Kategoria-arkisto:koulu

Energiajuomat lohjalaisista peruskouluista

Päätimme 6.3.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, että energiajuomia ei saa juoda eikä tuoda koulujen alueella. Tämä tulee lisätä koulujen järjestyssääntöihin.

Jani Meling (vihr) oli tehnyt kansalaisaloitteen aiheesta, se keräsi yli 8 000 allekirjoitusta, mikä ei kuitenkaan riittänyt lakimuutoksen eteenpäin viemiseksi.

Joissain Suomen kouluissa on jo siirrytty käytäntöön, jossa energiajuomia ei kouluaikana tai koulun alueella käytetä ja nyt vastaavanlainen käytäntö on tulossa Lohjan peruskouluihin.

Kävimme jonkin verran keskustelua aiheesta, mutta koska olimme suhteellisen yksimielisiä, ei keskustelu ollut pitkä. Totesimme vielä Nuorisovaltuuston kannan olevan erittäin hyvä. Ote Nuorisovaltuuston kannanotosta:

Totaalinen kieltopolitiikka on harvoin toimenpiteenä riittävä kitkemään haitallisena pidettyjä tapoja nuorison keskuudesta. Esimerkiksi tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä avainasemassa on ollut asianmukainen ja tehokas terveysvalistus. Tiukan kieltolinjan sijaan nuorisovaltuusto kannattaakin sitä, että valistusta liiallisen kofeiinin- ja energiansaannin haitoista tehostetaan ja terveellisistä elintavoista puhutaan yhä kokonaisvaltaisemmin.

Päätimme lisätä päätökseemme valistuksen energiajuomien haitoista.

Lokovan hallitus käsitteli aihetta myös viime syksynä, kun aloite tuli julkisuuteen ja tuemme lautakunnan päätöstä, tosin Nuorisovaltuustolla on erittäin hyvä näkökulma. Toivomme myös valituksen lisäämistä ja terveyshaitoista puhumista, mutta se tulee kohdistaa oppilaiden lisäksi myös perheisiin ja kouluihin ja sen tulee olla yhtenevää. Olemme valmiita myös tukemaan kaupunkia valistamisessa ja mahdollisessa kampanjoinnissa. Tämän lisäksi toivomme myös kaupoilta yhtenäistä linjaa myyntikiellosta esimerkiksi alle 15-vuotiaille.

Svenska Yle kysyi myös Lokovan kantaa vanhempien edustajana. Haastattelu oli todella mielenkiintoinen, mieleenpainuva ja haastava. Alkuun todella yritin toisella kotimaisella, mutta luovutin kieleni kankeaan ruosteeseen. Pitääkin alkaa elvyttämään taitoa.

Svenska Ylen artikkeli: https://svenska.yle.fi/artikel/2019/03/12/lojo-forbjuder-energidrycker-i-skolan

Haastattelussa yllätettiin kysymällä, mitä energiajuomien tilalle.

Länsi-Uusimaan artikkeli:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/753059-energiajuomat-halutaan-pois-lohjan-kouluista-asia-huomioidaan-yhtenaisesti-kaikissa


Kiusaamisesta puhuttiin Ewen ansiosta

Olen toiminut Lokovan (Lohjan koulujen vanhemmat ry) puheenjohtajana pari vuotta ja saanut tehdä monenlaista ja olla monessa mukana.

Yksi yllättävän isotöinen, palkitseva, yllättävä ja upea projekti oli lempiaiheeni koulukiusaamista vastustavan projektin alkuun laittaminen. Olin kauan miettinyt ja jokaisessa sopivassa raossa ehdottanut kaikille mahdollisille tahoille ja tutkinut kaikkia mahdollisia tahoja.

Rap-artisti Ewe oli pitkään toivonut voivansa tehdä lasten ja nuorten hyväksi työtä ja nimenomaan kiusaamista vastaan. Tavoitteemme kohtasivat ja juteltuamme pitkään ja moneen otteeseen asiasta päätimme pistää hynttyyt yhteen. Molemmat halusimme kokeilla jotain uutta.

Siitä lähti uuden projektin alku. Puheluita, brainstormausta, palavereja, rahoituksen hakemista, meilejä, iloa, pettymyksiä, mutta loppujen lopuksi silkkaa riemua ja ilonkyyneliä (ainakin minulla)

Mä koen olevani etuoikeutettu.

Sain etuoikeuden olla mukana upean pilotin alkuun laittamisessa.

Upeat Erkko Ewe Wäisänen, Perttu, Jaana ja Päivi oppilaiden kanssa kiusaamista vastaan.

 

Oli ihana nähdä Ewen, Pertun ja lasten välinen aito vuorovaikutus ja tosi makee oli nähdä lasten kasvu ja ihana halu ja into tehdä.

Tämä video sai alkuunsa siitä, että Lokova ry halusi tuoda uusia välineitä koulukiusaamista ehkäisevään ja vastustavaan työhön lasten lähtökohdista ja lasten vahvuuksia käyttäen. Tavoitteemme Ewen kanssa kohtasivat ja halusimme luoda tämän yhdessä.

Tätä projektin pilottia on ollut käynnistämässä yhteistyössä Lokovalta Pirita Glumerus ja Lotta Paakkunainen, Nummen yhtenäiskoululta erityisopettaja ja vararehtori Päivi Rantio sekä luokanopettaja Jaana Vainio sekä Ewe Wäisänen ja Perttu Sutinen. Toteuttajana Ewe, Perttu ja 5B Jaanan ja Päivin tuella.

Pilotti oli todella onnistunut ja lämmin suositus tälle!

Ote Länsi-Uusimaan jutusta:

Koska aihe oli rankka ja kiusaaminen on asia, josta on vaikea puhua, keksi työryhmä biisille ja videolle kolmannen persoonan nimeltään Keijo. Projektistaan ylpeät Nummen yhtenäiskoulun vitosluokkalaiset kertoivat suhtautumisensa kiusaamiseen muuttuneen.

– No ei ainakaan kiusata, lapset totesivat, ja kehuivat projektia hauskaksi, kivaksi ja siisteimmäksi jutuksi, mitä koulussa on ikinä tehty.

Tuloksia seurataan, analysoidaan ja tarkoituksena on levittää konseptia koulujen tueksi. Lisätietoa saa lokovalohja(at)gmail.com ja perttu(at)backfront.fi

Videon löydät täältä:

https://youtu.be/mxVo-2xvb0Y

Tässä lehtijuttuja projektista:

https://www.ykkoslohja.fi/uusin-keinoin-koulukiusaamista-vastaan/?fbclid=IwAR19iZiHtFlVrhTl94wQh99kjMgwbzBCKpX_yTmJybcmZI5-Hd2A1MiOZrU

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/725065-nummen-yhtenaiskoulun-vitosluokkalaiset-tekivat-musiikin-monitoimiosaajan-ewen?fbclid=IwAR33B2OKoWnfg1AhtfWRm15uRczbWPg3zX9kca_QvhLh77v0ciQcQ06Prfs

#mäenkiusaa #kaswu #lokova

Talviriehaa pulkkamäessä

Sain ihanan kutsun osallistua Karstu-Karkaliseuran järjestämään perhetapahtumaan viime viikonloppuna ja nuorempien lasteni kanssa pakkasimme pulkat autoon ja suuntasimme kohti talviriehaa.

Päivä oli ihanan aurinkoinen, pikkupakkanen nipisteli poskia, mutta parasta päivässä oli lasten nauru ja kyläläisten ja monien ystävien näkeminen.

Karstu-Karkali seura ry on kyläyhdistys, jonka toimialueena ovat Lohjan Karstun, Talpelan, Kaijolan, Outamon, Varolan, Skraatilan, Torholan, Karkalin ja Suurniemen kylät sekä osa Paloniemen kylästä. Lisää seurasta voit lukea https://www.karstukarkaliseura.fi/

Alueen kyläkoulu lakkautettiin syksystä 2018 ja se on muuttanut alueen lapsiperheiden arkea, koulumatkat ovat muuttuneet pidemmiksi, sitä myöten myös lasten päivien pituus. Luokkiin ryhmäytyminen ei ole ihan onnistuneimmasta päästä ja toisista perheistä tuntuukin, että kaikkien kohdalla ei edes välitetä siitä. Silti perheissä yritetään pysyä myönteisinä, luodaan hyvää henkeä ja pyritään muuttamaan itse tilannetta paremmaksi. Karstun koulussa toimi erittäin aktiivinen vanhempainyhdistys, Pähkinä. Koulun lakkautuksen myötä se muuttui Perhejaos Pähkinäksi syksyllä 2018. Jaos huomioi toiminnassaan erityisesti alueen lapsiperheet. Koulun lakkautus aiheuttaa edelleen haikeutta, mutta alueen asukkaiden omien sanojen mukaan, elämä jatkuu, mutta erilaisena.

Perhejaos ja Karstu-Karkaliseura ovat aktiivisia toimijoita ja yhteisöllisyys ja yhteisöllisyyden tunne on vahvaa.

”Äiti, älä ole nössö! Tuu tähän mäkeen!”

Kiitos kutsusta tapahtumaanne! Oli ihanaa nähdä teitä kaikkia!


Aloite korjattujen koulujen tilan seurannasta

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.

Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017

Sisäilmakorjaustenonnistumisen varmentaminen

(https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)


Lapsen tulisi saada syödä vegaanisti

Lohjan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan Lapsiasiahenkilönä murisen, sillä Lohja on hyvin epätasa-arvoinen lasten kesken. Omana pyrkimyksenäni lapsiasiahenkilönä on tuoda lasten näkökulmaa esiin päätöksenteossa, pyrin olemaan myönteinen ja nähdä asioissa sen hyvän puolen ja tuoda niitäkin esiin. Mutta jos jokin asia pitäisi korjata, tulisi siitäkin puhua ja pyrkiä korjaamaan se niin, että lapsen etu nähdään ensimmäisenä ja perimmäisenä syynä ja tavoitteena.

Jos asut syrjässä, et saa samanlaista opetusta kuin kaupungissa. Tästä kirjoitan myöhemmin lisää, sillä tässä kirjoituksessani keskityn syrjintään ruokavalion vuoksi.

Jos olet vegaani, et saa vakaumuksesi mukaista ruokaa koulussa. Tämä on lasta syrjivää. Varhaiskasvatuksessa moni vegaaniperhe joutuu viemään omat eväät päiväkotiin.


Tein valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Valituksen voi tehdä tästä. 

Liitteeksi valitukseen laitoin erityisruokavaliolomakkeen ja koulun ruokalistan.

Erityisruokavaliolomakkeen laitoin siksi, että se on aika suppea.

Ruokalistasta laitoin kuvan, koska se kuvaa hyvin tilannetta. Kuva on kasvisruokalista. Ruoka on hyvää ja ravitsevaa, monipuolista, mutta se ei tarjoa vegaanista vaihtoehtoa. Vegaaninen voisi olla kaiken pohjana.

Olen antanut tyttärelleni luvan vuoden alusta olla vegaani. Olin jonkin aikaa harkitsevalla kannalla asiassa, sillä minulla ei ollut tarpeeksi tietoa vegaaniruokavalion riittävyydestä kasvavalle lapselle. Olen nyt lukenut aika paljon asiasta ja kävin Vihreiden järjestämässä tapahtumassa, jossa oli ravitsemusalan ammattilainen puhumassa asiasta. Kävimme erittäin hyviä keskusteluja asiasta ja sain paljon lisää hyvää tietoa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi 24.1.2017 uuden kouluruokailusuosituksen yhteistyössä Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Edellinen suositus oli vuodelta 2008.

Uudessa suosituksessa kasvisruokavaliot on huomioitu ja kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa, suosituksissa todetaan. Näistä toinen vaihtoehto voi olla kasvisruoka. Suositus ei ikävä kyllä takaa sitä, että vegaani saisi ruokaa. Vegaanien ongelmana kouluruokailussa onkin usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta.

Tiesittekö muuten, että Lohjan kaupunki sai yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ratkaisun, jossa se kieltää Lohjan kaupunkia syrjimästä varhaiskasvatuksessa siksi, että kaupunki ei tarjoa vegaaniruokaa tiettyä vakaumusta edustaville vaikka se tarjoaa vastaavasti muita erityisruokavalioita muiden vakaumusten edustajille.

Kaupunkia ei kiinnosta.

Vegaanina oleminen on perusoikeus, joka sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan, jossa taataan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.

Omat kiitokseni Karoliinalle, jolta sain tärkeää alustusta ja joka on tässä asiassa ollut jo kauan aktiivinen.

Lähteet:

https://www.vegaaniravitsemus.fi/uutiset.html?81795

http://www.julkari.fi/handle/10024/129744

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/704987-vegaanilla-on-koulussa-nakkaripaivia-lihansyoja-paastoaa-kasvisruokapaivana

http://ruokalista.lohja.fi:3502/#/c9b8c923-5717-e611-80db-005056ba3b8f


Järnefeltin koulun uusi sijainti päätöksessä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 30.1.2019 käsittelimme Järnefeltin koulun uutta sijaintia. Järnefelthän on vakava sisäilmakohde, tästä pääset lukemaan muutaman kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

Järnefeltin koulu

Kävimme pitkää keskustelua koulun uudesta paikasta. Kehityspäällikkö oli esittelemässä meille vaihtoehtoja ja kertomassa prosessista. Kysyin pihasta, onko tontilla riittävästi tilaa ja sain hyvän kuvauksen mahdollisuuksista, ihania visioita lasten leikkipihasta: rinnettä voi käyttää kiipeilytasanteiden rakentamiseen jne. Lautakunta yksimielisesti hyväksyi muutoksen päätöstekstiin, jossa painotamme sitä, että suunnitttelussa huomioidaan turvallisuus ja liikennesuunnitelma.

Kysyin myös miksi nykyinen sijainti ei ole ensisijainen vaihtoehto. Alueen liikennejärjestelyt ja ajoyhteys on huonot, sijainti hieman syrjäinen ajatellen Virkkalan kehittämistä ja kokonaisvaltaista oppilaskuntaa.

Olin etukäteen valmistellut vastaesityksiä, mutta keskustelun ja saamieni lisätietojen perusteella en esittänyt niitä. Olin miettinyt koululle paremmaksi paikaksi nykyistä sijaintia tai urheilukenttien vierustaa. Esittelyn perusteella kuitenkin hylkäsin ne. Esityksen ja keskustelun perusteella totesimme ehdotetun paikan olevan todennäköisesti paras niin liikenteellisesti kuin alueellisestikin.

Lautakunnan päätös oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

Olin aluksi epäileväinen, sillä olin käynyt tutustumassa kaikkiin esitettyihin paikkoihin, enkä ollenkaan ollut vakuuttunut pihan koosta. Olin myös keskustellut usean alueen vanhemman ja perheen kanssa. Tässä kirjoituksessani kerron tutustumiskäynnistäni ehdotettuihin paikkoihin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/


Kysyin samalla myös selontekoa Ristin oppilaiden tilanteesta ja pyysin, että valmistelussa otettaisi huomioon se, että Ristin koululta on kuulunut oireilmoituksia, Rauhalan koululta ei. Olisiko mahdollista laittaa Ristin koulun lapset ensisijaisiksi siirtyjiksi uuteen kouluun. Välimatka koulujen välillä on yksi kilometri. Toki se vaatii oman päätöksensä, mutta lasten terveys on ensisijaisen tärkeää. Rauhalan perheet ovat tyytyväisiä kouluun, eikä sieltä ole tullut sisäilmaoireilmoituksia, toisin kuin Ristin koulusta.

Pyysin selontekoa myös Källhagenin tilanteesta, nimenomaan oppilaiden tilanteesta ja koulun yleiskunnosta.

Toki minua vähän toppuutteltiin, sillä nämä asiat eivät kuulu Järnefeltin pykälään, niitä käsitellään erikseen, mutta olen eri mieltä. Samalla tulee miettiä, sillä nämä tulee nähdä kokonaisuutena, jokainen vaikuttaa toiseen.