Kaupunginhallituksen 20.6 kokouksessa kiivastakin keskustelua

Hyvä hallinto edellyttää, että luottamushenkilöillä on riittävä aika tutustua toimielimen esityslistaan ja sen materiaaleihin. Hallintolain 6 luvun 31 § määrittää, että viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6. kokouksessa keskustan Kirsi Ferin teki vastaesityksen, että kokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti, koska sähköinen kokousmateriaali ei tullut riittävän ajoissa jäsenten saataville. Samanlainen perustelu koski myöhemmin asioiden käsittelyjärjestyspykälää.

Lautakunta oli äänestänyt kokouksessa jatkamisesta ja olivat äänestäneet 10-2 sen puolesta, että asiat otetaan käsiteltäviksi.

Kokouksen jälkeen Kaupunginjohtaja Jarkko Härmälä käytti hänelle kuuluvaa otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6 tekemiin päätöksiin. Härmälän tekemän viranhaltijapäätöksen mukaan asia tuli nyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginhallituksen kokouksessa hallitus päätti:

Kaupunginhallitus päättää 1. palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2022 kokouksen päätökset 80-91§ lautakuntaan uuteen käsittelyyn; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tein muutosesityksen:

Kaupunginhallitus päättää 1. palauttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.6.2022 kokouksen päätökset 80-91§ lautakuntaan uuteen käsittelyyn;

2. esittää, että toimielinten kokouksissa esitellään alustavasti tulevia käsiteltäviä asioita sekä (lisäys)

3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Perustelut esitykselleni olivat se, että vaikka muutosesityksessä lisäämäni kohta 2. on hallintosääntö- ja lautakuntien oma asia, mutta koska lautakunnilla on omia käytäntöjä riippuen myös puheenjohtajista, olisi hyvä, että hallitukselta tulisi yhtenevä ohjeistus. Monella lautakunnallahan tällainen käytäntö jo on. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa otimme jo viime kaudella tämän käytännön ja se on ollut hyvä.

Olisi hyvä, että jokaisen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen lopussa olisi lyhyt katsaus seuraavan kokouksen alustavaan asialistaan. Lautakunnan asiat on toisinaan järkälemäisiä ja eri puolilla Lohjaa olevia asioita. Olisi hyvää palvelua antaa lautakunnan jäsenille hieman lisää aikaa tutustua jo olemassa olevan materiaalin pohjalta tulevan kokouksen aiheisiin ja käyttää aikaa tiedonhankintaan ko. alueen asukkailta.

Tämä myös tukisi päätöksentekoa ihan selkeyttämällä kokouksissa sitä, että mitkä kaavat on tulossa käsittelyyn seuraavaksi ja missä vaiheessa päätöksentekoa kaava on. Toisi selkeyttä ja ennakoitavuutta luottamushenkilöille.

Mutta kuten sanottua, esitykseni raukesi kannattamattomana.

Hallituksessa päätettiin myös monesta muusta asiasta, kuten Pride-liputuksesta ja hallitus päättikin äänin 8-5 järjestää liputuksen 11–17. heinäkuuta ja jatkossa Lohja Pride -tapahtuman yhteydessä.

Päätimme myös raakamaan ostamisesta Vaanila-Lempolan alueella. Meidän Lohjan Hannele Maittila teki hyvin valmistellun ja perusteellisen vastaesityksen, joka tiivistetysti on se, että ei osteta ja että valtuusto päättäisi näin merkittävästä ostosta (Maanomistajan tasapuolinen kohtelu on turvattava kaavassa.) Hinta oli 1209 euroa alle miljoonan, joten ei valtuuston käsittelyä.

Äänestys päättyi 11-2 pohjaesityksen mukaisesti (äänestin valtuustonkäsittelyn puolesta). Muuta hallitusta ei haittaa se, että hinnalla on keinotekoisesti kikkailtu, että valtuuston ei tarvitse päättää asiasta. Koska rahaa on, ostetaan! Valtaa ei haluta valtuustolle tässä asiassa.

Virkkalan alueen päivähoidon hankesuunnitelmasta keskusteltiin suhteellisen pitkään.

Hankeselvitys on hyväksytty valtuustossa 22.1.2020 ja 02.11.2020 § 308 Kaupunginhallituksessa päätettiin, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan siten, että päiväkoti sijoitetaan taloudellisimman ja toiminnallisimman vaihtoehdon mukaisesti joko Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin tai Järnefeltin alueelle sijoitettaviin tilaelementteihin.


Esitylistan esittelytekstin mukaan tämän jälkeen seuraava luottamushenkilökäsittely on ollut Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 19.05.2022 § 58., jossa todetaan, että hankesuunnittelussa taloudellisemmaksi ja toiminnallisemmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu päiväkodin sijoittaminen Rauhalan koulun vapautuviin tiloihin.
Esityslistan asiakirjoissa ei ole vertailua kustannustehokkaimmasta vaihtoehdosta, ainoastaan kustannuslaskelma siitä, mitä maksaa Rauhalan koulun muuttaminen päiväkodiksi. Ja haluan tässä muistuttaa kustannusten noususta. Kysymykseni on siis se, että kuinka Rauhalan kouluun vaihtoehtona on päädytty? Toki ymmärrän esittelytekstistä lukemani, että Järnefeltillä ei ole tilaa, mutta tällä suunnitelmalla jatkossa on kaksi päiväkotia ihan vierekkäin. Miten tämä on huomioitu? Logistisesti ajatellen tämä päätös eriarvoistaa perheitä eri alueilla. Onko tässä oikeasti mietitty niin, että läheinen päiväkoti lakkautetaan? Onko toiselle puolen Virkkalaa suunnitteilla päiväkoti? Tiedän vastuullisen virkamiehen tekevän kattavaa työtä ja varmasti hän on nämäkin asiat huomioinut. Kuten olikin. Saimme kattavan esityksen valmistelusta ja riskiarvioinneista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Totesin vastuulliselle virkamiehelle, että toisaalta virkamiehet toisinaan käyttävät todella luovuuttaan ja pohtivat laatikon ulkopuolelta huolimatta hallituksen tai muun toimielimen päätöksistä ja kehotin käyttämään tätä luovuutta vielä.


Kävimme kiivasta keskustelua Villa Haikarin kilpailutuksen keskeyttämisestä.

Puheenvuorossani kysyin, mikä ero on Sammatin kievarilla, Villa Kokkokalliolla ja Villa Haikarilla? En oikein ymmärrä tätä yrittäjien eriarvoista ja tökeröä kohtelua. Enkä tätä, että toisinaan kaupunki voi omistaa kiinteistöjä ja joissain ei voi. Entä juuri tehty valtuustoaloite Villa Haikarin myynnistä? Miten se vaikuttaa tähän? Meidän tulisi ajatella kokonaisuuksia ja olla johdonmukaisia. Tämä kilpailutuksen keskeyttäminen maaliviivoilla ei ole ollut sitä. 

Eikä tämä  ainakaan paranna Lohja-kuvaa. Tai yrittäjäystävällistä Lohja-kuvaa.

Ryhmäpuheenvuoro 2021 henkilöstökertomuksesta

Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron vuoden 2021 henkilöstökertomuksesta.

Nostin puheessani sairaspoissaolot sekä vastuumme työn kuormittavuudesta.

Ryhmäpuheenvuoro henkilöstökertomus 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Henkilöstö on pienentynyt vuodesta 2016, ja kuitenkin sairaspoissaolot ovat lisääntyneet.  

Vuonna 2017 sairauspäiviä oli 15,47 päivää työntekijää kohti ja vuonna 2013, riippuen minkä vuoden henkilöstökertomusta lukee, oli joko 14,3 tai 15,2. 2014 ja 2019 sairaspoissaoloja oli 14,1.  

Vuonna 2021 sairaspoissaoloja oli 17,71 ja henkilötyövuotta kohden se tarkoittaa sitä, että sairauspoissaololuku oli 19,2 

Kuten valtuutettu Uhlgrenin puheenvuorossakin on jo todettukin, mielenterveyssyistä johtuvista syistä poissaolot ovat lisääntyneet. Olisi ensiarvoisen tärkeää tutkia, missä näiden poissaolojen juuret ovat.   

Työhyvinvointikyselyyn vastasi 3052 työntekijästä 1558 . Näiden vastausten perusteella voisi ajatella, että mielenterveydelliset syyt eivät johdu työhyvinvoinnin laiminlyönnistä, vastausten perusteella työn määrä ja kuormittavuus kuitenkin laski käyriä.  

80% henkilöstöstä ei ole ollut yhtään sairaspoissaololla, tarkoittaako se todella sitä, että ei ole ollut sairaana vai sitä, että ei ole ollut sairaslomalla. Suurin osa henkilöstöstä henkilöstökertomuksen mukaan voi hyvin. Meidän tuleekin kiinnittää huomio siihen viiteen prosenttiin ja niihin syihin, joka henkilöstökertomuksen mukaan ei voi hyvin. 

Lohjan kaupungin maksama keskipalkka on pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Palkkaus, vaikkakin usein sanotaan, ettei sen suuruus ole tärkein tai vaikuttavin asia, on se kuitenkin suurin syy sille, että työtä tehdään. Muutenhan henkilöstö olisi vapaaehtoistyössä tai luottamustehtävissä. Hyvällä mielellä ja arvoilla ei vuokria tai ruokaa makseta. Palkkauksen tulee olla oikeudenmukaista ja realistista, ennen kaikkea kilpailukykyistä. 

Lohjan kilpailukyvystä hyvä esimerkki on henkilöstökertomuksessa nostettu opinnonohjaajan rekryilmoitus, jota oli katsottu 137 kertaa, mutta hakijoita oli vain yksi. 

Henkilöstön vaihtuvuus on suhteellisen suurta, kuten tänä päivänä on. Tämän päivän työntekijät haluavat kehittyä ja kehittää ja ehkä se on hyvä suunta, että ei jäädä paikalleen. Tavoitteet saavutettua siirrytään uuteen haasteeseen, työnantajankin hyödyttyä kehittämisestä. Hyvin suoritettuna nämä ovat win-win tilanteita. 

Me keskustan valtuustoryhmässä ajattelemme, että näkyvän tavoitteemme tulisi olla vetovoimainen työnantaja, mutta myös pitovoimainen työnantaja. Näkyvän tavoitteemme työnantajana tulisi olla hyvinvoiva ja osaava henkilökunta riittävillä resursseilla.  Siihen päästään osallistamalla henkilöstöä päätöksenteossa, siihen päästään kilpailukykyisellä palkalla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Siihen päästään hyvällä esimiestyöllä ja työn organisoinnilla. 

Nämä viime vuodet ovat olleet pelkkää vyönkiristämistä, lakkauttamisia,  organisaatiomuutoksia ja pian tulee, kuten on useasti jo todettu, vielä yksi iso muutos. Meidän tulee huomioida entistä paremmin henkilöstön hyvinvointi ja työnedellytykset. Meidän tulee myös muistaa vastuumme vyönkiristämisistä.  

Vt. Kaupunginjohtaja Pasi Perämäki huomauttaa henkilöstökertomuksen tervehdyksessään, että haasteelliset vuodet ovat selvästi kuormittaneet työyhteisöjä ja henkilöstöä. Varmasti niin, mutta myös ennen koronaa sairaspoissaolot olivat korkeat. Hän myös nosti puheessaan esiin viisaasti henkilöstön tärkeyden. Henkilöstö on se, joka kaupungin palvelut tuo kaupunkilaisille ja kaupungin tehtävä on tuottaa palveluja ja meidän luottamushenkilöinä on turvattava nämä.  

Turvataksemme kaupungintehtävät ja henkilöstön hyvinvoinnin on meidän nostettava ikäviäkin asioita esiin, meidän on kannustettava tutkimaan niitä, meidän on tuettava heikompia. Esimerkiksi kitkemällä kiusaaminen, loppuunpalamisen syyt, meidän on huolehdittava resursseista ja siitä, että organisaatiomuutoksessa tehtävät jakautuvat oikein ja työtaakka jokaisella on kohtuullinen. Tässä luonnollisesti on henkilöstöjohtaja avainasemassa, mutta meidän tulee tukea henkilöstöjohtoa. Haluammekin kiittää henkilöstöjohtaja Rautiaista hänen toimistaan henkilöstömme hyväksi. Meidän tulee myös muistaa, että ennen sotemuutoksen käynnistymistä meidän tulee huolehtia kaikista työntekijöistämme edelleen, kuten myös sen jälkeen. 

Siksi on tärkeää, että emme unohda rooliamme emmekä vastuutamme. Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen 

Vielä puoluekokouksesta

Keskustan puoluekokous pidettiin Lappeenrannassa 10.6.-12.6.2022 ja edellisessä julkaisussani kerroinkin lauantain kokouksesta. Johdon valintojen lisäksi puoluekokouksen yhteydessä järjestettiin hyvinvointialueiden luottamushenkilöille tapaaminen. Tapaaminen oli kiinnostava ja oli mielenkiintoista kuulla muilta alueilta kuinka on päästy alkuun ja minkälaisia käytäntöjä alueilla on.

Tapani Tölli avasi hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden tapaamisen

Lauantain kokousten jälkeen asetuin majoitukseeni. Olin saanut varattua mukavasta, hiljaisesta paikasta yösijan ja illan käytinkin kirjan lukemiseen ja lyhyeen iltakävelyyn. Iltaohjelmaa oli kyllä järjestetty, mutta omista syistäni olin päättänyt jo aiemmin, että vietän ajan itsekseni, opintojen edistämiseen ja kirjan lukemiseen. Mahdollisesti palaan myöhemmin näihin syihin.

Sunnuntain kokouksessa vahvistettiin puoluevaltuuston kokoonpano kaudelle 2022-2024 ja minut nimettiin yhdeksi Uudenmaan varsinaiseksi edustajaksi. Lämmin kiitos luottamuksesta.

Sunnuntaina käytiin myös aloitteita läpi, niistä kerroinkin edellisessä julkaisussani jonkin verran.

Santeri Ala-Röyskö ottaa puheeksi tärkeän näkökulman puoluekokoukseen ja sen järjestelyihin kirjoituksessaa Suomenmaassa 13.6.2022. (alla) Kokouksessa olisi ollut korjattavaa saavutettavuudessa, esteettömyydessä.

Hän kertoo mm. että ”Puoluekokousedustajille oli järjestetty yhteisbussikuljetukset kokouspaikalle ja hotelleille, mutta nämä bussit eivät olleet esteettömiä, jolloin jouduin käyttämään taksia, mikä taas oli huomattavan kallista.”

Hienoa, että Santeri nosti tämän asian esiin, toivottavasti tästä opitaan seuraavia järjestettäessä. Siksi hän asiasta kirjoitti, jotta kehitetään ja kehitytään.

Keskustan puoluekokouksessa ei yllätyksiä – vai oliko?

Puoluekokouksessa valittiin puolueelle johto seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

Annika Saarikko jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Hän voitti lauantain vaalissa vastaehdokkaansa Paavo Väyrysen äänin 1341-151. Yhteensä annetuista 1517 äänistä tyhjiä oli 25.

Keskustan varapuheenjohtajiksi valittiin Riikka Pakarinen, Petri Honkonen ja Markus Lohi. Ehdolla oli myös mm. keskustanuorten Aleksi Sandroos, joka saikin kunnioitettavan äänimäärän, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Onneksi Aleksilla on aikaa, veikkaan, että ei kauaa mene, kun häntä kuullaan johdossa.

Riikka Pirkkalainen jatkaa Keskustan puoluesihteerinä. Vastaehdokkaita ei Pirkkalaisella tälläkään kertaan ollut. Riikka on tehnyt erinomaista työtä puoluesihteerinä.

Puoluekokoukseen on jätetty 294 aloitetta. Aloitteista kuuluisin taitaa olla Hirvensalmen kunnallisjärjestön aloite ”Oikeenlaista kemiaa maaseudun poikamiehille”. Aloite tuntuu seksistiseltä ja naisia esineellistävältä. Puoluekokouksen vastaus on vähintäänkin samaa ja olen yllättynyt, että naisia ja tasa-arvon puolestapuhujia täynnä oleva vastaustyöryhmä vastaa yhtyvänsä aloitteeseen, mutta vastaukseen on saatu lisättyä toimivat internetyhteydet.

Julkisuudessa ei juuri ole nostettu muita aloitteita esille. Ylläoleva aloite sai kyllä huomiota, mutta muita aloitteita ei ole nostettu esiin. Kuten vaikkapa esimerkiksi Lohjan kunnallisjärjestön aloite: Vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoidon sisällyttäminen ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (voit lukea aloitteen tästä), tai Keskustan Latvan paikallisyhdistyksen aloite: Nuorten työikäisten muistisairaiden huomioiminen hoivapalveluissa tai lukuisia muita hyviä aloitteita, jotka tähtäävät hyvinvoinnin paranemiseen.

Huomiotta on jäänyt myös erinomainen aloite Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorilta: Turvallisemman tilan periaatteet keskustan tapahtumiin. Tämä aloite tosin voisi olla laajempikin, koskien kaikkea toimintaa. Aloitteessa nostetaan huoli turvallisesta tilasta. He vaativat aloitteessaan Keskustalle ohjeet turvallisen tilan periaatteesta. Nämä sisältäisivät ohjeet yleiseen käyttäytymiseen ja toisten ihmisten kohtaamiseen sekä kunnioittamiseen. Periaatteissa pitää olla selkeät linjat pilkkaamisen ja syrjinnän estämiseen sekä siihen, miten yhdenvertaisuutta edistetään, annetaan tilaa kaikille osallistua keskusteluun sekä turvallinen tila, jossa kaikilla on mahdollisuus oppia ja pyytää myös huonoa käytöstään anteeksi. Turvallisemman tilan periaatteet voitaisiin laatia puolueelle esimerkiksi Suomen YK-liiton ohjeiden pohjalta. He peräänkuuluttavat sitä, että emme saisi Keskustassa vaientaa jo yhteiskunnassa vaiennettujen ääntä tai unohtaa aatesisarten ja -veljien oikeutta fyysiseen ja psyykkiseen koske-
mattomuuteen. Olemme entistä vahvempi ja luotettavampi puolue, kun emme häiritse tai kiusaa toisiamme.

Niin, tälle aloitteelle olisin toivonut enemmän huomiota. Tosin keskustallahan on (kuten muillakin puolueilla) häirintähuoneentaulu (kuinkahan moni sen on lukenut?), mutta tämä aloite voisi tuoda uutta potkua ja näkökulmaa sekä muistutuksen tärkeään aiheeseen.

Olen tiedustellut mihin puoluekokouksen aloitteet johtavat. No eipä varsinaisesta mihinkään. Aloite ei velvoita mihinkään puoluekokousta eikä toimijoita. Niistä voi kuulemma saada ideoita ja niitä voi käyttää paikallisessa toiminnassa ja muodostaa toimintalinjoja. Tässä olisi selkeä kehittämisen paikka. Aloitteiden merkityksen tulisi olla suurempi ja niiten tulisi johtaa toimenpiteisiin puolueen toiminnassa. Se voisi olla myös yksi tärkeä osa kannatuksen nousuun. Keskustalaiset itse mielellään puhuvat keskustasta kansanliikkeenä ja osallistavana puolueena. Noh, jos aloitteet eivät johda mihinkään, mikä on se näkyvä osa osallistamisesta ja kuulemisesta tai kansanliikkeestä? Aloitteiden oikea huomoiminen ja toimenpiteen toisivat jäsenille oikean kokemuksen siitä, että Keskusta edistää jäsenille tärkeää politiikkaa ja että he pystyvät vaikuttamaan puolueen linjaan.

Puoluekokous jatkuu vielä sunnuntain, jolloin keskustelemme vielä lisää aloitteista. Hyviä keskusteluja odotellessa.

Kaupunginhallituksen kokouksessa esitys uudelleenvalmisteluun

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.5.2022 oli käsittelyssä mm. Vahingonkorvausvaatimus Keskinäinen Kiinteistö Oy Sammatin Sateenkaari/Oikaisuvaatimus, Tilapäisen suojelun direktiiviin perustuvan Kuntamallin käyttöönotto sekä Jäsenen valinta Alueiden johtokuntaan.

Tällä kertaa käsittelyjärjestys oli sellainen, että esteellisten sijaiset, varalla olleet jäsenet pääsivät heti kokoukseen, eikä ollut tarvetta odottaa kuutta tuntia, kuten minä istuin edellisellä kerralla, kun saman asian tiimoilta oltiin kokoustamassa. Toivottavasti tästä tuli nyt pysyvä käytäntö. Käsittelimme Vahingonkorvausvaatimus Keskinäinen Kiinteistö Oy Sammatin Sateenkaari/Oikaisuvaatimusta ja koska olin sitä mieltä, että vieläkään meillä ei ole tarpeeksi tietoa, asian kokonaisuus ei ole hallinnassa, tein esityksen uudelleenvalmistelusta. Esitykselläni puolustan kuntalaisten oikeutta ja avoimuutta sekä päättäjien oikeutta avoimeen päätöksentekoon sekä tiedonsaantiin. Mielestäni puolustin hallituksen oikeutta tarpeelliseen tietoon.

Esitykseni:

Kaupunginhallitus päättää, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Liitetiedostoista puuttuvat mm. neuvottelumuistiot 25.1.2022, eduskunnan oikeusasiamiehen ja kuntaliiton lausunnot. Lausunnot olisi syytä käsitellä kaupunginhallituksessa erikseen. Nykyiselle kaupunginhallitukselle pitää esitellä kaikki asiaan liittyvät aikaisemmat vaiheet ja tehdyt päätökset ja toimenpiteet. Sen jälkeen, kun kaupunginhallituksella on kaikki tarvittavat tiedot, on parempi valmius päättää oikaisuvaatimuksesta, joka saattaa päätyä oikeuskäsittelyyn.

Esitykseni uudelleenvalmistelusta hävisi 2-11.

Mitä ilmeisimmin muut tietävät enemmän kuin minä ja esityslistoilla eikä esityslistan liitteinä tarvitse olla kaikkea asiaan liittyvää tietoa.

Tilapäisen suojelun direktiiviin perustuvan Kuntamallin käyttöönotto-pykälässä nostin esiin, että toivottavasti tekstissä mainittu ”ensisijaisesti” ei voi tarkoittaa sitä, että vain Lohjalla tällä hetkellä olevat 77 ukrainalaista pakolaista otetaan tilapäisen suojelun piiriin, vaan että otetaan se 250 ja jos on tarvetta, otetaan enemmän. Tästä kukaan ei käyttänyt puheenvuoroa vastaan.

Jäsenen valinta Alueiden johtokuntaan pykälästä olin jo etukäteen ollut viranhaltijaan ja hallituksen puheenjohtajaan yhteydessä, sillä päätösesityksessä oli päivämäärävirhe ja henkilövaihdosten myötä uusi Meidän Lohjan valtuustoryhmän edustajan valinta puuttui. Olin etukäteen yhteydessä, jotta kokouksessa ei tarvitsisi käyttää puheenvuoroa ja jotta viranhaltijat voisivat esittää muutoksen ja kokous tämän suhteen olisi sujuva. Koska olen vain varajäsen, en saa hallituksen välisiä sähköposteja tai muita tietoja, joten minulta oli mennyt ohi se, että muutoksia tehtiin yhteydenottoni jälkeen. Oma moka tässä asiassa oli se, että koska tunnen niin hyvin Lähidemokratian ja hallintosäännön sen pykälän, luotin muistiini ja vänkäsin tarkistamatta aluetoimikuntien edustajien kauden pituudesta. Palautus maanpinnalle siis tässä asiassa. Ikinä ei saa olla liian varma jostain asiasta, varsinkaan juuri tällaisesta, jonka tuntee juurta jaksain ja jota on itse ollut kehittämässä. Leuka rintaan, lukulasit päähän ja nöyryyttä peliin.

Aluevaltuusto valitsi ensimmäisen hyvinvointialuejohtajan

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 17.5.2022 tehtiin historiaa, jälleen. Kokouksessa valittiin alueen ensimmäinen hyvinvointialuejohtaja. Johtajasopimus on viiden vuoden mittainen. Nykyinen muutosjohtaja Sanna Svahn oli yksi hakija seitsemän muun joukossa, joista aluehallitus ja valtuustoryhmät haastattelivat kolmea: Jan Tollet, Jukka Lindberg sekä Svahn. Valtuustoryhmien haastatteluihin ei kutsuttu varavaltuutettuja ja koen sen hieman kyseenalaisena. Olisi ollut hyvä, että varavaltuutettujakin olisi kutsuttu haastattelemaan, jotta olisi poissaolojen varalta ollut myös varavaltuutetulla vankempi tieto hakijoista.

Äänestyksessä ei tarvittu kuin yksi kierros, sillä Svahn sai äänten enemmistön.

  • Svahn 67
  • Tollet 2
  • Lindberg 9

Svahn on tehnyt valmistelutyörymän kanssa erinomaista, kiiteltyä työtä alueen rakentamisessa. Onhan se myös etu, että pohjatyö sekä mukana ollut henkilöstö on tuttua. Sannalla tuntuu olevan myös henkilöstön tuki takanaan.

Seuraavana kesäkuussa onkin strategiaseminaari, johon on kutsuttu aluevaltuutetut sekä lautakuntien varsinaiset jäsenet.

Pääsin jälleen aluevaltuuston kokoukseen varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä ja meiltä olikin tänään myös toinenkin varavaltuutettu läsnä, sillä varsinaisista valtuutetuista kaksi oli estyneenä.

Kuvassa Lotta Paakkunainen, Sari Metsäkivi ja Marjut Frantsi-Lankia (kuva: Marjut Frantsi-Lankia)