltajalla, joka päivät auttaa lapsiaan koulutehtävissä ja tekee illat töitä omien voimavarojen rajoilla? Huoltajalla, joka päivät tekee töitä ja illat auttaa lapsiaan koulutehtävissä voimavarojensa rajoilla? Huoltajan pulloa piilottavalla koululaisella? Omaishoitajalla, joka piilottaa omaa pulloaan? Omaishoitajalla, joka kaipaisi hänelle kuuluvaa vapaata, mutta jolle ei palvelua juuri nyt ole, koska poikkeustila? Kotihoitajalla, joka jokaisella asiakkaan ovella hengähtää ja miettii vielä, onko suojautunut tarpeeksi, onko suojavarusteita vielä? Yrittäjällä, joka huolehtii perheensä toimeentulosta, mutta jonka tulot ovat romahtaneet?

Emme ole olleet tällaisessa tilanteessa, emme tiedä seurauksia ja meillä on monta avointa kysymystä. Meillä on monta hiljaista suorittajaa, piilottelijaa. On ongelmien väistäjiä ja kieltäjiä sekä heitä, jotka eivät tunnista ongelman olemassaoloa. Heistä minä olen huolissani.

Kirjoittaja on

äiti

lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)

lapsiasiahenkilö

Tätä kirjoittaessani ei oltu vielä tehty päätöstä koulujen avaamisesta, mutta Hallitus kertoi peruskouluja koskevien koronarajoitusten päättymisestä tiedotustilaisuudessaan 29.4.2020.( https://yle.fi/uutiset/3-11329130) Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä. Erityisjärjestelyt= otetaan käyttämättömät tilat käyttöön (?mistä niitä ilmestyy), väljyyssääntöjä(?väljyyttä?), mahdollisesti käydään vuoroissa koulua (? koulukuljetuksissa tullee ainakin ongelmia). Kouluille ja niiden henkilökunnalle asetetaan kova lisätyö jälleen harteille. Jälleen he saavat näyttää sopeutumis- ja sopeuttamistaitonsa, venymistaitonsa, taitonsa taikoa vuorokauteen (ainakin omaansa) lisätunteja.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan koulujen avaaminen ei ole mielipidekysymys, vaan kyse on perusoikeuksien punninnasta. Jos rajoituksia puretaan, se pitää joka tapauksessa tehdä tarkasti kaikkien terveydestä huolehtien sekä asteittain.

”Koronavirus on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä tauti. Lasten koronaoireet ovat samantapaisia kuin muissa hengitystieinfektioissa, ja ovat usein liittyneet perheen aikuisten infektioihin.

Lapsilla korona on harvoin hengenvaarallinen. Lasten kuolemanriski koronainfektioon 0,0026 prosenttia, kun sen yli 80-vuotiailla on 13,4 prosenttia.”

”Lapset eivät todennäköisesti tartuta koronavirusta niin paljon kuin aikuiset. Oireettomat lapset tartuttavat todennäköisesti vähemmän kuin oireiset lapset. Tarkkaa tietoa ei vielä ole, asiantuntijat viittaavat esimerkiksi Lancetissa julkaistuun tutkimukseen.” (lähde: IS 28.4.2020)

Mitä ilmeisimmin me emme tiedä vielä tarpeeksi koronasta ja sen tarttuvuudesta ja tämä on yksi syy, miksi kouluja ei pitäisi avata, jos käytetään syynä sitä, että ”lapset eivät tartuta”.

Mm. Helsingin Sanomat uutisoi 30.4.2020, että lastenlääkärit ovat kiinnittäneet huomiota useissa Euroopan maissa lasten saamiin vakaviin tulehduksellisiin oireisiin, jotka saattavat liittyä koronatautiin. Tapauksista osalla on testeissä todettu koronavirusinfektio, osalla ei.

Espanjasta ja Englannista on raportoitu lääkäreiden tietokanavilla muutamista tapauksia, joilla on ollut samankaltaista taudinkuvaa kuin Kawasakin taudissa, mutta ei ihan samaa.

(https://www.hs.fi/tiede/art-2000006492236.html)

Opettajat ovat isolta osin haluttomia palaamaan kouluun, ja monet vanhemmat jättäisivät lapsensa kotiin. Kuinka moni opettaja ja oppilas jäisi tulematta kouluun pariksi viikoksi?

Päätöksessä on lähdetty perustuslaista, tämän lisäksi vahvat perusteet ovat terveydenhuollon asiantuntijoihin nojaten, mutta onko perusteita haettu myös opetusalan ammattilaisilta tai oppilashuollon ammattilaisilta? Yksi vahva peruste on ollut myös lastensuojelullinen huoli. Monessa kunnassa tähän oli jo vastattu kuraattoreiden kotikäynneillä (https://yle.fi/uutiset/3-11319968)

Ymmärrän koulujen avaamisen, nimenomaan lakiin nojaten ja päätöksen lasten oikeuksien suojaamisella. Ymmärrän kuitenkin myös koulujen avaamista vastustavien argumentit.

Tanskassa kouluihin palattiin parisen viikkoa sitten. Koronavirustartuntojen määrä on hieman kasvanut Tanskassa koulujen avaamisen jälkeen. Niin sanottu tartuttavuusluku on nyt 0,9, kun aiemmin se oli 0,6. Luku on kuitenkin edelleen pienempi kuin yksi, mikä viittaa epidemian hidastumiseen. (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tanska-avasi-koulut-nain-kavi-koronatartunnoille-kahdessa-viikossa/c47322a8-4cec-4e08-9cb0-474caa534f5b)

Olen huolissani riskiryhmässä olevien lasten kohdalla, sillä eritystä jatkavaa lääkärintodistusta ei ole helppo saada. Ei välttämättä edes vakavan perussairauden kohdalla.

Etäopetus on ollut raskasta, kaikille osapuolille. Opettajat ovat venyneet, huoltajat ovat venyneet, lapset ovat olleet jokainen oman pystymisensä mukaan opetuksen piirissä. Etäopetus on ollut myös antoisaa. Opettajat ovat keksineet uusia keinoja opettaa, olla yhteydessä ja lapset ovat ottaneet välineet haltuun. Kiusaaminen on vähentynyt ja toisilla on ollut tämän vuoksi helpompaa koulussa. Toisaalta kiusaamista on vieläkin somessa ja luokkien whatsapp-ryhmissä, jota pystyy etäkoulun aikana valvomaan vielä vähemmän.

Meillä etäopetus on ollut lähinnä kotikoulua, sillä kotonani on kaksi erityistä oppijaa, jotka tarvitsevat tukea. Olisin voinut laittaa heidät lähiopetukseen, mutta se olisi vesittänyt hyödyn erityksestä ja koska työni puolesta minulla on mahdollisuus tehdä työni iltapäivällä ja illalla, käytimme tätä mahdollisuutta kotona. Päivät kotiopettajana ja illat kyläasiamiehenä. Täytyy sanoa, että pitkiä päiviä tuli ja raskastakin oli. Todella. Koulupäivän jälkeen usein tuntui tehneensä jo koko työpäivän. Toisinaan myös harmitti useat artikkelit ja kommentit siitä, että opettajilla on päävastuu lasten opettamisesta. Kyllä, toki on. Itse tosin koen, että minulla kasvattajana ja huoltajana on päävastuu siitä, että lapsi sitä koulua käy ja suorittaa edes jonkin verran. Minä olen vastuussa lapsistani.

Opetuksen lisäksi koulut ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille ja lastensuojelulle. Toivonkin, että kouluavustajista ei ruveta vähentämään, kuten painetta näyttäisi nyt ainakin Lohjalla olevan, sillä tilanne tullee olemaan se, että kun koulut avautuvat tulevat opettajat ja oppilaat tarvitsemaan kouluavustajien tukea opetuksessa entistä enemmän. Olisin toivonut, että sen lisäksi, että kuullaan terveydenhuoltohenkilöstöä koulujen avaamisesta, kuullaan aidosti myös oppilashuollon henkilökuntaa ja otetaan heidän näkökulmansa huomioon. Onko heidän näkökulmastaan kahdesta viikosta vastaavaa hyötyä, vai voisiko luoda olosuhteet, jossa oppilashuolto yhdessä lastensuojelun tai muun sosiaalihuollon kanssa tekisivät vierailun koteihin loppukevään aikana, jolloin saadaan yhteys lapsiin/nuoriin?

Olen myös pari viikkoa sitten pyytänyt Lohjan kaupungilta selvityksen tekemistä ja kokemusten keräämistä etäopetuksen opeista. Olisi upeaa, jos nyt etäkoulun kokemuksista ottaisimme oikeasti opiksi, ottaisimme opetukseen mahdollisesti mukaan oppejamme, esimerkiksi et:n opetuksessa, kielten opetuksessa ja sisäilmasairaiden lasten opetuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi sisäilmasairailla oppilailla on epätasa-arvoisesti mahdollisuuksia etäopetukseen, riippuen aina huoltajien jaksamisesta tai tietämyksestä lähtien. Tämän saman toiveen olen esittänyt sivistysvaliokunnalle.

Toki lapset ja nuoret tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, mutta olisi arvokasta, että voisimme käyttää sekä etäopetusta että lähiopetusta rinnakkain näiden tämän hetken etäkoulun kokemusten oppien perusteella. Meidän tulee käyttää tämä oppi ja hyödyntää etäopetuksen keinot. Yhtäkkiä onnistui etäopetuksen kokonaisten koulujen siirtäminen, kun yksittäisten oppilaiden etäopetus on ollut siitä kiinni, kuinka vanhemmat ovat jaksaneet painostaa, kuinka on ollut tietoa ja kuinka yksittäinen rehtori on toiminut. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus oman tilanteensa tai olosuhteidensa mukaiseen opetukseen. Olisi upeaa, jos voisimme käyttää oppimme hyödyksi ja kehittää aidosti perusopetusta niin, että etäopetus olisi perusopetuksen rinnalla kuuluen opetuksen keinoihin.

Somelähettiläänä voit auttaa kotisohvalta tai keittiön pöydän ääreltä

Pari vuotta sitten näin Ensi- ja turvakotien liiton ilmoituksen, jossa haettiin somelähettiläitä. Kiinnostuin ja kysyin lisää. Somelähettiläänä ei ole sidottu kellonaikoihin eikä päiviin, mutta silti pystyy tekemään paljon hyvää vain sohvaltaan ja omien voimavarojen mukaan. Lähdin mukaan toimintaan, enkä ole katunut hetkeäkään. Toisinaan poden huonoa omaatuntoa siitä, että mielestäni voisin tehdä enemmänkin, mutta tuolloin Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläiden koordinaattori muistuttaa, että jokainen tekee omien resurssien puitteissa ja mikään ei ole liian vähän. Jokainen pystyy auttamaan.

Ensi- ja turvakotien liitto lyhyesti

• Valtakunnallinen lastensuojelun kansalaisjärjestö,
joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä
lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa
ehkäisevää työtä

• 30 jäsenyhdistystä ympäri Suomen

• Liiton palveluista sai apua 11 260 ihmistä, joista
lapsia oli 4003 (v. 2016)

Voit lukea lisää Ensi-ja turvakotien liitosta tästä linkistä:

Etusivu

Somelähettiläänä olen saanut olla mukana todella monessa, olen jakanut tietoa toiminnasta, ensi-ja turvakotien liiton kampanjoista, apua tarjoavista chat-palveluista ja olen ollut tapahtumissa mukana. Esimerkiksi Valoa, ei väkivaltaa – tapahtumassa marraskuussa olin mukana siinä, että Lohja osallistui tapahtumaan. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/27/valoa-ei-vakivaltaa-tapahtuma-lohjalla-25-11-2019/

On upeaa, että pystyy toimimaan omien kiinnostuksen painopisteiden mukaan ja oman kalenterin mukaan ja toisten somelähettiläiden vertaistuki on ollut voimaannuttavaa. Voin suositella tätä lämpimästi kaikille, jotka haluavat vaikuttaa ja auttaa, mutta joilla aikaa on rajallisesti. Tämä on helppoa, nopeaa ja palkitsevaa, mutta ennen kaikkea, tämä on tärkeää.

https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/nain-me-autamme/apua-verkossa/

Näin poikkeustilassa Ensi- ja turvakotien liitto on nopeasti reagoinut tilanteeseen ja laajentanut auttavien chattien aukioloaikoja (linkki yllä) ja he ovat mukana myös tärkeässä Perherauhan julistuksessa (linkki alla)

Perherauhan julistus haastaa ihmiset välittämään läheisistään

Näinä poikkeusaikoina perheet tarvitsevat tukea. Auta, tue, tule mukaan!

https://ensijaturvakotienliitto.fi/tule-mukaan/tule-somelahettilaaksi/

Lautakunnan kokous etänä ja päätös varhaiskasvatuksen maksuista poikkeustilan aikana

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 1.4. oli käsittääkseni ensimmäinen kokous, jossa Lohjalla käytettiin hybridimahdollisuutta, eli oli mahdollisuus osallistua myös etänä. Vetovoimalautakunnassa olivat ensin testanneet ja harjoitelleet etäkokousta ja meidän lautakuntamme toteutti. Riskiryhmäläisenä käytin mielelläni tätä mahdollisuutta. Kokous onnistui hienosti, vaikka yhteyden laatu ei ollut tasainen ja toisinaan ääni pätki ja meni metalliseksi. Toisaalta jäin myös kaipaamaan kuitenkin sitä yhdessä kokoustamista, nimenomaan toisten näkemisen vuoksi. On tärkeää nähdä ilmeet ja eleet sekä vuorovaikutus kuitenkin on vaivattomampaa, kun olemme kaikki läsnä samassa tilassa.

Käsittelimme kokouksessa mm Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelusisältöjen (tuotteet) ja enimmäisarvojen määräytymisen periaatteet 1.8.2020 alkaen, Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n aloite yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin nostamiseksi sekä Varhaiskasvatuksen ja koulujen iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen periminen Suomen hallituksen asettaman poikkeustilan aikana. Voit lukea koko esityslistan täältä: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020821

Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelusisältöjen (tuotteet) ja enimmäisarvojen määräytymisen periaatteet 1.8.2020 alkaen

Tein vastaesityksen tähän pykälään, vaikka tiedän, että valtuustossa teimme talouden tasapainottamisen (15.5.2019) yhteydessä päätöksen enimmäisarvojen laskemisesta (äänestin vastaan). Tein esityksen, sillä koen, että enimmäisarvojen viiden prosentin alennus ja palvelupaikkojen määrä on mahdoton yhtälö. Tällä hetkelläkin yksityisten perhepäivähoitajien palvelu on kaupungille edullisempaa kuin kaupungin omana tuotantona. Olemme jo muutenkin tilanteessa, jossa toimijoita lopettaa, haluammeko antaa signaalin, jossa heikennämme heidän toimintaedellytyksiään? Varsinkin näinä korona-aikoina, jolloin meidän olisi tuettava aivan kaikkea yrittäjyyttä, vai rinnastetaanko yksityisiä perhepäivähoitajia tuettaviin yrittäjiin? Tässäkin tilanteessa me tarvitsemme perhepäivähoitajia.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat palvelusetelien palvelusisällöt 1.8.2020 alkaen.
Enimmäisarvojen alennus – 5 % toteutusta lykätään 1.8.2021 asti vallitsevan poikkeustilan vuoksi

Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n aloite yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin nostamiseksi

Tähän kohtaan tein myös vastaesityksen. Kaupungin tavoite nostaa yksityisen palveluntuottajien osuutta 23 %:in ei todennäköisesti toteudu kattohinnan laskemisesta johtuen. Perhepäivähoitajat ovat muutenkin tällä hetkellä taloudellisessa ahdingossa, kuinka paljon heillä on töitä? Paljonko on lapsia kotihoidossa? Voidaanko yksityisiä perhepäivähoitajia sijoittaa, kuten kaupungin omia päivähoitajia. Jotta saamme palvelut jatkumaan, tulee meidän antaa toiminnalle edellytyksiä, ei heikennyksiä.

Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

että Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n esitys hyväksytään ja palvelusetelin suuruus pysyy ennallaan ja lasten läsnäoloseurantaa jatketaan
merkitsee selvityksen aloitteeseen liittyen tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuunkäsitelty.

Vastaesitykseni raukesi kannattamattomana.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen periminen Suomen hallituksen asettaman poikkeustilan aikana.

Olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta aiheesta pian sen jälkeen, kun poikkeustila asetettiin. Lohjan varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat keskimäärin noin 200 000 euroa kuukaudessa. Hallituksen toimenpideohjelman tultua voimaan varhaiskasvatuksesta on ollut läsnä vain noin kolmasosa lapsista. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa voi vaihdella poikkeustilan aikana.

Iltapäiväkerhojen maksutuotot ovat alkuvuonna 2019 olleet noin 43 000 euroa kuukaudessa. Poikkeustilan ensimmäisinä päivinä iltapäiväkerhoon on osallistunut vain noin 25 oppilasta 370 iltapäiväkerholaisesta. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi hoidetaan kotona. Huoltajilta on tullut paljon tiedusteluja varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen perimisestä poikkeustilan aikana. Moni perhe on järjestänyt lasten hoidon kotona ja on mahdollista, että moni huoltaja on poissa töistä palkattomasti.

Lautakunnan käsittelyyn tuotiin esitys, että varhaiskasvatuksessa ei peritä asiakasmaksuja niiltä päiviltä, jolloin lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta ja että iltapäiväkerhon kuukausimaksua ei peritä kokonaisuudessaan niiltä, jotka eivät ole olleet läsnä kerhossa 18.3.2020 jälkeen, vaan kuukausimaksusta peritään 50 % maalis- ja huhtikuussa.

Päätimme yksimielisesti asiasta. Korona vaikuttaa meihin kaikkiin, kuntatalous tulee olemaan todella kurjassa jamassa tämän jälkeen ja aikana, mutta se ei parane sillä, että maksuja revittäisi kenenkään selkänahasta, lasten poissaollessa on hyvä hyvittää. Meidän kaikkien panosta tarvitaan ja tärkeää on, että mahdollisimman moni lapsi hoidetaan kotona. Pyrimme tukemaan perheitä.

Sammatin ja Nummen oppilaaksiottoalueiden rajasta

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Länsi-Uusimaa uutisoi asiasta kovalla otsikolla:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/848338-nummea-ei-kehiteta-meidan-kustannuksellamme-sammatin-ylakoululaisia-esitetaan

Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.

Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

· selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

· järjestetään kuuleminen ko. alueilla

· selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

· selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

· selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

· selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.

Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:

Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista

Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.

Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

· selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

· järjestetään kuuleminen ko. alueilla

· selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

· selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

· selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

· selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.

Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.

Lotta Paakkunainen

jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta