Orpon hallitus, eli Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja KD puhuu jatkuvasti ennaltaehkäisystä, lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä mielenterveyden tukemisesta. Puheet kuulostavat hyviltä. Ongelmana on, että hallituksen käytännön politiikka vie täysin päinvastaiseen suuntaan.
Perheneuvoloiden poistaminen lakisääteisistä palveluista on tästä jälleen yksi esimerkki. Kyse ei ole yksittäisestä teknisestä muutoksesta, vaan arvovalinnasta: heikennetään juuri niitä palveluita, jotka auttavat lapsia, nuoria ja perheitä ajoissa, eli ennen kuin ongelmat kriisiytyvät.
Samaan aikaan hallitus on jo kohdistanut leikkauksia ja heikennyksiä moniin muihin palveluihin, jotka koskettavat erityisesti pienituloisia, lapsiperheitä, vammaisia, pitkäaikaissairaita ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Monelle suomalaiselle alkaa muodostua kuva politiikasta, jossa yhteiskunnan turvaverkkoja puretaan pala palalta samalla, kun hyväosaisimpien asemaa vahvistetaan.
Ennaltaehkäisyä ei voi kannattaa vain juhlapuheissa
Perheneuvoloiden idea on yksinkertainen mutta vaikuttava, eli tarjotaan matalan kynnyksen apua ajoissa.
Juuri tällaisista palveluista asiantuntijat ovat vuosia puhuneet. Varhainen tuki ehkäisee:
- lasten ja nuorten mielenterveysongelmia,
- kouluakäymättömyyttä,
- syrjäytymistä,
- päihdeongelmia,
- väkivaltaa,
- ja rikollisuutta.
Silti hallitus on valmis poistamaan hyvinvointialueilta velvoitteen järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa. Ammattilaiste ja asiantuntijat ovat varoittaneet, että säästöpaineissa olevat alueet voivat tämän jälkeen ajaa palveluja alas.
Tämä paljastaa karulla tavalla ristiriidan hallituksen puheiden ja tekojen välillä.
Jos ennaltaehkäisyyn todella uskottaisiin, juuri tällaisia palveluita vahvistettaisiin eikä heikennettäisi.
Tutkittua tietoa ja asiantuntijoita sivuutetaan jatkuvasti
Yhä useammin näyttää siltä, että asiantuntijoiden näkemykset, vaikutusarviot ja tutkittu tieto jäävät poliittisen ideologian varjoon.
Perheneuvoloiden kohdalla alan ammattilaiset ovat nostaneet voimakkaasti esiin huolen siitä, että palveluiden heikentäminen kasvattaa myöhemmin raskaampien palveluiden tarvetta.
Silti hallituksen linja näyttää olevan, että lyhyen aikavälin säästöjä haetaan juuri ennaltaehkäisevistä palveluista, vaikka niiden purkaminen tulee pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle kalliimmaksi.
Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka tosin tämä hallitus taitaa.
Kun lapsi ei saa ajoissa apua ahdistukseen, traumaattisiin kokemuksiin tai perheen vaikeaan tilanteeseen, ongelmat eivät katoa. Ne siirtyvät eteenpäin ja kasvavat suuremmiksi:
- nuorten pahoinvoinniksi,
- mielenterveyden kriiseiksi,
- syrjäytymiseksi,
- rikollisuudeksi,
- ja näköalattomuudeksi.
Usein kuulee, kuinka perheneuvola on auttanut perhettä ja heidän lastaan nopeasti traumaattisen tilanteen jälkeen. Ilman nopeaa apua seurauksena olisi voinut olla vuosien hoitopolku raskaammissa palveluissa.
Juuri tätä ennaltaehkäisy tarkoittaa käytännössä.
Luokkayhteiskunta ei synny yhdessä yössä, vaan päätös kerrallaan
Kun julkisia palveluita heikennetään, seuraukset eivät jakaudu tasaisesti.
Hyvätuloiset voivat ostaa palveluita yksityiseltä:
- lasten psykologit,
- terapiat,
- perheneuvonta,
- valmennukset,
- ja tukipalvelut.
Mutta pienituloisella perheellä ei ole samaa mahdollisuutta.
Siksi hyvinvointivaltion ydin on ollut siinä, että myös tavallisella ihmisellä on oikeus saada apua silloin, kun sitä tarvitsee.
Kun tätä perustaa murennetaan, Suomi alkaa hiljalleen jakautua kahteen todellisuuteen:
- niihin, joilla on varaa ostaa turvaa,
- ja niihin, jotka jäävät jonottamaan tai kokonaan ilman apua.
Tämä on kehitystä kohti kovempaa luokkayhteiskuntaa.
Naiset kantavat jälleen suurimman taakan
Monet hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan heikennykset osuvat erityisen voimakkaasti naisiin.
Naiset käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, työskentelevät hoiva-aloilla ja kantavat edelleen suurimman vastuun lasten arjesta sekä perheiden hyvinvoinnista.
Kun perhepalveluita heikennetään:
- äitien kuormitus kasvaa,
- yksinhuoltajien asema vaikeutuu,
- ja perheiden tukiverkot ohenevat.
Samaan aikaan moni nainen työskentelee juuri niillä aloilla, joihin kohdistuu jatkuvia säästöjä ja työkuorman kasvua.
On vaikea välttyä ajatukselta, että hallituksen politiikassa hyvinvointityön arvoa ei aidosti ymmärretä, vaikka juuri se pitää yhteiskuntaa koossa.
Millaisen Suomen tämä politiikka jättää nuorille?
Nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon. Mutta puhe ei riitä.
Jos yhteiskunta aidosti haluaa vähentää:
- nuorisorikollisuutta,
- väkivaltaa,
- jengiytymistä,
- mielenterveysongelmia,
- ja syrjäytymistä,
silloin pitää investoida varhaiseen tukeen, turvallisiin aikuisiin ja matalan kynnyksen palveluihin.
Ei leikata niitä.
Perheneuvoloiden lakisääteisyyden poistaminen kertoo valitettavan paljon tämän hallituksen arvomaailmasta. Taloudellisia säästöjä haetaan sieltä, missä ihmisillä on jo valmiiksi vaikeaa.
Ja jälleen kerran asiantuntijoiden varoitukset jäävät sivuun.
Kyse ei ole vain yhdestä lakimuutoksesta. Kyse on suunnasta, johon Suomea viedään.
Sellaisessa Suomessa hyvinvointi ei enää ole yhteinen oikeus, vaan yhä enemmän etuoikeus niille, joilla on varaa ostaa sitä itse.
Lotta Paakkunainen 