Perhe – Sivu 42 – Lotta Paakkunainen

Valtuustoaloite nuorten ilmaisesta ehkäisystä sote-lautakunnassa

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tiistaisessa kokouksessaan mm avoimia talousvaikutteisia aloitteita. Esityslistan mukaan heillä on käsittelyssään valtuustoaloite ilmaisesta ehkäisystä alle 25 vuotiaille, tai siis sen verran käsittelyssä, että esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi aloitteen olevan loppuunkäsitelty. Luonnollisesti ehkäisy on kallista. Lohjalla lasketaan, että ehkäisy maksaisi yli 116 000 euroa.

Rauma säästää ilmaisessa ehkäisyssä

Ilmainen ehkäisy eli käytännössä e-pillerit maksavat Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa.

Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, koska nuorten abortit ovat vähentyneet. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2000 eurosta ylöspäin.

– Raskaudenkeskeytykset alle 20-vuotiaitten osalta ovat vähentyneet hurjasti näiden ilmaisten pillereiden myötä. Vuonna 2011 meillä oli 71 keskeytysta, ja viime vuonna niitä oli 40, Anne Vertainen kertoo. (https://yle.fi/uutiset/3-7811041)

Raumalla on laskettu, että tulee halvemmaksi kustantaa maksuton ehkäisy kuin abortti.

Toivon, että lautakunta päättää nuorten hyväksi ja päättää pitää aloitteen vireillä.

Mielipidekirjoitukseni keväältä Länsi-Uusimaassa:

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/07/02/ilmainen-ehkaisy-voisi-vahentaa-abortteja-ja-niista-koituvia-kuluja/

Kunnianosoitukseni mummulleni, Lotta Svärdilleni

Kaarteen sotamuseossa on nyt pala perheeni historiaa. Olin saanut mummuni Lotta Svärd-muistoja, tarkoin vaalittuja ja kiellettyyn aikaan piilotettuja.

Olin yllättynyt, miten minuun vaikutti niiden jättäminen sinne. Olin miettinyt sitä kauan, punninnut ja pohtinut. Olin ollut kokoajan sitä mieltä, että niiden on tärkeää päästä esille, muidenkin nähtäväksi ja arvostettavaksi, mutta silti niiden vieminen ei ollut helppoa. Annettuani näytille mummuni tavarat ja suunniteltuamme niiden esillepanoa, alkoivat kyyneleet tulla. Ne vain tulivat. Vaikka mistään en luopunut, tavarat ovat vain näytillä saamassa ansaitsemaansa arvostusta ja mahdollisimman monen nähtävänä.

Mummu oli mulle tärkeä. Ihailin hänen tyylikkyyttään, vankkumatonta olemustaan ja huumoriaan. Vanhemmiten mummun huumori sai pisteliäitäkin piirteitä, mutta sen me kaikki soimme hänelle. Mummu ei aina ihan suoraan sanonut, mutta antoi aika hyvin ymmärtää asioita. Kerran käydessäni mummun luona vauvan kanssa ehdin olemaan noin 15 minuuttia, kun mummu hienovaraisesti vihjaisi, että ”mihin sä sen sun autos jätitkään”.

Mummu toimi Lotta Svärd-järjestössä muonituslottana Helsingissä II paikallisjaostossa Toisen Maailmansodan aikaan.

Sotamuseossa on nyt mummun muonituslotan koulutusmerkki. Muonituslotan merkki oli ensimmäinen lottajärjestössä käyttöön otettu kurssimerkki. Se vahvistettiin lokakuussa 1921. Muonitusjaoston merkin kenttäkeittiö oli aluksi metallista valmistettu. Myöhemmin merkki valmistettiin ompelemalla kuten muutkin jaostomerkit.

Mummu, Aino, avioitui Yrjö Soramiehen (vuoteen 1942 asti Sandell) kanssa vuonna 1942. Sulhanen pääsi vihkimisen vuoksi pikaiselle lomalle rintamalta ja heidät vihittiin Helsingissä ja Aino synnytti kaksospojat 7.6.1943 (Jukka Olavi ja Eero Antero).
Pojilleen hän ompeli vaatteita Lotta-puvusta, jolloin oli pulaa kaikesta ja Lotta-puvusta tuli kielletty. Kaksosten jälkeen heille syntyi neljä lasta lisää.

Lotta-puvuista ja sarkakankaasta ommeltiin myös Lotta-käsilaukkuja sodan jälkeisinä
pulavuosina. Sarkakankaasta valmistettiin armeijan käyttöön takkeja ja housuja.
Käsilaukut tehtiin kahdesta kauluksesta, vyötärönnauhasta ja hihansuusta.
Tämän käsilaukun, jonka vein näytille, mummu osti oman alkuperäisen tilalle 2000-luvulla.

Isäni oli oikea tietopankki liittyen juuri suvun sotavuosiin ja olen nyt harmitellut sitäkin, että en muista kaikkea, mitä isä kertoi. Olen lapsilleni kertonut sotavuosista, sen mitä vaari on kertonut ja he ovat olleet, varsinkin nuorin, todella kiinnostuneita ja innostuneita. He ovat olleet innostuneita siitä, että isomummunsa oli Lottana ja isovaarinsa sodassa. Uusin sankari heille tällä hetkellä on Leo-setä (minun isosetäni, vaarini veli), joka valehteli ikänsä päästäkseen sotimaan, puolustamaan isänmaataan.

Isäni kertoi paljon, kunpa muistaisin sen kaiken, mitä hän kertoi. Mummu ei sodasta puhunut.

Palkitusta Kaarteen sotamuseosta löydät lisää Kaarteen sotamuseon nettisivuilta ja heidän fb-sivultaan.

Lasten tiedettä ja kotieläinpihaa

TIedettä tekemässä Heurekassa — Tiedettä tekemässä Heurekassa

Kesäloma lasten kanssa on mennyt nopeammin kuin kuvittelinkaan. Olemme käyneet monessa museossa ja tapahtumassa, uineet kotirannassa lukemattomia kertoja, tavanneet ystäviä, nähneet ystäviä, joita ei ole pitkään aikaan nähty, mutta onneksi olemme ehtineet myös makaamaan sohvalla, lukemaan, katsomaan elokuvia tai muuten vaan köllötelty. Loman alkuun pelkäsin, että tylsää tulee. Ei tullut, ei. Vielä pitäisi päästä käymään monessa paikassa, mutta osa ehkä jää ensi lomalle.

Viimeisimpänä vierailuna meillä on ollut Lasten tiedekeskus Heureka, jossa oivaltamisen iloa ja mielikuvistusta juhlistetaan erilaisilla näyttelyillä ja niitä onkin tehty monen eri toimijan kanssa yhteistyössä.

Rottakoripallo

Rottakoripallo oli monen muun upean kokemuksen lisäksi parasta, ainakin kahdeksan vuotiaan mielestä.

Ravun kokoamista

Suojaan!-Näyttely on toteutettu yhteistyössä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Tässä kuvassa tutkitaan rapua ja sen kuorta ja puolustautumiskeinoja. https://www.heureka.fi/nayttely/suojaan/

TIedettä tekemässä Heurekassa

Tiedettä tekemässä

Kaikkein parasta on itse tekeminen ja osallistuminen. Näissä kuvissa päästiin tekemään itse tiedettä. Tutkittiin, mitä tapahtuu, kun yhdistetään eri aineita, lisätään vesi ja ilmapallo. Jännittävintä oli kuulemma odottaa, räjähtääkö pallo.

Päivä kului nopeasti ja jäi vielä tutkittavaa ja koettavaa. Pitää siis käydä uudestaan. Nuorimmaiselle jäi palava into ryhtyä ”tohtoriksi” ja tehdä kokeita.

Lasten tiedekeskus Heureka — Optisia harhoja tutkimassa

Hennolan kotieläintilalla Vihdissä pääsee ihastelemaan tilalla olevia eläimiä. Tämä on meidän perheelle jo tuttu paikka.

Hennolan kotieläintila

Eläinten määrä tuntui vähentyneen vuosien varrella, mutta silti paikka oli kiva vierailu paikka. Eläimet olivat ystävällisiä ja uteliaita, kulkivat perässä ja siitäkös riemu syntyi.

Hennolan kotieläintila

Ihana kesäloma jatkuu vielä viikon verran ja paikkoja ja kokemuksia ehtii vielä kerämään!

Ikävä pienellä

Vaari katuliiduilla

Katuliidut

Piirtelimme katuliiduilla ja kirjoitimme samalla perheenjäsenten nimiä pihalaattoihin. Perheemme kahdeksan vuotias siirtyi vähän sivummalle, omalle laatalleen kirjoittamaan.

Kirjoitti siihen vaari.

Meillä ei vuosiin ole toiminut ovikello ja nyt on ostettu uusi. Siinä oli muutama soittoäänivaihtoehto. Poika sai valita. Valitsi saman soittoäänen, mikä mummilla ja vaarilla oli.

Pienellä on ikävä.

Linnanraunioissa

Törmäsin eilen kysymykseen ”missä olit, kun Helsingissä oli Yhdysvaltain presidentin Trumpin ja Venäjän presidentin Putinin huippukokous”. Kysymys tulee todennäköisesti olemaan yksi suomalaisten tärkeimmistä ”missä olit, kun…” kysymyksistä.

Mun vastaus on ”parhaassa seurassa, vanhoja kaivelemassa”.

Raaseporin linnanrauniot 16.7.2018 — Raaseporin linnanrauniot

Linna on rakennettu 1370-luvulla läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus. Linna hylättiin vuonna 1558 Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. Se seisoi autiona yli 300 vuotta ja kasvillisuus sai vallata linnan, kunnes rauniolla aloitettiin restaurointityöt ensimmäisen kerran 1880-luvulla. Lisää linnasta tästä linkistä.

Polku linnanrauniolle

Silta linnaan

Päivä oli hyvin kuuma, onneksi repussa oli mukana juotavaa ja linnan infosta kävimme ostamassa vähän lisää.

Linnan opasteet olivat hyviä, oli hauskaa lukea tietoja, mitä linnan alueella on ollut, katsoa kartasta, missä oli keittiö, tai miettiä, missä ne kaikki lehmät ovat olleet. Lasten mielikuvituksella saimme monenlaisia juttuja ja seikkailuja aikaiseksi raunioissa. Oli hauskaa ja jännittävää miettiä, onko linnassa kummitellut, sillä linnassa kuului kaikenlaisia ääniä, naksumisia ja kolahteluja.

Oli ihana vierailupaikka ja paljon jäi vielä nähtävääkin. Emme vielä käyneet Forngårdenin talomuseolla, lemmenpolulla ja kiinnostavaa olisi myös osallistua opastettuun Helene Schjerfbeckin vaiheista kertovaan kierrokseen Snappertunassa.

Raaseporin linnanrauniot

Lasten kaupungissa päästiin kouluun

Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunki.

Lasten kaupunki - Helsingin kaupunginmuseo — Lasten kaupunki – Helsingin kaupunginmuseo

Ihan huippuvierailupaikka!

Lasten mukaan parasta oli se, että kaikkeen saa koskea ja museossa saa leikkiä. Poikani, tuleva tokaluokkalainen, viihtyi erittäin hyvin Lasten kaupungin koulunpenkillä, vaikka ennen kesälomaa oli sitä mieltä, että koulu voisi olla jo hänen osaltaan ohi.

Museon koulun liitutaulu, Jonnet ei muista – kirjoituksella

Koulunpenkki ei rasittanut tällä kertaa

Mummolan ovi

Mummolan olohuoneen kirjahylly

Mummolan radio ei toiminut

Lasten kaupungin Mummola oli ihana paikka. Seitsemänkymmentälukulainen olohuone ajanmukaisine televisio-ohjelmineen houkutti istumaan sohvalle ja ihmettelemään pysähtynyttä aikaa. Mutta nyt ei ehtinyt, piti korjata radiota, tutkia keittiötä, juosta rappukäytävällä, mennä takaisin kouluun, ja oh. Aikakone! Sinne!

Aikakone

Aikakone vei sadan vuoden taakse – vai veikö?

Virtuaalilasit veivät sadan vuoden taakse – vai veikö?

Aikakoneeseen astuttuamme vastaan tuli heti ummehtunut haju. Haisiko Helsingissä sata vuotta sitten moiselta, vai oliko jokin putki rikki? Oli miten oli, reissu oli mahtava. Kannattaa käydä itse katsomassa, museoon on vapaa pääsy aina. Allaolevasta linkistä löytyy lisää tietoa Lasten kaupungista ja aukioloajat.

http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/nayttelyt/lasten-kaupunki/

Museokierroksen jälkeen vielä piti juosta yhdet portaat.