Viikonloppu on mennyt valtuuston talouden tasapainottamisseminaarissa. Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien käsittelyt, valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja 15.5 vielä valtuuston käsittely.
Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä. Ainakin ne samat vanhat keinot. Jospa nyt tämän tasapainottamisen jälkeen voisi oikeasti alkaa kehittämään, tehostamaan, resurssien suuntaaminen oikeaan paikkaan ja tuotteistamaan, siitä säästö oikeasti syntyy, ei jatkuvilla leikkauksilla ja näennäisillä säästöillä.
Tasapainottamislistoilla on huonoja vaihtoehtoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja. Toisaalta listalla on myös paljon sellaisia vaihtoehtoja, joita ei voi kuin ihmetellä miksi ne on edes tuotu lautakunta- ja valtuustokäsittelyihin, asioita, jotka liittyvät työn tehostamiseen ja organisoinnin parantamiseen, joiden ei luulisi valtuustotason päätöksiä tarvitsevan.
Kävimme ryhmässämme listoja läpi löytääksemme yhteisiä linjoja, joistakin olimme samaa mieltä, useasta emme.
Lohjalla talouden sopeutustarve on noin 10 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä.
Listalla on ollut esimerkiksi
Karjalohjan ja Sammatin terveysasemien lakkautukset, mutta tällä hetkellä ko terveysasemat toimivat Mehiläisen ostopalveluna, sopimuksen optiovuosi otettanee käyttöön, sopimus päättyy vuonna 2021, jolloin päätös on edessä.
Oinolan hammashoitolan lakkautus, mutta hoitola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla, välittömästi yli 400 lasta perheineen, alueen iäkkäitä ja uskon, että puolustajia on enemmänkin kuin vain minä ja meidän valtuustoryhmämme.
työn tehostamista
vuokratilojen karsimista (toisaalta samalla väistötiloja joudutaan vuokraamaan)
toimitilojen yhdistämisiä
Nummenkylän, Pullin, Ikkalan koulujen lakkautukset (itse en ole valmis lakkauttamaan kouluja, toisaalta en myös ole valmis leikkaamaan tuntikehystä yhtään enempää, edes tätä nykyistä leikkausta en olisi halunnut.)
Koisjärven päiväkoti (tätä edelleen ihmettelen, sillä lautakunta muutama kuukausi sitten päätti, ettei päiväkodin lakkautuksesta voi päättää ennen kuin Saukkolan ja Nummen alueen päiväkotitilanne selviää muutaman vuoden päästä)
Listoilla oli useita asioita, joita lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli jo käsitellyt tämän kauden aikana ja tehnyt päätöksiä lakkautuksia vastaan, silti niitä oli jälleen nostettu käsittelyyn. En siis ole hirveän innostunut listastamme, mutta toivon, että lista paranee hallituksen käsittelyssä ja valtuustoon se tulisi parempana.
Kaupunginhallitus siis käsittelee maanantaina listoja, heillä on muutenkin kamalan pitkä lista, tulevat istumaan todella, todella kauan, jotta saavat tehtyä esityksensä valtuustolle 15.5. kokoukseen. Valtuusto voi varmasti varautua siihen, että äänestyksiä tulee säästöistä ja kokouksessa tullaankin sitten istumaan ja kauan.
Luottamushenkilönä koen nämä säästölistat ja talouden tasapainottamisen ikävimpänä asiana, senkin vuoksi olen käyttänyt, kuten moni muukin, valmistautumiseen, asiakirjojen tutkimiseen, keskusteluihin, kuntalaisten kanssa puhumisiin, viestien vaihtoon, kokouksiin, tunteja laskematta, päiviä, viikonloppuja, viikkoja, öitä. Luottamustehtävä tämä on, jo otan tämän hyvin vakavasti ja haluan tehdä tämän mahdollisimman hyvin ja kunnolla valmistautuneena, yritän ajatella mahdollisimman monelta eri näkökulmalta asioita.
Säästölistoilla on myös luottamushenkilöiden palkkiot, ja yleensäkin luottamushenkilöorganisaatio ja järjestelmä. Toisin kuin moni luulee, luottamushenkilöt eivät ole kuukausipalkalla, saamme kokouspalkkion, joka käsittää siis ainoastaan sen kokouksessa istumisen, ei valmistautumisia, ei päätöksessä olevaan paikkaan tutustumista, yhteydenottoja tai mitään muutakaan. Tästä palkkiosta menee myös verot ja muut kulut, eikä usein kokouksista jää edes sitä hyvää mieltä. Moni luottamushenkilö on valmis tinkimään palkkiostaan, se on hienoa heille. Itse en ole.
En laske tunteja, joita käytän tähän minulle tärkeään kunniatehtävään, mutta se, jos luopuisin palkkiostani tai puolittaisin sen, olisi osoitus itselleni siitä, että tekemäni työ ei nauti arvostusta. Olen ennen valtuustotyötä ja luottamustyötä tehnyt lukuisia vuosia alueen ja kaupungin vuoksi vapaaehtoistyötä. Koen, että luottamushenkilöt ovat ansainneet edes sen pienen korvauksen, jonka saavat. Tämä ei ole helppoa, ei kokoukseen mennä vain kävellen sisään, itse en ainakaan mene (eikä moni muukaan). Kuten jo aiemmin sanoin, ennen kokousta on valmisteltu tunteja, päiviä ja yhteydenottoja on lukuisia. Ja vaikka rakastan tätä hommaa, ei se aina ole ruusuilla tanssimista, tulee haukkuja, jopa uhkailuja.
Luottamushenkilöistä suurin osa on hyviä, ahkeria ihmisiä, jotka haluavat tehdä parhaansa ja pyrkivät katsomaan koko Lohjan etua ja haluavat kehittää Lohjaa, omaa kaupunkiaan. Toivoisin, että tänä talouden tiukkoina ja tänä vihan aikana muistettaisi se, että parasta yritetään.
Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.
Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.
Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.
Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.
Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein
kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon
sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan
peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.
Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.
Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)
Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He
jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun
sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli
päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa
päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen.
Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme
sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille
terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.
Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki.
Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa. Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä.
Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty. Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.
Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on. ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .
Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa. Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.
Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan. Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.
Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.
Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta, käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.
olen huolissani päätään nostavasta asenteesta lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita, tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä. koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.
Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.
Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin
siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen,
jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen
hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt
ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy
kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä
viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme
tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen
eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta
voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi
on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan
vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin
säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on
oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä
oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”
Lopulta päätös oli:
Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:
1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.
2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.
3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.
4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.
5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.
6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.
7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)
Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.
Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.
Hyvinvointikertomuksen esittelytekstissä todetaan, että Hyvinvointikertomus auttaa monin tavoin päättäjää, Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline.
Hyvinvointikertomuksessa kuitenkaan ei käy ilmi se, että Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistettuja mm asuinalueensa perusteella. Se kertoo, että olemme huolissamme lasten ja nuorten liikkumisen vähyydestä, silti teemme päätöksiä, joilla liikkuminen vähenee. Emme tue kaikkien alueiden lasten harrastamista, päätämme heille pitkistä koulu- ja päiväkotimatkoista. Ajoista, jotka ovat harrastamisesta ja yhdessäolosta pois.
Se kertoo, että olemme huolissamme kouluruuan väliinjättämisestä, silti teemme päätöksiä, jotka aiheuttavat syömättömyyttä Se kertoo onnistuneemme siinä, että nuoret haluavat vaikuttaa ja että heille on toimielin sitä varten, silti emme tue kaikkien nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi myös reuna-alueiden nuorilla olisi halu vaikuttaa, mutta he eivät pääse vaikuttamaan, koska kulkemaan ei pääse. Miten se vaikuttaa heidän valintoihinsa tulevaisuudessa? Tuleeko heistä enää vaikuttajia? Kiinnostaako se enää?
Se kertoo huolestamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa. Se ei kerro, että huolenaiheenamme tulisi olla myös eriarvoistuminen ja eriarvoistaminen. Hyvinvointikertomuksessa ei käy sekään ilmi, että nykyään nuoria lähtee enemmän muualle opiskelemaan ja heitä palaa vähemmän.
Hyvinvointikertomuksen lukeminen herättää yhtä ristiriitaisia tunteita kuin sen valmistelun seuraaminen.
Nyt kun meillä on näitä rinnakkaisia toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä ja lausuvat samasta asiasta, niin ihan selvyyden vuoksi, missä vaiheessa se päätös tehdään, esimerkiksi tekstimuutosten suhteen. Onko se niin, että muut toimielimet vain lausuu ja hallitus tai valtuusto sitten päättää ja sen jälkeen tulee se muutos tekstiin.
Tämä voi tuntua joistakin pieneltä asialta, mutta tämä on hyvä esimerkki meidän hallinnostamme, miten se toimii tai on toimimatta. Hyvinvointikertomusta on käsitelty sote-lautakunnassa, palvelutuotantolautakunnassa, vetovoimalautakunnassa ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, siellä kahdesti. Lautakunnat lanupea lukuunottamatta hyväksyivät hyvinvointikertomuksen. Kaikkien muiden toimielinten kuin lanupen käsittely on kuvattu esittelytekstissä. Lanupe oli ainoa, joka vaati muutosta. Esityksestäni Lanupe yksimielisesti oli hyvinvointikertomuksen tekstin muuttamisen kannalla. Hallitus käsitteli hyvinvointikertomusta kahteen otteeseen, sillä lanupen vaatimaa lisäystä ei oltu tehty. Nyt se on lisätty tekstiin, mutta se puuttuu huomiolaatikosta, josta se olisi helpommin löydettävissä ja palvelisi lapsiystävällisenä kohderyhmäänsä. Nyt huomiolaatikossa on huomioitu kaksi toimijaa. Se pieni lisäys, jota vaadittiin ja jonka toivoisi olevan huomiolaatikossa, kahden muun toimijan lisäksi on: ”teatteri Aploodi, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssiopisto Vinha, musiikkikoulut Jamkids ja Demo sekä käsityökoulu Helmi.” Lohjalla on laaja taiteen perusopetusverkosto, eikä sitä tuoda esiin.
Asian vierestä, jos asioita hoidettaisi helpomman kautta ja tehtäisi oikein, olisi se huomattava säästö kaikille lohjalaisille.
Kiitos tästäkin valmistelusta.
Toin puheenvuorossani esiin kysymyksen päättämisestä, kuka lausuu ja kuka päättää, sillä vaikka lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli esittänyt muutoksia tekstiin, ei niitä tehty ennenkuin hallitus oli kahteen kertaan käsitellyt asiaa lautakunnan jälkeen ja Keskustan Eeva Salmenpohjan niitä esittäessä. Sen jälkeen vasta muutokset tehtiin tekstiin.
Valtuustokokouksessa valtuuston puheenjohtaja totesi puheenvuoroni jälkeen, että kannattaa lukea hallintosääntö, että jos on epäselvyyksiä päättämisistä. Kysehän ei ollut siitä. Olen lukenut hallintosäännön, luen sitä usein. Kyse oli viranhaltijoiden toteuttamisesta. Ehkä olisi enemmän pitänyt korostaa sitä, että olisi paremmin ymmärretty.
Lisäksi Vasemmistoliiton valtuutettu moitti minua negatiivisuudesta ja ihmetteli valittamista reuna-alueelta. ”Pitäisi vähän miettiä siellä reuna-alueilla, iso Lohja tuli ja korjasi nädän liikuntasalin ja Niilonpirtin. Olette te saaneet.”
Kysehän ei ollut vain Nummesta, vaan kaikista reunoista, Pusulasta, Nummesta, Sammatista, Karjalohjasta, Virkkalasta. Ja kyse oli lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Nummella olimme hyvin tietoisia koulumme liikuntasalin ja Niilonpirtin kunnosta ja ne oli tuotu heti ilmi Nummi-Pusulan liityttyä Lohjaan, ei siis ollut mikään yllätys, kuten lohjalaisille oli omien koulujensa ja palvelutalonsa kunto. Vaikka osasta niistäkin oikeasti tiedettiin.
Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.
Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä
Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.
Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.
Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.
Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.
Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.
Lotta Paakkunainen, 13.2.2019
ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017
Taitaa olla aika tehdä yhteenvetoa ensimmäisestä vajaasta kahdesta vuodesta valtuustoryhmässä. Olen ollut tähän asti valtuustoryhmäni ensimmäinen varavaltuutettu ja näin ollen olen ollut mukana monessa valtuustokokouksessa varsinaisen sijalla.
Valtuustoryhmässä työskentely on ollut antoisaa. Toimin ryhmän sihteerinä ja käymme vilkasta, joskus kiivastakin keskustelua monesta asiasta. Muottiin mua ei ole saatu. Tosin sitä ei ole edes yritetty. On vain todettu, että sä oot just hyvä tuollaisena.
Valtuustossa moni asia on ihmetyttänyt, kankeus ja saman toisto puheenvuoroista seuraavaan. Käytännöt ovat minulle uusia, mutta onneksi aina voi kysyä neuvoja ja vinkkejä.
Valtuustotyöskentely on ryhmätyötä, jokaisella on jostain alueelta osaamista, jota voi käyttää ja aina on joku, jolta voi kysyä. Tietoa jaetaan ja pyritään hyödyntämään parasta asiantuntemusta, joka on käytössä, jotta voisimme tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä parhailla mahdollisilla käytössä olevilla tiedoilla.
Välillä hämmentää kapulakieli, asioita kierrellään, joskus jopa päätöksiä piilotetaan liitteeseen. Todella tarkkana saa olla. Siltikin joitakin asioita jää huomaamatta ja jälkikäteen on todella ikävä kiistää tai yrittää muuttaa asiaa.
Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on ”avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä”. Tästä kävin yhdessä syksyn kokouksessa pitämässä puheenvuoroa. Siitä on lähes jokaisessa kokouksessa, jossa olen ollut mukana, puhuttu. Siis siitä, että päätösten pitää olla ymmärrettäviä.
Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.
Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa jakulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;
entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?
Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.
Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä. Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.
Olen käynyt myös jättämässä kaksi valtuustoaloitetta
lisäksi 13.2.2019 kokouksessa tein valtuustoaloitteen siitä, että niin
uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.
Kerron siitä tulevassa kirjoituksessani ja laitan sen vielä kokonaisuudessaan Aloitteitani-sivulle
Olen käynyt pitämässä ryhmäpuheenvuoroja ja puheenvuoroja, mm
Olen myös lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valitsi minut myös lapsiasiahenkilöksi yhdessä puheenjohtajamme Jani Mélingin kanssa.
Nämä luottamuspaikat tarkoittavat sitä, etten voinut enää jatkaa aluetoimikunnan puheenjohtajana enkä alueiden johtokunnan jäsenenä. Tosin johtokunnan jäsenenä jatkan valtuustoryhmän edustajana. Se jäsenyys eroaa sillä tavalla aiemmasta, että nyt minulla on vain puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Inkeri Kankaan jätettyä erohakemuksensa valtuustosta, on minut nimetty lain mukaisesti valtuuston jäseneksi. Inkeri jättää todella isot saappaat jälkeensä ja teen parhaani, ettei hänen tarvitse katua tai harmitella raskasta päätöstään.
Korjausten jälkeen kohteessa voidaan tehdä korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta voidaan seurata ja arvioida käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä.
Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa. Tarkoittaa siis sitä, että vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Takuu kaupungille on huimat kaksi vuotta.
Itse olen saanut yhteydenottoja oireiluista
peruskorjatun koulun vanhemmilta
uuden koulun vanhemmilta sekä
sisäilmakorjatun koulun vanhemmilta
tämän lisäksi koulusta, jossa pyritään välttämään väistöä.
Oireina on ollut pahoinvointia, päänsärkyjä, silmien kirvelyä, turvotusta ja punoitusta, näppylöitä, tukkoisuutta, yskää…
Ennen peruskorjauksen suunnittelun aloitusta toivoin kovaan ääneen ja usein, että huomioikaa nyt sisäilmakorjaus koululla, se kuitenkin on eri asia kuin peruskorjaus. Nyt yhteydenottojen ilmaannuttua epäilen, että ei ole taidettu huomioida sitä, että koulu oli SISÄILMAKOHDE.
Taas tuskailen itsekseni, että miksi ette kuuntele? Mitä pitää tehdä, että kuunnellaan?
Olen hyvin turhautunut tästä tilanteesta. Välillä tuntuu, että tilanteet muuttuvat ja parempaan suuntaan olisi menossa, mutta usein silloin alkaa tulemaan niitä yhteydenottoja oireiluista.
Olen valmistelemassa valtuustoaloitetta, jonka punainen lanka olisi jotakuinkin tällainen:
Valtuustoaloite
Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.
Lotta Paakkunainen 