Kategoria-arkisto:valtuusto

Ehkä meistä halutaan hampaattomia

Lohjan valtuusto käsitteli vuoden 2019 talousarviota viime kokouksessaan (12.12.2018) ja suuressa viisaudessaan päätti lakkauttaa Oinolan hammashoitolan. Oinola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla ja se sijaitsee alueen koulukeskuksen yhteydessä palvellen välittömästi yli 450 oppilasta sekä alueen ikäihmisiä. Tällä päätöksellä esimerkiksi Kärkölästä on hammashoitoon edestakainen matka yli 95 kilometriä ja Nummelta noin 60 kilometriä.

Lohjan omilta www-sivuilta napattua:

Koululaiset

Koululaisena pääset hammashoitoomme koko luokka-asteen kattavissa suun määräaikaistarkastuksissa. Kutsumme kaikki Lohjan alueen koulujen 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat tarkastuksiin. Käynneillä keskustellaan mm. hampaidesi omahoidosta ja ravinnon merkityksestä suun terveyteen sekä suunnitellaan ehkäisevä hoito, mahdollinen korjaava hoito hammaslääkärillä sekä purennan kehityksen seuranta. Toivomme, että vanhempasi ovat mukana tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Hinku-kuntana Lohjan toivoisi ajattelevan myös hammashoitolan lakkauttamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia. Satojen perheiden ylimääräinen 60-90 kilometrin autolla ajamisen ympäristöhaitat tuskin on mitätön lisä.


Tällä päätöksellä Pohjois-Lohjalta ei pelkästään vanhempien poissaolo töistä lisäänny, vaan myös liikenteen määrä lisääntyy ja lasten poissaolot koulusta pitenevät. Samalla kun tuntikehystä muutenkin leikataan ja otetaan tunteja pois kaikilta, toki pohjoisesta ja pieniltä oppilailta enemmän, tasa-arvoa toitottaen lapsivaikutusten arviointia tekemättä kuitenkaan. Yli neljänsadan lapsen ja perheen sekä alueen iäkkäiden arkeen vaikuttavia päätöksiä. Asiakaskäynnit ovat vähentyneet Oinolassa, kyllä, koska henkilökunta ei ole joka päivä töissä palvelemassa ja koska ajanvarauksesta osoitetaan aikoja muuallekin. Päätösten seuraukset ja niiden vaikuttavuus ja laajuus olisi hyvä pitää mielessä, pidemmälläkin aikavälillä.

Kun ajatellaan asian laajuutta ja vaikuttavuutta, onko tästä asiasta kysytty perheiltä? Onko tehty lapsivaikutusten arviointia? TUSKIN. Tullaanko tekemään, kun asia tulee omana asianaan päätettäväksi. Enpä pidättäisi hengitystäni sitä odottaessani.

Ja millä tavalla tämä päätös noudattaa yhdenvertaista hoitoon pääsyn perusteita?

Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. KELA-taksi systeemi tökkii; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 – 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kohtuutonta! Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.

Toki hampaiden hoito on tärkeää ja kaikki se lähtee kotoa. Hampaat tulee hoitaa kotona. Niin, totta se tietnkin on. Mutta mitä jos on suussa muita ongelmia kuin reikiintyvät hampaat? Maitohampaat ei irtoa? Tai mitä jos ne hampaat nyt kuitenkin reikiintyvät, vaikka hoitaisi kuinka hyvin? Tarvitsemmeko me ollenkaan hammashoitoloita? Edes siellä sairaalalla, jonne halutaan keskittää soten pelossa.


Äänestettäessä tästä kohdasta  oli talousarvion lause ”kaiken suunhoidon palvelujen keskittäminen Lohjan sairaalalle” ja Hannele Maittilan vastaesitys, joka sisälsi sen, että Oinolan hammashoitola jatkaa nykyisellä tavalla. Nämä kaksi olivat siis vastakkain. Hävisimme niukasti viidellä äänellä. Oinolan hammashoitolan kohtalo tulee vielä käsiteltäväksi omana asianaan, mutta sen ollessa taloussuunnitelmassa, on se vaikea saada siitä pois ja vaikea tehdä erilaista päätöstä, koska ”tehän linjasitte sen talousarviosta ja taloussuunnitelmassa.” Onhan se nähty moneen kertaan. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta olisi ollut parempi, jos olisi huomioitu alueemme palveluntarve.


Aiemmin kirjoittamani sote-lautakunnan päätöksestä asiasta:
https://wordpress.com/stats/post/3849/lottapaakkunainen.wordpress.com


Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2019 talousarviosta valtuustokokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kuulijat ja virtuaaliväki.

Oiva kenraaliharjoitus, jota, kuten edellä on kuultu, todella yskien on pyritty saamaan maaliin. Näinä talouden kireinä aikoina kiristämme parhaamme mukaan ja vyötä vedetään tiukalle. Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tee niin, koska pitää säästää. Ennaltaehkäisy on asiassa kuin asiassa, toimialasta huolimatta tärkeää ja se tuottaa säästöjä. Esimerkkeinä mainittakoon kuraattoripalveluiden lisäystarve, varhaiskasvatuksen psykologi, hammashoito, tuntikehys, kiinteistöjen ylläpito ja huomioitavana vielä alueelliset erot.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti 0,5 % leikkauksesta tuntikehyksestä, mutta talousarviossa se onkin jo 1,7. Kuinka tähän on tultu? Keskustan valtuustoryhmä ei tue 1,7% leikkausta, ja toivoo että minimituntijakoon siirtymisen vaikutuksia arvioidaan vielä tarkoin ennen päätöksiä, miten se vaikuttaa esimerkiksi lasten matematiikan ja äidinkielen osaamiseen joiden oppimisesta ollaan jo tällä hetkellä huolissaan. Lautakunta päätti eilen uudesta tuntikehyksen jakoperusteista. Se vähentää tunteja erityisesti pienistä kouluista. Lapsivaikutusten arviointi näiltä osin olisi erityisen tärkeää.

Keskustan valtuustoryhmä ei tue myöskään palvelusetelien arvonalennusta. Kaupunkina olemme linjanneet, että perheillä on mahdollisuus käyttää niin yksityisen kuin kunnallisenkin palveluja.

Hinku-kuntana meidän olisi hyvä huomioida säästöissä myös päätökset, jotka tulevat johtamaan runsaisiin, turhiin lisäpäästöihin, kuten esimerkiksi suunhoidon kaikkien terveyspalvelujen keskittäminen. Tällöin pohjois-Lohjalta ei pelkästään vanhempien poissaolo töistä lisäänny, vaan myös liikenteen määrä lisääntyy, ja lasten poissaolot koulusta pitenevät. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata Oinolan hammashoidon keskittämistä.

Päätösten seuraukset olisi hyvä pitää mielessä, pidemmälläkin aikavälillä. Kävin lapsiasianhenkilönä tutustumassa Nummen yhtenäiskoulun neljäsluokkalaisten arkeen, sillä väistöpäätöksen seurauksena käytännönsyistä joutuivatkin neloset väistämään, jotta eskarit pääsevät terveisiin tiloihin. Keskustelin perheiden ja opettajien kanssa, mutta päähuomio kuitenkin lasten kuuleminen. Sain oikein hyviä vastauksia lapsilta, he listasivat tosi hienosti hyviä ja huonoja puolia. Usein ne pienet asiat ja käytännön arjen asiat ovat tärkeimpiä. Parasta oli pyörivät tuolit. Se tuli molemmissa luokissa aivan ensimmäisenä parhaana puolena, toisessa luokassa se tosin sanottiin myös vähän huononakin, sillä keskittyminen vähän häiriintyy ja ääneen lukiessa lukijan ääni katoaa, kun pyörii tuolissa. Ja ne tuolit, ne eivät ole kaikille samanlaiset. Kaikki eivät saa säädettyä tuoleja alas. Kuten tuolissakin, on joka päätöksessä ne hyvät ja huonot puolet. Eikä tasa-arvo ole kaikille sama.

Talouden kestävyysvaje on 15 miljoonan luokkaa, se on suunnilleen saman verran kuin tämän talousarvion vuosikatetavoite. Siksi toivottavaa olisi että isoja perusratkaisuja pyrittäisiin tekemään kunnianhimoisemmin. Esimerkiksi erikoissairaanhoitomme on miljoonia kalliimpaa kuin verrokeillamme. Resursseja tulisi siirtää erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin, se olisi pitänyt tehdä jo rakennemuutoksia tehdessä ja tuolloin olisi pitänyt arvioida vaikuttavuutta. Ulkoistetut palvelut ovat kalliita ja niitä joudumme käyttämään paljon. Luottamushenkilöinä on vaikea arvioida mitä pitäisi tehdä. Tarvitsemme kunnon tietoa ja selvityksiä, jotta voimme päättää.

Organisaatiomuutoksen tuomat haasteet näkyvät tekemisessä. Toivotaan, että tästä viisastutaan ja vuoden päästä teemme talousarvion taas fiksummin.

Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaupunginhallitusta ja viranhaltijoita talousarvion valmistelusta, Muutosesityksiin valtuutetut ottavat kantaa oman harkintansa pohjalta.

Varavaltuutettuna valtuustokokouksessa

Olen muutaman kerran tämän kauden aikana ollut valtuustokokouksessa sijaistamassa ja jokaisessa olen käynyt myös puhumassa joko ryhmäpuheenvuoron jostain asiasta, käynyt tekemässä valtuustoaloitteen tai käyttämässä omaa puheenvuoroa ja äänestänyt oman mielipiteeni mukaan, oli ryhmän tai valtuuston enemmistö mitä mieltä tahansa aiheesta. Silti koen saavani ryhmän tuen.

 

Viime kokouksessa oli päätöksessä veroprosentit vuodelle 2019 ja kaavojen hyväksymisiä.

Laurentius-talon kaava hyväksyttiin äänin 39-12. Itse äänestin hyväksymistä vastaan. Perusteluni tälle on se, että Tytyrin koululaiset ovat terveissä tiloissa opiskelemassa, eikä heillä ole hengenhoppu päästä uusiin tiloihin. Mielummin suunnitellaan ja tehdään kunnolla ja perusteellisesti. Lisäksi kaava ei täytä valtuuston ja vetovoimalautakunnan aiemmin asettamia tavoitteita, mutta suurin syy kuitenkin mulle oli liikennejärjestelyt, niiden suunnittelu ja toteutus, joka vaikuttaa käyttäjien, pääasiassa lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen koulumatkalla. Päätös tehtiin myös erikoisessa järjestyksessä, ensin hyväksyttiin talo ja sen jälkeen vasta alueen kaava.

Veroprosentit 2019

Veroprosentit herättivät jonkin verran keskustelua. Suurin osa viranhaltijoiden pohjaesityksessä olleet veroprosentit menivät nuijakopautuksella, mutta rakentamattomien asuinrakentamiseen kaavoitettujen tonttien verotusprosentin nosto nykyisestä kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin herätti keskustelua ja tunteitakin. Toisaalla nostoa perusteltiin sillä, että niin yksityiset kuin suuromistajat laittaisivat omistamiaan tontteja reippaammin myyntiin ja siten Lohjalle saataisiin mahdollisesti lisää asukkaita eli veronmaksajia. Toisaalla nykyisellään pitämisellä perusteltiin sillä, että jos veroja nostetaan, tulee sillä olla oikea vaikuttavuus, perusteliin myös sillä, että esimerkiksi ykstyisten tonttien kohdalla tontit eivät ole menneet kaupaksi ja veronnosto tässä kohtaa ei välttämättä ole se motivoiva tekijä. Veronkorotus voisi olla mielekkäämpää ja hyödyllisempää, jos kyseessä olisi tonttipula ja kysyntä olisi tarjontaa suurempaa. Silloinhan ko veronkorotus olisi oikein. Nyt viesti on ehkä ristiriitainen ja korjaustoimenpide kohdistuu väärin.
Laskelmien mukaan korotus kuuteen prosenttiin olisi tuonut 200 000 euron lisän. Kokoomuksen esittämällä ”kompromissilla”, 4,5 prosentin korotuksella korotus on noin 100 000 euron arvoinen.

Päätökseksi tuli korotus kolmesta prosentista 4,5 prosenttiin.

 

Kokouksessa käsiteltiin myös kahta hyvää aloitetta, kulttuuripassin / Kaikukortin käyttöönotosta. Päätösesitys oli jälleen virkamies/luottamusmiespäläpälää:

”1. merkitä vetovoimalautakunnan lausunnon tiedoksi;

2. todeta valtuustoaloitteen kulttuuripassin/Kaikukortin käyttöönotosta loppuun käsitellyksi. ”

Valtuustossa ja lautakunnissa on ennenkin käyty keskustelua siitä, että ainakin päätösesitykset tulisi olla selkokielisiä ja niistä tulee käydä ilmi, mitä päätetään. Esittelytekstiäkin sai lukea muutaman kerran ennenkuin selvisi, mitä siinä päätettiin ja mille ajanjaksolle kortti otetaan käyttöön, eikä päätösesityksessä käynyt ilmi, että kaksi erillistä aloitetta oli yhdistetty. Kävin ärisemässä pöntössä.

Lohjan kaupunkistrategia

avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä.

Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.

Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi Sami Mälkin aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa ja kulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;

entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?

Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.

Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.

 

 

Leimataanko omia mielipiteitä omaavat

Jos olet eri mieltä, olet pisteiden kerääjä.

Jos haluat puolustaa asiaa, jonka tunnet olevan oikein, olet pisteiden kerääjä.

Jos tunnet jonkin asian olevan oikein ja haluat tehdä sen mukaan, olet pisteiden kerääjä.

Suu suppuun ja niele.

Paitsi tietenkin, jos olet samaa mieltä oikeiden ihmisten kanssa.

Eduskunnan äänestysnäytelmä näyttäisi saapuvan Lohjalle siinä mielessä, että käskyjä alkaa tulemaan ylhäältä ja luottamushenkilöt eivät saa olla eri mieltä. Muuten leimataan kuviteltujen poliittisten pisteiden haalijaksi. Jos olet eri mieltä, ärähdetään ja leimataan. Niin luottamushenkilöiden kuin eläköityneidenkin luottamushenkilöiden puolesta.

Kun pyritään saamaan päätökseen päätös, jota tietyt ryhmät ajavat, painostetaan. Ehkä huomaamattaankin.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/705896-lohjan-valtuuston-puheenjohtaja-joona-rasanen-kutsui-valtuustoryhmien-vetajat

Odotatko konkreettisia säästöehdotuksia?

– Enemmänkin odotan sitä valmiutta tarvittaviin toimiin. On rehellisesti sanottava, ettei meillä Lohjalla ole viime vuosina ollut rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka kokonaisuuden kannalta olisivat välttämättömiä. Aina joku haluaa kerätä irtopisteitä. Olisi toivottavaa, että nyt olisi ainakin yhteinen perusvire toimista ja niiden kokoluokasta. (Länsi-Uusimaa 25.9.2018/ Kaupunginvaltuuston pj Joona Räsänen)

Myös mielipidekirjoituksissa on alkanut näkymään varsinkin koulujen lakkautusten puoltajien suunnalta mainintoja ”poliittisten pisteiden kerääjistä”, kun kritisoidaan lähikoulujen puoltajia. Hyvätkin mielipidekirjoitukset aiheesta latistuvat toisen puolen haukkumiseen ja leimaamiseen. Onko tarkoituksena se, että vastapuoli ei uskaltaisi enää olla eri mieltä, ettei leimaudu, ettei haukuttaisi? Ettei kiusattaisi?

Taannoin paikallislehdessämme, Länsi-Uusimaassa oli mielipidekirjoitus, nimimerkin takana, jossa minut mainitiin nimeltä. Olin hämmentynyt moisesta huomiosta ja kummissani. Alkuun mietin, etten aio vastata kirjoitukseen.

Voit lukea Opettajan-nimimerkillä kirjoitetun mielipiteen allaolevasta linkistä.

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/704662-kuka-ajattelisi-koulutuksen-kokonaisuutta-lohjalla

Mielipide oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä, tosin se latistui loppua kohti ja olin siitä kovin pahoillani.

Kuten aiemmin jo totesin, olin ajatellut alunperin, etten vastaa, mutta koin kuitenkin tärkeäksi korjata pari pientä asiavirhettä mielipidekirjoituksessa.

Paakkunainen ei nimennyt suurimmaksi vaivaksi kouluverkon selvitystyötä 2015, vaan totesi jatkuvien kouluverkkoselvitysten vaivaavan. Päätösten esittely on jymähtänyt.

…

Syntyvyys ei ole puolittunut vuodesta 2014–2015, vaan Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen lasku on ollut valtakunnallisesti noin 4–5 prosenttia/vuosi.

…

Sisäilmaongelmat, tai tietoisuus niistä ei ole ilmestynyt yhtäkkiä, vaan niistä on tiedetty jo ennen vuoden 2015 kouluverkkoselvitystä.

Päätin myös loppuun kertoa, kuinka tärkeänä pidän kouluja ja mielipiteeni jakaa ja halusi allekirjoittaa muutama muukin luottamushenkilö.

Koulut ovat lasten ja opettajien työpaikkoja, ne ovat houkutin muuttaa alueelle. Ne ovat vetovoima- ja pitovoimatekijä. Koulut ovat oleellinen osa kaupungin ja maaseudun elinvoimaa.

Luotamme opettajiemme ammattitaitoon. Olemme ylpeitä heistä ja koulujen henkilökunnasta, heidän sitoutumisestaan ja joustavuudestaan.

Lapset ansaitsevat tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen.

Voit lukea vastaukseni kokonaisuudessaan täältä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/707288-vastaus-nimimerkille-opettaja

Toivon, että vaikka oltaisi eri mieltä asioista ja niiden toteuttamisista, vältettäisi leimaamista ja kiusaamista.

Lapsiystävälliselle Lohjalle lapsi on vain kuluerä

Näin tulee tulkita, sillä kun kaupungin päättäjiä ja johtoa edustava taho kirjoittaa ja puhuu siitä, että lapsi maksaa liikaa, ainakin enemmän, mitä keskivertokuntalainen maksaa kunnallisveroa, sanoo, että lapsi on kallis. Toki me kaikki sen tiedämme. Lapset maksavat yhteiskunnalle ja perheelle.

Kaupunkia edustava taho on kirjoittanut, että yksi alakoululainen maksaa kunnalle 6000-7000 euroa/vuosi. Päiväkoti-ikäinen maksaa vielä enemmän. Kaupungin tavoitteena on 500 asukkaan muuttovoitto, mutta jos heillä on lapsia, menee heidän tuomat verot suoraan heille järjestettäviin palveluihin.

Mä en ymmärrä. Kaupungin pääasiallinen tehtävä on JÄRJESTÄÄ PALVELUJA ASUKKAILLEEN. Kai.

Lohjan kaupunkistrategian voidaan sanoa siis tästä hetkestä muuttuneen.

Lohja on Asukkaiden Lohja, ainakin kaupunkistragiassa
Lohjan kaupunkistrategian arvot 2017-2025

Ei tänne tarvita muuttoa, ei ainakaan lapsiperheitä. Lohjan ihanneasukas on kuusikymppinen, jonka lapset ovat jo aikuisia. Kuusikymppinen, joka muuttaisi vaikkapa sinne pikkukylälle, josta on viimeinen palvelu, eli koulu, lakkautettu. Asukas voi asua siellä, niin kauan kun käy töissä. Eläkkeellä on sitten taas vain kuluerä. Kallis sekin. Kunhan ei valita. Ei tee oikaisuvaatimuksia, eikä herranenaika vaadi mitään! Ainakaan palvelua.

Muut pääkaupunkiseudun kehyskunnat kaipaavat muuttajia, muuttakaa siis sinne, Lohja ei kaipaa teitä. Olette vain kuluerä. Heippa.

Sillä aikaa, kun odotetaan aikoja parempia, leikataan, lakkautetaan ja surkutellaan ja odotetaan parempaa.

Huhuu! Uutinen sulle, joka odottelet: NIITÄ EI TULE. Ei lakkauttamalla, eikä surkuttelemalla. Niitä tulee kehittämällä, parantamalla.

Työpaikkoja ei luoda sillä, että uhataan lakkauttaa, tai huononnetaan palveluja. Uusia asukkaita ei houkutella pääkaupunkiseudun ulkopuolen huonoimmalla palvelulla, tai suurimmilla kouluilla (joissa on huono, sairastuttava sisäilma)

Miten voi kunta kehittyä, jos sen asukkaita ajatellaan ja kohdellaan tai heistä puhutaan vain kuluerinä?

Miten voi ihminen, joka saa elantonsa näistä lapsista, puhua heistä kuluerinä?

Miten voi tekopyhyyttä puolustella?

Lohja on itse hakeutunut Unicefin lapsiystävällinen kunta-hankkeeseen. Kuinka voi olla lapsiystävällinen, jos ajattelee lapsia vain kulueränä?

Ehkä olen ymmärtänyt väärin, kuulen sitä hyvin usein. Että siis ymmärrän väärin, tai etten ymmärrä ollenkaan. Ehkä se lapsiystävällisyys tarkoittaakin juuri sitä, että koska niitä lapsia on vähän, on se lapsiystävällisyys sitä, että niihin pistetään paljon rahaa.

Miten voi hurskastelua jatkaa?

Minkä vuoksi haaskataa rahaa esimerkiksi kaupungin markkinointiin, jos tänne ei haluta uusia asukkaita? Ihan turhaa rahanmenoahan se on. ”Tulkaa tänne, kunhan teillä ei ole lapsia, ette ole sairaita, ette sairastu, ettekä vanhene. Ettekä ainakaan valita.”

Jälleen unohdetaan lapsista ja nuorista puhuttaessa, että he myös tuovat. Ei vain huolta ja murhetta, onnea ja rakkautta, vaan myös tuloja, valtionosuuksia esimerkiksi. Toiset kunnat kilpailevat nuorista, haluavat heidät opiskelemaan kuntaansa. Ei me.

Kaupungilla ei osata laskea pidemmälle (eikä edes lähelle). Säästöistä puhuttaessa puhutaan aina ainoastaan lyhyen tähtäimen säästöistä, niistä millä luullaan säästävän nyt (eikä se ole edes säästöä). Koululakkautuksista ja säästöistä puhuttaessa usein puhutaan siitä kuuluisasta ”sisäisestä vuokrasta”, puhutaan diipadaapaa, puhutaan puppua. Virtuaalisäästöistä.

Sisäinen vuokra
Lähde: ylitarkastaja Kari Lehtola

Usein kuulee sanottavan viranhaltijoiden ja toisten luottamushenkilöiden suusta, että ”kerro sitten sinä, mistä säästettäisi?” Olen kertonut ja ehdottanut moneen kertaan, mutta se menee kuuroille korville. Olen sanonut, että pitäisi laskea oikein. Pitäisi ennakoida oikein. Kun on tiedossa, mitä laskuja on tulossa ja laskutus on myöhässä, pitää kysyä laskujen perään, eikä odottaa, että ”ei ne ehkä laskuta”. Yllätyksiä ei juurikaan tule, kun osaa laskea oikein. Toki niitä yllättäviäkin tilanteita aina tulee, mutta ne ovat pienempiä, jos edes osaan on osattu varautua. Kuten esim niihin, joista tiedetään. Palkat pitää laskea oikein. Pitää osata ja muistaa maksaa eläkkeet ja muut palkkojen sivukulut. Laskettaessa arvioita ei voi ”unohtaa” laskea mukaan monen sadan tuhannen vuokria tilaelementeistä. Niitä ei vaan voi unohtaa. ”Hups, sattuuhan sitä.”

Tämän päivän kuluerät eivät ole meidän lapsemme, ne ovat kyllä jotain muita.

Lapsista kasvaa niitä aikuisia, jotka joskus vuorostaan maksavat niitä veroja ja huolehtivat vanhemmistaan ja iäkkäistä. Jos me jätämme heidät heitteille, ajamme pois, eivät he tule takaisin. Me tarvitsemme lapsia, me tarvitsemme nuoria. Todennäköisesti enemmän kuin he meitä.

Lapsiystävällinen kunta. Vain hallintoa – nyt ei enää edes sitä.

Palvelutuotantolautakuntako päättää opetuksen järjestämisestä?

Palvelutuotantolautakunta käsittelee tänään Mäntynummen alueen palveluverkosta, eli itäisen alueen palveluverkon kehittämisestä eli alueen pienten koulujen lakkautuksesta.

Ote Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys 2018 (aikataulu):

”Eteneminen ja päätöksenteko

  • selvityksen käynnistämisen käsittely lautakunnissa, marraskuu 2017
  • selvityksen käynnistämisen käsittely kaupunginhallituksessa, joulukuu 2017
  • selvityksen laadinta (kansalaisvuorovaikutus, työpajat ym.), huhti-toukokuu 2018
  • selvityksen käsittely lautakunnissa, kesäkuussa 2018 (lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ok, muut ei)
  • selvityksen käsittely valtuustossa, elokuu 2018 – viivästynyt
  • rakennushankkeiden sisällyttäminen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, syyskuu 2018
  • Mäntynummen monitoimijatalon rakentamisen hanke- ja rakennussuunnittelu, 2018 – 2019
  • rakennustyöt Mäntynummella alkavat loppuvuonna 2019
  • Mäntynummen yhtenäiskoulu/monitoimijatalo valmistuu keväällä 2021
  • Mäntynummen yläkoulun siirtorakennusten vuokrasopimus päättyy vuoden 2021 lopulla
  • tyhjentyneiden palvelurakennusten poistaminen tai uudelleenkäyttö, vuosi 2022 – ”

Valtuustossahan asian piti olla elokuun kokouksessa, mutta koska asia ei ollut ollut vielä palvelutuotantolautakunnassa, ei ole asia myöskään voinut tulla valtuustoon.

Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että kun lautakuntamme pyysi lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka esimerkiksi Saukkolan päiväkodin asiassa päätettäessä kokousti seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehtinyt oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme, niin Saukkolan asia ehti kyllä esityslistalle.

Sitä vastoin Mäntynummen kohdalla, kun lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokousti 12.6 ja palvelutuotantolautakunta 19.6, ei asia ehtinyt heidän listalleen. Aikaa oli kuitenkin aika monta päivää ja huomattavasti enemmän kuin Saukkolan tapauksessa. (huom, nyt en oikeasti tarkoita, että olisi oikeasti pitänyt ehtiä neljässä päivässä, ei olisi yhdessäkään päivässä pitänyt)

Mäntynummen koulun pihaa parannettiin vuonna 2015
Mäntynummen koulun pihaa parannettiin vuonna 2015

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta siis päätti asiasta:

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana
vastaesityksen:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen
kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että
Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen
(3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat
tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan
uudet, vastaavat tilat.
Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.
Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.
Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v
Karkea kustannusarvio:
20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

 

Kokouksen esityslistan Mäntynummen kohta

Palvelutuotantolautakunnan listalla asiakohdassa ei muuten ole yhtään, ei asukkaiden, eikä minkään muunkaan tahon kannanottoja liitteenä luottamushenkilöiden tutustuttavaksi, vaan ne ovat 74 sivuisen selvityksen lopussa. Lautakunnan halutaan esitettävän näin:

 

Palvelutuotantolautakunta esittää lausuntonaan, että Itäisen alueen palve-
luverkon kehittämisessä edetään työryhmän esittämällä tavalla seuraavasti:
1) ensimmäisessä vaiheessa 2018-2021 puretaan Mäntynummen koulun
alatalo (=yläkoulun käytöstä poistetut tilat), yläkoululle rakennetaan (tai siir-
retään) uudet tilat, peruskorjataan Mäntynummen ylätalo, sekä rakenne-
taan (tai siirretään) koulun yhteyteen korvaavat tilat Mäntynummen ja Ora-
vaisten päiväkotia varten.
2) toisessa vaiheessa vuonna 2020 tarkistetaan oppilassuunnitteet, ja
mikäli oppilasmäärät ovat laskeneet arvioidulla tavalla, siirrettään vuonna
2022 sekä Nummenkylän koulun oppilaat Muijalan kouluun, että Pullin
koulun oppilaat Mäntynummen yhtenäiskouluun.
3) kolmannessa vaiheessa vuonna 2022 tarkistetaan oppilassuunnitteet
uudestaan, ja mikäli oppilasmäärät ovat laskeneet arvioidulla tavalla, siirret-
tään vuonna 2024 Lehmijärven koulun ja Asemanpellon koulun oppilaat
Mäntynummen yhtenäiskouluun
Ei lakkautetan siis vielä, vaan ihan kohta. Toteutetaan ihan itse jo etukäteen varmuuden vuoksi  ennustetta, eikä pyritä ennakoimaan eikä muuttamaan ennusteen laskevaa trendiä itselle myönteisemmäksi.
Esityslistalla on myös kiinteistöpidon kehittämisselvitys, joka on siis FCG:n konsultin tekemä ja siinä tuetaan koulujen lakkautusta. Näin niinkuin tiivistetysti.
Mikä on palvelutuotantolautakunnan tehtävä?
Päättää opetuksen järjestämisestä? Päättää oppilassuunnitteiden tarkistamisesta?
Ote Lohjan hallintosäännöstä:
Palvelutuotantolautakunta vastaa konsernihallinnon ja palvelutuotannon
tulosalueiden johtamisesta. Palvelutuotantolautakunnan toiminta-ajatuksena
on tuottaa keskitetysti kaupungin johtamisessa ja arjessa tarvittavia palveluita
asukkaille, yrityksille ja kaupungin sisäisille asiakkaille.
Oho, ei mainintaa opetuksen järjestämisestä. Eikö lautakunnan esittelijä tiedä, mitä lautakunta tekee?
Mikä sitten on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tehtävä?
ote Lohjan hallintosäännöstä:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta vastaa Lasten, nuorten ja perheiden
palvelualueen johtamisesta sekä seuraa ja valvoo toimialansa kuntayhtymien
toimintaa.
Sepä olikin tyhjä lause. Luetaanpa lisää:
Hyvinvointi-toimialan johtaja esittelee lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa
lautakunnan toimialan kannalta tärkeimmät strategiset asiat, kaikkia toimintoja
yhteisesti koskevat asiat, samoin kuin hallintoa ja taloutta koskevat asiat.
Muut lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan asiat esittelee lasten,
nuorten ja perheiden -palvelualueen johtaja.
Hyvinvointi-toimialan johtajalla on oikeus ottaa esiteltäväkseen mikä tahansa
lautakunnassa käsiteltävä asia. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt,
toimii esittelijänä hänen sijaisensa

Syvä huokaus. Tästä näkeekin sen, mikä on Lohjalla tärkeää.  Byrokratia. Kuka määrää ja kuka esittelee. Hallintosääntöä uudistettiin ja sitä väännettiin kauan ja hartaasti. Mitä saatiin aikaan? Osittain hyvääkin tekstiä, mutta osittain pelkkää sanahelinää ja johtajien aseman parantamista.

Jos joku lautakunta tekee päätöksen, joka ei kaikkia miellytä, ei se mitään, toinen lautakunta päättää eri tavalla. Koska se voi.

 

Ei ihme, että kuntalaisen oikeustaju saattaa tuntua loukatulta.