Näin sitä tasapainotetaan taloutta


Sentään pelkkiä leikkauksia ja lakkautuksia ei esitetä. Sote-lautakunta esittää mm

Kotihoitoon yhden lähihoitajan vakanssin perustaminen, vuosilomasijaiskustannuksineen noin 50 000 euroa. Väestön ikääntyminen ja kotihoidon jatkuvasti kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät lisäresursointia.

Tämä on hyvä lisäys.

Muutama muukin hyvä henkilökuntalisäys, mutta tällä kertaa puran tätä muutamalla epäkohdalla:

28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille
– kaupunginhallitus on palauttanut 4.6.2018 valmisteluun aloitteessa esitetyn pohjalta. Aikaisemman valmistelun pohjalta talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan e-pillereiden osalta 116 784 euroa. Sote-lautakunta esitti, että aloite olisi loppuunkäsitelty, eikä maksutonta ehkäisyä tarjottaisi nuorille. Valtuusto esitti, että aloite olisi vielä vireillä.

Samaan aikaan muualla:

 – Tampere: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille tamperelaisille

https://yle.fi/uutiset/3-10515877

 – Riihimäki: Maksutonta ehkäisyä entistä useammille – Riihimäen seutu nostaa ikärajaa ensimmäisenä Kanta-Hämeessä (ikäraja nousee 20 vuodesta 25 vuoteen)

https://www.aamuposti.fi/artikkeli/721901-maksutonta-ehkaisya-entista-useammille-riihimaen-seutu-nostaa-ikarajaa-ensimmaisena

 – Kuntalehti kertoo, että nuorten maksuton ehkäisy yleistyy – Jälleen kolme kuntaa päätti ehkäisyn tarjoamisesta

https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/nuorten-maksuton-ehkaisy-yleistyy-jalleen-kolme-kuntaa-paatti-ehkaisyn-tarjoamisesta/?fbclid=IwAR2MAW_CZx5eCOEpuvWl-RDBV41hKxgXsUT_D4OGXiQozNgV_2SnoMH2qnc

Lohjan sote-lautakunnan esityslistan tekstin mukaan ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.

Alla olevassa aiemmin kirjoittamani aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/15/3972/

Sote-lautakunta ”säästää” siis sillä, ettei panosteta nuorten ehkäisyyn ja sitä kautta seksuaaliseen hyvinvointiin.

Lisäksi sote-lautakunta esittää säästöä hammashoidon keskittämisellä. Eli palvelu pois entisen Nummi-Pusulan alueelta. Korvataan se reppuhoitajalla, joka siis vain tarkistaa yli 400 koululaisen hampaat. Vanhempien ei tarvitse olla läsnä saadakseen hoito-ohjeita (vaikka sillä on tähän asti perusteltu aikaisempia päätöksiä ja siirtoja), hoito-ohjeita tarvitaa kuulemma vasta siinä tapauksessa, kun reikiä jo on (eikö se ole vähän myöhäistä jo?). Ennaltaehkäisy-puheet ovat vain puheita tässä kohtaa.

Sote-lautakunta on myös sitä mieltä, että omaishoidosta voi leikata.

Omaishoidon tuesta ei saisi leikata. Väitteet siitä, että ”toimenpide ei vaikuta moneen ja vain yksi aste tippuu pois” eivät pidä paikkaansa. Nämä leikkaukset vaikuttanevat pahiten lapsiperheisiin.

Jokainen uusi omaishoitosopimus säästää 30 000 euroa kaupungille.

Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.



Nämä säästö-/tasapainottamisehdotukset on mietitty sote-lautakunnan asettamassa työryhmässä, johon kuului lautakunnan isommat ryhmät (kok, sdp, vas, vihr).



Tuetaanpa omaishoitajia ja nipistetään

Lohjalla esitetään omaishoidon tuen myöntämisen kriteerejä muutettavaksi. Taas. Johan siitä vajaa vuosi menikin edellisestä kerrasta.

Omaishoidon porrastus
Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon
tarpeen perusteella ja hoitopalkkiot eri luokissa ovat:
Ryhmä                           Hoitopalkkio €/kk
I                                        392,57
II                                       541,90
III                                     786,34
IV                                    >786,34
* indeksitarkistus vuosittain joulukuussa

Toteutuessaan esitys veisi omaishoidon kehittämistä väärään suuntaan. Jos omaishoidosta ei tehdä inhimillistä ja houkuttelevaa, kaupungille on tiedossa huomattavia lisäkustannuksia ympärivuorokautisen hoidon järjestämisessä omaishoidon sijaan. Pahimmillaan osalle omaishoitoperheistä käy niin, että omaishoidon tuen sopimus loppuu, mutta omaishoitotyö jatkuu.

Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.

On esitetty, että luokituksia vähennettäisi neljästä kolmeen ja selitetty, että neljännessä luokassa on vain muutamia kymmeniä, ei siis koske montaakaan kuntalaista. Juuri tällä perusteella voisi myös todeta toisin päin. Jos heitä on niin vähän, miksi pitää heistä säästää? Ja toistaalta, luokkien kriteerejä muutettaessa se vaikuttaa kaikkiin luokkiin. Ja totean jälleen, että pahimmassa tapauksessa omaishoitaja jatkaa hoitamista, ilman korvausta.

Lohja on saanut Unicefin lapsiystävällinen kunta maininnan. Omaishoitajissa on myös vanhempia, jotka hoitavat lapsiaan omaishoitajina. Kuinka tämä on huomioitu? Kuinka on huomioitu tämän asian kokonaisvaltaista vaikuttavuutta lapsiperheeseen, jossa on tuettava lapsi?

Lohjan kaupungin omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeiden mahdollinen uusiminen ajoittuu aikaan, jolloin koko Uudellamaalla valmistellaan siirtymistä yhteisen maakunnallisen omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeiden käyttöön. Hallinnollisesti ei ole järkevää muuttaa Lohjan kriteerejä. Missään muussakaan Uudenmaan kunnassa ei vielä linjata omaishoidon tuen asioita suhteessa maakuntaan, koska maakunnan yhteiset linjaukset päätetään aikanaan maakuntavaltuustossa, eikä palkkioluokista ja linjauksista ole nyt mitään selvyyttä. (ote Omaishoitajaliitto ry:n ja Hiiden seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kannanotosta)

Lohjalla lähes joka käänteessä kehuttu kuinka tulevaan sote- ja maakuntaratkaisuun varaudutaan. Tätä tehdään jatkuvasti valikoivasti, silloin kun se sopii, esimerkiksi terveyskeskusten kehittämisessä (lähinnä keskittämisessä), hammashoitoloita lakkauttaessa, jnejne, mutta ei tässä vaiheessa.

On aika vaikea ymmärtää tämän ns säästön kokonaisuutta, koska jo yksi uusi omaishoitosopimus säästää vähintään 30 000 euroa kunnalle. Miksi omaishoitajien työtä ei tueta mahdollisimman paljon?

Suomessa, ei vain Lohjalla on keksitty vuosien saatossa uusia kohtia soveltamisohjeisiin, jolla omaishoitajille annettu pieni euromäärä verojen lisäksi otetaan takaisin kunnalle – koska esim. lapsi käy koulua, suorittaa oppivelvollisuuttaan esim.erityiskoulussa tai käy suositellussa lapsen edun mukaisessa kuntouttavssa päivähoidossa. Omaishoitaja sinnittelee esim. ansiotyön ja omaishoidon välissä- tämä yksi esimerkki. Tai kotona käy kunnallinen kotihoito auttamassa, joka mahdollistaa kotona asumisen omaishoitajan turvin -ja tietysti tämä kotihoito maksaa tulojen mukaan tietty määrä euroja ja sen lisäksi vielä riippuen paljonko kotihoito käy, vähennetään se omaishoidon tuesta.
Voisin sanoa, että omaishoitajia käytetään hyväksi. Jos laskee tuntihinnan tuolle omaishoitajan antamalle hoivalle – ei kukaan ilman läheissuhdetta hoitaisi tuolla summalla. Keskimääräisestä omaishoidon tuesta (n. 500€) vöhenntään 110€ kun x määrä palveluja käytössä –  verot. Siitä voi jokainen miettiä,  mitä jää tuntihinnaksi.

Päätöksiä ja säästöjä laskiessa pitäisi laskea rinnalle esim. tehostettu palveluasuminen, mitä se maksaa kunnalle? Vihjeenä ja suunnanosoittajaksi voin kertoa, ettei netoksi tässä laskelmassa jää säästöt.

Kiitollinen siitä, että olit

Eräässä kirjoituksessani puhuin siitä, miten joulun odotukseen liittyy paljon latausta. Moni odottaa paljon joulua ja odotukset ovat korkealla, miten ihanaa on olla yhdessä, naurua, hymyä, hyvää oloa ja mukavaa yhdessäoloa. Aina se ei toteudu.

Kuinka se osuikaan jälleen niin oikeaan tänä vuonna.

Isäni menehtyi 23.12. aamuyöllä.

Synnyin etuajassa ja vanhempani ovat kertoneet, kuinka he pelkäsivät vauvan sairaalassaoloajan ja kuinka vauvalta oli otettava näytteitä ja kokoajan. Isä valvoi vuoteeni vierellä, laski jalkapohjassani olevien piikinjälkien määrän, vahti untani.

Häissäni isä piti puheen, jota kukaan ei pystynyt kuuntelemaan kuivin silmin. Eräs häävieras oli sanonut tyttärelleen, että kuule, jos mä en pysty sulle pitämään puhetta, kuule nyt. Isä sanoi minulle, että ” Heprealaisilla on kaunis nimi tyttärelleen, joka merkitsee isäsi iloitsee. Lotta, nimesi voisi olla Abigail. Olet tuonut isällesi iloa joka päivä.”

Isä oli sivistynyt herrasmies, joka ei kiroillut lasten kuullen. Eikä naisten.

Isä oli huomaavainen ja me lapset olimme hänelle todella tärkeitä. Isä muisti jokaisen syntymäpäivän ja nimipäivän. Jokaisen. Omien sisarusten puolisoineen, heidän lastensa ja heidän lastensa. Muisti laittaa aina onnitteluviestin. Jokaiselle.

Isäni katsoi kanssani Star wars-elokuvan moneen, moneen kertaan ja kuvittelin sen olevan hänelle yhtä kivaa ja elämyksellistä kuin minulle. Vasta aikuisena sain tietää, että isä inhosi Tähtien sotaa. Sellainen isi oli. Isän lempielokuva oli Kummisetä. Joulun jälkeen televisiosta tuli Kummisetä-trilogia ja se oli aika tuskallista minulle.

Kuka mulle nyt laittaa viestejä, kun inhoamani James Bond-elokuva tulee telkkarista? Kenelle nyt soitan vuoden ensimmäisen puhelun?

Kuka mulle nyt laittaa viestejä, kenelle nyt soitan?

Olen siitä kiitollinen, että saimme sen hetken lisäaikaa ja ehdin kertomaan isälle, että rakastan. Olen kiitollinen siitä, että ehdimme lasten kanssa käymään useammin.

Olen kiitollinen siitä, että isä ehti lukemaan vielä yhden kirjoitukseni.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/12/isainpaivallakin-on-valia/

Isä laittoi viestin luettuaan kirjoituksen. ”kiitos Lotta. Kaunis kirjoitus”

Isä siunattiin lähimpien läsnäollessa, kiitos myötäelämisestä.

Isän pikkuveli siunaa isän
Isäni pikkuveli, Risto Soramies siunaa isän viimeiselle matkalle

Isä
Taiteilija Hannu Räsäsen tekemä taulu isästä

Isä. Ikäväni tulee olemaan kova. Olit tärkeä.

Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä ja säästävät samalla yhteiskunnan varoja

Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin keskiviikon kokouksessa mm omaishoidontuen hoitopalkkion alentamista.

Omaishoitajat saavat todella alhaista korvausta, josta päätösesityksessä esitetään vielä alennettavaksi, jos käyttää hoidettavalle annettavaa palvelua, esimerkiksi toisinaan henkilökohtaista avustajaa. Hän EI tee omaishoitajan työtä.  Lisäksi omaishoitajan palkkio on korkeasti verotettavaa.

Valtioneuvostoon mukaan Omaishoidon lisäksi kehitetään myös perhehoitoa. Omaishoitoa ja perhehoitoa kehittämällä on tarkoitus tukea kotona asumista ja korvata muuta, kalliimpaa hoitoa, ja siten pienentää kuntien kustannuksia huomattavasti. Omaishoitoa tukevien palvelujen ja perhehoidon kehittämiseen on varattu myös lisämäärärahaa. Vuodesta 2018 alkaen omais- ja perhehoidon kehittämisen lisämääräraha kunnille on vuosittain 95 miljoonaa euroa. Tätä tukea kunnan on haettava oma-aloitteisesti. Tuki ei ikävä kyllä ole ns korvamerkittyä, joten todennäköisesti emme voi tietää, mihin haetut rahat on laitettu.

Olen lautakunnan varajäsen ja minut on kutsuttu kokoukseen varsinaisen jäsenen oltua estynyt. Mielestäni on kohtuutonta, että omaishoitajalta aiotaan alentaa entisestään alhaista korvausta. Omaishoitajien etujärjestöä kuultiin ja olen iloisia, että koko lautakunta oli puheenjohtajan muutosesityksestä samaa mieltä.
OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKION ALENTAMINEN -KOHTA ON POISTETTAVA VUODEN 2018 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISKRITEEREISTÄ JA SOVELTAMISOHJEISTA.

Yksi uusi omaishoitosopimus tuo kunnalle vähintään 30 000 euroa säästöä per vuosi. Tämän vuoksi omaishoitoa tukevien palvelujen käyttö on mahdollistettava hoitopalkkiota alentamatta.
Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.

Lohjalla on 350 omaishoitajaa, kuinka moni heistä jättää käyttämättä vapaapäivänsä? Kuinka paljon omaishoitajien palkkion alennukset toisivat ns säästöä? Lohjalla muuten maksetaan vähemmän omaishoidon tukea kuin monessa muussa kaupungissa. Alin raja on se lainmääräämä, mutta ylin maksuluokka on pienempi.

Vertailu omaishoitopalkkioista vuodelta 2014.
Lähde: https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/nain-omaishoidon-tuki-vaihtelee-eri-kunnissa-vertaa/3085616

Omaishoidon lainmukainen alin palkkio on 392 euroa. Siis kuukaudessa. Siitä menee veroa mukavat 30 prosenttia. Käsittääkseni suurin osa tästä alimmasta luokasta palkkiota saavia on lapsiperheitä. Kuinka paljon he jo säästävätkään yhteiskunnan varoja tekemällä hyvin arvokasta ja välttämätöntä työtä? Onko heidän  kohdallaan tehty tämän päätöksen lapsivaikutusten arviointia?

Onko laskettu vertailevia kustannuksia siitä, jos kaikki nämä hoidettavat, jotka ovat omaishoidon piirissä, laitettaisiin hoivakotiin? Kuinka paljon se tuo säästöjä? Paljonko se kustantaa vs omaishoito tällä hetkellä. Lisättynä sillä twistillä, että kaikki omaishoitajat eivät todellakaan käytä kaikkia vapaapäiviään, eivät ole ”taakkana”, vaan säästävät vielä entisestään. Mihin nämä säästöt menevät? Missä ne näkyvät? Pohjattomassa kassassa? Kaivossa? (eipä tietenkään missään)

Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin. Tämä lautakunnan päätös, ettei palkkiota alenneta entisestään, on hyvä alku.