Omaishoito jää usein hyvinvointikertomuksissa taka-alalle, vaikka se on monelle perheelle ja yhteiskunnalle ratkaisevan tärkeä hoivan muoto. Länsi-Uudenmaan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2024 perusteella:
Omaishoito hyvinvointikertomuksessa: mitä puuttuu ja miksi se on huolestuttavaa?
1. Tietojen niukkuus ja puutteellinen raportointi
Hyvinvointikertomuksessa omaishoito mainitaan vain sivulauseissa, eikä siitä ole lainkaan:
- tarkkoja tilastotietoja (esim. omaishoitajien määrä, iäkkäiden omaishoitajien osuus, jaksamiseen liittyviä kyselytuloksia)
- arvioita kuormittavuudesta, jaksamisesta tai tuen riittävyydestä
- tietoa omaishoidon tukimuotojen käytöstä eri kunnissa (esim. vapaat, valmennus, vertaistuki)
Tämä läpinäkyvyyden puute on vakava puute tiedolla johtamisen kannalta. Ilman dataa ei ole vaikuttavaa politiikkaa.
2. Toiminta hajanaista ja reaktiivista
Raportista saa vaikutelman, että omaishoitoa tuetaan epäsuorasti muiden toimintojen kautta, kuten:
- kuntouttavan päivätoiminnan, kohtaamispaikkojen tai viestintätoimien kautta
- mutta omaishoito ei ole oma priorisoitu kokonaisuus, vaikka se vaikuttaa suoraan sekä omaishoitajan että hoidettavan hyvinvointiin ja terveyteen
Omaishoito ei ole vain palvelu, vaan hoivan järjestämisen muoto, joka vaatii johdonmukaista tukea ja seurantaa.
3. Hyvinvointi näkymättömissä
Omaishoitajien hyvinvointi on pitkälti näkymätön teema:
- Missään ei arvioida omaishoitajien mielenterveyttä, työssäkäynnin ja hoivan yhdistämisen kuormaa, eikä
- ole mainintaa omaishoitajien osallisuudesta kehittämistyöhön tai palvelujen suunnitteluun
Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että omaishoitajat kantavat suuren osan arjen hoivavastuusta, erityisesti iäkkäiden ja muistisairaiden kohdalla.
🔴 Keskeiset huolenaiheet yhteenvetona
| Huolenaihe | Miksi vakava |
|---|---|
| Tiedon puute omaishoidosta | Ei voida johtaa, seurata tai kehittää vaikuttavasti |
| Omaishoitoa ei käsitellä kokonaisuutena | Tukitoimet hajanaisia ja epätasaisia |
| Omaishoitajien jaksaminen ja hyvinvointi puuttuvat | Riski hoitosuhteen katkeamiseen ja hoivan kriisiytymiseen |
| Osallisuus puuttuu | Kokemustieto ja käytännön näkökulmat jäävät hyödyntämättä |
Mitä pitäisi tehdä?
- Raportointi kuntoon: Omaishoito tarvitsee oman osionsa hyvinvointikertomukseen: tiedot määrästä, profiilista, jaksamisesta ja palveluiden käytöstä.
- Jaksamisen mittarit mukaan: Kyselyt omaishoitajien kuormituksesta ja hyvinvoinnista vakituiseksi osaksi seurantaa.
- Omaishoitajien osallisuus: Kehittämistyöhön mukaan omaishoitajia ja heidän järjestöjään. Kokemustieto on korvaamatonta.
- Kunnat näkyväksi: Eri kuntien käytännöt tuen, vapaan ja ohjauksen osalta on koottava ja arvioitava, jotta epätasa-arvo voidaan purkaa.
- Resurssit riittäviksi: Pelkkä viestintä ei riitä. Tarvitaan konkreettisia investointeja tukimuotoihin, valmennuksiin ja vapaan järjestämiseen.
Omaishoito ei ole vain hoitoratkaisu, vaan se on elämänmuoto, joka vaikuttaa hoitajan hyvinvointiin, toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen. Jos tätä hyvinvointia ei tueta systemaattisesti, riskinä on uupuminen, kriisiytyminen ja suuremmat kustannukset julkiselle sektorille.
Jos puhumme hyvinvoinnin edistämisestä, omaishoito kuuluu etulinjaan.
Discover more from Lotta Paakkunainen
Subscribe to get the latest posts sent to your email.
Lotta Paakkunainen 