Silmänkääntötemppu valtuuston talouden tasapainottamiskokouksessa 15.5.2019

Talouden tasapainottamisen käsittely valtuustossa oli raskas ja pitkä.

Talouden tasapainottamislistalla oli mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä. Käytinkin puheenvuoron, jossa toivoin, että säästöt ja resurssoinnit näissä kohdennettaisi oikein ja järkevästi, ettemme joutuisi suohon.

Säästölistoille ennakko-odotusten mukaan nostettiin kokoomuksen ja sdp:n esityksestä Pullin ja Ikkalan koulujen lakkautukset.

Edellinen kirjoitukseni talouden tasapainottamisen käsittelyistä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/15/valtuustokokouksessa-talouden-tasapainottaminen/

Mielestäni on erikoista nostaa talouden tasapainottamiskäsittelyyn jo aiemmin päätettyjä asioita, joita käytännön syistä ei ole voitu toteuttaa. Ne käytännön syyt eivät ole muuttuneet, eikä niitä päätöksiä voi edelleenkään pistää toteen: Maksjoen koulun lakkautus ja Virkby skolanin siirto Källhageniin. Ne päätökset teki jo valtuusto jo aiemmalla kaudella. Vaikka ne oli jo päätetty aiemmin, en kannata niitä edelleenkään, mutta onko näiden päätösten tuominen jälleen päätettäväksi osoitus siitä, että tämä toiminta on näennäistä, silmänkääntötemppu vain onko se osoitus laiskasta työstä?

Valtuusto päätti

  • Pullin koulu lakkautuu (24-27)
  • Nummenkylän koulu lakkautuu (34-17)
  • Maksjoen koulu lakkautuu (34-17)
  • Virkby skolan EI siirry Källhageniin (37-14)
  • Ikkalan koulu EI lakkaa (29-22)

Sovimme ryhmässä, että pidän puheenvuoron lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan asioita käsitellessä: Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, yleisö ja virtuaaliväki.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talous ikävä kyllä ei ole poikkeus. Se on huono. Numeroiden takana suurin huolemme, Lastensuojeluilmoitusten määrä. Se on hälyyttävä: toukokuun alkuun mennessä 413 ilmoitusta, jälkihuoltopalvelulakiin tullut muutos tuo lisää haasteita, sisäilmaongelmista puhumattakaan. Vaikka ajattelisikin vain taloutta, olisi ennaltaehkäisyyn panostaminen järkevä sijoituksenakin. Mutta lautakunnan jäsenenä ja lapsiasiahenkilönä ajattelen lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Ennen kaikkea resurssien painottaminen ennaltaehkäisyyn toisi lapsille parempaa tulevaisuutta sekä vahvistaisi tasavertaisuutta lasten kesken. Syrjäytyminen on meillä vakava ongelma, sillä meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa ja säästöjen kohdistuessa ennaltaehkäiseviin palveluihin, luomme lisää riskiä syrjäytyä. Se on sekä meille että lasten tulevaisuudelle liian kallista.

Koulujen ja kouluterveydenhoitajien sekä varhaiskasvatus- ja koulurauhan takaaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimista.

Lasten ollessa kyseessä ei tulisi kulkea talous edellä. Helposti tässä salissa ja asioita punnitessa ajatukset ja päätökset kääntyvät talousnäkökulmaan. Luonnollisesti nyt kyllä käsitellään taloutta, mutta tulisi kuitenkin aina muistaa ihminen. Lapsi.

Hyvinvointi tarvitsee ennaltaehkäisyä, talous tarvitsee ennaltaehkäisyä ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Me olemme tiivistäneet, leikanneet, mutta olemme myös kehittäneet, parantaneet ja luoneet mahdollisuuksia. Siitä meidän tulisi olla tyytyväisiä ja sillä tiellä jatkaa. Me voimme muuttaa Lohjan kehityssuuntaa. 

Kannatan tässä samalla Häggin esityksiä rivien 20 eli Nummenkylän koulun ja rivin 21 Maksjoen koulun lakkautusten, rivien 22 ja 24 poistoja sekä Melingin esitystä rivistä 5 sekä vaihtoehtoisista riviä 7 lisäksi esitän rivin 23 terveydenhoitajien vakanssien vähentämisten poistamista listalta.

Terveydenhoitajien vakansseista päätettiin vähentää äänin 25-26.

Haasteellista asiakohtien äänestämisissä oli johtuen erilaisista listoista. Lautakuntien alaisten päätettävien asioiden listoja oli kolmea erilaista:

  • vihreä lista (kaupunginhallituksen esitys)
  • oranssi lista (ollut säästöehdotuksena, mutta hallitus ottanut pois listalta)
  • sininen lista (viranhaltijoiden jo tehtävissä)

Esimerkkinä Nummenkylän koulun lakkautus oli vihreällä listalla ja jos aikoi äänestää lakkautuksen puolesta, piti painaa ”jaa” ja esim Pullin koulun lakkautus oli oranssilla listalla. jos aikoi äänestää koulun lakkautuksen puolesta, tuli äänestää ”ei”. Monella saattoi olla ja olikin haasteita listojen vaihtuessa.

Kokouksessa valtuutetut Luoma (kok) ja Pajuoja (vas) kävivät puhumassa eläköitymisestä. Luoma puhui kuntaliitosten neuvotteluaikaan puhutusta eläköitymisien hyödyntämisestä viroissa, mutta että sitä ei ole tapahtunut, tai sillä ei ole ollut vaikutusta.

Kävin itsekin heidän jälkeen sanomassa asiasta, josta puhuin jo valtuustoinfossa ennen valtuuston varsinaista kokousta:

Valtuutetut Luoma ja Pajuoja aiemmin puhuivat eläköitymisen hyödyntämisestä. Haluaisinkin ihan lyhyesti toistaa sen, mitä sanoin maanantaina infossa. Tällä hetkellä Lohjalla työskentelee 59 henkilöä, joiden olisi pitänyt jäädä eläkkeelle ennen vuotta 2019,  joista ennen vuotta 2018 olisi pitänyt eläköityä 35. ennen vuotta 2021 eläköityy 162 henkeä. Toki näitä kaikkia ei voi hyödyntää taloudellisesti tai tehostamiseen ja vaikka työnantaja ei voi pakottaa eläkkeelle, voisi työnantaja lämpimästi kehoittaa nauttimaan elämästään, vaikka työnteko tietenkin voi olla myös kivaa ja erittäin arvokasta.

Tämän puheenvuoron jälkeen sain huomautuksen toiselta valtuutetulta ikärasismista. Aiemmin asiasta puhuneita ei syytetty.

Ymmärrän hyvin, että saatetaan ajatella niin. Itse en koe olevani ikärasisti, ajattelen tätä asiaa talouden ja yt-neuvottelujen kannalta. Kaupungilla on aikomus yt-neuvottelujen kautta vähentää 60 henkilötyövuotta. Painetta saattaa olla vähentää perheellisiä työntekijöitä. Arvostan kokemusta, enkä toivo kenellekään pahaa, eläköitymien vain on asia, joka tulee jokaiselle eteen, ja jokainen on oikeutettu nauttimaan elämästään. kokea uutta, kokeilla vaikkapa lomailua tai matkailua. Arvostan iäkkäitä ja kokeneita ja arvostan sitä hiljaista tietoa ja kokemusta, joka heillä on. Jokainen on yhtä arvokas.

Nyt ollaan valmiita karsimaan lasten ja nuorten palveluista, ollaan valmiita palvelujen laadun huonontamiseen, eikä olla valmiita panostamaan tarpeeksi ennaltaehkäisyyn. Lasku kasvaa ja vaikka tällä hetkellä hyvin harva oli valmis nostamaan veroja, tullaan siihen joutumaan. En esittänyt verojen nostoa tälle listalle, edes sen 0,5% (2 miljoonaa), sillä se ei saanut kannatusta, sillä sain kyllä vihaposteja. Mielummin lasketaan palvelujen tasoa nyt, ja syksyllä veroja tällä alemmalla palvelutasolla. Silmänkääntötemppuja.

Valtuustokokouksessa talouden tasapainottaminen

Tänään valtuustokokouksessa päätetään mm talouden tasapainottamisohjelmasta. Esityslistalla on paljon muitakin asioita, mutta talouden tasapainottamiseen on mennyt aikaa hyvin paljon ja kokouksessakin todennäköisesti sitä tullaan käyttämään.

Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien ja valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja tänään (15.5.2019) vielä valtuuston käsittely. Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä.

Kirjoitin talouden tasapainottamisseminaarin jälkeen ajatuksiani, joita voit lukea tästä linkistä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/05/talouden-tasapainottaminen-etenee/?fbclid=IwAR3IYX4o0CyKJACAEniNefyKHRTZ7AmyvUbamMoFsPYWEejmrpadho28y60

Kaupunginhallitus käsitteli tasapainottamislistoja viime viikolla ja he kävivät välillä kiivastakin keskustelua, ainakin siltä kuulosti viereiseen kokoushuoneeseen. He äänestivät lähes viidestäkymmenestä kohdasta, poistivat tai lisäsivät listoilta säästö-/leikkauskohteita. Voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani tästä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/09/kaupunginhallitus-poisti-saastolistalta-kouluja/?fbclid=IwAR22RmvZTQe9TVmvzOiZGnKo1FJ9R9rvc1C9UZ-4K22UT1KhGYmXLkATYe0

Talouden tasapainottamislistalla on siis mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä.

Olemme saaneet useita yhteydenottoja kuntalaisilta ja illalla ennen kokousta on odotettavissa adressien luovutuksia, todennäköistä myös on, että yleisöä on paikalla ja netin äärellä enemmän kuin on totuttu. Olen lukenut jokaisen yhteydenoton ja pyrin aina antamaan hyvän vastauksen, oli se sitten vastaanottajalle mieluisa tai ei, rehellinen se ainakin on aina.

Virkkalan alueen vanhemmilta on tullut vetoomus sekä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen että perusopetuksen keskittämistä vastaan. Olen vanhempien kanssa samaa mieltä, olin jo silloin kun edellinen valtuusto teki päätöksen Virkbyn koulun oppilaiden sijoittamisesta Källhageniin. Päätös taisi olla nimellä ”toimintojen siirtäminen”.

  • lapset eivät mahdu Källhageniin
  • tiloja ei ole suunniteltu alakoululaisten käyttöön
  • aiemmin päätetty linjaus ”koulun tulisi olla vastaanottavassa kunnossa” pätee tässäkin kohdassa

Vanhempien vetoomuksessa mainittiin myös, että tutkimustiedon mukaan säästöjen sijaan kulut voivat nousta jopa nelinkertaisiksi johtuen hyvinvointia korjaavista kuluista. Hätkähdin hieman, kun yhdessä vetoomuksista käytettiin lähteenä kouluverkon vaikuttajaraadin työtä. Tehdessämme raadin analyysia ja raporttia Lohjan perusopetuksen palveluverkosta, teimme todella paljon töitä, tutkimme, tarkistimme ja tiesimme tekevämme tärkeää ja vaikuttavaa työtä, mutta se, että olen nyt kahteen otteeseen törmännyt raadin työhön lähteenä, on vasta todellisuudessa kertonut minulle sen, miten tärkeä, vaikuttava ja ajankohtainen työ oli. Ja totta. Tämän huomio on lisännyt harmistustani siitä, ettei tällä kaudella alueiden johtokunta käynnistänyt työtä uudestaan, sillä se olisi ollut todella tarpeen tälläkin kaudella, myös alueiden johtokunnalle ja heidän tunnettavuudelleen sekä arvostukselleen. Lähidemokratiaa tarvitaan eniten asukkaiden hyödyksi ja avuksi nimenomaan arjen palveluissa ja asukkaiden kuulemisessa.

Oletettavaa on, että jo aiemin listoilta poistettuja kohtia voidaan vielä nostaa takaisin ja näistäkin tullaan äänestämään. Todennäköistä on, että palautuksena tullaan esittämään:

  • Pullin koulun lakkautus
  • Ikkalan koulun lakkautus

Jos koulujen lakkautuksia tullaan esittämään, en tue lakkautuksia. Itse tulen esittämään poistoa listalta:

  • asiakkuuspäälliköiden tehtävien lakkautus (kolme )
  • terveydenhoitajien vakanssien vähentäminen

Kaikki ennaltaehkäisevä työ on tärkeää ja säästää kalliimmasta, korjaavasta työstä. Terveydenhoitajien ennaltaehkäisevä työ on kiistattoman tärkeää, niin terveydenhoidossa kuin sosiaalisissakin ongelmissa, jopa ennenkuin niistä tulee ongelmia, heillä on keinoja ja näkemystä puuttua aikaisessa vaiheessa.

Asiakkuuspäälliköiden työ on tärkeää kehitystyötä, joka jäisi kokonaan tekemättä. He ovat olleet vastuussa asiakkaiden ja kuntalaisten kuulemisista, lapsivaikutusten arvioinneista, kyselyjen suorittamisesta ja ennen kaikkea niiden analysoimisesta. Aiemmin analysointi on saattanut jäädä puolitiehen, toisinaan kokonaan jopa tekemättä, eikä kyselyt ole johtaneet toimenpiteisiin, tähän asiakkuuspäälliköt ovat tuoneet muutosta. Kaupungin toimet eivät kehity, asiakastyytyväisyys ei kehity ilman asiakkuuspäälliköitä.

Otetaan vielä esimerkki:

Asiakkuuspäällikkö kuljettaa Roidu-tyytyväisyyskyselylaitteita (36 kpl) eri toimipisteisiin. Ne ovat tietyn ajan toimipisteessä, jonka jälkeen tulokset otetaan ulos ja analysoidaan. Laitteeseen on mahdollista jättää myös avoin palaute. Eräässä tapauksessa avoimia palautteita oli runsaasti, mutta niiden luonne sai

-> asiakkuuspäällikön ottamaan yhteyttä toimipisteeseen ja

->pääsi kiinni ongelmakohtaan, jota ei osattu odottaa,

->perusti työryhmän ratkaisemaan ongelmaa,

-> sai alan asiantuntijan mukaan veloituksetta

-> tämä työ alkaisi syksyllä.

Tämä työ olisi ensiarvoisen tärkeä toimipisteessä, työsuojelullisesti sekä toimipisteessä päivittäin asioivien vuoksi. Kaikki tämä on meille näkymätöntä työtä ja usein se näkymätön työ on sitä, jota tarvitsemme kipeimmin kehittyäksemme ja palvelun parantamiseksi. Tämä esimerkki on myös hyvin tärkeää ennaltaehkäisyä. Asiakkuuspäälliköiden työ on ilmeisesti jäänyt luottamushenkilöille vieraaksi, sitä ei ehkä ole tuotu sen tarvitsemalla huomiolla esille eikä työn tärkeyttä ole kerrottu. Tämän vuoksi ei ehkä tunneta sen seurauksia tai tunnisteta sen tarvetta, vaikkakin kehitystyön tarve tunnistettaisiinkin. Asiakkuuspäällikön tehtävään on myös kuulunut lapsiystävällinen kuntatyö ja lapsiasiahenkilökoordinointi.

Talouden tasapainottaminen etenee

Viikonloppu on mennyt valtuuston talouden tasapainottamisseminaarissa. Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien käsittelyt, valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja 15.5 vielä valtuuston käsittely.

Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä. Ainakin ne samat vanhat keinot. Jospa nyt tämän tasapainottamisen jälkeen voisi oikeasti alkaa kehittämään, tehostamaan, resurssien suuntaaminen oikeaan paikkaan ja tuotteistamaan, siitä säästö oikeasti syntyy, ei jatkuvilla leikkauksilla ja näennäisillä säästöillä.

Tasapainottamislistoilla on huonoja vaihtoehtoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja. Toisaalta listalla on myös paljon sellaisia vaihtoehtoja, joita ei voi kuin ihmetellä miksi ne on edes tuotu lautakunta- ja valtuustokäsittelyihin, asioita, jotka liittyvät työn tehostamiseen ja organisoinnin parantamiseen, joiden ei luulisi valtuustotason päätöksiä tarvitsevan.

Kävimme ryhmässämme listoja läpi löytääksemme yhteisiä linjoja, joistakin olimme samaa mieltä, useasta emme.

Lohjalla talouden sopeutustarve on noin 10 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä.

Listalla on ollut esimerkiksi

  • Karjalohjan ja Sammatin terveysasemien lakkautukset, mutta tällä hetkellä ko terveysasemat toimivat Mehiläisen ostopalveluna, sopimuksen optiovuosi otettanee käyttöön, sopimus päättyy vuonna 2021, jolloin päätös on edessä.
  • Oinolan hammashoitolan lakkautus, mutta hoitola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla, välittömästi yli 400 lasta perheineen, alueen iäkkäitä ja uskon, että puolustajia on enemmänkin kuin vain minä ja meidän valtuustoryhmämme.
  • työn tehostamista
  • vuokratilojen karsimista (toisaalta samalla väistötiloja joudutaan vuokraamaan)
  • toimitilojen yhdistämisiä
  • Nummenkylän, Pullin, Ikkalan koulujen lakkautukset (itse en ole valmis lakkauttamaan kouluja, toisaalta en myös ole valmis leikkaamaan tuntikehystä yhtään enempää, edes tätä nykyistä leikkausta en olisi halunnut.)
  • Koisjärven päiväkoti (tätä edelleen ihmettelen, sillä lautakunta muutama kuukausi sitten päätti, ettei päiväkodin lakkautuksesta voi päättää ennen kuin Saukkolan ja Nummen alueen päiväkotitilanne selviää muutaman vuoden päästä)

Listoilla oli useita asioita, joita lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli jo käsitellyt tämän kauden aikana ja tehnyt päätöksiä lakkautuksia vastaan, silti niitä oli jälleen nostettu käsittelyyn. En siis ole hirveän innostunut listastamme, mutta toivon, että lista paranee hallituksen käsittelyssä ja valtuustoon se tulisi parempana.

Kaupunginhallitus siis käsittelee maanantaina listoja, heillä on muutenkin kamalan pitkä lista, tulevat istumaan todella, todella kauan, jotta saavat tehtyä esityksensä valtuustolle 15.5. kokoukseen. Valtuusto voi varmasti varautua siihen, että äänestyksiä tulee säästöistä ja kokouksessa tullaankin sitten istumaan ja kauan.

Luottamushenkilönä koen nämä säästölistat ja talouden tasapainottamisen ikävimpänä asiana, senkin vuoksi olen käyttänyt, kuten moni muukin, valmistautumiseen, asiakirjojen tutkimiseen, keskusteluihin, kuntalaisten kanssa puhumisiin, viestien vaihtoon, kokouksiin, tunteja laskematta, päiviä, viikonloppuja, viikkoja, öitä. Luottamustehtävä tämä on, jo otan tämän hyvin vakavasti ja haluan tehdä tämän mahdollisimman hyvin ja kunnolla valmistautuneena, yritän ajatella mahdollisimman monelta eri näkökulmalta asioita.

Säästölistoilla on myös luottamushenkilöiden palkkiot, ja yleensäkin luottamushenkilöorganisaatio ja järjestelmä. Toisin kuin moni luulee, luottamushenkilöt eivät ole kuukausipalkalla, saamme kokouspalkkion, joka käsittää siis ainoastaan sen kokouksessa istumisen, ei valmistautumisia, ei päätöksessä olevaan paikkaan tutustumista, yhteydenottoja tai mitään muutakaan. Tästä palkkiosta menee myös verot ja muut kulut, eikä usein kokouksista jää edes sitä hyvää mieltä. Moni luottamushenkilö on valmis tinkimään palkkiostaan, se on hienoa heille. Itse en ole.

En laske tunteja, joita käytän tähän minulle tärkeään kunniatehtävään, mutta se, jos luopuisin palkkiostani tai puolittaisin sen, olisi osoitus itselleni siitä, että tekemäni työ ei nauti arvostusta. Olen ennen valtuustotyötä ja luottamustyötä tehnyt lukuisia vuosia alueen ja kaupungin vuoksi vapaaehtoistyötä. Koen, että luottamushenkilöt ovat ansainneet edes sen pienen korvauksen, jonka saavat. Tämä ei ole helppoa, ei kokoukseen mennä vain kävellen sisään, itse en ainakaan mene (eikä moni muukaan). Kuten jo aiemmin sanoin, ennen kokousta on valmisteltu tunteja, päiviä ja yhteydenottoja on lukuisia. Ja vaikka rakastan tätä hommaa, ei se aina ole ruusuilla tanssimista, tulee haukkuja, jopa uhkailuja.

Luottamushenkilöistä suurin osa on hyviä, ahkeria ihmisiä, jotka haluavat tehdä parhaansa ja pyrkivät katsomaan koko Lohjan etua ja haluavat kehittää Lohjaa, omaa kaupunkiaan. Toivoisin, että tänä talouden tiukkoina ja tänä vihan aikana muistettaisi se, että parasta yritetään.

Sisäilma-asioissa takapakkia ja pimeään keskiaikaan – jokainen päivä on liikaa

Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.

Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.

Itse kävin pitämässä ryhmässä sovitun ryhmäpuheenvuoron ja käytin vielä omankin puheenvuoron, sillä olen todella huolissani suunnasta, johon ollaan menossa taloudellisen tilanteen taakse piiloutuen.
https://www.youtube.com/watch?v=vX_iOZ69g8o&list=PL1Pg7lfxYVDKNAOPv7Pw9O55mCQ6CGRR3 Järnefeltin käsittely alkaa noin kohdasta 5.30.

Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.

Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.

Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.

Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.

Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)

Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen. Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.


Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki. 

Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa.  Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä. 


Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty.
Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille 
voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.

Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on.  ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .


Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa.
Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla
kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.

Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan.
Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.

Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.

Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta,  käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.  


olen huolissani  päätään nostavasta asenteesta
lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita,  tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä.
koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.


Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.

Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen, jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”

Lopulta päätös oli:

Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana
Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)

Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.

Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.

Lohjan Hyvinvointikertomuksesta – kyllä teidän siellä reuna-alueella tulisi miettiä



Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron valltuustokokouksessa hyvinvointikertomuksesta.

Hyvinvointikertomuksen esittelytekstissä todetaan, että Hyvinvointikertomus auttaa monin tavoin päättäjää, Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline.

Hyvinvointikertomuksessa kuitenkaan ei käy ilmi se, että
Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistettuja mm asuinalueensa perusteella.
Se kertoo, että olemme huolissamme lasten ja nuorten liikkumisen vähyydestä, silti teemme päätöksiä, joilla liikkuminen vähenee. Emme tue kaikkien alueiden lasten harrastamista, päätämme heille pitkistä koulu- ja päiväkotimatkoista. Ajoista, jotka ovat harrastamisesta ja yhdessäolosta pois.


Se kertoo, että olemme huolissamme kouluruuan väliinjättämisestä, silti teemme päätöksiä, jotka aiheuttavat syömättömyyttä
Se kertoo onnistuneemme siinä, että nuoret haluavat vaikuttaa ja että heille on toimielin sitä varten, silti emme tue kaikkien nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi myös reuna-alueiden nuorilla olisi halu vaikuttaa, mutta he eivät pääse vaikuttamaan, koska kulkemaan ei pääse. Miten se vaikuttaa heidän valintoihinsa tulevaisuudessa? Tuleeko heistä enää vaikuttajia? Kiinnostaako se enää?

Se kertoo huolestamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.
Se ei kerro, että huolenaiheenamme tulisi olla myös eriarvoistuminen ja eriarvoistaminen.
Hyvinvointikertomuksessa ei käy sekään ilmi, että nykyään nuoria lähtee enemmän muualle opiskelemaan ja heitä palaa vähemmän.

Hyvinvointikertomuksen lukeminen herättää yhtä ristiriitaisia tunteita kuin sen valmistelun seuraaminen.

Nyt kun meillä on näitä rinnakkaisia toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä ja lausuvat samasta asiasta, niin ihan selvyyden vuoksi, missä vaiheessa se päätös tehdään, esimerkiksi tekstimuutosten suhteen.  Onko se niin, että muut toimielimet vain lausuu ja hallitus tai valtuusto sitten päättää ja sen jälkeen tulee se muutos tekstiin.

Tämä voi tuntua joistakin pieneltä asialta, mutta tämä on hyvä esimerkki meidän hallinnostamme, miten se toimii tai on toimimatta.
Hyvinvointikertomusta on käsitelty sote-lautakunnassa, palvelutuotantolautakunnassa, vetovoimalautakunnassa ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, siellä kahdesti. Lautakunnat lanupea lukuunottamatta hyväksyivät hyvinvointikertomuksen. Kaikkien muiden toimielinten kuin lanupen käsittely on kuvattu esittelytekstissä. Lanupe oli ainoa, joka vaati muutosta. Esityksestäni Lanupe yksimielisesti oli hyvinvointikertomuksen tekstin muuttamisen kannalla. Hallitus käsitteli hyvinvointikertomusta kahteen otteeseen, sillä lanupen vaatimaa lisäystä ei oltu tehty. Nyt se on lisätty tekstiin, mutta se puuttuu huomiolaatikosta, josta se olisi helpommin löydettävissä ja palvelisi lapsiystävällisenä kohderyhmäänsä. Nyt  huomiolaatikossa on huomioitu kaksi toimijaa.
Se pieni lisäys, jota vaadittiin ja jonka toivoisi olevan huomiolaatikossa, kahden muun toimijan lisäksi on:
”teatteri Aploodi, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssiopisto Vinha, musiikkikoulut Jamkids ja Demo sekä käsityökoulu Helmi.”
Lohjalla on laaja taiteen perusopetusverkosto, eikä sitä tuoda esiin.

Asian vierestä, jos asioita hoidettaisi helpomman kautta ja tehtäisi oikein, olisi se huomattava säästö kaikille lohjalaisille.

Kiitos tästäkin valmistelusta.

Toin puheenvuorossani esiin kysymyksen päättämisestä, kuka lausuu ja kuka päättää, sillä vaikka lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli esittänyt muutoksia tekstiin, ei niitä tehty ennenkuin hallitus oli kahteen kertaan käsitellyt asiaa lautakunnan jälkeen ja Keskustan Eeva Salmenpohjan niitä esittäessä. Sen jälkeen vasta muutokset tehtiin tekstiin.

Valtuustokokouksessa valtuuston puheenjohtaja totesi puheenvuoroni jälkeen, että kannattaa lukea hallintosääntö, että jos on epäselvyyksiä päättämisistä. Kysehän ei ollut siitä. Olen lukenut hallintosäännön, luen sitä usein. Kyse oli viranhaltijoiden toteuttamisesta. Ehkä olisi enemmän pitänyt korostaa sitä, että olisi paremmin ymmärretty.

Lisäksi Vasemmistoliiton valtuutettu moitti minua negatiivisuudesta ja ihmetteli valittamista reuna-alueelta. ”Pitäisi vähän miettiä siellä reuna-alueilla, iso Lohja tuli ja korjasi nädän liikuntasalin ja Niilonpirtin. Olette te saaneet.”

Kysehän ei ollut vain Nummesta, vaan kaikista reunoista, Pusulasta, Nummesta, Sammatista, Karjalohjasta, Virkkalasta. Ja kyse oli lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Nummella olimme hyvin tietoisia koulumme liikuntasalin ja Niilonpirtin kunnosta ja ne oli tuotu heti ilmi Nummi-Pusulan liityttyä Lohjaan, ei siis ollut mikään yllätys, kuten lohjalaisille oli omien koulujensa ja palvelutalonsa kunto. Vaikka osasta niistäkin oikeasti tiedettiin.





Aloite korjattujen koulujen tilan seurannasta

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.

Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017

Sisäilmakorjaustenonnistumisen varmentaminen

(https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)