valtuusto – Sivu 24 – Lotta Paakkunainen

Vielä talousarviosta ja lisämäärärahan myöntämistä ikääntyneiden palvelualueelle

Haluan vielä palata talousarvioon, ainakin mitä tulee hyvinvoinnin toimialaan.

Talousarviossa hyvinvoinnissa iso asia on tietysti se, että budjetti ylittyy henkilöstömenojen vuoksi, eikä tämä ole yllättävää eikä uutta. Niiden budjetointi pitäisi saada lähemmäs toteumaa. Näin on menty hyvin monta vuotta ja joulukuu räjäyttää potin, jälleen. On aika vaikea ymmärtää, miten tätä ei voida ennakoida. Ei edes kalenteriin katsomalla. Hurjimmat ylitykset tullevat yllättävistä pyhistä ja niiden palkoista.

Talousarvion tavoitteissa ja prosesseissa on hienoja lauseita ja tavoitteita. On aika hankalaa kehittää perusasioita tai huolehtia niistä perusasioista, kuten ”Hyvinvoiva henkilöstö”, ”asiakastyytyväisyyden kehittäminen asiakaspalautteiden perusteella” on hankalaa ilman tekijää, kun taloden tasapainottamisohjelman päätösten myötä työhyvinvoinnin kehittäjä on irtisanottu yt:issä.

Miksi henkilöstökulut kasvavat, vaikka asiakirjojen mukaan henkilöstö vähenee? Eikö vähentämisen tarkoitus ole kulujenkin pieneneminen?

Käsittelimme valtuustokokouksessa myös, itse asiassa heti talousarviopykälän jälkeen, lisämäärärahan myöntämistä Ikääntyneiden palvelualueelle. Ja koska talousarvio vuodelle 2020 perustuu tämän vuoden arviolle, ei toteumalle, olemme ensi vuonna samassa tilanteessa. Tuskin tässä ihmeitä tapahtuu ja laskimen ja kalenterin synkkaaminen alkaa toimimaan oikein.

Käytin puheenvuoron asiasta:

Lisämääräraha on tietysti pakko myöntää. Sehän on palkkoihin ja sijais- ja ylityökorvauksiin, ne on välttämätöntä maksaa. Hyvinvoinnissa huomattava asia on se, että budjetti ylittyy henkilöstämenojen vuoksi, eikä tämä ole koko toimialalla yllättävää eikä uutta. Niiden budjetointi pitäisi saada lähemmäs toteumaa. Näin on menty koko vuosi ja joulukuu räjäyttää potin, taas. Minun on vaikea ymmärtää, että tätä(kään) ei voi ennakoida. Ei edes kalenteriin katsomalla. Toivottavasti se vihdoin muuttuu. Suurempi ja tärkeämpi kysymys on rakenteellinen ongelma. Se, että kotihoidossa on niin huonokuntoisia ihmisiä, että he vaativat useita käyntikertoja päivän mittaan. Käynnit ovat lyhyitä, väki vaihtuu kaiken aikaa. Se ei ole mitään hoitoa, vaan minimikontrollia. Säilyttämistä.

Kunnan omat palveluasumispaikat ovat täynnä. Yksityisellä puolella on tilaa, mutta ovat todella kalliita paikkoja kunnalle.

Tällä hetkellä ikääntyneiden palvelut eivät toimi ennakoivasti, vaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Meidän pitäisi katsoa lähitulevaisuuteen ja miettiä sisällöllisiä ja määrällisiä parannuksia vanhusten hoitoon.

Keskustelin erään asukkaan kanssa ja hyvä punainen lanka keskusteluumme oli (jota olen käyttänyt myös puheenvuoroissani tämän jälkeen), että

Lähtökohtaisesti Lohjalla on paljon varoja kiinni jo rakennetussa kiinteistökannassa, josta tulisi pitää hyvää huolta ja optimoida niiden energian käyttöä (valaistus, ilmanvaihto, kunnossapito, lämmitys, jne….) Eli investoimalla olemassa olevaan kiinteistökantaan voidaan lyhyelläkin aikavälillä pienentää merkittävästi käyttökustannuksia. Sama ajatus pätee asukkaisiin eli investoimalla heihin ja heitä tukeviin palveluihin, niin käyttökustannukset laskevat samalla tavalla, kun ihmiset voivat paremmin -> terveydenhuollon kustannukset laskevat. Investoimalla myös varhaiskasvatukseen, kouluihin ja koulutukseen, niin pitkällä aikavälillä hyvinvointi lasten keskuudessa paranee ja täten myös sosiaalikustannukset.

Eli asukkaiden hyvinvoinnin kautta jokainen lohjalainen on kävelevä mainos valtakunnassa, joka edes auttaa Lohjan vetovoimaisuuden parantumisessa -> lisää asukkaita Lohjalle. Ja vaikka Lohjalla olisikin hyvät koulut ja lapset olisivat hyvin koulutettuja ja he nuorena aikuisena muuttaisivat pääkaupunkiseudulle, niin myöhemmin he suurella todennäkäisyydellä myös palaavat syntysijoilleen hyvinä veronmaksajina, koska ovat itse kokeneet Lohjan olevan laadukas, lapsiystävällinen ja asukasystävällinen paikka.

Vastaesitykseni kaatuivat valtuustossa

Valtuustokokouksessa 11.12.2019 käsiteltiin lukuisa määrä aloitteita, lisämäärärahan myöntämistä ikääntyneiden palvelualueelle ja talousarviota vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2022.

Lohjan kaupungin aloitteita koskevissa ohjeissa on omaksuttu käytäntö, että määrärahoja vaativat aloitteet käsitellään vuotuisen talousarviokäsittelyn yhteydessä lautakunnissa omana pykälänään ja yhdistelmä lautakuntakäsittelyistä tuodaan edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Oletuksena on, että aloitteet voidaan tällöin katsoa loppuun käsitellyiksi, oli kannanotto tarvittavaan määrärahaan myönteinen tai kielteinen. Tähän asti käytäntö on myös ollut se, että riittää, jos yksikin valtuutettu esittää aloitteen vireillä olevaksi. Ensi vuoteen tulee muutos ja se tarkoittaa sitä, että tällainen automaatio päättyy. Jos aloitetta esitetään edelleen vireillä olevaksi, pitää siihen saada kannatus ja siitä äänestetään.

Talousarviolla oli odotetusti pitkä käsittelyaika.

Minulla oli kaksi vastaesitystä:

Esitän muutosta kohtaan 7.5.5.: varhaiskasvatuksen palvelusetelin kattohintaa ei lasketa. (1)

Perusteluna se, että laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Kattohinnan lasku ei ole realistinen, se on myös ristiriidassa palvelusetelituotannon nostamisen 23%:iin kanssa. Arvonlaskeminen tulee kaatamaan pieniä perhepäivähoitoyrittäjiä ja asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan, jopa sen mukaan, missä asuvat.

Vastaesitykseni hävisi 43-8

Esitän myös, että talousarvion sivulta 38 poistetaan kokonaan lause: Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten (Lohjanseudun kuvataidekoulu, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, musiikkikoulu Demo/ Jamkids, Lasten ja nuorten teatteri Aploodi ja Taito Uusimaa/ käsityökoulu Helmi) avustusten määrä sopeutetaan taloudelliseen tilanteeseen. (2)

Perusteluna: Se ei ole talouden tasapainottamisohjelman mukainen.

Vastaesitykseni hävisi 32-19, tarkoittaen siis sitä, että ensi vuonna kaupunki voi vähentää avustusten määrää. Se taas tarkoittaa sitä, että lasten taiteiden perusopinnot voivat hankaloitua.

(1) Varhaiskasvatuksen palvelusetelin kohdalla kyse on tästä:

Valtuuston hyväksymässä tasapainotusohjelmassa on linjattu, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nostetaan enimmäishintoihin. Tämä tarkoittaa, että Lohjalla siirrytään 1.8.2020 kolmeen lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) määrittelemään hoitoaika- ja asiakasmaksuportaaseen. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Valtuuston asettama taloudellinen tasapainotustavoite palvelusetelien enimmäismäärän laskemiselle vuodelle 2020 on 96 000 euroa. Kyseinen summa on laskettu 1 995 000 eurosta, joka oli talousarviossa yksityiseen palveluseteliin varattu raha 2019. Vuodelle 2020 on varattu yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin rahaa 2 400 000 euroa. Jos palvelusetelin enimmäisarvoa lasketaan 1.8.2020 alkaen säästöä kertyy 50 000 euroa. Jäljelle jäävä säästötavoite katetaan siten että 1,5 perhepäivähoitajaa jätetään palkkaamatta loppuvuodeksi.

(2) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten …kohdassa on kyse siitä, että talouden tasapainottamisohjelmassa oli taiteen perusopetuksen avustukset vaihtoehtoisissa esityksissä, joita ei koskaan nostettu harkintaan. Hyväksytyssä talouden tasapainotusohjelmassa päätettiin siis, että lasten taiteiden perusopetuksen avustuksista ei säästetä, nyt päätettiin säästää niistä. Toisilla valtuutetuilla tuntui olevan käsitys, että ko laitokset ovat yksityisiä, yrityksiä. Eivät ole yrityksenkaltaisia toimijoita. Kaupungin talous pelastuu muutamalla tonnilla lasten harrastuksista.

Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

Valtuustokokouksessa 13.11.2019 – ryhmäpuheenvuoro Lyseon hankesuunnitelmasta

Valtuustokokouksessa 13.11.2019 käsiteltiin mm Musiikkiopiston määrärahamuutosta, Vuoden 2020 veroprosentteja sekä Lohjan Yhteislyseon lukion peruskorjauksen hankesuunnitelmaa.

Musiikkiopiston määrärahamuutos oli valtuuston pakko hyväksyä. Koen taiteiden opetuksen tärkeänä ja musiikkiopisto tekee hyvää työtä. Se on sääli, että kaupungilla luetaan ja ymmärretään sopimukset huonosti, se ei luonnollisestikaan ole musiikkiopiston syy. Kyseessä on siis jälleen joko väärinlaskettu tai väärinymmärretty: Musiikkiopiston myyntituottojen määräraha 160 000 euroa on ylimitoitettu 100 000 eurolla vuodelle 2019. Erotusta on mahdoton kattaa tulosalueen sisältä.

Hupsista, sattuuhan sitä. Näitä nyt sattuu vaan kokoajan näköjään joka toimialalla.

Veroprosenteista keskustellessa kukaan ei myöntänyt, että veroprosenttia tulisi nostaa. Puheita siitä kyllä oli, että jossain vaiheessa se on edessä, mutta kukaan ei halunnut nostaa prosentteja. Puheissa myös verrattiin Lohjaa Espooseen. Olen ennenkin todennut, että Espoo ja Lohja ei mitenkään ole verrannollisia, ei edes siksi, että sijaitaan lähekkäin. Valtuusto päätti siis,

1. vahvistaa varainhoitovuoden 2020 Lohjan kaupungin tuloveroprosentiksi 20.50; sekä

2. vahvistaa vuoden 2020 kiinteistöveroprosentit seuraavasti:
– yleinen kiinteistöveroprosentti 1,03 prosenttia;
– vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti
0,45 prosenttia;
– muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,05 prosenttia; ja
– rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,50 prosenttia.

Lohjan lyseon lukion hankesuunnitelmasta käytettiin monta puheenvuoroa, joissa käytiin läpi tätä puolentoista vuoden aikajanaa, edellisestä päätöksestä tähän päivään. Itse käytin sovitusti ryhmäpuheenvuoron ja pidin sen lyhyenä. Etukäteen arvelin, että aiemmissa puheenvuoroissa saatetaan muistuttaa siitä, että kaikki eivät halunneet korjausta, vaan uutta rakennusta (itse äänestin uudisrakentamisen puolesta), ja että sisäilmasta puhuttaisi. Päätin itse pidättäytyä tällaisista, pyrin usein puheenvuoroa suunnitellessa ennakoimaan, mitä muut sanovat, ettei tule liikaa toistoa ja jotta löytäisin ehkä uuden näkökulman. Alla puheenvuoroni kokouksessa (sen näkee muuten myös jälkilähetyksenä Lohjan kaupungin tube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/Lohjatube/videos

Ryhmäpuheenvuoro Lyseo:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, hyvät läsnäolijat ja väki ruudun takana

Arkkitehtitoimiston seloste oli vähintäänkin kiinnostavaa luettavaa. Mitä ilmeisimmin arkkitehdit olivat haltioissaan alkuperäisistä naulakoista ja muusta sellaisesta, arvostettiin lyseon alkuperää ja sen säästämistä.

Keskustan valtuustoryhmä taas keskitti huomionsa erinomaisiin suunnitteisiin ilmanvaihtoluokasta s2 (tosin olisi se voinut olla luokka s1:kin) sekä Satakunta-hankkeesta. S2 tarkoittaa siis sitä, että sisäilmaston laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritsevää hajua. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpötilat ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaisuolosuhteet.

On erittäin tervetullutta se, että kaupunki on palkannut rakennusteknisten töiden valvojan sekä lvis-valvojat, jotta paljon kaivattu ja puhuttu valvonta saadaan sujumaan, eikä työn laatu jää siitä kiinni.

Lyseo on niin kauan ollut ongelmissa ja niin usein sitä on korjattu, että nyt on onnistuttava. Nyt on oikeasti pakko.

Tutustumiskäynti purku-urakan edistymiseen oli erittäin valaiseva ja tarpeellinen. Tuolloin urakoitsijan edustaja kiitteli vuolaasti päätöstämme siitä, että työmaa seisoo vuoden. Tänä aikana tullaan tekemään tutkimuksia, voidaan perehtyä syvemmin tilanteeseen ja saadaan lisäanalyysejä. Tällaista signaalia me tarvitsemme enemmän ulospäin.

Prosessinomistajan lausunnossa lyseon hankesuunnitelmassa on vinha perä siinä, että meidän tulisi asettaa tavoitteeksemme Lyseon kohdalla sen, että Lyseo tulee olemaan Länsi-Uudenmaan halutuin lukio. Jo urakan aikainen markkinointi on yksi niistä keinoista. Meidän tulee hehkuttaa sitä, millä harkinnalla, tutkimuksilla, painotuksilla lyseota on nyt rakennettu. Meidän tulee hehkuttaa edelleen sitä, että meillä otetaan sisäilmaongelmat vakavasti ja että meillä on siihen ratkaisuja.

Näin tulevaisuuden yksityiskohtaan haluan myös tuoda esiin sen, että toivon, että ilmansuodattimet tulee olemaan filtech-laatua

Lastensuojelun vähättely on totta

Harkitsin tovin kirjoitustani, mutta koen asian olevan niin tärkeän, että päätin kirjoittaa tästä. Viime valtuustokokouksessa esitin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tulisi selvittää ( https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/), ja sen jälkeen aiheesta on puhetta riittänyt. Oikeastaan aiheesta ei ole puhuttu sen jälkeen kuin kerran (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan), mutta esityksestä ja ihmisistä enemmänkin.

Esityksestäni on väärinkäsityksiä, siitä keskustellaan eri äänensävyillä ja esitykseni järjellisyydestä eri äänensävyillä. Toki varmaan on ”mahdotonta tässä vaiheessa vuotta siirtää rahoja lastensuojelun kehittämiseen”, varsinkaan jos ei ole poliittista tahtoa siihen ja ”meidän lapsilla ja nuorilla on kaikki hyvin” ja ”Paakkunainen liioittelee”, unohtamatta sitä, että ”Paakkunainen on niin negatiivinen”. Realistisesti ajateltuna tässä vaiheessa vuotta kehittäminen loppuvuodeksi on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, mutta esitinkin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tarkistetaan. Lastensuojelu on ongelmissa – henkilökuntavajetta, asiakkaita liikaa työntekijää kohti, asiakassuunnitelmat viivästyvät, asiakasperheiden ongelmat kasaantuvat…

Ote esityksestäni: ”Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus”

Päätin kirjoittaa tämän kirjoitukseni myös siksi, että lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat, jos me emme tee pian jotain.

Hallitusohjelmassa säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että maksimi on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. https://yle.fi/uutiset/3-10823854 Lohjan tapauksessa tämä tarkoittaa 13 hengen lisäystä. Tätä ennakoiden Lohjalla on ensi vuoden talousarvioon esitetty YHDEN viran lisäämistä. Ensimmäinen askelhan on otettava, babysteps, vai miten se olikaan?

Lastensuojelu on tiimityötä. Systeemiseen malliin kuuluu asiantuntijan osallistuminen tiimiin. Tärkeänä osana asiantuntijatiimiä on mm psykologi lapsen kehityspsykologian ja vuorovaikutuksen ammattilaisena, perheterapeutti, joka on vuorovaikutukseen ja perhedynamiikkaan perehtynyt, tukihenkilöt, esimies, psykiatrian sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä.

Onko kaikilla lohjalaisilla lastensuojeluasiakasperheillä asiakassuunnitelma, entä päätös?

Jos ei ole, tämä on ongelma. Jos perheeseen on kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei ole päätöstä, perhe esimerkiksi ei voi valittaa. Eli siis: lain mukaan päätöksistä voi valittaa, mutta jos ei ole päätöstä, ei voi valittaa ja perheen oikeusturva on olematon.

Tosiaan toivon ja luonnollisesti uskon, että kaikille tarvitseville on ehditty tekemään päätös ja asiakassuunnitelma, vaikka lastensuojelun työtilanne on hurja, työt kasaantuvat, työntekijät kuormittuvat, asiakasmäärät ovat korkeita, säästää pitää, mutta työtkin pitää tehdä. Arvostan todella paljon lastensuojelun työntekijöitä, teette upeaa duunia, kovissa olosuhteissa.

Alla linkki mielipidekirjoitukseeni:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla

Esitin valtuustossa, että Lohjalla tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeet

Valtuustokokouksessa päätettiin hyväksyä lastensuojelun ostoissa syntyneiden säästöjen siirto – vaikka korjausta tulisi tehdä

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin mm Hyvinvointi-toimialan vuoden 2019 talousarvion muuttamista Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta.

Varsinaisessa päätöksessä todettiin tasapainotusohjelman ja varhaiseläkemenoperusteisten eläkemaksujen oikaisun muutos palvelualueeseen. Se, mikä ei lukenut päätöksessä, mutta oli tekstissä, oli se, mihin minä hain muutosta.

On hankalaa tehdä vastaesitystä kohtaan, jossa päätöstekstissä ei ole sitä, mihin haluaa muutoksen. Mikä on muututtava, ja jos ei päätöskohdassa puutu asiaan, on se sama kuin hyväksyisi asian ymmärtämättään tai ymmärtäen. Päätökset kuitenkin tulisi ymmärtää.

Kohta, joka minusta oli huomionarvoinen ja korkeinta päätäntävaltaa käyttävän elimen, eli valtuuston päätettävä, oli:

Määrärahan siirto toimialan sisällä
Hyvinvointi-toimialan tilinpäätösennuste näyttää siltä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle.

Luottamushenkilöiltä vaaditaan jatkuvasti tarkkaa seurantaa taloudesta. Se on toisinaan mahdotonta, sillä siirtoja tehdään jatkuvasti ja pian kukaan ei tiedä, mistä mikäkin euro on menossa.

Tämän lisäksi tämän päivän uutisointi oli hälyttävää. Viimeksi tänään on uutisoitu siitä, että Lohja on saanut moitteita lakisääteisten toimintojensa puutteista. Lastensuojelussa, josta on säästetty työtapoja tehostamalla, mikä on todella hienoa, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Koska ryhmä ei ollut täysin yksimielinen asiasta, en pitänyt ryhmäpuheenvuoroa, kukaan ei pitänyt, mutta pidin aivan oman puheenvuoron. Puheenvuoroni ja esitykseni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.

Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli kaksi miljoonaa.

Mutta pysyittekö perässä?

Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalvelu purki jonoja. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?

Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat, lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.

Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.

Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.

Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.

Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.

Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja, Suomen innovoivin kunta, Lapsiystävällinen kunta, on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.

Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus

Esitykseni, inhimillisyys ja järki hävisivät 43-8