Linnanraunioissa

Törmäsin eilen kysymykseen ”missä olit, kun Helsingissä oli Yhdysvaltain presidentin Trumpin ja Venäjän presidentin Putinin huippukokous”. Kysymys tulee todennäköisesti olemaan yksi suomalaisten tärkeimmistä ”missä olit, kun…” kysymyksistä.

Mun vastaus on ”parhaassa seurassa, vanhoja kaivelemassa”.

Raaseporin linnanrauniot 16.7.2018
Raaseporin linnanrauniot

Linna on rakennettu 1370-luvulla läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus. Linna hylättiin vuonna 1558 Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. Se seisoi autiona yli 300 vuotta ja kasvillisuus sai vallata linnan,  kunnes rauniolla aloitettiin restaurointityöt ensimmäisen kerran 1880-luvulla.  Lisää linnasta tästä linkistä.

 

Päivä oli hyvin kuuma, onneksi repussa oli mukana juotavaa ja linnan infosta kävimme ostamassa vähän lisää.

Linnan opasteet olivat hyviä, oli hauskaa lukea tietoja, mitä linnan alueella on ollut, katsoa kartasta, missä oli keittiö, tai miettiä, missä ne kaikki lehmät ovat olleet.  Lasten mielikuvituksella saimme monenlaisia juttuja ja seikkailuja aikaiseksi raunioissa. Oli hauskaa ja jännittävää miettiä, onko linnassa kummitellut, sillä linnassa kuului kaikenlaisia ääniä, naksumisia ja kolahteluja.

 

Oli ihana vierailupaikka ja paljon jäi vielä nähtävääkin. Emme vielä käyneet Forngårdenin talomuseolla, lemmenpolulla ja kiinnostavaa olisi myös osallistua opastettuun Helene Schjerfbeckin vaiheista kertovaan kierrokseen Snappertunassa.

Raaseporin linnanrauniot

Lasten kaupungissa päästiin kouluun

Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunki.

Lasten kaupunki - Helsingin kaupunginmuseo
Lasten kaupunki – Helsingin kaupunginmuseo

Ihan huippuvierailupaikka!

Lasten mukaan parasta oli se, että kaikkeen saa koskea ja museossa saa leikkiä. Poikani, tuleva tokaluokkalainen, viihtyi erittäin hyvin Lasten kaupungin koulunpenkillä, vaikka ennen kesälomaa oli sitä mieltä, että koulu voisi olla jo hänen osaltaan ohi.

 

Lasten kaupungin Mummola oli ihana paikka. Seitsemänkymmentälukulainen olohuone ajanmukaisine televisio-ohjelmineen houkutti istumaan sohvalle ja ihmettelemään pysähtynyttä aikaa. Mutta nyt ei ehtinyt, piti korjata radiota, tutkia keittiötä, juosta rappukäytävällä, mennä takaisin kouluun, ja oh. Aikakone! Sinne!

Aikakoneeseen astuttuamme vastaan tuli heti ummehtunut haju. Haisiko Helsingissä sata vuotta sitten moiselta, vai oliko jokin putki rikki? Oli miten oli, reissu oli mahtava. Kannattaa käydä itse katsomassa, museoon on vapaa pääsy aina. Allaolevasta linkistä löytyy lisää tietoa Lasten kaupungista ja aukioloajat.

http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/lasten-kaupunki/

 

Museokierroksen jälkeen vielä piti juosta yhdet portaat.

 

Kotimatkalla kasivee sanoi, että olisi halunnut käydä vielä yhdessä museossa.

Edullisuus ja loma täyttävät museot

Luonnontieteellisessä museossa heinäkuun alussa oli aivan kauhea ryysis. Kuulutuksessa kerrottiin meitä olevan paikalla arviolta yli 700. Veikkaan puolen tunnin päästä tästä vierailijoita olleen reilusti yli 1000.

Vaikka luonnontieteellinen museo on kiinnostava, syy väenpaljouteen löytyy myös siitä, että joka kuukauden ensimmäinen perjantai-iltapäivä on maksuton. Ja tämän päälle vielä lomakauden alku. On upeaa, että vierailijoita riittää!

 

Museo on aina ollut yksi suosikkikohteistamme, mutta tällä kertaa kierroksemme kesti vain puolitoista tuntia, ihan väenpaljouden vuoksi. Kiertäminen kyllä sujui, väen mukana ja virrassa. Omaa valintaa ei ollut. Sovimme lasten kanssa uudesta käynnistä syksymmällä, kun on vähän väljempää.

Museon myymälästä piti kuitenkin käydä hakemassa dinosauruksen muna, kivisetti tutkijalle ja banaanista virran saava kello.

Kivisetti pikkututkijalle
Kivisetti museon myymälästä pikkututkijalle

Kotona otimme neppis-skaban Emma-museon myymästä ostamillamme neppisautoilla.

Neppisradan valmistelua
Neppisradan valmistelua

Äiti, juostaan museoon!

WeeGeen portaat
WeeGeen portaat kutsuivat nopeaan nousuun

 

Näyttelykeskus WeeGeessa, Emma-museossa on upea tunnelma. Museo on selkeä, henkilökuntaa on runsaasti, he ohjaavat ja opastavat mielellään ja asiantuntevasti.

Museokäynnin alkuun lapset halusivat heti Futuroon käymään ja saimmekin hauskan ja kiinnostavan opastuksen majan sisällä.

Futurossa
Futurossa
Futuro
Futuro heti museovierailun alkuun

 

Futurosta kiersimme Saastamoisen säätiön kokoelman. Kokoelma oli hyvin mieleenpainuva, pysäyttävä ja ristiriitaisia tunteitakin herättävä. Osittain kokoelma oli perheemme pienimmälle ahdistava ja näin ollen jätimme osan teoksista väliin. Hienoa, että kokoelma oli aseteltu niin, että oli mahdollista välttää ahdistavimmat ja pelottavimmat. Jälkikäteen puhuimme näyttelystä ja pelottavimmista teoksista. Puhuimme myös kivoimmista ja lasten mielestä hienoimmista teoksista.

Huomasin jälleen lapsissani erilaisia piirteitä ja opin heistä taas paljon uutta. Oli upea nähdä, miten he kokevat taiteen eri tavalla ja kuinka herkkyys näkyy eri tavalla. Toinen jää miettimään teosta, toinen katsoo ja siirtyy seuraavaan, yksi hengähtää jonkun teoksen kohdalla ja yksi kysyy ”mennään jo, milloin mennään”.

Emma-museon nettisivuilta lisää Saastamoisen säätiön kokoelman näyttelystä allaolevasta linkistä.

http://emmamuseum.fi/kosketus

 

Lelumuseo oli pieni ja kiva museo.

20180705_120135
Lelumuseon nallet
Lelumuseon lelunäyttely
Lelumuseon lelunäyttely

Kivaa museossa on myös se, että lelumuseo ei ole pelkästään näyttely, vaan saa myös koskea ja saa leikkiä.

Ruutuhyppelyä
Ruutuhyppelyä

Äitikin pääsi hyppelemään (ja nolaamaan lapset)

Löylymäki
Löylymäki

 

Futuromania-näyttely (-17.8.2019) kannattaa kokea ja tämä myös oli aseteltu todella kivasti lapsia ajatellen niin, että heti lelumuseosta pääsi suunnittelemaan unelmiensa taloa.

 

 

 

 

 

Näiden lisäksi museossa ehtii vielä näkemään Meret Oppenheimin Mielen peilit-näyttelyn (-12.8.2018 saakka) ja John Kørnerin Tripoli-Lampedusa teoksen (-29.7.2018 saakka). Oli muuten molemmat lastenkin mieleen, varsinkin Tripoli-Lampedusa.

 

Oli todella mieleenpainuvat ja hienot näyttelyt. Lapsiperheelle iso plussa se, että alle 17 vuotiat pääsevät maksutta koko näyttely- ja museoalueelle.

Lapset(kin) odottavat innolla seuraavaa museovierailua.

Haudalla lasten kanssa

Kävin poikani ja isäni haudalla lasten kanssa viime viikolla.

Isäni haudattiin poikani viereen ja olimme siskojeni ja äidin kanssa tilanneet hautakiven huollon ja isän nimen kaiverruksen kiveen. Olimme miettineet eri vaihtoehtoja; kokonaan uusi kivi isälle Pyryn kiven viereen, kaiverrus Pyryn kiveen vai nimilaatta kiveen. Tästäkin tuli yksi asia lisää listalle: Liian monia asioita joutuu ajattelemaan ja tekemään läheisen menehdyttyä.

Olin pelännyt käyntiä. Pelkäsin omia tuntoja ja pelkäsin romahtavani lasten edessä. Itken kyllä usein ja paljon lasten nähden, en peittele tunteitani ja puhumme paljon lasten kanssa tunteista, mutta pelkäsin myös siksi, että hautausmaalta on kotiin vielä pitkä matka ja kovan itkun ja romahduksen jälkeen ei ole helppoa ajaa kotiin.

Käyntimme oli kaunis ja juuri lasteni oloinen. Puhuimme kävellessämme haudalle vaarista ja Pyrystä, puhuimme suremisesta ja kaikki tämä lasten aloitteesta. Kysymyksiä tuli, varsinkin kahdeksanvuotiaalta. Häntä kiinnosti erityisesti mitä meille tapahtuu hautauksessa, kuinka tuhkaus tapahtuu ja missä kohtaa Pyry ja vaari nyt ovat.

 

Tämän käynnin yhteydessä ymmärsin, että kaikessa tässä surussa ja ikävöinnissä on lapseni pitäneet minut tässä päivässä ja järjissäni. Poikani on edelleen päivittäin ajatuksissani, suru ja ikävöinti on muuttunut erilaiseksi, kaipaukseksi, mutta ei enää niin kivuliaaksi.

Lämmin kiitos vielä hautakiven kunnostajalle. Kivestä tuli jälleen kaunis.

Vaarin ja Pyryn hautakivi
Vaarin ja Pyryn hautakivi (kuva Tytti Franzen)

Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja

Ylen 30.6.2018 julkaiseman uutisen mukaan (https://yle.fi/uutiset/3-10252289) vaikka Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä  jo kauan, vuodesta 2006 lähtien, harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.

Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.

Lohjalla sote-lautakunta kaatoi aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille sillä perusteella, että sote on tulossa. Samaan aikaan mm Vantaa ja Helsinki näkevät muutakin kuin sote-muutoksen. Lohjalla kehutaan sillä, että ”olemme jo tehneet paljon muutoksia omaan sosiaali- ja terveyspalvelukenttään ja tehostaneet palvelujamme sote-muutos silmälläpitäen”. Sotea käytetään päätösten tukena tehosteena valikoivasti. Sote-muutoksen taakse mennään välin piiloon ja välin eteen.

Ollaan valikoivasti proaktiivisia.

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.

Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.

Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.

 

https://thl.fi/fi/-/raskaudenkeskeytyksia-tehtiin-viime-vuonna-vahiten-vuosikymmeniin

Ensisijaisesti  ehkäisyssä on kuitenkin kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista. Ei vain kulusta kaupungin kassassa. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ei-toivottua raskautta. Abortti ei ole henkilölle vain fyysinen toimenpide, sen vaikutus sen valinneen ja kokeneen ihmiseen on suurempi.

 

Seksitautien torjunta on tärkeä osa maksutonta ehkäisyä

Vastuun ehkäisystä tulee jakautua kaikille sukupuolille, ja ehkäisyneuvontaa tulisi tarjota tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Kondomijakelua tulisi lisätä terveydenhuollossa, kouluissa ja nuorisotaloilla.

Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen.

Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaahan aiheesta 22.5.2018

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.
Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
 Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
 Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.