”Kaikilla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja fyysiseen koskemattomuuteen” Kauniita sanoja. Korulauseita. Milloin lauseesta tulee totta?
Olen vuosia nähnyt kiusaamista koulussa, olen nähnyt sen vaikutuksia niin omassa elämässäni kuin muidenkin elämässä. Olen yrittänyt tuoda kotikaupunkiini lisää keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseen, olen tukenut opettajia ja oppilashuoltoa niin huoltajana, kaupungin luottamushenkilönä sekä ollessani Lokova ry:n puheenjohtajana. Olen esitellyt kaupungille uusia, tutkittuja tapoja osallistaa nuoria. Esimerkiksi Duodecimin tutkimuksen mukaan nuorten osallistaminen ja yhteisöllistäminen parantaa nuoren itseluottamusta sekä vähentää kiusaamista ja sen lieveilmiöitä. (Kaupunki ei ole ottanut ainakaan vielä hanketta osaksi toimintaansa) ”Kaikki tehdään, mitä voidaan”
Meillä Lohjalla on kouluja, joissa on nollatoleranssi kiusaamiseen, sitten meillä on kouluja, joissa opettajat osallistuvat kiusaamiseen. Meillä on kouluja, joissa otetaan heti asian hoitaakseen, ollaan perheisiin yhteydessä, sitten meillä on kouluja, joissa ei. Meillä on kouluja, joissa kuullaan kiusattua nuorta ja sitten meillä on kouluja, joissa kiusaamisen vuoksi itsemurhaa yrittäneiden nuorten kohdalla sanotaan, että katsotaan, miten tilanne etenee.
Hyvin usein kiusatulle tai kouluväkivaltaa kohdanneelle sanotaan, että ”sinun ei olisi pitänyt vastata samalla tavalla”, ”sinun olisi pitänyt kääntyä tilanteesta pois”, ”sinun pitäisi kertoa aikuiselle heti”, tai ”sinun pitää ottaa rauhallisesti”, ”kiusaavalla lapsella on paha olla”. Hyvin usein kiusatun perheelle kerrotaan kuinka he ymmärtävät. Kuinka he ymmärtävät kiusaavaa lasta, sillä lapsella on vaikea ymmärtää tekojaan tai muuta vastaavaa. Toki, ennen ensimmäisen kerran selvittelyä tämä on varmastikin näin. Mutta entä toisen, kolmannen…viidennen?
On hienoa ja hyvä, että ymmärretään lapsia ja nuoria. Se on yhteistyön pohja. Tulisi ymmärtää myös kiusattua. Tulee ymmärtää kuinka pelko toimii. Tulee ymmärtää sosiaalisia paineita toimia. Itsesuojeluvaistoa. Kasvojen menettämisen pelkoa. Vihaa. Vallan käyttöä. Epätervettä vallankäyttöä. Tulee ymmärtää oman toiminnan (tai tekemättä jättämisen) vaikutus.
Toistan:
”Kaikilla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja fyysiseen koskemattomuuteen”
Milloin meidän lapsemme ja nuoremme saavat tämän oikeuden?
Lohjalla on käytössä Aseman lapset ry:n kehittämä K-0 työmenetelmä. Alla siitä lisää. Kaikille siitäkään ei ole apua. Sekin menetelmä on ihmisistä kiinni ja henkilökemioista ja siitä, suostuvatko kaikki osalliset osallistumaan.
Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan Nuorten kokemukset koulukiusatuksi tulemisesta viikoittain vähenevät toiselle asteelle siirryttäessä. Perusopetuksen yläluokilla oppilaista kuusi prosenttia kertoi tästä, kun vastaava osuus toisella asteen opiskelijoilla oli 1‒3 %. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista taas kahdeksan prosenttia kertoi kokeneensa kiusaamista viikoittain. Vuonna 2021 perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä pojista 17 prosenttia ja tytöistä 11 prosenttia ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vähintään kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvillä nuorilla (pojat 18 %, tytöt 14 %) ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla (pojat 16 %, tytöt 15 %). (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143063/ktk_tilastoraportti2021_2021-09-09_kuviot_kuvana.pdf)
Toistan jälleen:
”Kaikilla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja fyysiseen koskemattomuuteen”
Perusopetuslain 29§ mukaan lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön:
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Saman lain ja pykälän mukaan ”Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.”
Ja mitään ei tapahdu. Pelko. Väärä vallankäyttö. Pelko.
Milloin aikuiset alkavat ymmärtämään enemmän kiusattua ja lakkaavat pelkäämästä?
”Kaikilla on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin ja fyysiseen koskemattomuuteen” Kauniita sanoja. Korulauseita. Milloin lauseesta tulee totta?
Toisaalta, miten voisivat aikuiset puuttua lasten kiusaamiseen aikana, jolloin aikuiset ovat myös kovia kiusaajia, vaikkapa työpaikoilla, yhdistyksissä, järjestöissä ja päätöksentekoelimissä.
Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?
Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.
Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.
Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan
1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 2) koulun läheistä sijaintia, 3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.
Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html
Entä Anttila?
Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.
Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)
Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.
28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:
Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.
Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)
Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.
2016:
Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa
Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015. En ole saanut raporttia, enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty. Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.
Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän.
Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:
Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):
Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2)
Järnefelt (rv 1968) 83,23%
Perttilä rv 1992 62%
LYLL rv 1954 82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)
Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.
Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.
Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
Harju (2021)
Hiiden koulu (2014)
Hyrsylä (2015)
Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
Neitsytlinna (2015)
Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
Nummi-Pusulan lukio (2016)
Nummentausta (2015)
Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
Solbrinken (2015, ei toteutunut)
Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017(päätös ei toteutunut)
Remontoidut / uudet koulut
Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä
Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.
Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.
Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.
ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)
Kirjoitin tällä kertaa kolumniin toisen asteen maksuttomasta koulukyydistä.
Tällä lukukaudella uudistus käynnistyi. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen toi toisen asteen koulutukseen uudistuksia, joiden ansiosta lukion tai ammattikoulun käyminen käy aiempaa vähemmän opiskelijan huoltajien lompakolle.
Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo mukanaan myös koulukuljetusten maksuttomuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että 43 euron kuukausittainen omavastuuosuus poistuu koulumatkatuesta. Koulumatkatukeen on oikeutettu, jos kuukausittaiset kulut kulkemisesta ovat vähintään 54 euroa.
Lisäksi korvattavissa olevan koulumatkan vähimmäispituus laskee kymmenestä kilometristä seitsemään.
Harmittavaa on, että tämä ei koske ennen vuotta 2005 syntyneitä, ymmärrettävästi raja tulee vetää johonkin kohtaan. Toki hyvä, että uudistus toteutui, kokonaisuuden toteuttaminen on vain hieman ontuva. On aika sama, onko koulumatka veloitukseton, tai onko sen vähimmäispituus lyhyempi kuin ennen, jos sitä koulukyytiä ei ole. Esimerkiksi Lohjalla reuna-alueilta ei koulun aamutunneille tarvitse haaveilla pääsevänsä julkisilla kulkuneuvoilla, ei Helsinkiin, ei Saloon, ei Vihtiin.
Korvausta voi hakea, jos julkista liikennettä ei ole. Tässä kuitenkin on yksi ongelma, sillä jos julkista liikennettä ei ole, kuinka opiskelija pääsee kohteeseen? Huoltajan kyydissä? Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta. Muuttamalla opiskelupaikkakunnalle? Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta, ei taloudellista, eivätkä kaikki alaikäisinä vielä ole välttämättä kypsiä muuttamaan kotoa. Ikäpoikkeuslupa henkilöauton kuljettamiseen jo 17-vuotiaana? Kaikilla ei jälleen ole tähänkään mahdollisuuksia.
Uudistusta tehtäessä yhtenä näkökulmana oli tasavertaisuus. Toistaiseksi tasavertaisuus ainakaan reuna-alueella asuvan lukiolaisen huoltajan näkökulmasta ei ole vielä onnistunut.
Kokonaisuuden toteuttaminen on hieman ontuva.
Uudistuksia tulee tehdä, ajat muuttuvat ja meidän tulee muuttua ajassa. Toisinaan tuntuu, että uudistuksia tehdessä ei aina kuitenkaan pysytä ajan mukana.
Kirjoittaja on suuruusioperheen äiti lohjalainen kaupunginvaltuutettu
Lapsella 5.10 herätys, äiti vie pysäkille (30km+ajaa takaisin 30 km), bussi lähtee 6.45, perillä 7.40, koulu alkaa 8.10. Matkaa kotoa koululle 70 km. Jotta LAPSI voi kotoa käsin opiskella, 70 km:n matkaan kulkee kaksi ihmistä yhteensä 160 km, toiseen suuntaan sama juttu. Yhden päivän aikana saattaa koulumatkaa mennä yhteensä neljä tuntia.
Muuttaessamme Nummi-Pusulaan ihastuimme paikkakuntaan, matkaa töihin noin 70 kilometriä, mutta se menee aikuisella hyvin kulkuyhteyksien ja moottoritien ansiosta. Tämän lisäksi muuttopäätökseemme vaikutti se, että alle kolmen kilometrin päässä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio. Lapsille hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Lohja lakkautti lukion 2017. Tuolloin luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten koulumatkoihin. Ehkä se lupaus on unohtunut? Ehkä se koski vain ensimmäistä vuotta lukion lakkautuksen jälkeen?
Lohjan liikenneyhteydet ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja nyt kuulemma koronan vuoksi liikennöitsijät ovat vähentäneet entisestään vuoroja. Kyllä Lohjan keskustasta pääsee, mutta ei joka puolelta Lohjaa, eikä muualta Lohjaa pääse kaupungin keskustaan, josta pääsisi kulkemaan. Koronan vuoksi liikennöitsijät ovat lopettaneet vuorot, joita näin tavallinen kulkija pitää vuoroina, joilla kulkee työssäkäyvät ja opiskelevat. Täältä Nummen alueelta ei siis pääse edes Lohjalle julkisella liikenneyhteydellä. On pakko olla auto, jotta voi viedä lapsen bussipysäkille kymmenien kilometrien päähän, jotta lapsi voi istua vielä kymmeniä kilometrejä lisää.
Lohja on Hinku-kunta ja hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mainintaa toistamiseen. Lohja tekee paljon hyviä suuntauksia ja on edistynyt asiassa, mutta tämä on yksi asia, mikä ei kumpaakaan asiaa edistä. Nuori lukiolainen ajetaan alaikäisenä miettimään kotoa poismuuttamista, jotta pystyy opiskelemaan, Hinku-kunnan päästöjen eikä yksityisautoilun vähentäminen ole mahdollista tätä menoa.
Kuljetan lapseni joka päivä bussipysäkille, aikaa menee noin tunti. Tämä aika on istumista myös minulle, tämä aika on pois lapsen sisaruksilta, tämä aika on myös lisää hiilijalanjälkeä.
Lohja on n 46 000 asukkaan kaupunki, n 50-70 kilometrin päässä Helsingistä. Lohjalla n. 30 000 asukasta asuu ns. reuna-alueilla, taajamissa tai kylissä. Lohjalta käy n. 5 300 henkilöä töissä pääkaupunkiseudulla, Lohjalle myös tullaan töihin pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilta, n. 4 000 henkilön verran. (https://lohja.emmi.fi/l/MHbNz2brc7dZ). Opiskelijoiden määrää ei näistä tilastoista löydy.
Julkinen liikenne ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä, mutta myös pitovoimatekijä. Julkisen liikenteen puuttuminen ja heikkous ovat syitä muuttaa pois ja syitä siihen, että ei muuteta tänne.
Usein kuulee sanottavan, että ”itse olet valinnut asuinpaikkasi” tai ”aina voit muuttaa”, mutta minä sanon siinä vaiheessa, että kaikille asuinpaikka ei ole valinta-asia. Esimerkiksi heille, jotka saavat perheen elinkeinon maasta, tai heille, joilla on painava asuntolaina ja iso perhe, josta pitää huolehtia kokonaisuutena. Tuolloin, kun muutimme ja valitsimme asuinpaikkamme, oli meillä tehtynä valinta niiden olosuhteiden mukaan, jotka meille olivat hyviä, joita pohdimme myös tulevaisuutta ajatellen. Muut muuttivat meidän valintojemme olosuhteita jälkikäteen. Me pidämme asuinalueestamme, mutta olosuhteet tehdään mahdottomiksi. Valintamme ei ole muuttaa pois, vaan yrittää muuttaa asioita paremmiksi meille kaikille, erityisesti nuorille, jotka mahdollistavat meidänkin tulevaisuutemme.
Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.
Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.
Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.
Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.
Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.
Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.
Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?
Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.
Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.
Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista
Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.
Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.
Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.
Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.
Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.
Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.
Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.
Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:
Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 10.3.2021 käsiteltiin myös Pullin koulun lakkautusta. Vuoden 2021 talousarvio on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelmaan hyväksyttyjen säästökohteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousarviota joulukuussa 2020 ja päättänyt myöntää Pullin koulun toimintaan määrärahat vuoden 2021 osalta ajalle 1.1.2021-31.7.2021.
Kyseessä oli tällä kertaa hallinnollinen lakkauttaminen.
Perusopetuksen koulun hallinnollinen lakkauttaminen
Lohjan kaupungin hallintosäännön mukaan perusopetuksen koulujen hallinnollisesta lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Lakkauttamisen valmistelusta vastaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ja valmistelu tulee toteuttaa hallintolakiin kirjatun menettelyn mukaisesti. Esitys lakkautettavasta koulusta tulee perustella hallintolain edellyttämällä tavalla sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Ennen asian käsittelyä alueen asukkaita tulee kuulla ja kuulemisesta tulee tehdä muistio. Lohjan kaupunki on myös sitoutunut noudattamaan Lapsiystävällinen kunta -ohjelman periaatteita, joiden mukaan osana merkittävän asian valmistelua tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi sekä lasten kuuleminen.
Muistan edelleen karvaasti Hyrsylän koulun hallinnollisen lakkauttamisen. Kesäkuussa päätös ja elokuussa Hyrsylän lapset olivat jo Oinolan koulussa, mutta Hyrsylän oppilaina.
Pullin tilanteen tekee aika samanlaiseksi se, että vastaanottava koulu ei ole Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja valtuuston vuoden 2015 tekemän linjauksen mukaisessa kunnossa. Toki tuolloin päätös oli, että vastaanottavan koulun tulee olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa, Mäntynummihan on 81% tällä hetkellä. Tämä vain siksi, että aiemmin kuntoisuusprosentteja laskettiin kiinteistöistä, nyt kokonaisuudesta. Jos kiinteistöalueella on yksi hyväkuntoisempi rakennus, nostaa se prosentteja kummasti.
Asukkaat olivat ottaneet jälleen paljon kantaa ja yhteydenottoja oli tullut useita, kiitos niistä. Jokaisen yhteydenoton jälkeen oli jälleen enemmän tietoa alueesta, sen perheistä ja koulunkäynnin arjen sujumisesta.
Asiaa valmistellessa oli tehty lapsivaikutusten arviointi, kuultu lapsia (tosin päivän varoitusajalla) ja asukkaita. Kuulemistilaisuudessa asukkaille kerrottiin mm. että lakkautuksesta ei tule säästöjä henkilöstökuluihin, koska henkilöstö siirtyisi. Talouden tasapainottamislistalla tosin henkilöstö oli yksi säästökohde.
Asiasta ei käyty yhtä pitkää keskustelua kuin Nummenkylän koulun kohdalla, mutta äänestämään päädyttiin.
Riitta Luhtala (ML) teki vastaesityksen, jota minä kannatin:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. hylätä Pullin koulun hallinnollisen lakkauttamisen
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se päättää
2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun
2.2 varmistaa koulun terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen
2.3 todeta, että Pullin oppilaitten siirtoon palataan vasta, kun MYKin sisäilma on todettu turvalliseksi
Vastaesitys voitti 7-6.
Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallitukselle ja sen jälkeen valtuustoon.
