Talousarvioesitys valtuustossa 16.12.2020

Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsittelimme talousarvioesitystä vuodelle 2021 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2023. Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron pykälästä:

Ryhmäpuheenvuoro talousarviopykälään

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Talousarvioon kuuluu myös tavoitteiden asettaminen ja hyvinvointitoimialan yhtenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen, yhtenä mittarina on ”poissaolojen määrä vähenee vuoteen 2020 verrattuna”. Kuinka tähän päästään, erityisesti lastensuojelussa? Meillä on jatkuva vaje henkilöstössä, pitkiä sairaslomia, säästetään virkojen uudelleentäyttämisessä, poltetaan työntekijät loppuun. Meidän upeat tekijät tekevät velvollisuudentunnosta lapsia kohtaan töitä aivan liikaa, mutta siltikään se ei riitä. Avohoidon puolella työskentely on työparityöskentelyä, mutta se ei toteudu, sillä ei ole sosiaaliohjaajia. Meillä on irtisanoutumisia, tilalle ei palkata henkilöstöä heti, vaan viiveellä – ensi vuoden alusta. Lastensuojelussa on ollut tarkoituksena ottaa käyttöön ns, systeeminen malli. Sen kehittämiseen on käytetty työtunteja ja rahaa, mutta resurssien puute estää käyttöönoton. Systeeminen malli parantaa työoloja, työhyvinvointia, mutta ennen kaikkea se parantaa lasten palveluja sekä talousarviota ajatellen, se säästää rahaa.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on säästänyt lapsilta ja nuorilta, mutta sekään ei riitä. Lautakunnalta on siirretty määrärahoja sotelautakunnalle. Lastensuojelun kuluihin, jos kehitys jatkuu tämänkaltaisena, on mahdollisesti tulossa ylitys, avilta vähintäänkin huomautus, ellei jopa uhkasakkoa, mutta muuttuuko mikään?

Lautakunnilta vaaditaan talousarvion toteutumisen seurantaa joka kuukausi ja mielellämme sen teemmekin. Tosin se on toisinaan lähes mahdotonta määrärahojen siirtelyn, joidenkin maksusuoritteiden unohtamisen ja muun sellaisten vuoksi. Kysyttäessä vastauksia saa, välillä todetaan niiden korjaantuvat ensi kuussa.

Palvelutuotannossa toimenpidelistoilla mietitään, josko kesäkaudella ja jouluajalla päivystäviä päiväkoteja neljän sijaan voisi olla kaksi, säästöjä pohtien. Vastaus tähän on, että yksinkertaisesti ei ole mahdollista keskittää kahteen, sillä Lohja on maantieteellisesti hyvin laaja kaupunki ja jos pyritään tasa-arvoisuuteen edes jossain määrin ja perheiden arjen mahdollisimman vähän hankaloittamiseen. Se ei siis ole mahdollista.

Henkilöstöpalveluja pohdittaessa

”Henkilöstöjohtamisen keskeinen ja taloudellista säästöä tuova tavoite on edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen” yksi keino, miten tähän päästään, on työolojen parantaminen. Niin lastensuojelussa kuin oppilashuollossa on paljon poissaoloja ja työoloissa on huomauttamista, juurikin siksi, että on henkilöstövajetta tai resurssoitu liian vähän. Tässäkin kohtaa lapsemme kärsivät kalleimman hinnan. Talousarviossa tämä näkyy kasvavina kuluina.

Tulevassa väheneviin lapsimääriinkään ei voi enää nojata niin vahvasti, luimme Länsi-Uusimaasta 11.12.2020, että lapsimäärät ovat nousussa ja vielä syntymättömiä koronavauvojen määrää odotetaan. Voimme siis odottaa paljon toivottuja kuluja lisää kouluruokailuihin ja koulukyyteihin. ja jos et ollut ihan mukana, niin otan ilolla nämä ns. kulut vastaan.

Talousarvioesityksessämme on myös maininta, että henkilöstöä kannustetaan tutustumaan lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen mm. työkierron avulla. Se on hienoa ja toivottavasti tuo rivi kattaa myös sen, että johdosta käydään tutustumassa toimialansa palvelujen toimintoihin ja työoloihin, ihan paikanpäällä. Näin ei aina ole tapahtunut. Tällä tavalla saisimme varmasti ajanmukaisempia ja oikeellisempia esityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, olemme kahden viimeisen vuoden aikana tehneet kaksi toimenpideohjelmaa ja niiden myötä on tullut ongelmia sen suhteen, että toimenpideohjelmia ja talousarviota ei saa täsmäytettyä, sen huomaa erityisesti koulujen laskelmissa.

Talousarvio on jälleen sitä, mitä on odotettukin. Kiitämme työstänne ja toivomme kehitystä siihenkin.

Talousarvioesityksestä äänestettiin kahdeksasta kohdasta. Eniten keskustelua herätti koulujen määräraha. Toisaalta määrärahoihin vaikuttavia ei tehty yhtään. Jälkikäteen itseä jäi todella paljon kummastuttamaan äänestystapamme, eikä sille voi enää mitään, sillä valtuustossa hyväksyimme puheenjohtajan esityksen äänestystavasta. Harmittaa, etten ymmärtänyt kyseenalaistaa sitä heti, toisaalta ei ymmärtänyt 50 muutakaan.

Kyseinen äänestys, jota jäin harmittelemaan ja mielestäni näitä ei olisi saanut laittaa vastakkain, oli Hannele Maittilan esitys (ML) vastaan Leena Saaren (sd) esitys.

Maittilan esitys oli: Vastaehdotus talousarvion kohtaan 7.5.3 Talousarvion perustelut,rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen2021 Pullin koulun ja Nummenkylän koulun osalta määrärahat palautetaan v.2021 talousarvioon yhteensä 181.700 euroa.

Saaren esitys oli: lisäys tekstiin ennen Pullin ja Nummenkylän koulujen oppilaiden siirtoa selvitetään vastaanottavan koulun sisäilmatilanne ja varmistetaan terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Nämä kaksi eivät mielestäni olisi saaneet olla vastakkain. Yleensä puheenjohtaja on kysynyt voiko valtuusto olla yksimielinen tekstilisäyksestä (tässä varmasti olisi voinut olla, vaikkakin tämä teksti on toisaalta turha, sillä kasvatus- ja opetuslautakunta on linjannut vastaavasti jo vuonna 2015 sekä valtuusto vahvistanut), mutta tässä kokouksessa nämä esitykset menivät vastakkain. Ja valtuusto, minä mukaanlukien, hyväksyimme puheenjohtajan äänestysesityksen. Harmittavaa. Tässä ei auta nyt muu kuin valmistautuminen edessä oleviin käsittelyihin ja paremman yhteistyön kehittäminen ryhmien välillä, jotta saamme kuntalaisille, erityisesti lapsille, parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Voit katsoa puheenvuoroni nyt myös videona, youtube-kanavaltani: https://youtu.be/Q0Sujn4QHik

Tutustuminen Myllärin lastensuojelun erityisyksikköön

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kutsuttiin tutustumaan uuteen Lohjalle sijoittuvaan lastensuojeluyksikköön. Myllärin lastensuojelulaitos on seitsenpaikkainen Avosylin Asumispalvelut Oy:n ylläpitämä lastensuojelun erityisyksikkö, jonka toiminta on tarkoitettu huostaanotetuille tai avohuollon sijoituksessa oleville 7 – 12 vuotiaille lapsille. Myllärissä hoidetaan psyykkisesti vaativasti oireilevia lapsia, jotka eivät ole sairaalahoidon tarpeessa.

Myllärin sijainti on ihanteellinen, luonnonpuiston sylissä, rauhallisella paikalla, mutta lähellä palveluja. Itse talo on ihana, viihtyisä ja vaikka kotia siitä ei saa, on se silti kodinomainen ja sisään astuessa aistii lämpimän sydämen. Henkilökunnalla on laaja kokemus lastensuojelutyöstä, niin vastaanotosta kuin pitkäaikaisestakin hoidosta ja tiimit heillä on laajakatseiset. Heitä koulutetaan säännöllisesti.

On tärkeää, että lautakunnan ja valtuuston jäsenet kutsutaan tutustumaan palveluihin, joista teemme päätöksiä ja palveluntuottajiin. Tutustumiskäynnillä on helppo esittää kysymyksiä ja mieleen saattaa tulla erilaisia kysymyksiä kuin kokouksessa pöydän äärellä, sillä käynnillä on saattanut tulla uusia näkökulmia tai käynti on saattanut olla vastaus kysymyksiin.

Itse olin tyytyväinen käyntiini ja luotan, että lapset, jotka pääsevät Mylläriin, saavat tarvitsemaansa aikuisen läsnäoloa, tukea ja hoitoa ja heidän perheensä tarvitsemaansa tukea.

Pienenä ihanana huomiona: Ovat jopa varaston täyttäneet pulkilla ja muilla talvileikkivälineillä, sillä luntahan on pian tulossa!

Käy lukemassa lisää Mylläristä ja palveluntuottajasta:

https://avosylin.fi/avosylin-asumispalvelut-oy/

Valtuustossa puhetta kiintiöpakolaisista ja koulukriteeristöstä (11.11.2020)

Olin eilen pitkästä aikaa valtuuston kokouksessa. Olin tutustunut materiaaleihin viikon ajan ja seurannut sähköpostikeskusteluja, vastannut yhteydenottoihin ja kysynyt itse. Kokouksen aikana tuli tunne, että voin sanoa neljän kuukauden tauon tekevän ihmiselle jotain.

Olen useaan kertaan aiemmin kyseenalaistanut materiaalien sisältöjä, lähinnä niiden vajavuutta, laskelmien vaikeaselkoisuutta ja toisinaan virheellisiä laskelmia, puuttuvia materiaaleja ja myös peräänkuuluttanut johdonmukaisuutta. Olen vaatinut kuulemisia ja tarkkuutta. Tässä kokouksessamme käsittelimme Lohjan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Valtuustoryhmämme jäsen Hilkka Hyrkkö oli kirjoittanut erinomaisen mielipidekirjoituksen, jonka me muutkin ryhmän jäsenet halusimme allekirjoittaa. Olin valmistautunut myös lukemaan valtuustokokouksessa sen ryhmäpuheenvuoronamme. Valtuustossa esitettiin kuitenkin asian uudelleenvalmisteluun lähettämistä. Kaupunginhallitus oli aiemmin jo kokoomuksen esityksestä päättänyt esittää valtuustolle, että kiintiöpakolaisia ei enää vastaanotettaisi Lohjalla. Perusteina mm. raha ja se, että kunnat kilpailevat kiintiöpakolaisista, ”kyllä niille ottajia on”. Lohja on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 2015, ELYn sopimuksen mukaan saanut korvauksia, osa kuluista korvataan täysmääräisesti. Rahaa suurempi kysymys mielestäni on eettisyys ja inhimillisyys. Joten tällä kertaa sen sijaan, että olisin huudellut kunnollisia laskelmia, peräänkuulutin meiltä eettisyyttä ja inhimillisyyttä. Kannatin Birgit Aittakummun vastaesitystä, että käsittelyä jatkettaisi ja kiintiöpakolaisia otettaisi vastaan myös seuraavina vuosina. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista ja Lohja olisi vastaanottamassa noin 30 henkeä/vuosi. Aittakummun vastaesitys hävisi 42-9. Eli asia menee uudelleenvalmisteluun ja tulee käsiteltäväksi myös ensi kuussa. Olen itse evakkomatkalla syntyneen lapsen lapsi. Lapsen, joka lähetettiin Ruotsiin sodalta turvaan. Meidän tulee olla inhimillisiä, auttaa perheitä hädässä, saada lapsille turvaa sodan jaloista. Tunnen juureni ja tunnen vastuuni.

Kokouksessa yksi käsiteltävä aihe oli valtuuston koko ensi kaudella. Kokoomus esitti valtuuston koon pienentämistä kuntalain §16 mukaiseen vähimmäismäärään (43). Aiheesta käytettiin usea puheenvuoro. Kokoomus ihmetteli sitä, että ei omista eduista haluta tinkiä, että itseltä ei olla valmiita leikkaamaan. Tämähän toisaalta ei pidä paikkaansa. Lähes kaikki leikkaus- ja säästöpäätökset ovat koskeneet myös meitä valtuutettuja. Käsittääkseni olemme itsekin kuntalaisia. Se, että määrä vähenee, ei tarkoita omien etujen poistamista, se tarkoittaa demokratian kaventamista ja pienten ryhmien sekä reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksien kaventamista. Omien etujen poistaminen tai leikkaaminen tarkoittaisi esimerkiksi palkkioden pienentämistä, kokoustarjottavien poistamista. Valtuutetun/luottamushenkilön tehtävät on muutakin kuin kokouksissa käymistä, ennen kokousta aikaa menee kokousmateriaaleihin tutustumiseen, yhteydenottoihin vastaamiseen, asioista selvää ottamiseen. Kokoukset ovat ainoita, joista saa palkkion. Itse asiassa joistakin kokouksista ei saa palkkiotakaan. Kaikki luottamushenkilöt tosin eivät ota vastaan sellaisia toimia, joista ei saa palkkiota. Minulla palkkiottomia toimia on muutamia. Tästä en valita, itse olen asettunut ehdolle ja haluan toimia parhaan mahdollisen kykyni mukaan, osallistua tärkeäksi näkemieni asioiden toimiin ja haluan perusteellisesti tutustua päätettäviin asioihin. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu pyydettäessä luottamustoimiin, myös niihin, joista ei saa palkkiota.

Käsittelimme myös valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista, eli koulukriteeristötyöryhmän työtä. Kävimme pitkää keskustelua aiheesta ja oppilaaksiottoalueista luopuminen herätti eniten keskustelua. Työryhmän puheenjohtajan, Paula Nordströmin mukaan:

”Tärkein yksittäinen esityksemme onkin, että koulujen nykyiset karttaan merkityt oppilaaksiottoalueet poistetaan käytöstä lukuvuoden 2020 – 2021 jälkeen. Sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta yhdessä asianomaisten viranhaltijoiden kanssa muodostaa kulloinkin aloittavat ekaluokkalaisten ryhmät siten, että saadaan aikaan noin 20 oppilaan ryhmiä oppilaiden tarpeet huomioiden. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on omat kertoimensa, jotka luonnollisesti otetaan huomioon. Joustoa ryhmän koossa voi olla muistakin syistä muutama oppilas suuntaan tai toiseen. Aloittavia opetusryhmiä muodostettaessa on tärkeätä, että koulujen henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä viskarien ja eskarien parissa työskentelevien kanssa, jotta tulevien ekaluokkalaisten erilaiset tarpeet tulevat huomioiduksi.”

Kävin minäkin pitämässä puheenvuoron, en ollut ajatellut käydä, mutta koin tärkeäksi tuoda esiin sen, että Lohjalla on pidemmän aikaa ollut lähikouluperiaate, mutta sitä ei oltu voitu hyödyntää kokonaisvaltaisesti oppilaaksiottoalueiden noudattamisen vuoksi. Lähikoulu ei aina tarkoita fyysisesti lähinnä olevaa koulua, vaan se voi tarkoittaa myös lapselle pedagogisesti sopivinta koulua. Tällä muutoksella lapsen on mahdollista saada myös kunnan kustantama koulukyyti muuhunkin kouluun kuin fyysisesti lähimpään. Nyt valtuusto keskittyi uhkakuviin ja negatiivisuuteen. Toki ne on tärkeä muistaa. Valtuusto ei siis tehnyt päätöstä ottaa hyväksyä esitystä, vaan päätti saada tiedoksi raportin. Koen työryhmän työn tällä päätöksellä vähän ajanhukaksi.

Kävin jättämässä myös aloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön.

Tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Aloitteen allekirjoittivat myös Jani Meling (vihr), Katri Piiparinen (vihr), Laura Skaffari (vihr), Anne-Mari Vainio (vihr), Birgit Aittakumpu (vas), Toni Hägg (vas), Teija Ristaniemi (sdp), Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Kokouksen jälkeen kolleega kysyi kuinka jaksan nyt kokouksen jälkeen ja nauroi sekä puisteli päätään, kun totesin, että ihan hyvin kiitos, olipa kivaa!

Valtuustoaloite selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Tein valtuustoaloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, sillä tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lasten ja nuorten huomioiminen on tärkeää kunnassa, sillä suuri osa suomalaisten lasten ja nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat siis merkittävästi siihen, miten kunnassa asuvien lasten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat ja se vaikuttaa suoraan heidän perheisiinsä, työikäisiin sekä ikääntyneihin. Meihin kaikkiin.

Lohjan kaupunki on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta –ohjelmassa vuodesta 2016 ja sai lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2018. Lohjan kaupunki asetti vuosille 2018-2020 Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyölle kunnianhimoiset, rakenteellisiin ja pitkäkestoisiin muutoksiin tähtäävät tavoitteet. Lohjan kaupunki ei kuitenkaan tällä kertaa yltänyt asettamiinsa tavoitteisiin, eikä Suomen UNICEF voi tässä vaiheessa myöntää Lohjan kaupungille toista Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta.

Tunnustuksen uusiminen on kuitenkin mahdollista jälleen vuonna 2021. Tunnustuksen uusiminen edellyttää Lohjan kaupungilta UNICEFin ehdottamaan jatkotoimintaprosessiin sitoutumista. Lohjan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän ja kaupungin johtoryhmän tulee käydä keskustelua kehittämistyön jatkosta. Lohjan tulee lisätä koordinointiin tarvittavia resursseja ja sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen uusiakseen lapsiystävällinen kuntatunnustuksensa. Lapsivaikutusten arviointityön kehittäminen osaksi kunnallista päätöksentekoa oli yksi ohjelman tavoitteista, johon ei päästy.

Monesta kylästä ja kaupunginosasta koostuvalla Lohjalla on tärkeää huomioida, että Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö ja toimenpiteet kohdistuvat eri ikäisiin lapsiin ja nuoriin alueiden erityispiirteet huomioiden.

Tällä hetkellä Lohjalla tehdään töitä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen, mutta vajailla resursseilla. Meidän tulisi panostaa lasten oikeuksien toteutumisen edistämiseen kunnan eri toiminnoissa ja resurssien lisääminen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön on panostus tulevaisuuteen.

Lohjalla 11.11.2020 Lotta Paakkunainen

Aloitteen on allekirjoittanut myös

Jani Meling (vihr)

Katri Piiparinen (vihr)

Laura Skaffari (vihr)

Anne-Mari Vainio (vihr)

Birgit Aittakumpu (vas)

Toni Hägg (vas)

Teija Ristiniemi (sdp)

Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Järnefeltin koulun lapset – ovatko toimet olleet riittäviä

Järnefeltin koulussa on oireiltu vuosia sisäilman vuoksi. Koulua on tutkittu useasti (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/) usean vuoden aikana ja valtuusto on päätöksensä tehnyt. Tuolloin päätettiin uudisrakentamisesta ja yksi kohta päätöksestä on: Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

Peräänkuulutin tuolloin, että Järnefeltin perheille tulisi kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista. (ei ole kerrottu)

Kuinka Järnefeltin koulun oppilaat nyt voivat?

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt Järnefeltin koulun tilannetta 14.8.2019, ja tuolloinkin vain Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitelma sekä 17.6.2020, jolloin on valittu urakoitsija. Tilannekatsausta lasten hyvinvoinnista, tai siitä, ovatko toimet sisäilman parantamiseksi olleet riittäviä, emme ole saaneet.

Elokuussa 2019 hankesuunnitelmasta kävi ilmi, että tarveselvityksessä esitettiin, että Rauhalan ja Järnefeltin koulut peruskorjataan siten, että työt olisivat valmiina vuoden 2019 syyslukukauden alkaessa.

Hallitus päätti 2.9.2019 Järnefeltin yhtenäiskoulun rakennusurakan kilpailutuksesta päättäessään, että koulun H-osa höydynnettäisi (vaikka se on pahasti sisäilmaongelmainen)

”Kaupunginhallitus päätti 3.12.2018 § 371, että hanke toteutetaan uudisrakennuksena.

Valmistelun edetessä hanke tuotiin uudestaan valtuuston käsittelyyn 17.4.2019 § 32, jossa linjattiin seuraavaa:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana.

Kaupunginhallitus on antanut 6.5.2019 §129. edellä mainittua valtuuston päätöstä koskevat täytäntöönpano-ohjeet. Kaupunginhallitus päätti, että Järnefeltin uusi koulu kilpailutetaan siten, että tarjoajat saavat tarjota uuden koulun rakentamista luonnospiirustusten pohjalta, tai he saavat tarjota koulua myös omien piirustustensa pohjalta. Lisäksi tarjoajat saavat tarjota koulun rakentamista perinteisenä urakkana, tai sitten siten, että tarjoaja toteuttaa koulun ”avaimet käteen” -periaatteella vuokraten valmiin koulun pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kaupungille. Tarjouspyynnössä määritellään joukko laatukriteereitä, jotka vaikuttavat valintaan. Tämän tyyppinen kilpailutus on vaativaa, josta syystä tarjouspyynnön laadinnassa, samoin kuin tarjousten vertailussa käytetään mahdollisesti apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Kilpailutusta on kuvattu oheismateriaalissa.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen tarjouskilpailun suunnittelua on jatkettu Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitteluryhmässä ja sen alaisessa hankintaryhmässä. Suunnittelun edetessä on käynyt selväksi, että kilpailutuksen lähtökohtia on tarkoituksenmukaista linjata vielä valtuustotasolla, jotta kilpailutusprosessi etenee sujuvasti ja rakennushanke toteutuu suunnitellussa aikataulussa.

Tarjouskilpailu on tarkoitus käynnistää elokuussa 2019 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tarjouskilpailu toteutetaan niin, että se ei sisällä liikuntahallia, väestönsuojia eikä vanhan koulun purkua. Tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu niin, että nykyinen liikuntahalli voidaan säilyttää ja kunnostaa, vaikka muu vanha koulu purettaisiinkin pois. Uuden koulun vaatimat väestönsuojatilat sijoitettaisiin säilytettävän liikuntahallin ”kylkeen”, jolloin esim. kuntosalitilat voisivat sijaita väestönsuojatiloissa.” (ote valtuuston 12.6.2019 kokouksen pöytäkirjasta)

Päätöksiä on siis tehty, mutta lasten voinnista luottamushenkilöt eivät ole tietoisia. Olen tiedustellut viranhaltijoilta, tietävätkö hekään? Ovatko kysyneet?

Järtsistä aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.wordpress.com/4393

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Keskusteluja kouluverkosta

Politiikka on yhteistyötä ja varsinkin puolueiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää yhteisistä asioista keskusteltaessa ja niistä päätettäessä.

Kirjoitimme yhdessä arvostamieni Vihreiden Laura Skaffarin ja Vasemmistoliiton Birgit Aittakummun kanssa mielipidekirjoituksen, sillä koimme tarpeelliseksi osallistua ja antaa omat panoksemme yhdessä kuumana käyvään keskusteluun.

Mielipide: Kouluverkkomme – vetovoima, työntövoima vai pelkkä kuluerä

Kouluverkkomme on jälleen päätöksenteon kohteena. Koulut ovat olleet ns. nuijan alla jo lukemattomia kertoja. Moni koulu on nuijan alle myös jäänyt. Haluamme osaltamme nostaa keskusteluun mukaan muutaman meille erityisen merkityksellisen näkökulman.

Tulevaisuus. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten edun mukaisia vielä 10–20 vuoden kuluttuakin. Uusimmat selvitykset osoittavat, että ihmiset haluavat yhä enemmän väljyyttä asumiseen. Etätöiden yleistyminen on vähentänyt tarvetta asua lähellä työpaikkoja. Lohja ei voi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa keskustan kauneudella runsaine palveluineen. Sen sijaan voimme kilpailla luonnonläheisyydellä ja kohtuullisen hintaisilla tonteilla. Ja lähikouluilla. Viime vuosina lapsiperheitä on muuttanut runsaasti pois Lohjalta. Olisiko meidän syytä pysähtyä pohtimaan, olemmeko markkinoineet kaupunkiamme oikein? Tarjoammeko sitä, mitä lapsiperheet haluavat? Uusimaa on alueena muuttovoittoinen. Lohjan olisi napattava tästä osansa. Meidän mielestämme kylät lähikouluineen ovat tässä avainasemassa.

Koulukuljetukset. Kouluja lakkautettaessa koulukuljetusten määrä kasvaa. Onko lasten edun mukaista, että heidän valveillaoloajastaan kuluu 10–20 % koulumatkoihin, pääosin bussissa istumiseen? Eikö tuo aika pitäisi käyttää ulkoiluun, leikkimiseen tai harrastamiseen? Bussit ovat täysiä, turvaväleistä ei voi edes haaveilla. Aikuista ei ole läsnä luomassa turvaa. Takapenkit täynnä kovaan ääneen huutelevia teinejä. Miltä tämä tuntuu alle 10-vuotiaasta lapsesta?

Kylät. Eräs viranhaltija kysyi kerran, onko kaupungin tehtävä pitää kyliä elossa. Mielestämme kyllä. Kyliä tulisi myös kehittää, sillä uskomme kylien potentiaaliin lapsiperheitä houkuttelevana vetovoimatekijänä. Ollakseen vetovoimainen, kylä tarvitsee koulunsa, jonka ympärille syntyy kylän yhteisöllisyys.

Opetuksen laatu. Usein esitetty huoli on, että opetus pienemmissä kouluissa ei olisi laadukasta. Yhdysluokkia pidetään pedagogisesti haastavina. Mikäli yhdistämme nyt esillä olevien esitysten mukaisesti kouluja, emme kuitenkaan pääse yhdysluokista eroon. Yhdysluokka vain siirtyy kyläkoulusta kaupunkikouluun ikäluokan kasvaessa puolikkaan luokan verran. Samoin väite, että pienempien koulujen opettajat eivät olisi muodollisesti kelpoisia ei pidä Lohjalla paikkaansa. Vaihtelevuutta kelpoisuuksissa on, mutta se ei korreloi koulujen kokoihin. Tutkimusten mukaan opetuksen laatu ei ole sidoksissa koulun kokoon. Opetuksen digitalisoituminen tasoittaa myös osaltaan koulujen välisiä laatueroja.

Suuruus. Lohjalla on tehty päätöksiä uusien, suurten yhtenäiskoulujen rakentamisesta. Samaan aikaan kiirivät toisista kaupungeista huhut siitä, että suuret yhtenäiskoulut eivät olekaan tuoneet toivottuja säästöjä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tarpeet ovatkin lisääntyneet. Useammassa yhteydessä on myös todettu, että yli 500 oppilaan kouluissa levottomuus lisääntyy, yksilöllisyyden huomioiminen vähenee ja niin opettajien kuin oppilaidenkin hyvinvointi heikkenee. Me olemme keskittämässä lapsiamme juuri tällaisiin suuriin yksiköihin. Yksiköihin, jotka ovat lisäksi haavoittuvaisempia myös esim. sisäilmaongelmien, tartuntatautien sekä melun suhteen.

Luonto. Kokemuksemme mukaan lapset nauttivat luonnosta, missä leikkiä. Tästä esimerkkinä luontoeskareiden suuri suosio kautta maan. Monet nyt lakkautusuhan alla olevat koulut sijaitsevat upean luonnon keskellä. Luonnon läheisyys tukee niin leikkejä kuin opetussuunnitelman toteuttamista. Luonnon läheisyydestä voi tehdä myös koulun painopistealueen. Toiset koulut erikoistuvat musiikkiin, toiset liikuntaan. Jotkut voisivat nostaa erikoisalakseen suomalaisen luonnon.

Todelliset säästöt. Suuri haaste päätöksenteolle on se, että jo lakkautettujen koulujen tuomista säästöistä ei ole kaikilta osin yksiselitteistä näyttöä. Tyhjiä kiinteistöjä jää kaupungin haltuun eivätkä ylläpitokustannukset silloin laske nollaan. Myyntituloa voi tulla tai olla tulematta. Opetusresurssi siirtyykin vain koulusta toiseen, jolloin palkkakustannuksista ei tulekaan säästöä. Koulukyytien kustannukset kasvavat. Mikä on siis todellinen säästö ja siten mikä on lakkauttamisen aito arvo?

Monimuotoinen kouluverkko voi mielestämme olla merkittävä pito- ja vetovoimatekijä. Pelkät suuret yhtenäiskoulut kaupungin ydinalueilla eivät luo mitään sellaista, millä Lohja erottuisi edukseen muista kaupungeista. Sen sijaan erilaiset koulut, suuremmat ja pienemmät sekä erilaiset asumisen mahdollisuudet maaseudulta ydinkeskustaan ovat parasta, mitä kaupunki voi tarjota. Jokaiselle jotakin, ei kaikille samaa.

Lohjan kaupunginvaltuutetut

Birgit Aittakumpu (Vas.)

Lotta Paakkunainen (Kesk.)

Laura Skaffari (Vihr.)

Tämän kirjoitimme ennen kaupunginhallituksen puheenjohtajan vastausta lohjalaiselle kansanedustajalle.

Kansanedustaja Slunga-Poutsalo (PS) kirjoitti mm., että ”Koulujen lopettamispäätös on yksinomaan poliittinen päätös. Taloudellinen päätös se ei ollut. Opettajat siirtyvät opettamaan toisiin kouluihin. Lapset eivät lakkaa syömästä ja sotkemasta. Kiinteistöistä tuleva säästö tulee ainoastaan, jos niistä päästään välittömästi eroon…. 1960 31 –70-luvun betonikouluthan ovat tunnetusti kovaa valuuttaa kiinteistömarkkinoilla (anteeksi sarkasmini) ja purkamisellakin on hintansa. Jotain tällä kuitenkin saadaan. Saadaan hinku-kuntaan kumipyöräralli kuskaamaan lapsia päivät pääksytysten pitkin Lohjaa. Niin ja tosiaan, mitä sitä pitämään koulua pystyssä, jos tilastollisesti näyttää siltä että lapsimäärä on 2027 alueella liian pieni.”

Tähän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma (kok) vastasi mm., että ”Perjantain Länsi-Uusimaassa oli luettavissa perussuomalaisten kuntavaaliavaus, jossa nk. pienet koulut on päätetty ottaa vaaliteemaksi. Kuten kirjoittaja ilmoitti, ihan populistisin perustein. Lapset ja koulut ovat niin tärkeitä asioita, että näitä asioita pitää lähestyä faktoilla, ei mielikuvilla.” Samassa kirjoituksessa hän myös kertoo, että lakkautusket tuovat säästöjä, vaikka juuri valtuuston talousarvioseminaarissa on kerrottu kuinka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen kertoo, että yllättäen kaupungilla jääkin ilmeisesti ylijäämää (ellei jälleen ole laskettu ja arvioitu väärin)

Koska olimme Skaffarin ja Aittakummun kanssa jo kirjoittaneet mielipidekirjoituksemme, en ollut aikonut vastata kokoomuksen kirjoitukseen, vaikka kirjoitimmekin eri perusteita. Muutin mieleni keskusteltuani muutaman vanhemman kanssa. He toivoivat vastinetta myös minulta. Kirjoittajavieras-kirjoitukseni on poikkeuksellisesti ainoastaan verkkolehdessä, sillä lehden mielipidekirjoituspalsta oli jo täynnä (luonnollisesti kouluverkkoasiaa) ja keskiviikon lehteen ei julkaista valtuutettujen kolumneja. Keskiviikon lehden jakelu on kaikkiin talouksiin ja julkaisu ei olisi tasavertaista valtuutetuille.

Koska kirjoituksen on vain verkkolehdessä, tässä sinulle kokonaisuudessaan se luettavaksi:

Kirjoittajavieras Lotta Paakkunainen: Kouluverkko ja lapsimäärään tuijottelu

Lotta Paakkunainen

Kouluverkkokeskustelu käy jälleen kuumana ja minäkin olen osallistunut siihen jo vuosia, ennen valtuustoon valitsemistakin. Hämmästyttävää tämän päivän keskustelussa on se, että argumentit eivät ole muuttuneet kummallakaan osapuolella. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kirjoitti 3.10.2020 mielipidekirjoituksen, jossa hän toteaa, että kouluja ei pidä perustaa eikä sulkea yhden ikäluokan ja yhden vuoden perusteella. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että Pullissa ei tänä vuonna ole yhtään ekaluokkalaista. Totta, ei olekaan, mutta eskareita on 13.

Koulujen lakkautuksia perustellaan huolestuttavalla lapsimäärän laskulla ja muuttotappiolla. Kuitenkin jos vertaillaan laskutapoja, voi lapsimäärien muutokset olla erilaisia eri laskijoilla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen 12.8. datan mukaan pelkästään Asemanpellolla ja Veijolassa on koululaisia vuonna 2024 edelleen 103 ja vielä vuonna 2027 lapsia Tilastokeskuksen arvion mukaan 90. Kaupungin ennusteet eroavat Tilastokeskuksen arvioista, sillä kaupungin mukaan vaikka Pulli, Lehmijärvi ja Asemanpelto yhdistettäisi Mäntynummeen, lasten määrä vuonna 2024 jäisi alle 200.

Karstun koulua lakkauttaessa yhtenä vahvana perusteena oli yhdysluokkien pedagoginen haastavuus. Tuolloin Routiolle perustettiin yhdysluokka, joka nyttemmin on purettu. Nummen yhtenäiskoulun alakoulussa taas Hyrsylän ja Koisjärven koulujen lakkautukset vaikuttaa edelleen niin, että viime vuonna kuudesluokalla oli 35–36 oppilasta ja tänäkin vuonna 35 sekä kahden vuoden ajan on ollut yhdysluokka.

Helsingin Sanomat uutisoi 3.10.2020, että Tutkijaryhmä uskoo syntyvyyden lähtevän maltilliseen kasvuun, sillä lasten saannin lykkäys ei voi jatkua loputtomiin. Heidän mukaansa syntyvyyteen tuijottamisen sijasta ratkaisuja tulisi siis etsiä myös muualta. ”Täytyy pystyä hakemaan ratkaisuja muistakin trendeistä”

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk).

Talous ei ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Ps. on muuten jännä juttu, että edelleen koulujen lakkautuksia ajavat puhuvat vaikeiden päätösten tekemisestä ja siitä, että niitä pitää nyt tehdä. Olisikohan se niin, että ne vaikeat päätökset oikeasti ovatkin niitä, joilla kouluja ei lakkauteta?