Lapsella 5.10 herätys, äiti vie pysäkille (30km+ajaa takaisin 30 km), bussi lähtee 6.45, perillä 7.40, koulu alkaa 8.10. Matkaa kotoa koululle 70 km. Jotta LAPSI voi kotoa käsin opiskella, 70 km:n matkaan kulkee kaksi ihmistä yhteensä 160 km, toiseen suuntaan sama juttu. Yhden päivän aikana saattaa koulumatkaa mennä yhteensä neljä tuntia.
Muuttaessamme Nummi-Pusulaan ihastuimme paikkakuntaan, matkaa töihin noin 70 kilometriä, mutta se menee aikuisella hyvin kulkuyhteyksien ja moottoritien ansiosta. Tämän lisäksi muuttopäätökseemme vaikutti se, että alle kolmen kilometrin päässä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio. Lapsille hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Lohja lakkautti lukion 2017. Tuolloin luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten koulumatkoihin. Ehkä se lupaus on unohtunut? Ehkä se koski vain ensimmäistä vuotta lukion lakkautuksen jälkeen?
Lohjan liikenneyhteydet ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja nyt kuulemma koronan vuoksi liikennöitsijät ovat vähentäneet entisestään vuoroja. Kyllä Lohjan keskustasta pääsee, mutta ei joka puolelta Lohjaa, eikä muualta Lohjaa pääse kaupungin keskustaan, josta pääsisi kulkemaan. Koronan vuoksi liikennöitsijät ovat lopettaneet vuorot, joita näin tavallinen kulkija pitää vuoroina, joilla kulkee työssäkäyvät ja opiskelevat. Täältä Nummen alueelta ei siis pääse edes Lohjalle julkisella liikenneyhteydellä. On pakko olla auto, jotta voi viedä lapsen bussipysäkille kymmenien kilometrien päähän, jotta lapsi voi istua vielä kymmeniä kilometrejä lisää.
Lohja on Hinku-kunta ja hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mainintaa toistamiseen. Lohja tekee paljon hyviä suuntauksia ja on edistynyt asiassa, mutta tämä on yksi asia, mikä ei kumpaakaan asiaa edistä. Nuori lukiolainen ajetaan alaikäisenä miettimään kotoa poismuuttamista, jotta pystyy opiskelemaan, Hinku-kunnan päästöjen eikä yksityisautoilun vähentäminen ole mahdollista tätä menoa.
Kuljetan lapseni joka päivä bussipysäkille, aikaa menee noin tunti. Tämä aika on istumista myös minulle, tämä aika on pois lapsen sisaruksilta, tämä aika on myös lisää hiilijalanjälkeä.
Lohja on n 46 000 asukkaan kaupunki, n 50-70 kilometrin päässä Helsingistä. Lohjalla n. 30 000 asukasta asuu ns. reuna-alueilla, taajamissa tai kylissä. Lohjalta käy n. 5 300 henkilöä töissä pääkaupunkiseudulla, Lohjalle myös tullaan töihin pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilta, n. 4 000 henkilön verran. (https://lohja.emmi.fi/l/MHbNz2brc7dZ). Opiskelijoiden määrää ei näistä tilastoista löydy.
Julkinen liikenne ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä, mutta myös pitovoimatekijä. Julkisen liikenteen puuttuminen ja heikkous ovat syitä muuttaa pois ja syitä siihen, että ei muuteta tänne.
Usein kuulee sanottavan, että ”itse olet valinnut asuinpaikkasi” tai ”aina voit muuttaa”, mutta minä sanon siinä vaiheessa, että kaikille asuinpaikka ei ole valinta-asia. Esimerkiksi heille, jotka saavat perheen elinkeinon maasta, tai heille, joilla on painava asuntolaina ja iso perhe, josta pitää huolehtia kokonaisuutena. Tuolloin, kun muutimme ja valitsimme asuinpaikkamme, oli meillä tehtynä valinta niiden olosuhteiden mukaan, jotka meille olivat hyviä, joita pohdimme myös tulevaisuutta ajatellen. Muut muuttivat meidän valintojemme olosuhteita jälkikäteen. Me pidämme asuinalueestamme, mutta olosuhteet tehdään mahdottomiksi. Valintamme ei ole muuttaa pois, vaan yrittää muuttaa asioita paremmiksi meille kaikille, erityisesti nuorille, jotka mahdollistavat meidänkin tulevaisuutemme.
Maaliskuun lopussa eräänä päivänä puhelin soi koko päivän, osa puheluista johtui edellisen päivän valtuustokokouksessa pitämästäni puheesta, osa työjuttuja. Sykähdyttävin oli puhelu, jonka aikana kävimme pohdintaa eläkkeensaajien tilasta. Henkilö oli kuulemma parin vuoden ajan miettinyt ottavansa yhteyttä minuun, koska ”sinä sen tahtos saat läpi ja teet kovasti töitä sen eteen, sen tienkin sait aikaiseksi ja puhut niin kauniisti isovanhemmistas ja minun sukupolvestani.” Selvä. Kiitin luottamuksesta ja aloitin aloitteen tekemisen. Mitä muuta sitä voi tehdä tuollaisen puhelun jälkeen?
Olen käynyt keskusteluja muutamien eläkkeensaajien kanssa ja moni on nostanut esiin sen, kuinka loppukuusta joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa.
Ylen artikkelissa Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen kertoo, että ”Eläkeläisillä menee paremmin kuin palkansaajilla. Alle 75-vuotiaat eläkeikäiset ovat muuta väestöä harvemmin pienituloisia. Eläkeläisköyhyys on myös vähenemässä nopeasti, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat korkeita ja eläkkeensaajien joukosta poistuu iäkkäitä takuueläkkeen varassa eläviä.”
Vanhemmassa Ylen artikkelissa kerrotaan, että Eläketurvakeskuksen tutkimuksen tulosten mukaan maaseudun eläkeläisillä on kaupunkilaisia enemmän vaikeuksia toimeentulonsa kanssa. Joka kolmannen maaseudun eläkeläisen mukaan hänellä on vaikeuksia lääke- ja asumismenojen kattamisessa. Kaupungeissa samoja vaikeuksia on joka neljännellä.
Suomen eläkepolitiikalle on asetettu kaksi keskeistä sosiaalista tavoitetta. Ensinnäkin, toimeentulon tason tulee säilyä eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena. Toiseksi, eläkeläisten köyhyyttä tulee torjua.
Tätä aloitetta tehtäessä ei ole mietitty ainoastaan tätä hetkeä ja tämän hetken eläkeläisiä, vaan on myös katsottu tulevaan. Talouselämän artikkelin mukaan Suomessa on nyt (2.3.2021) 93 000 pitkäaikaistyötöntä, määrä kasvoi vuodessa lähes 50 prosenttia – Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kolmanneksen. Findikaattorin mukaan helmikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi myös odotettava eläke pienenee.
Aloitteessa olen käyttänyt hyödykseni vuonna 2018 tehtyä aloitetta, josta olen myös keskustellut aloitteen vastuuhenkilön, Arja Alhon kanssa.
Olen ollut yhteydessä valtakunnallisiin eläkejärjestöihin, jotta he levittäisivät tietoa, tukisivat ja auttaisivat heitä, jotka aloitetta haluavat kannattaa, mutta tarvitsevat siinä opastusta.
kannatusilmoituksia voi myös allekirjoittaa paperilla, vinkkaathan hänelle, joka tekee sen mielummin paperille.
Aloite pähkinänkuoressa: Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.
Aloite: – Parantaisi mahdollisuutta suoriutua välttämättömistä menoista sekä mahdollistaisi kohtuullisen kulutukseen – Vähentäisi pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta – Vähentäisi tarvetta miettiä ostaako lääkkeitä vai ruokaa – Vähentäisi köyhyyttä ja eriarvoisuutta
Aloite parantaisi pieneläkettä saavien perusturvaa korottamalla takuueläkettä. – Takuueläke nousisi noin tuhanteen euroon ja siitä jäisi 2–3 % veron jälkeen käteen lähes sama summa kuukaudessa.
Aloite auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä asettaman tavoitteen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä sekä YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan sisältyvän tavoitteen puolittaa köyhyys vuoteen 2030 mennessä.
LAKIESITYS
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Laki takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti takuueläkkeestä (703/2010) annetun lain 8 § 1 momentti muutetaan seuraavaan muotoon:
8 § Täysimääräinen takuueläke on 987,50 euroa kuukaudessa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2022
Perustelut
Takuueläkkeen korottaminen olisivat toteuttamiskelpoinen tapa parantaa suomalaista perusturvaa. Perusturvaa on parannettava, jotta köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen saataisiin pysäytettyä, perusoikeudet toteutuisivat paremmin, toimeentulotuen käyttö palautuisi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti paikkaamaan tilapäisiä toimeentulo-ongelmia ja Suomi noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeus- ja poliittisia sitoumuksiaan.
Takuueläkkeeksi esitetään 987,50 euroa kuukaudessa, jolloin siitä jäisi käteen verojen jälkeen vähintään 40 prosenttia mediaanitulosta, eli noin 790 euroa kuukaudessa yhden hengen kotitaloudessa.
KÖYHYYDEN JA ERIARVOISUUDEN LISÄÄNTYMINEN ON PYSÄYTETTÄVÄ PERUSELÄKETTÄ PARANTAMALLA
Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Suomalainen köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun suuren laman aikana ja sitä seuranneena nousukautena, jääden sen jälkeen uudelle korkealle tasolle.
EU:n määritelmän mukaan henkilön katsotaan elävän köyhyysriskissä, jos hänellä on käytettävissään alle 60 prosenttia väestön keskitulosta. Köyhyysriskissä eläviä kansalaisia on Suomessa 2000-luvulla ollut 600 000 – 700 000. On useita viitteitä siitä, että köyhyys on kääntynyt jälleen nousuun. Suomalainen köyhyys näkyy mm. leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Keskeisiä syitä tähän ovat pitkäaikaistyöttömyys, asumiskulujen ja erityisesti vuokrien nousu, ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden, kuten sähkön siirtohintojen nousu, asiakasmaksujen nousu sekä pienet eläkkeet.
Takuueläkettä saavat (joukossa mm. työkyvyttömyyseläkettä saavia vammaisia) ovat eläkeläisistä huonoimmassa asemassa, eikä takuueläke riitä kattamaan minimibudjetin mukaista kulutusta.
Ruoka-apuun turvautuu vuosittain arviolta 100 000 ihmistä. Leipäjonoissa käy eniten pitkäaikaistyöttömiä miehiä ja pientä eläkettä saavia naisia. Työmarkkinatuki ja eläke eivät riitä heillä elämän perustarpeiden tyydyttämiseen. Maria Ohisalon väitöskirjaansa ”Murusia hyvinvointivaltion pohjalta: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus” (2017) tekemät haastattelut osoittavat, että suurin osa ruoka-apua hakevista oli saanut sosiaaliturvaetuuksia. Silti heidän rahansa eivät olleet riittäneet kuin enintään korkeiden asumiskulujen kattamiseen. Joka neljännelle jäi kuukaudessa korkeintaan 100 euroa käyttöön pakollisten menojen jälkeen, joka viidennelle ei sitäkään.
SUOMEN KANSAINVÄLISET SITOUMUKSET EDELLYTTÄVÄT PAREMPAA TAKUUELÄKETTÄ
Suomi on ratifioinut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 6/1976). TSS-sopimuksen mukaan jokaisella on oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, joka käsittää riittävän ravinnon, vaatetuksen ja sopivan asunnon. Sopimus edellyttää kohtuullisen toimeentulon takaamista kaikille kansalaisille. Tämä tulee saavuttaa viime kädessä sosiaaliturva- ja sosiaaliavustusetuuksilla. Nämä perustarpeet eivät toteudu Suomessa kaikkien pienituloisten kohdalla.
Suomen perustuslain 19 § 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain 19 §:n 2 momentti edellyttää lailla taattavaksi jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Nämä perustuslain säännökset eivät toteudu, jos etuuksien taso ei ole riittävä.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen perusturvan, vähimmäistoimeentuloetuuksien ja eläkkeiden alhaiseen tasoon. Komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia kommentoidessaan Suomen sopimuksen noudattamisesta antamia raportteja ja päättäessään saamistaan järjestökanteluista.
Peruskirjan noudattamista valvoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. Valvonta perustuu jäsenmaiden määräajoin tekemiin raportteihin, joihin komitea ottaa kantaa ja tekee johtopäätöksiä sopimuksen noudattamisesta.
Komitean ensimmäinen langettava päätös Suomelle (Merits 88/2012) tuli julkiseksi 11.2.2015. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriö julkaisivat tuolloin lyhyen tiedotteen, jossa komitean johtopäätökset kiistettiin. Suomen perusturvan katsottiin olevan kunnossa eikä toimenpiteisiin perusturvan korottamiseksi nähty aihetta. Ministeriöiden mukaan erilaiset palvelut ovat niin kattavia, että ne korvaavat perusturvan alhaisuuden.
Vuonna 2017 hallituksen ns. indeksijäädytyslain (HE 123/2017) perusteluissa katsottiin, että Suomen taloudellinen tilanne antaa oikeuden jättää sosiaalisten oikeuksien komitean esittämät sosiaalietuuksien korotukset tekemättä. Perusteluissa vedottiin niin ikään ”pohjoismaiseen käsitykseen sosiaaliturvasta rahallisen tuen ja palvelujen yhdistelmänä” ja siihen että yksittäisen tuen taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle.
Hallituksen perusteluissa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös erilaisista palveluista on Suomessa leikattu ja niiden maksuja korotettu. Lisäksi 40 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta on ehdoton rahallinen alaraja, joka tulisi taata täydentävistä palveluista huolimatta.
Suomi on sitoutunut vuona 2015 YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda2030 -toimintaohjelmaan, jossa yhtenä tavoitteena on köyhyyden puolittaminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (2017) toteaa että ”Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä riittävän toimeentulon turvaaminen sekä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointi- ja työvoimapalvelut ovat tärkeitä.”
Riittävän toimeentulon turvaaminen takuueläkkeen korottamisen kautta vähentäisi köyhyyttä.
Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on sosiaalista peruskirjaa soveltaessaan todennut kantanaan, että peruskirja edellyttää etuuksien tason seuraavan hinta- ja kustannuskehitystä. Siksi ehdotamme, että korotettu takuueläke tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin kehityksen mukaisesti.
Uudistuksen käytännön toteuttamisesta vastaisi Kansaneläkelaitos (Kela), joka hallinnoi takuueläkettä.
Takuueläkkeen korottaminen merkitsee vain yhtä muutosta takuueläkelakiin.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan eduskunnan päättämänä aikana.
TAKUUELÄKKEEN KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA VAIKUTUKSET
Uudistus voitaisiin rahoittaa mm. korottamalla pääoma- ja palkkaverotusta, vähentämällä tarpeettomia yritystukia, valvomalla aiempaa tehokkaammin harmaata taloutta sekä puuttumalla veronkiertoon. On myös mahdollisuus korottaa sairausvakuutus- ja työttömyysturvamaksuja, joilla näitä etuuksia rahoitetaan.
65-vuotta täyttäneiden köyhyysaste alenisi 11,9:stä 10,3:een. 65-vuotta täyttäneiden köyhyysaste kertoo niiden 65-täyttäneiden osuuden, jotka elävät kotitalouksissa, joiden tulot ovat alle 60-prosenttia kotitalouksien mediaanituloista.
Takuueläke paranisi 120 000 takuueläkkeen saajalla ja uusia takuueläkkeen saajia olisi 165 000. Luvuissa ovat mukana vain välittömät edunsaajat.
Laskelman luvut on ymmärrettävä suuntaa antaviksi. Laskelmat ovat epätarkkoja ja köyhyysasteissa tärkeää on muutoksen kokoluokka, sillä simulointiaineiston köyhyysasteet vuonna 2015 poikkeavat hieman Tilastokeskuksen virallisista köyhyysasteista. Jos vertailu tehtäisiin suhteessa vuosien 2017 ja 2018 lainsäädäntöön, vertailu muuttuisi jonkin verran takuueläkkeen tasokorotusten (2016, 2018) ja verolainsäädännön muutosten vuoksi. Voidaan silti olettaa, että muutosten suuruusluokka ei kovin paljon muuttuisi.
Etuuksien muutokset takuueläkkeen muutoksen jälkeen
– Nykyinen tilanne: Takuueläke vuodesta 2019 on 663,37 €/kk yksin asuvalle (vuonna 2018 takuueläkkeen määrä oli 775,26 euroa/kk, mutta tämän jälkeen takuueläkkeen määrää leikattiin. – Takuueläkkeen korottamisen jälkeen: takuueläke on 987,50 euroa/kk bruttona /kk. Tästä summasta eläkevähennyksen vaikutuksen vuoksi peritään veroa noin 2,5 prosenttia. Uusi takuueläke nettona olisi silloin noin 950 euroa/kk.
Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.
Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.
Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.
Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.
Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.
Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.
Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?
Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.
Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.
Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista
Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.
Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.
Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.
Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.
Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.
Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.
Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.
Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:
Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 käsiteltiin varttivaltuuston aloitetta koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa.
Esityslistan tekstin mukaan ”Lohjan kaupungin koulujen ruokalistalla on kuuden viikon kierrossa tarjolla kaksi kertaa hedelmä ja riisipuuron kanssa mansikkakiisseli. Ylijäämäruoan myynnillä ruokapalvelut ovat lisänneet ruokalistaan toisen hedelmän.
Talousarviovaikutuksiltaan yhden hedelmäpäivän lisääminen koulujen ruokalistaan tarkoittaa vuositasolla noin 3800 €:n lisäystä. Jos ruokalistaan lisätään ruokapalveluissa itse tuotettu kiisseli/rahka, olisi sen kustannusvaikutus noin 8500 € vuodessa.” Tekstissä todetaan myös, että ”Aloitteella on talousarviovaikutus ja se tuodaan vuoden 2022 talousarvion käsittelyssä päätöksentekoon samoin kuin valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä.” Periaatteessa tämähän tarkoittaa sitä, että aloitteen perusteella välipala tuodaan kouluihin, mutta halusin esittää edelleen vireilläolevaksi sen vuoksi, että toimia ei ole vielä tapahtunut. Viranhaltija sen on kyllä erinomaisesti laittanut eteenpäin.
Lisäksi koen kaikkein tärkeimmäksi sanoman, mitä lapsille tuomme eteen. Pidin lyhyen puheenvuoron asiasta:
Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäolijat
Lohjalla on aktiiviset vartti- ja nuorisovaltuustot ja onkin tärkeää kuulla heitä, heille tärkeissä ja läheisissä asioissa. Lasten aloite on erinomainen ja esitän aloitetta edelleen vireilläolevaksi.
Perustelen sillä, että aloitteen kustannusvaikutukset vaikuttavat hyvin pieniltä verraten sen hyvinvointivaikutuksiin, vaikkakin esittelytekstissä kustannusvaikutuksista puhutaan suurena. Olemme lukeneet ja kauhistelleet hyvinvointikertomuksesta kuinka lapset jättävät ruokia syömättä päivän aikana ja kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhemmilla oppilailla on pitkät päivät ja mahdollinen syömättömyys ja nälkä vaikuttavat olemiseen ja oppimiseen. Nyt ovat lapset itse esittäneet erinomaista osaratkaisua aloitteessaan, sillä terveelliset hedelmän tai kasvisvälipalan lisääminen ruokailuun toisi syömättömyyteen ja näin ollen jaksamiseen parannusta. Lapset syövät mielellään mielekästä ja maistuvaa ruokaa, kuten me kaikki. Esitystekstissä pohdittiin maksullista välipalaa, mutta se ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto.
Tällä päätöksellä emme ainoastaan päätä lasten välipalan mahdollisuudesta, vaan näytämme lapsille myös sen, kuinka heitä arvostetaan ja kuullaan. Päätöksemme vaikutus koululaisiin olisi suuri, myös vaikuttamishalun kannalta.
Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut kannanoton vuonna 2020 vuosikertomuksessaan ja tänään muistuttanut kannanotostaan, jossa peräänkuulutetaan lasten oikeudesta vaikuttaa edistämistä. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti ja lasten tietoa on hyödynnettävä. Kuka olisi parempi ja tärkeämpi kannanottaja lapsille tarjottavasta ruuasta kuin lapset itse?
Me keskustan valtuustoryhmässä olemme iloisia siitä, että varttivaltuusto tekee rohkeita ja aitoja avauksia heitä koskevissa asioissa ja me tuemme heitä lämpimästi.
Olemme tehneet ystäväni Tytti Hyytiän kanssa valtuustoaloitteen kouluterveydenhoitajan toimen säilyttämisestä. Taloutta tasapainottaessa oli tehty päätös, että eläköityvän terveydenhoitajan myötä virka lakkautettaisi. Nyt kuitenkin lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden ja terveyden ylläpidon haasteiden kasvamisen vuoksi näemme, että terveydenhoitajan toimen säilyttämäinen on välttämätöntä.
Aloite alla:
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että talouden tasapainottamistoimena esitetty kouluterveydenhoitajien toimen lakkautus perutaan ja kouluterveydenhoitajien toimi säilytetään. Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustaloudellista. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun määrittäminen kouluterveydenhuoltoon selkiyttäisi tilannetta, resurssi suunnattaisi mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen oppilaille.
Mielenterveyspalvelut sisältyvät jo opiskeluterveydenhuoltoon. Sinne tarvittaisiin vain lisää resursseja ja koulutusta. Kouluikäisillä toimisi samanlainen ratkaisu. Kouluterveydenhuollossa työskentelee lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä, monialaisen työn taitavia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Pienellä resurssien lisäyksellä he voisivat ottaa vastuun mielenterveysongelmien perustason hoidosta ja kehittyä lasten ja nuorten mielenterveystyön erityisosaajiksi.
Talouden tasapainottamiseksi on eläköityvän terveydenhoitajan toimi päätetty lakkauttaa syksyllä 2021.
Aloitteessa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon 12.3.2021. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta. Lainsäädännössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on maassamme tällä hetkellä epäselvä. Lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle. Mielenterveystyöstä säädetään mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa. Perusterveydenhuollolle kuuluu mielenterveyttä edistävä ohjaus, neuvonta, tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki ja lievien häiriöiden hoito.
Sosiaalihuolto vastaa mielenterveyden edistämisestä ja tuesta, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkimus ja hoito eivät kuulu sen tehtäviin.
Erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat kiireellinen hoito ja lähetteellä kiireetön vaativa hoito. On huomioitava myös lainsäädännöllinen ero koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kuuluu molemmille, mutta vain opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät sairaanhoitopalvelut myös mielenterveyshäiriöiden osalta.
Ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka lopulta vastaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta perustasolla?
Sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon kumppaneina opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Myös opettajien kanssa tehtävälle monialaiselle työlle on pitkät perinteet. Ratkaisu olisi myös lapsi- ja nuorilähtöinen, sillä se tarjoaa perustason mielenterveyspalvelut helposti saavutettavina lähipalveluina. Hoitovastuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei kuitenkaan saa vaarantaa ehkäisevää työtä. Terveydenhoitaja perustyöhön kuuluvat terveystarkastukset ovat tarpeen ongelmien ehkäisemisessä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa. Niiden myötä syntyvä tuttuus madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edistää luottamussuhteen rakentumista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, kuten kiusaamisen ehkäisy taas vähentää suoraan palvelujen tarvetta. Korona-aika on kasvattanut lasten, nuorten ja perheiden tuen ja myös mielenterveyspalvelujen tarvetta. Palvelut ovat kaikilla tasoilla ruuhkautuneet ja hoitovelka kasvaa.
Lohjalla 21.4.2021
Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen
Sydänviikko 2021 liputtaa ruoan ja ruokailon puolesta.
Ruokapöydässä ruokitaan vatsan lisäksi onnistumisen iloa, yrittämistä ja hyvää tunnelmaa. Perheen yhteisiin ruokahetkiin kannattaa panostaa ja tehdä niistä kaikille odotettuja hetkiä.
Meidän perheessämme sydän on aina läsnä niin hyvässä kuin huolessakin. Ensimmäinen yhteisemme menehtyi kuuden viikon iässä HLHS (vasemman kammion hypoplasia), kolmannella lapsellamme on tehty avosydänleikkaus neljä vuotiaana ja itse kävin avosydänleikkauksessa viime syksynä synnynnäistä sydänvikaa korjaamassa.
väliaikaiset käynnistyskaapeliniEnnen / jälkeen leikkausta
Juuri eilen lasten kardiologian poliklinikalta soitettiin lapsen sydänkontrollista ja joutuivat siirtämään sitä loppukesään/alkusyksyyn koronan tuoman jonojen ja hoitojärjestelyjen vuoksi. Tämän otimme rauhallisesti vastaan, sillä kontrollissa tuskin ilmenee mitään erikoista. Ennuste oli leikattaessa todella hyvä ja leikkauksen jälkeiset kontrollit olivat erinomaisia.
Lotta Paakkunainen 