Kategoria-arkisto:koulumatka

Mitä lasten, nuorten ja perheiden lautakunta totesi koulujen lakkauttamisesta 10.6.2020?

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 10.6.2020 kokouksessaan mm. viranhaltijoiden esityksiä talouden tasapainottamisesta.

Lautakuntien puheenjohtajat ovat pyytäneet ryhmien mielipiteitä ja kommentteja tai vastaesityksiä etukäteen tiedoksi keskusteluun ja tämä onkin järkevää, sillä helpottaa huomattavasti, jos tietää etukäteen, mitä muilla ryhmillä on esittää säästökohteista.

Puheenjohtaja oli tehnyt koosteen ryhmien esityksistä ja käsittelimme sitä kokouksessa lausuntonamme.

Asiantuntijalautakuntana pyrimme katsomaan toimialamme palveluja ja toimintoja niin, että ne tuottavat palvelunkäyttäjille parhaan mahdollisen hyödyn huomioiden kuitenkin kaupungin ja työntekijöiden resurssit, mahdollisuudet ja hyvinvoinnin sekä kokonaisuuden.

Päätös

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

Lautakunta puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaiseen toimintaan virkamiesten esittämien talouden tasapainottamistoimenpiteiden esityksiä:
1-9, 13-17 sekä 26-31, mikäli säästöt johtuvat lapsimäärän laskusta. Erityistarpeisten oppilaiden määrä on kuitenkin kasvussa ja etäkoulu syksyllä on tuonut lisähaasteita. Tämän johdosta, ei olisi hyvä vähentää avustavaa henkilökuntaa. Heitä tullaan tarvitsemaan opetuksen tukena.

Lautakunta ei kuitenkaan puolla virkamiesten esittämien tasapainottamistoimenpiteiden esityksiä:
10-11 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus sekä 24 ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen: Solbrinkens skolalle ja ruotsinkieliselle päiväkoti Labanille on suunniteltu tilat rakenteilla olevaan Laurentiuskouluun. Säästöjä on syntynyt ja syntyy, kun Labanin tiloista on luovuttu jo aiemmin ja Solbrinkenin tiloista luovutaan muuton yhteydessä. Lautakunta katsoo, että näitä suunnitelmia ei ole syytä muuttaa tasapainotusohjelman myötä. Virkkalassa toimivan ruotsinkielisen päiväkodin Petterin toimintaa on jo tehostettu. Lautakunta katsoo, että tässä taloudellisessa tilanteessa ei kannata investoida 2 – 3 miljoonaa euroa uusiin tiloihin Källhageniin, kun Virkby skolalla on toimivat tilat nykyisessä kiinteistössä. Tämän sijaan voitaisiin selvittää suomen ja ruotsinkielisen päivähoidon yhdistäminen sekä keskustassa että Virkkalassa. Lohja on laaja kunta, josta kuljetetaan pitkiäkin matkoja, jotta saadaan ruotsinkielistä palvelua. Yhdistäminen toisi tasavertaisuutta, lapsille rikkautta, ennakkoluulottomuuden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

12 Koisjärven päiväkodin ulkoiset vuokrakulut: Koisjärven päiväkodin tarkastelu tulisi toteuttaa valtuuston ja lautakunnan päätöksen mukaisesti, kun Nummi-Saukkolan päiväkotitilanne on ratkaistu.

18 Avoin varhaiskasvatus: Tiukan taloudellisen tilanteen johdosta lautakunta puoltaa avoimen varhaiskasvatuksen tiivistämistä, mutta ei kokonaan lopettamista. Avoin varhaiskasvatus on edullista ja vaikuttavaa ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Avoimen varhaiskasvatuksen lopettaminen tulee kuormittamaan varhaiskasvatuspalveluita, eikä näin ollen säästöä muodostuisi.

19-23 sekä 25 koulujen lakkauttamiset: Lohjalla on monimuotoinen kouluverkko, josta tulisi pitää huolta ja pitää vetovoimatekijänä. Taloutta tasapainottaessa tulisi ottaa huomioon citymaalaisuuden ja monipaikkaisuuden trendit sekä poikkeustilan tuomat mahdolliset muuttosuuntaukset maaseudulle. Kouluverkon kehittämisessä tulee ottaa huomioon koulutoiminnan järjestämisen periaatteet työryhmän selvitys, kun se on hyväksytty sekä muut aiemmin tehdyt linjaukset. Alueita tulee tarkastella kokonaisuuksina ja kaupungin säästötavoitteita huomioiden. Vuonna 2015 on tehty linjapäätös siitä, että vastaanottavan koulun kunnon tulee olla vähintään 75%. Palvelutuotannossa on otettu tilakustannukset säästöinä huomioon, mutta ei vastanottavan koulun muutostarpeita ja investointeja, jotta kuntoluokka toteutuu.

Eteneminen:

Talouden tasapainottamislistat menevät seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn, jossa toivottavasti huomioidaan asiantuntijalautakuntien lausunnot. Hallituksen käsittelyn jälkeen listat käsitellään valtuustossa. Hallintokalenterin mukaan valtuuston seuraava kokous, jossa listoja voidaan käsitellä on 9.9., mutta lautakunnan kokouksessa tuli puheeksi, että valtuustolla voi olla ylimääräinen kokous 26.8.

Kouluista voidaan säästää

Käsittelemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020 jälleen talouden tasapainottamista. Siis säästöjä. Siis leikkauksia. Eli siis lakkautuksia.

Otetaan pussillinen vanhoja keinoja, joiden ei ole todettu vieläkään pelastaneen taloutta, mutta koska ei keksitä muutakaan, eikä jostain syystä osata tehostaa toimia muulla tavalla kuin ottamalla lapsilta ja lapsiperheiltä.

Palveluja karsiessa lähtökohtana tulisi olla se, että toimintaan osoitettavat voimavarat takaisivat palveluja käyttäville tasavertaiset peruspalvelut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta.

Talouden tasapainottaminen:

  • odotan edelleen listausta, joissa sisäisiä kuluja on eritelty ja poistettu varsinaisesta laskelmasta
  • Ihmettelen myös, miksi lautakunnalle on sanottu, että talouden tasapainottamislista menee valtuustolle elo-syyskussa, jos nyt ollaankin varsinaisessa aikataulussa? Liian kiire. Valmistelu näyttää jälleen kiireellä puserretulta (tai vanhan pikaiselta kopioinnilta) Ja poukkoilu jatkuu. Tänään 19.5.2020 olenkin kuullut, että valtuuston päätös tasapainotuksesta siirtyy elokuulle.

    Lisäksi tässä samassa lautakunnan kokouksessa käsitellään ”koulutoiminnan järjestämisen periaatteita”, eli valtuustoaloitteen perusteella perustetun työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä, heidän työtään.

     

    Mielestäni on erikoista ja erittäin tarkoituksenhakuista, että molemmat ovat samassa kokouksessa käsittelyssä.
    Koulut:
  • Ikkalan koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021
  • Nummenkylän koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä talouden tasapainottamislistassa)
  • Pullin koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä listassa)
  • Maksjoen koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022 (päätetty 2015 ja 2019)
  • Lehmijärven koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022
  • Ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen Källhageniin esitys 1.8.2024 (päätetty 2015, päätetty 2019 ettei)
  • Asemanpellon koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2024

    Olemme tämänkin kauden aikana päättäneet useaan kertaan, että kouluja ei lakkauteta ja viimeksi muutama kuukausi sitten Ikkalan koulun kohdalla päätimme, että asiaan palataan, kun koulukriteeristötyöryhmä saa valmiiksi kriteerit. Samassa kokouksessa asioiden käsittely sotii oikeustajuani vastaan. Kantani koulujen lakkautukseen on edelleen sama, eli niitä ei voida lakkauttaa. Lohja tarvitsee veto- ja pitovoimatekijänä monimuotoista kouluverkkoa, joka vahvistaa Lohjaa maaseutukaupunkina. Lohjalla on perheiden määrä laskenut erittäin jyrkästi vuoden 2013 jälkeen. Koulujen lakkautuksilla on yritetty pelastaa kaupungin taloutta jo useiden vuosien ajan ja olemme jo nähneet, ettei se ole pelastunut. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön ja katsottava eteenpäin. Mielestäni meidän tulisi saada laskelmat siitä, paljonko tämä lakkautusten jatkuva esiintuominen on maksanut. Paljonko on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden aikaa mennyt ja paljonko on toimielinkokouksiin mennyt kaikkien edellämainittujen aikaa. Kuinka paljon nämä on maksaneet? Sanotaan vaikka vuodesta 2013. Ei muuten parit sadattuhannet riitä. Jos sillä, että lopetetaan ainainen epävarmuus perheiltä, annetaan koulurauha, annetaan työrauha viranhaltijoille tehdä työnsä, siis jotain muuta kuin esittää lakkautuksia, säästetään todennäköisesti suuria summia ja nostetaan kaupungin statusta sujuvan arjen kaupunkina. Toisaalta luottamushenkilöt ovat päättäneet kouluista jo lukuisat kerrat. Asianhan pitäisi mennä niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkilöt päättävät -> viranhaltijat toteuttavat. Nyt se menee niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkiöt päättävät -> viranhaltijat esittävät uudestaan -> luottamushenkilöt päättävät jälleen-> viranhaltijat esittävät uudestaan….

    Tuntikehys:
  • Oppilasmäärän laskun vaikutus tuntikehykseen. Oppilasmäärä laskee syntyvyyden vähentymisen vuoksi ja muuttotappion vuoksi. Lohjalla on vuodesta 2013 perheiden määrä Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt roimasti. Tähänkin yhtenä lääkkeenä näkisin koulutilanteen rauhoittumisen ja markkinoinnin keskittymisen perheystävällisenä kaupunkina työpaikka-aluiden lähellä.

    Tuntikehystä en lähtisi nyt laskemaan ainakaan niin paljon, mitä esitetään, sillä koronan tuoma etäkoulu on tuonut haasteita ja tuntikehystä tullaan tarvitsemaan enemmän, sillä syksyllä on paikattava kevään etäkoulun tuomaa vajetta oppimisessa.

Tuntikehystä on tämän kauden aikana leikattu jo todella paljon ja laskutapaakin muutettu niin, että pienemmät koulut häviävät. Eiköhän se jo riitä. Koulukriteeristötyöryhmän selvityksessä on maininta, että ”koulun on tultava toimeen omalla kehyksellään”. Niin. Eipä sillä tule toimeen, jos kaava on sellainen, että se huomioi ryhmän ja vaatii ryhmältä tiettyä kokoa.

Koulunkäynnin ohjaajat

  • Koulunkäynnin ohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien vähennys, 5 htv/v

    Kouluavustajista ei voi vähentää, heitä tarvitaan erityisesti koronan vuoksi tukemaan opettajia ja oppilaita

     
    Varhaiskasvatus:
    Olen pöyristynyt tasapainotuslistan selvityksen sanavalinnoista: Emme voi lopettaa Karjalohjan, Sammatin, Oinolan, Pusulan, Virkkalan päiväkoteja. Ihan kuin se olisi ihan kamala asia: ”olisimme halunneet lakkauttaa ne, mutta nyt ei vaan voi, koska lapsia on hoidossa”.
  • Koisjärven päiväkoti on jälleen listalla, vaikka lautakunta päätti 6.3.2019: ”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.” Ei ole Saukkolan päiväkodin asiaa vielä tuotu lautakunnalle. Ei ole Saukkolassa päiväkotia toiminnassa. Saukkolan päiväkoti on edelleen väistössä Nummen yhtenäiskoulun alueella kahdessa eri kiinteistössä.

Samassa kokouksessa käsittelemme siis myös koulukriteeristötyöryhmän työtä:

Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja jätetään liikaa tulkinnalle varaa.

Lisäisin vielä, että Karjalohja/Sammatti pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?

Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään (työn tarkoituksena oli olla työväline), se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen.
Mutta palaan toisessa kirjoituksessani tähän aiheeseen.

Talouden tasapainottamislista on tehty aikana ennen koronaa. Listalla ei huomioida millään tavalla poikkeustilaa, ei sen tuomia haasteita tai tarpeita. Yle on uutisoinut kuinka kyläkouluissa on tilaa ja joustavuutta sekä tiloja on helppo rajata. https://yle.fi/uutiset/3-11346196

On todella ikävää tuoda lakkautusesityksiä keskellä koronan aiheuttamaa kriisiä ja poikkeusoloja. Lapsiperheillä on ollut todella haastava kevät etäopetuksen, ruoanlaiton ja etätöiden yhteensovittamisessa. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat erittäin pienet ja voi olla, että tulee ajatus, että kaupunkilaisten mielipiteitä ei haluta kuulla. Aikaa vaikuttamiseen ei käytännössä ole lainkaan.

Emme tiedä toisesta aallosta, tai seuraavasta ja tämä tuskin on viimeinen pandemia. Meidän tulee pohtia näitä asioita ennen lakkautusaikeita.

”Kriisiaika nostikin kyläkoulut arvoon” uutisoi Yle https://yle.fi/uutiset/3-11346196 . Tekisi mieleni sanoa: muualla paitsi Lohjalla.

Usein puhuttaessa ”vaikeista ja kipeistäkin päätöksistä” tarkoitetaan päätöksiä lakkautuksista. Niin, voisiko vihdoin ajatella tästä asiasta toisin päin? Tarkoitan siis heitä, jotka ovat valmiita lakkauttamaan kouluja. Olisiko heille se vaikea päätös se, että ei lakkauteta, vaan muutetaan oman asenteen suuntaan moniuloitteisemmaksi ja pyritään käyttämään kaupungin vahvuuksia hyödyksi, otetaan ne realiteetit esiin: Lohja ei ole suurkaupunki, Lohja on maaseutukaupunki ja toiset ihan tosissaan haluavat asua maaseutukaupungissa lähellä kaikkea, silti landella.

Meidän tulisi oikeasti arvioida, mitä edelliset lakkautukset ovat tuoneet kaupungille, mitä seurauksia niillä on ollut. Ja nyt en puhu ainoastaan rahasta. Tilastokeskuksen mukaan perheiden määrä Lohjalla on laskenut todella pahasti ja vuosilukua tuijottaen minun selkeä näkymykseni on, että yksi syy tähän on koulujen ajojahti ja sen tuoma epävarmuus. Koulujen lakkautusinto ei ole tuonut mitään hyvää, ei ole pelastanut kaupungin taloutta ja koska jatkuvasti luottamushenkilöille toistetaan, että ”on uskaltava tehdä niitä vaikeitakin päätöksiä” säästölistojen aikana, niin haluan minäkin jälleen toistaa, että kyllä. Vaikeita ratkaisuja on tehtävä. Toisille se vaikea päätös tai ratkaisu voisi olla se, että säästetään ne koulut. Tehdään niistä vetovoimatekijä. Käytetään hyödyksemme sijaintimme työpaikka-aluiden lähellä, mahdollistetaan ihmisille sujuva arki, annetaan vastinetta verorahoille. Lohja on maaseutukaupunki, annetaan ihmisille tilaa unelmoida ja nauttia luonnosta oman kodin lähellä. Mahdollistetaan alueen kehitys pitämällä koulut ja kehittämällä niitä kaikkia monitoimijataloina. Mitä alueemme koulut jo ovatkin. Pidetään hyvät asiat lähellä.

Sammatin ja Nummen oppilaaksiottoalueiden rajasta

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Länsi-Uusimaa uutisoi asiasta kovalla otsikolla:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/848338-nummea-ei-kehiteta-meidan-kustannuksellamme-sammatin-ylakoululaisia-esitetaan

Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.

Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.

Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:

Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista

Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.

Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.

Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.

Lotta Paakkunainen

jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

 Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Monimuotoinen kouluverkko on vahvuus

Lähikouluryhmä järjesti hyvän mielen mielenosoituksen lauantaina, 5.10.2019 ennen valtuuston talousarvioseminaarin toisen päivän aloitusta.

Mielenosoituksen tarkoituksena oli muistuttaa maaseudun vetovoimaisuudesta ja siitä, että Lohjan todella kannattaisi nostaa oman maaseutunsa esiin omana erikoisuutenaan ja vahvuutenaan näin lähellä pääkaupunkiseutua ja työpaikka-alueita.

Lähikouluryhmä teki asukaskyselyn ja toi vastausten analyysejä valtuutettujen tietoon samalla.

Valtaväylien aluetoimikunta kutsui vanhempain- ja kylä- sekä asukastoimijoita lähikouluryhmään puolustaakseen lähi- ja kyläkouluja. Mukaan pyydettiin myös Lohjan Kylät ry:ä sekä Lokova ry:ä. Ryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ryhmässä toimii Lokova ry, Lohjan Kylät, valtaväylien aluetoimikunta, Lehmijärven vanhempainyhdistys, Pullin vanhempainyhdistys, Asemanpellon koti ja koulu ry, Ikkalan kyläyhdistys ry. Mukaan on kutsuttu myös Rauhalan ja Maksjoen koulujen vanhempainyhdistykset.
Ryhmässä on keskusteltu erittäin paljon maaseudun vetovoimasta, kuinka saada myönteinen kaiku Lohjalle, mietitty eri näkökulmia ja yritetty löytää uusia lähestymistapoja. Olen tyytyväinen, että työnantajani näki tämän olevan niin tärkeän asian, että lupasi ryhmälle vähän työpanostani, jotta voisin osallistua keskusteluun asiantuntijana.

Olen vuosia ollut lähi- ja kyläkoulujen puolustaja, olen puhunut lasten koulumatkojen pituudesta, toisinaan tuntuu, että seinään hakkaamisesta alkaa pää tosiaan jo olla aika kipeä. Vuosia olemme tässä samassa puheessa, samoissa aiheissa, teoissa ja pulmissa olleet.

Mietittäviä näkökulmia:
– Seutukaupungit tarvitsevat Anu Vehviläisen teettämän tutkimuksen mukaan lisää tukea
– Pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset nousussa ja esim Lohjan laskussa
– isoista kouluista oppilaita pieniin? – koulukuljetus kulkee joka tapauksessa
– asukkaita kohdellaan epätasa-arvoisesti samalla veroprosentilla
– kyläkoulut ovat jo monitoimijataloja, olleet aina

Voit lukea lisää: https://www.lohjankylat.fi/kylaasiamies/hyvan-mielen-mielenosoitus-kylakoulujen-ja-kylien-puolesta/?fbclid=IwAR0YCVBfA6agd7y8Qji-9rfCQCIUCtXUh4PulkvNqAqebaRavXsIx5EeVSE

Oma tilanteeni kouluverkkoasiassa on omasta mielestäni erikoinen tällä hetkellä. Aina olen korostanut sitä, että emme saa tehdä vastakkain asettelua pienen ja ison koulun välillä, sillä mielestäni toisille lapsille iso koulu sopii paremmin ja toisille sopii pieni paremmin. Olemme yksilöitä ja kaikille ei sovi sama asia samalla tavalla.

Miettiessäni kouluja en ajattele omaa kouluhistoriaani, vaan ehkä enemmänkin peilaan lasteni kouluihin ja koulunkäyntiin. Tällä hetkellä lapsiani on kahdessa eri koulussa. Isossa ja suhteellisen pienessä koulussa. Ei toki pienen pientä, mutta koulu, jossa opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä.

Yhdelle lapsistani iso koulu on oikea paikka. Näen koulujen erot nyt aivan eri näkökulmasta. Tämän enempää tästä aiheesta en halua sanoa, tulen sen tekemään myöhemmin, mutta näen erot ja hyödyt eri tavalla tällä hetkellä. Pienuus ei tuo autuutta, mutta ei välttämättä suuruuskaan. Olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että tarvitsemme monimuotoisen kouluverkon ja perheille valinnan vapautta. Toisille lapsille sopii iso koulu, toisille sopii pieni koulu.

Vierailu Nummenkylän koululla

Kävin viikko sitten tutustumassa Nummenkylän kouluun ja nyt olenkin tutustunut lähes jokaiseen lohjalaiseen kouluun (lukuunottamatta Harjun ja Ristin kouluja) joko päivällä koulun päivän aikaan tai Lokovan kokouksen yhteydessä ilta-aikaan. Lohjan aivan ehdoton rikkaus on erilaiset koulut ja monimuotoinen kouluverkko!

Päättäessään toukokuussa talouden tasapainottamisohjelmasta kapunginvaltuusto päätti samalla myös Nummenkylän koulun lakkautuksesta äänin 34-17 (itse äänestin lakkautusta vastaan). Toki lakkautus tulee vielä erikseen päätöksentekoon, sillä koulua ei voi lakkauttaa talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, vaan se pitää päättää omana asianaan. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan koulun lakkautus olisi vuonna 2021.

Koulun arkeen talousohjelma vaikuttaa esimerkiksi niin, että koulussa joudutaan pohtimaan jo ensi tammikuuta ja syksyä: tammikuussa on ensi syksyn ekaluokkalaisten ilmoittautuminen. Ilmoittautuvatko ekaluokkalaiset yhdeksi vuodeksi Nummenkylään? Tulevatko vain yhdeksi vuodeksi? Tätäkin ajatellen prosessin pitäisi tulla päätöksentekoon tämän syksyn aikana, sillä päätös vaatii lapsivaikutusten ja ennakkovaikutusten arviointeja, eikä prosessi ole nopea.

Tällä hetkellä lähes jokainen oppilas on koulukuljetuksen piirissä ja Nummenkylän koululta seuraavaksi lähimpään kouluun on kuuleman mukaan noin seitsemän minuutin ajomatka. Lautakunnan päätös muuttaa tuntikehyskaavaa ja leikata tuntikehystä on vaikuttanut kaikkiin pieniin kouluihin, niin myös Nummenkylän kouluun. Nummenkylän koulussa on kahden opettajan ja resurssiopettajan lisäksi avustaja, luokat ovat yhdysluokkia, 1-3 ja 4-6 ja erityisopettaja käy noin 5 tuntia viikossa.

Pienten koulujen kohdalla kuulee yhä useammin ennustamani lause ”resurssit eivät riitä/tuntikehys ei riitä”. Tuolloin vastalauseeni meni täysin kuuroille korville. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Nummenkylän koulu sijaitsee hyvällä alueella, keskellä omakotiasutusta, valtateiden varrella, kuitenkin keskellä rauhaa ja ”ei-mitään”.

Saadessani tutustumiskierrosta koululla kävin myös parilla oppitunnilla. Oppilaat olivat kiinnostuneita vieraasta aikuisesta ja sainkin samalla myös jutella lasten kanssa. Vastailin lasten kysymyksiin ja esittelin itseni. Tuntien jälkeen käytävällä minulta jälleen kysyttiin, kuka olen. Vieraillessani kouluilla olen huomannut, että enemmän pienille kouluille ominaista on lapsille kysyä vierailta aikuisilta, kuka olet.