Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Ei epäselvää Järnefeltin koulusta

Järnefeltin koulussa toukokuun 2017 tehdyn tutkimuksen raportin mukaan:
Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin eri rakennuksenosissa ja eri ilmanvaihtokojeiden palvelualueilla yhteensä viidestä mittauspisteestä 15.3. – 23.3.2017 välisen ajan kestäneiden seurantamittausten avulla.
Painesuhdemittausten perusteella:
o Tiloissa painesuhteet vaihtelevat sisätilojen alipaineisuudesta lievään ylipaineisuuteen

o Ilmanvaihtojärjestelmä ei kaikilta osin ole tasapainossa.
lmanvaihdon tasapainotus ja säätö tarpeenmukaisesti tuleviin ilmanvaihdon perusparantamistoimenpiteisiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.

Saatujen lähtötietojen perusteella nykytilanteessa sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä voidaan pitää ilmanvaihtolaitteiston teknistä vanhenemista sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä nykyisiin tarpeisiin. Painesuhdemittausten perusteella ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa esiintyy epätasapainoa. Sisä- ja ulkoilman välillä painesuhteet vaihtelevat alipaineisista tiloista ylipaineisiin tiloihin. Edellämainittujen ilmanvaihdollisten haittatekijöiden poissulkemiseksi on kohteessa käynnistynyt laajamittainen ilmanvaihdon perusparannussuunnittelu.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan arvioida, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää rakenteiden kautta tapahtuva ilmavuotoja sisäilmaan päin. Etenkin D-rakennuksenosassa esiintyy ilmavuotoja ulkovaipparakenteista sisäilmaan päin ikkunaliittymien ja ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen kautta sekä luokkahuoneen 003 ulkoseinärakenteen kautta levyseinästä puuttuvan höyrynsulun takia. Erilaisia epätiiveyskohtia (läpivientejä) todettiin lisäksi yläpohjassa ja ryömintätilaa vasten olevassa alapohjarakenteessa sekä vanhojen sekä uusien rakenteiden rajakohdissa. D-rakennuksen osalla käytävien alakattojen päällä ja kaapelihyllyissä on merkittävää pölykertymää, joka on osin rakentamisaikaista. Epäpuhtaudet edellä mainittujen alakäytävien alakattojen päältä suositellaan puhdistettavaksi.

Rakenteiden kosteuteen liittyen H-osalla pohjakerroksen väestönsuojatiloissa olevien luokkahuonetilojen 0161 ja 0163 lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta etenkin väli- ja ulkosinien vierustoilla. Alueilla on myös aistinvaraisesti viitteitä mattopinnoitteen liima-aineiden pilaantumisesta
Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilmanvaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.
Vuonna 2018 tehdyn raportin mukaan, kaupungin tulkinta:

FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä kuntotutkimuksessa selvitettiin Järnefeltin koulurakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa ja korjaustarvetta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin mm. avaamalla rakenteita ja ottamalla niistä mikrobinäytteitä sekä mittaamalla pintakosteuksia ja materiaaleista haihtuvia haitallisia yhdisteitä.

Rakenteissa ei havaittu laajamittaisia kosteus- tai mikrobivaurioita, mutta tutkimukset osoittivat sisäilman laatuun vaikuttavia paikallisia mikrobivaurioita sekä ilmavuotoja epätiiviiden rakenteiden kautta ulkoa sisäilmaan päin.

Tutkimustulosten perusteella Järnefeltin koulussa ei ole niin vakavia sisäilmaongelmia, etteikö koulurakennusta voisi edelleen käyttää. Koulussa aloitetaan kuitenkin perusteellinen korjaustyö. Lohjan kaupunki ei halua ottaa riskiä, että tilanne pitkällä aikavälillä pahenisi ja vaarantaisi koululaisten tai henkilökunnan terveyttä. Korjausta kaivataan myös koulurakennuksen normaalin kulumisen takia.

Rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellisen lisäsuunnittelun. Korjaustyöt aloitetaan 2019 kesäloman alkaessa ja ne etenevät vaiheittain siten, että kaikki on valmista 2021 syyslukukauden alkaessa. (lähde: https://www.lohja.fi/ajankohtaiset/jarnefeltin-koulun-kuntotutkimusraportti-on-valmistunut/)

Raportissa itse lukee näin:

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia
mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia

mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka

Lisäksi samassa raportissa
Alapohjan kevytsoraeristetilaan tehtiin merkkiainekokeita huonetiloissa

0137, 0143 ja 028.
Merkkiainekaasua johdettiin alapohjan kevytsoraeristekerrokseen. Merkkiaineanalysaattorin avulla havainnoitiin merkkiainekaasun mahdollista sekoittumista sisäilmaan päin. Merkkiainekaasua sekoittui eristetilasta sisäilmaan päin kotitalousluokassa 0143 kanaalikaivon kansiston välistä ja lattiasta nousevien erilaisten putkiläpivientien kohdalta.
Ihan kuin olisi lukenut raporttia vajaan vuoden takaa. On se hyvä, että tilaillaan samoja tutkimuksia eri firmoilta (vaikka osa tekijöistä onkin samoja)
Otteita raportista:

Alapohjarakenteessa todettiin pintakosteutta tilan 072 osalla.
Lisäksi raportin mukaan vuonna 2017 on korjattu väestösuojan kosteusvaurioita, liikuntasalissa on kosteusvaurioita, kuvisluokkaa on korjattu jo vuonna 2011, silti siellä oireillaan.
Lisäksi vuonna 2017 tehdyssä raportissa todetaan, että

tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces.

Miksi tilataan kokoajan samoja tutkimuksia? Koska oireilun syytä ei löydy? Miksi etsitään syitä oireiluun? Kaupungin mukaan oireilijoita ei ole kuin kourallinen. Sehän ei kuitenkaan ole totuus, oireilijoita on huomattava määrä, kaupunki vain ei ole saanut tietoa oireilijoista, eikä koulua vaihtaneiden määrää eikä siirtoa pyytäneiden henkilökunnan määrää tilastoida. Nämä ovat tärkeitä tietoja, joita ei käytetä hyödyksi.

Edelleen oppilaiden hyvinvoinnin ja perheiden vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisi, että perheet osaisivat tunnistaa oireet ja ilmoittaa niistä. Osaamista helpottaisi se, että olisi saatu ohjeistus siihen. Tämä tulisi olla kaikissa kouluissa ja sen tulisi olla yhdenmukainen.

Tässäkin olisi ollut hyötyä, jos aloitteeni mukainen terveydenhoitajan työkalu olisi jo käytössä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/15/valtuustoaloite-sisailmaoireiden-seurantajarjestelmasta-terveydenhoitajien-tyokaluksi/

Terveydenhoitajan työkalussa on kyse siitä, että koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Jos siis vanhemmat saisivat ohjeitusksen ilmoittaa terveydenhoitajalle lapsen sairastelusta ja oireilusta, olisi tilastointi helpompaa ja ongelmiin pystyisi puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Kaikkein helpointa se olisi Wilman kautta, mutta Wilmaa ylläpitävä yritys ei lämmennyt idealle esittäessäni sen heille.

Miksi yritys ei sitten ole ollut vastaanottavainen?

Syitä voi olla monia: liikaa lisätyötä, liikaa asian tutkimista, erilaisten ratkaisujen etsimistä, olen saattanut esittää asian huonosti, en ehkä tarpeeksi hyvin, enkä avaavasti.

Kävimme useaan otteeseen hyvääkin keskustelua, mutta lopullisin vastaus oli tässä:

Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä, meillä tulee todella useasti juuri samasta aiheesta kysymyksiä ja ymmärrän todella hyvin teidän tarpeen.

Kysymykseesi siitä, mitä Wilmaan / Multiprimukseen tulisi kirjata terveydenhoitajalle, vastaan sanomalla mitä EI pidä kirjata:
Primukseen/Wilmaan ei pidä kirjata mitään terveyteen liittyvää tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskevat omat erityiset juridiset vaatimuksensa, jotka poikkeavat kouluhallinnon järjestelmien vaatimuksista.

Tämän mukaisesti olemme johdonmukaisesti asiakkaita ohjeistaneet. Perusteena ei siis ole huoli tietoturvasta. Kyllä se on kunnossa, mutta jos oppilaiden terveystietoja halutaan sähköisesti tallentaa, on terveydenhoitajille järjestettävä pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään.

Primukseen ei lainkaan pidä kirjata oppilaiden terveystietoja, joita viestinne liitteessä esiintyvät asiat selvästi ovat.
Tiedän että monet toivoo Wilman taipuvan myös siihen, mutta tällä hetkellä emme täytä terveydenhuollon vaatimuksia sen osin, että Wilmaa voidaan hyödyntää terveystietojen kirjaamiseen.

Koska he eivät voi taipua byrokratian edessä, lasten terveyden vuoksi meidän tulee keksiä muita ratkaisuja ja tällä hetkellä esittämäni olisi ensiarvoisen tärkeä, kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle.

Järnefeltin lapsille olisi tärkeä päästä väistöön, mieluiten heti.

Järnefeltin koulun väistöä saadaan odottaa

Palvelutuotantolautakunta käsitteli kokouksessaan 25.10.2018 Järnefeltin koulun tilannetta. Paitsi ettei käsitellyt. Kokouksessa käsiteltiin Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraporttia. Luulisi, että väliraportti olisi otettu käsittelyyn koulun vakavan tilanteen vuoksi, mutta ei. Väistöä ei käsitelty. Käsiteltiin tulevaisuutta. Lapset ja henkilökunta siis jatkavat työskentelyään sairaassa talossa. Ilmoitettuja oireilijoita on erikoisen vähän, mutta se voi selittyä monellakin tavalla. Ei osata epäillä sisäilmaa oireiden aiheuttajaksi, sillä murrosiässä voi oireet usein pistää esimerkiksi murrosiän, liian valvomisen tai liiallisen ruutuajan tai pelaamisen piikkiin. Lokovalle tulleiden tiedustelujen ja yhteydenottojen perusteella voisin sanoa, että oireilijoita on enemmän kuin se muutama. Olisi ihan ensiarvoisen tärkeää, että kodit saisivat tietoa oireista ja ennen kaikkea tietoa, mitä tehdä ja miten edetä.

Sisäilmaoireet
Yleisimpiä oireita ovat:

  • Silmä-, nuha- ja astmaoireet
  • Infektiokierre
  • Ihottumat
  • Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
  • ylivilkkaus

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan. Mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa, mutta ilman ilmoituksia hälytyskellot eivät voi soida.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät  sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

(ote sivustani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/)

Sivulla on myös vinkkejä siitä, mitä voisi tehdä, jos epäilee lapsensa oireilevan sisäilman vuoksi ja kehen ottaa yhteyttä.

 

Tuntuu, että nyt pyritään väistelemään ja ohjataan ajatuksia muualle. Koulun tulevaisuutta tulee käsitellä, mutta nykyhetki on akuutti. Oireilevat lapset ovat akuutti, oireileva henkilökunta on akuutti. Ensin tulee käsitellä väistö ja järjestää se, sen jälkeen voidaan miettiä, miltä koulun tulevaisuus näyttää.

Jälleen tässäkin asiassa kummittelee taustalla kouluverkkoselvitys. Katsotaanpa vuoden 2015 selvitystä:

ote kouluverkkoselvityksestä vuodelta 2015:

Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista – ei sisäilmayllätyksiä.”

samasta selvityksestä:

Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %.
Rakennuksen nimi  V     hum2   KLA     Kvelka €  Pkatarve € Pptarve €

Ojamon koulu       1977    6 176    71 %    457 823

Pusulan koulu                    2 345     70 %    245 679

Perttilän koulu     1992     3 333      62 %    858 737

Rauhalan koulu   1960      1 337      38 %    1 056 542  1 480 134  2 327 319 Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi  2 618 780        Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi  1 480 134

(vaikka Ojamon koulun kuntoisuus oli alle vaaditun, siirrettiin Neitsytlinnan koulun toiminnot sinne)

Tuo siis vuodelta 2015.

Olen aika-ajoin kirjoittanut Järnefeltin tilanteesta,

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/lohjalla-tehdaan-pitkajanteista.html

Koulujen kuntoisuuspisteytyksestä: http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

http://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/21/koulujen-kunto-on-heikko-yllatytaan-viela-lisaa/

Ylläolevassa kirjoituksessa kerron, kuinka

Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

ja viimeisin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

Kuvittelin noin vuosi sitten, että nyt alkaa tapahtumaan: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.

Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.

Surullinen huokaus. Vuosi ylläolevan jälkeen joudun toteamaan, ettei ole.

Kaikissa luokkatiloissa ei ilmeisesti oireilla, osaväistö voisi olla mahdollista. Nyt olisi pitänyt päättää koulun lasten väistöstä. First things first.

Palvelutuotantolautakunta päätyi äänin 7-6 esittämään, että Järnefeltin koulu korjattaisi. Ei tiedetä, miksi koulussa oireillaan, mutta korjataan silti. Lapset saavat odottaa, altistua ja sairastua. Jokainen päivä on liikaa.

Mulla olisi ehdotus.

Israelin puolustusvoimien panssaroitu Caterpillar D9R
Puskutraktori on maansiirtokone, jossa on pystysuora levymäinen puskuterä.[1]

Ensimmäinen nykyaikainen puskutraktori rakennettiin Yhdysvalloissa vuonna 1923. Tavallisia ja panssaroituja puskutraktoreita on ollut myös sotilaskäytössä. Arkikielessä puskutraktoria tai telaketjutraktoria kutsutaan myös katerpillareiksi (erään niitä valmistavan yrityksen nimestä Caterpillar).  (Lähde:wikipedia)

Ainoa, joka koulun korjaa.

 

 

 

Sote-säästöt – mitäs noiden suista?

Sote-lautakunta on tätä nykyä ”säästetään vaikkapa tästä”-onnenpyörä.

 

1.2.8 Suunnittelukauden 2019-2020 kehittämissuunnitelmat

Suunnitelmien jatkaminen koko suun terveydenhuollon toiminnan keskittämisestä Lohjan sairaalaan tiloihin uuteen yksikköön ja tämän toiminnallisuuden hyödyntäminen.

Ylläolevalla lauseella sote-lautakunta siis päättää Oinolan hammashoitolan lakkauttamisesta ja yhden reuna-alueen palvelun siirtymisestä 30 kilometrillä. Hammashoitola on koulun yhteydessä ja palvelee näin ollen suoraan lähes 450 lasta. Koululaisille suunnitellaan kyllä reppuhoitajan, eli kannettavan hoitoyksikön hoitajan vastaanottoa, eli siis sitä, että lasten hammastarkastukset suoritetaan reppuhoitajan toimesta. Samalla annetaan ristiriitaista signaalia siitä, kuinka tärkeää se vanhempien osallistuminen lasten  hammasvastaanotolle on. Kun oikoja lakkautettiin Oinolassa, anteeksi toiminnot keskitettiin keskustaan, perusteltiin sitä mm sillä, että vanhempien tulee olla läsnä, jotta ovat kuulemassa samalla hoito-ohjeita, mutta nytkö niitä hoito-ohjeita ei enää tarvita? Ei. Ei niitä nyt enää tarvita. Kuulemma vasta silloin, kun pitää lähteä paikattavaksi keskustaan. Sitten, kun se vahinko on jo sattunut. Maito jo kaatunut pöydälle. Sitten saadaan hoito-ohjeita. Eikös se sitten ole vähän myöhäistä?

Lohjalla suun terveyden tilastot näyttävät, että suun terveyden tila huononee koko ajan. Eikö siinä tapauksessa pitäisi parantaa ennaltaehkäisevää työtä, eli ei ainakaan lakkauttaa toimintoja?

Tarvetta lakkauttaa selitetään käyntien vähenemisellä. Toki käynnit vähenevät, kun varatessa aikaa ohjataan Virkkalaan (yli 40 km).

Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. KELA-taksi systeemi tökkii; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 – 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kohtuutonta! Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.

Oinolan hammashoitola on kohtuullisen matkan päässä Nummen ja Pusulan asukkaita ajatellen

Kannettava hoitoyksikkö on hyvä yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa. Ikäihmisten määrä lisääntyy koko ajan myös Lohjalla ja LOST 2018 strategia- mallin mukaan palvelut pitäisi olla lähellä asiakasta. Jatkossa yhä sairaammat hoidetaan kotona. Kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, johon suunhoidon tulee sisältyä. Esim. Lahdessa kyseisestä moniammatillisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia monen vuoden ajalta.

Liikkuva yksikkö maksaa 200-400 tuhatta ja lisäksi vuosittaiset käyttökulut + henkilökunta, siivous yms juoksevat asiat ja luonnollisesti hoitajalla on oltava ajokortti.  Jo olemassa olevilla tiloilla pystytään tehokkuutta parantamaan ilman lisäkustannuksia. Ja koska kustannuksia pitää karsia niin silloin ei pidä niitä lisätä.

Hyvää suun terveyttä hoidetaan kotona hyvillä elämantavoilla. Vanhemmat ovat siinä avainasemassa, joten heidän mukana olo hoitokäynnillä on suotavaa. Liikkuvan hoitoyksikön mallissa vanhempien tavoittaminen olisi haasteellisempaa.

Erikoishammashoito on keskitetty Lohjan keskustaan, mikä on järkevää. Osaajia on vähän ja tarvetta harvemmin potilailla.
Asukkailla on valinnanvapaus,  valita missä käy hoidossa. Suurin osa asukkaista on jo sen varmasti tehnyt reuna-alueilla. Myös naapurikunnissa on hoitojonot ja sinne ei pääse sen paremmin tai nopeammin, päinvastoin vrt .Karviainen, Espoo, Helsinki jne… Ja laskutus tulee kotikuntaan.
Asukkaat ovat ostaneet asuntonsa ennen tätä liittymistä Lohjaan ja useinmiten kriteereinä ovat olleet terveyskeskus, hammashoito, koulu, apteekki, kauppa ja kirkko jne. lähellä! Nämä palvelut halutaan säilyttää, koska se vaikuttaa myös maaseudun elävöittämiseen. Mikäli halutaan lisää asukkaita, palvelut pitää löytyä läheltä. Yleensä ottaen täällä maalla halutaan olla puhtaan luonnon keskellä palveluiden lähellä. Täällä tuotetaan ruokaa pöytiin ja puuta metsästä, myös teollisuutta on. Maaseutu täytyy pitää asuttuna ja toimivana.
Muutaman hammaslääkärin tai lääkärin kuljettaminen on halvempaa kuin ison väestömäärän.

TULEVAISUUDEN VISIO
Sote tulossa? Sen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Palvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä ja sijaita lähellä useampia ihmisiä. ( Sote-uudistus, sosiaali-ja terveysministeriö)
LOHJA:n terveyskeskus ja hammashoito saman katon alle ja keskitetty välinehuolto. Tällöin palvelut lähes saman katon alta oheistoimintoineen.
Mikäli väestömäärä tulevaisuudessa kasvaisi rajusti voitaisiin tehdä uusi, isompi ”saman katon alla”- periaatteella toimiva keskus esim. Saukkolaan, jossa myös potentiaalia uusiin asuinalueisiin.

Lohjan omilta www-sivuilta napattua:

Koululaiset

Koululaisena pääset hammashoitoomme koko luokka-asteen kattavissa suun määräaikaistarkastuksissa. Kutsumme kaikki Lohjan alueen koulujen 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat tarkastuksiin. Käynneillä keskustellaan mm. hampaidesi omahoidosta ja ravinnon merkityksestä suun terveyteen sekä suunnitellaan ehkäisevä hoito, mahdollinen korjaava hoito hammaslääkärillä sekä purennan kehityksen seuranta. Toivomme, että vanhempasi ovat mukana tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Hinku-kuntana Lohjan toivoisi ajattelevan myös hammashoitolan lakkauttamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia. Satojen perheiden ylimääräinen 60-90 kilometrin autolla ajamisen ympäristöhaitat tuskin on mitätön lisä.

Kun ajatellaan asian laajuutta ja vaikuttavuutta, onko tästä asiasta kysytty perheiltä? Onko tehty lapsivaikutusten arviointia? TUSKIN.

Tämä asia menee vielä valtuustoon ja toivon, että siellä ymmärrettäisi ennaltaehkäisyn ja reuna-alueidenkin lasten suunterveyden ja oikeuksien olevan tärkeät.

 

 

Järnefeltin koulun sisäilmaongelma ajaa alueen kouluverkkoselvitykseen?

Luimme 15.10.2018 Länsi-Uusimaasta (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/712064-etela-lohjan-kouluverkosta-kolme-vaihtoehtoa-jarnefeltista-voi-tulla-alueen-koulut), että Järnefeltin koulun sisäilmatilanne on huolestuttava.

Mä en enää tiedä, mitä sanoa. HALOO! Huokaisen syvään.

Lehdessä kerrotaan myös, että Järnefeltin koulussa on tehty kaksi sisäilmatutkimusta.

Aha.

Järnefeltissä on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä ainakin vuodesta 2010.

Järnefelt lyhyesti
Tapaus Järnefelt 2010

 

Koulussa on tehty korjauksia, sen jälkeen seurattiin, tehtiin lisää korjauksia, seurattiin, oireilut jatkuivat, seurattiin, tehtiin lisää korjauksia. Sisäilmatyöryhmä päätti 9.12.2011, että laitetaan koulu seurantaan, sillä haitoista ei kantaudu enää viestejä.

  • Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:

Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.

(sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)

 

  • Airkosin raportti 28.5.2015
”Mineraalivillaogelmat ja niiden korjaaminen sekä vahtimestarin tilan hajuongelman korjaaminen”
Tämän raportin mukaan on täsmäkorjattu muutamia osia koulusta tiivistämällä, peitelaudoilla ja kemikaaleilla puhdistamalla.

Kouluverkon vaikuttajaraati lausui alueiden johtokunnan kokouksessa syyskuussa 2015 kouluverkon selvityksestä Järnefeltin alueen suunnitelmista näin:

Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
  • A-insinöörien tekemä sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus toukokuussa 2017 (btw, A-insinöörit tekee jälleen tutkimuksen)
Löydöksissä oli runsaasti kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten cladosporiumia ja aspergillus sydowii’a
joista esim. Hengitysliiton sivuilla kerrotaan

Rakennuksessa esiintyvät mikrobit ovat yleensä ulkoilmalle tavanomaisia Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicolor tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieni).

Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu.

Rakennusten kosteissa tiloissa voi kasvaa erilaisia hiivoja. Hiivakasvustoja esiintyy pääosin homesienten yhteydessä. Yleensä hiivat vaativat kasvaakseen korkeita kosteuspitoisuuksia ja hieman korkeampia lämpötiloja kuin homesienet.

Lahottajasienten kasvu rakennuksen puumateriaaleissa mahdollistuu, jos kosteusvaurio jatkuu pitkään ja materiaalin kosteuspitoisuus on suuri. Rakennusten yleisimmät lahottajasienet ovat ruskolahottajia. (lähde: https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/kosteus-ja-homevauriot/nain-homevaurio-syntyy/mikrobit)

  • Fcg:n tekemä Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.2018

Tehdyt tutkimukset on suoritettu pääosin aistinvaraisin havainnoin, pintakosteuskartoituksin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien, materiaalien bulkemissionäytteiden ja sisäilman VOC-emissionäytteiden avulla.

…

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita.

 

Järnefeltin korjauksiin on syksyyn 2017 mennessä käytetty viisi miljoonaa euroa, eikä vieläkään kiinteistö ole terve, lapset oireilevat, mutta jatkavat koulunkäyntiä.  Lisää tutkimuksia on tilattu ja nyt kuulemma kattavia. Miksi kattavia ei ole heti tilattu?

Luen sisäilmatyöryhmän raporttia Järnefeltistä vuodelta 2011 ja huomaan, että joissakin asioissa Lohja todellakin on jymähtänyt paikalleen:

Kyseinen sisäilmaongelma oli alusta alkaen erittäin raskas tilahallinnolle hoidettavaksi, koska ongelmasta ei ollut ennakkoon mitään tiedotettavaa. Yksinkertaisesti ei ollut tiedossa, että koulussa ”muhii” sisäilmaongelma.

ja

Korjaukset jatkuivat ja sisäilmaryhmä kokoontui jälleen 08.04.2011. Järnefeltin koulu oli laajimpana asiana esillä. Tilanne huolestutti kaikkien jäsenten mieltä, koska paineet henkilökunnan suunnalta olivat hyvinkin voimakkaita. Työntekijät halusivat tietää tarkalleen, minkälaisia sisäilmaongelmia kiinteistöstä tulee esiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveyteen.

Se siitä historiasta. Huomattavaa on, että historiaa koulun sisäilmaongelmalla on pitkälti, ei edelleenkään olla syystä tietoisia, mutta siltikään ongelmaa ei ratkaista sillä, että seurataan, sitä on jo tehty.

Itse en ole rakennusalan ammattilainen, eikä ole iso osa heistäkään, jotka päätöksiä aiheesta tulee tekemään. Mä toivoisin, että kaupunki löytäisi ammattilaisen, toivoisin, että kaupunki osaisi tilata oikeanlaisen tutkimuksen, että löydämme oikean ratkaisun.

Mun ratkaisu näillä asiakirjojen lukemisella, oppilaiden oireiluilla, perheiden yhteydenotoilla, ajalla, mitä tähän on käytetty, on puskutraktori.

Mutta, koska siihen ei varmaan heti kaupungilla eikä päättäjillä ole halua on mulla teille toinen ratkaisu, jos te ette millään löydä sitä vikaa (tai siis kun ette ole löytäneet), mikä Järnefeltin koulua vaivaa, ottakaa yhteys ammattilaiseen, joka sen vian löytää ja sen perusteella antaa toimenpidesuosituksensa. Voin nimetä heti yhden. Henkilö, joka on jokaisen vakuutusyhtiön hyväksymä tekijä. Eikä ole kytköksissä kaupunkiin.
Järnefeltin koulu syksyllä 2017

Sisäilmatyöryhmä on jo suositellut oireilujen vuoksi, että pieni osa koulun väestä siirrettäisiin väistötiloihin.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan väistötilaratkaisuun ei haluta suin päin mennä.

– Seurataan tilannetta. Tarkoitus on tehdä koululla tilakohtaista seurantaa ja odotetaan myös niitä sisäilmatutkimusten tuloksia.

– Väistötilojen hankinta alkaa olla jo vähän kestämättömällä tasolla. Joitakin tiloja joudumme varmasti ottamaan siellä pois käytöstä, mutta yritämme selvitä toistaiseksi ilman kalliita väistötilaratkaisuja.

Etelä-Lohjan koulujen palveluverkon tulevaisuus tulee palvelutuotantolautakuntaan 25. lokakuuta. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Rauhalan ja Järnefeltin tarveselvitys on  ollut käsittelyssä Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 1.11.2017, palvelutuotantolautakunnassa 29.11.2017, kaupunginhallituksessa 5.2.2018 ja kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Valtuusto päätti asiasta, että
Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan
tarveselvityksen pohjalta, Järnefeltin koulun kuntotutkimus huomioiden.
Alueen muiden alakoulujen (Ristin koulu, Karjalohjan koulu ja Merituulen
Koulu (Inkoo) oppilasmäärien kehitys huomioidaan kokonaisuuden
tarkastelussa.
Päätös ei ole palveluverkkoselvitys, kuten nyt on näköjään suunnitteilla:

Lohja tekee syksyn aikana linjauksen Etelä-Lohjan tulevasta kouluverkosta.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportissa on oppilasmääräkehitykseen perustuen kolme vaihtoehtoa kouluverkoksi.

– Ensimmäinen on nykyisen verkkopäätöksen mukainen eli Rauhalaan jäisivät eskari sekä 1.–4. luokat, 5.–6. luokat menisivät Järnefeltiin.

– Kakkosvaihtoehdossa koko Rauhala siirtyy Järnefeltiin, jolloin siitä tulee yhtenäiskoulu Mäntynummen tapaan.

Oppilaat mahtuvat Järnefeltiin pienellä lisärakentamisella.

– Siitä tulisi monitoimitajatalon kaltainen.

Kolmas vaihtoehto mahduttaisi Järnefeltiin Rauhalan lisäksi myös Ristin koulun. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Aiheesta aiemmin kirjoittamaani:

https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

https://nummentie.blogspot.com/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

 

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Leimataanko omia mielipiteitä omaavat

Jos olet eri mieltä, olet pisteiden kerääjä.

Jos haluat puolustaa asiaa, jonka tunnet olevan oikein, olet pisteiden kerääjä.

Jos tunnet jonkin asian olevan oikein ja haluat tehdä sen mukaan, olet pisteiden kerääjä.

Suu suppuun ja niele.

Paitsi tietenkin, jos olet samaa mieltä oikeiden ihmisten kanssa.

Eduskunnan äänestysnäytelmä näyttäisi saapuvan Lohjalle siinä mielessä, että käskyjä alkaa tulemaan ylhäältä ja luottamushenkilöt eivät saa olla eri mieltä. Muuten leimataan kuviteltujen poliittisten pisteiden haalijaksi. Jos olet eri mieltä, ärähdetään ja leimataan. Niin luottamushenkilöiden kuin eläköityneidenkin luottamushenkilöiden puolesta.

Kun pyritään saamaan päätökseen päätös, jota tietyt ryhmät ajavat, painostetaan. Ehkä huomaamattaankin.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/705896-lohjan-valtuuston-puheenjohtaja-joona-rasanen-kutsui-valtuustoryhmien-vetajat

Odotatko konkreettisia säästöehdotuksia?

– Enemmänkin odotan sitä valmiutta tarvittaviin toimiin. On rehellisesti sanottava, ettei meillä Lohjalla ole viime vuosina ollut rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka kokonaisuuden kannalta olisivat välttämättömiä. Aina joku haluaa kerätä irtopisteitä. Olisi toivottavaa, että nyt olisi ainakin yhteinen perusvire toimista ja niiden kokoluokasta. (Länsi-Uusimaa 25.9.2018/ Kaupunginvaltuuston pj Joona Räsänen)

Myös mielipidekirjoituksissa on alkanut näkymään varsinkin koulujen lakkautusten puoltajien suunnalta mainintoja ”poliittisten pisteiden kerääjistä”, kun kritisoidaan lähikoulujen puoltajia. Hyvätkin mielipidekirjoitukset aiheesta latistuvat toisen puolen haukkumiseen ja leimaamiseen. Onko tarkoituksena se, että vastapuoli ei uskaltaisi enää olla eri mieltä, ettei leimaudu, ettei haukuttaisi? Ettei kiusattaisi?

Taannoin paikallislehdessämme, Länsi-Uusimaassa oli mielipidekirjoitus, nimimerkin takana, jossa minut mainitiin nimeltä. Olin hämmentynyt moisesta huomiosta ja kummissani. Alkuun mietin, etten aio vastata kirjoitukseen.

Voit lukea Opettajan-nimimerkillä kirjoitetun mielipiteen allaolevasta linkistä.

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/704662-kuka-ajattelisi-koulutuksen-kokonaisuutta-lohjalla

Mielipide oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä, tosin se latistui loppua kohti ja olin siitä kovin pahoillani.

Kuten aiemmin jo totesin, olin ajatellut alunperin, etten vastaa, mutta koin kuitenkin tärkeäksi korjata pari pientä asiavirhettä mielipidekirjoituksessa.

Paakkunainen ei nimennyt suurimmaksi vaivaksi kouluverkon selvitystyötä 2015, vaan totesi jatkuvien kouluverkkoselvitysten vaivaavan. Päätösten esittely on jymähtänyt.

…

Syntyvyys ei ole puolittunut vuodesta 2014–2015, vaan Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen lasku on ollut valtakunnallisesti noin 4–5 prosenttia/vuosi.

…

Sisäilmaongelmat, tai tietoisuus niistä ei ole ilmestynyt yhtäkkiä, vaan niistä on tiedetty jo ennen vuoden 2015 kouluverkkoselvitystä.

Päätin myös loppuun kertoa, kuinka tärkeänä pidän kouluja ja mielipiteeni jakaa ja halusi allekirjoittaa muutama muukin luottamushenkilö.

Koulut ovat lasten ja opettajien työpaikkoja, ne ovat houkutin muuttaa alueelle. Ne ovat vetovoima- ja pitovoimatekijä. Koulut ovat oleellinen osa kaupungin ja maaseudun elinvoimaa.

Luotamme opettajiemme ammattitaitoon. Olemme ylpeitä heistä ja koulujen henkilökunnasta, heidän sitoutumisestaan ja joustavuudestaan.

Lapset ansaitsevat tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen.

Voit lukea vastaukseni kokonaisuudessaan täältä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/707288-vastaus-nimimerkille-opettaja

Toivon, että vaikka oltaisi eri mieltä asioista ja niiden toteuttamisista, vältettäisi leimaamista ja kiusaamista.

Lapsiasiainhenkilöhaaste

Haluaisin vielä palata lapsiasiainhenkilövalintoihin ja lautakuntamme haasteeseen muille lautakunnille. Haastoimme siis vetovoima- ja palvelutuotantolautakunnat valitsemaan keskuudestaan lapsiasiainhenkilön.

Lapsiasiahenkilön valitseminen on yksi tapa edistää lasten oikeuksia Lohjalla. Lapsiasiahenkilö sitoutuu edistämään lasten ja nuorten oikeuksia omalla toiminnallaan muistaen aina huomioida lasten ja nuorten näkökulman erilaisissa päätöksentekofoorumeissa sekä arjessa.

Karkkilantienoo-lehti oli hienosti uutisoinut aiheesta 2.10.2018 ilmestyneessä lehdessään ja haastatellut lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan haastamien lautakuntien (palvelutuotanto- ja vetovoimalautakunta) puheenjohtajia aiheesta.

Haastattelussa molemmat puheenjohtajat vaikuttavat empiviltä ja miettiväisiltä. On hyvä asia, että haastetta pohditaan ja mietitään sen tuomia mahdollisuuksia ja velvotteita.

-Kaikkien luotamushenkilöiden pitää olla lapsiasiahenkilöitä. Luottamushenkilöiden tulee ajaa kaikkien kaupunkilaisten asioita tasapuolisesti; pitää olla lapsiystävällinen, työikäystävällinen ja ikäihmisystävällinen, ihan tasapuolisesti. (palvelutuotantolautakunnan pj, Pirjo-Leena Forsström /Karkkilantienoo 2.10.2018)

Tässä lautakunnan puheenjohtaja on oikeassa. Käytännössä vaan asioita punnitessa ja päätöksiä valmistellessa ja tehdessä usein voi unohtua tai jäädä lapsinäkökulma. Siksi on tärkeää, että on nimetty henkilö tuomaan lapsiasia esille. On tärkeää, että pysähdytään miettimään, onko lasten näkökulma tai tarpeet muistettu tai huomioitu.

–Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa, mutta voidaan joku lautakunnan jäsenistä valita lapsiasiainhenkilöksi. En tosin vielä tiedä mitä käytännön vaikutusta sillä olisi lautakunnan toimintaan. (vetovoimalautakunnan pj, Juhana Salmenpohja/Karkkilantienoo 2.10.2018)

On totta, että lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus ja he tuovat tärkeää nuoren näkökulmaa asioihin, silti tämän lisäksi on tärkeää, että aikuinen ajattelee lapsen etua ja tuo sen esiin ja pohdituttaa lautakuntaa vaikkapa lapsivaikutuksen arvioinnista. Onko sitä tehty, olisiko se tarpeellinen ja miten se voisi vaikuttaa päätettävään asiaan, millä tavalla asian päätösesitys voisi vaikuttaa lapsen arkeen.

On tärkeää, että lapsiystävällinen kunta huolehtii omalta osaltaan kansallisen, yli vaalikausien ulottuvan lapsistrategian toteuttamisesta ja muistamisesta myön kunnallisessa päätöksenteossa. Lapsistrategian mukaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa tulee edistää. Lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi lasten kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Taustalla on huoli siitä, että Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia. Lapsiperheet ovat yleensä pitkäaikaisia kaupunkilaisia, jotka pääsääntöisesti haluavat vakaat olot lapsilleen.

Lapsiasiainhenkilövalinnat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/21/lapsiasiainhenkilovalinnat/