Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

 Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Monimuotoinen kouluverkko on vahvuus

Lähikouluryhmä järjesti hyvän mielen mielenosoituksen lauantaina, 5.10.2019 ennen valtuuston talousarvioseminaarin toisen päivän aloitusta.

Mielenosoituksen tarkoituksena oli muistuttaa maaseudun vetovoimaisuudesta ja siitä, että Lohjan todella kannattaisi nostaa oman maaseutunsa esiin omana erikoisuutenaan ja vahvuutenaan näin lähellä pääkaupunkiseutua ja työpaikka-alueita.

Lähikouluryhmä teki asukaskyselyn ja toi vastausten analyysejä valtuutettujen tietoon samalla.

Valtaväylien aluetoimikunta kutsui vanhempain- ja kylä- sekä asukastoimijoita lähikouluryhmään puolustaakseen lähi- ja kyläkouluja. Mukaan pyydettiin myös Lohjan Kylät ry:ä sekä Lokova ry:ä. Ryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ryhmässä toimii Lokova ry, Lohjan Kylät, valtaväylien aluetoimikunta, Lehmijärven vanhempainyhdistys, Pullin vanhempainyhdistys, Asemanpellon koti ja koulu ry, Ikkalan kyläyhdistys ry. Mukaan on kutsuttu myös Rauhalan ja Maksjoen koulujen vanhempainyhdistykset.
Ryhmässä on keskusteltu erittäin paljon maaseudun vetovoimasta, kuinka saada myönteinen kaiku Lohjalle, mietitty eri näkökulmia ja yritetty löytää uusia lähestymistapoja. Olen tyytyväinen, että työnantajani näki tämän olevan niin tärkeän asian, että lupasi ryhmälle vähän työpanostani, jotta voisin osallistua keskusteluun asiantuntijana.

Olen vuosia ollut lähi- ja kyläkoulujen puolustaja, olen puhunut lasten koulumatkojen pituudesta, toisinaan tuntuu, että seinään hakkaamisesta alkaa pää tosiaan jo olla aika kipeä. Vuosia olemme tässä samassa puheessa, samoissa aiheissa, teoissa ja pulmissa olleet.

Mietittäviä näkökulmia:
– Seutukaupungit tarvitsevat Anu Vehviläisen teettämän tutkimuksen mukaan lisää tukea
– Pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset nousussa ja esim Lohjan laskussa
– isoista kouluista oppilaita pieniin? – koulukuljetus kulkee joka tapauksessa
– asukkaita kohdellaan epätasa-arvoisesti samalla veroprosentilla
– kyläkoulut ovat jo monitoimijataloja, olleet aina

Voit lukea lisää: https://www.lohjankylat.fi/kylaasiamies/hyvan-mielen-mielenosoitus-kylakoulujen-ja-kylien-puolesta/?fbclid=IwAR0YCVBfA6agd7y8Qji-9rfCQCIUCtXUh4PulkvNqAqebaRavXsIx5EeVSE

Oma tilanteeni kouluverkkoasiassa on omasta mielestäni erikoinen tällä hetkellä. Aina olen korostanut sitä, että emme saa tehdä vastakkain asettelua pienen ja ison koulun välillä, sillä mielestäni toisille lapsille iso koulu sopii paremmin ja toisille sopii pieni paremmin. Olemme yksilöitä ja kaikille ei sovi sama asia samalla tavalla.

Miettiessäni kouluja en ajattele omaa kouluhistoriaani, vaan ehkä enemmänkin peilaan lasteni kouluihin ja koulunkäyntiin. Tällä hetkellä lapsiani on kahdessa eri koulussa. Isossa ja suhteellisen pienessä koulussa. Ei toki pienen pientä, mutta koulu, jossa opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä.

Yhdelle lapsistani iso koulu on oikea paikka. Näen koulujen erot nyt aivan eri näkökulmasta. Tämän enempää tästä aiheesta en halua sanoa, tulen sen tekemään myöhemmin, mutta näen erot ja hyödyt eri tavalla tällä hetkellä. Pienuus ei tuo autuutta, mutta ei välttämättä suuruuskaan. Olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että tarvitsemme monimuotoisen kouluverkon ja perheille valinnan vapautta. Toisille lapsille sopii iso koulu, toisille sopii pieni koulu.

Vierailu Nummenkylän koululla

Kävin viikko sitten tutustumassa Nummenkylän kouluun ja nyt olenkin tutustunut lähes jokaiseen lohjalaiseen kouluun (lukuunottamatta Harjun ja Ristin kouluja) joko päivällä koulun päivän aikaan tai Lokovan kokouksen yhteydessä ilta-aikaan. Lohjan aivan ehdoton rikkaus on erilaiset koulut ja monimuotoinen kouluverkko!

Päättäessään toukokuussa talouden tasapainottamisohjelmasta kapunginvaltuusto päätti samalla myös Nummenkylän koulun lakkautuksesta äänin 34-17 (itse äänestin lakkautusta vastaan). Toki lakkautus tulee vielä erikseen päätöksentekoon, sillä koulua ei voi lakkauttaa talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, vaan se pitää päättää omana asianaan. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan koulun lakkautus olisi vuonna 2021.

Koulun arkeen talousohjelma vaikuttaa esimerkiksi niin, että koulussa joudutaan pohtimaan jo ensi tammikuuta ja syksyä: tammikuussa on ensi syksyn ekaluokkalaisten ilmoittautuminen. Ilmoittautuvatko ekaluokkalaiset yhdeksi vuodeksi Nummenkylään? Tulevatko vain yhdeksi vuodeksi? Tätäkin ajatellen prosessin pitäisi tulla päätöksentekoon tämän syksyn aikana, sillä päätös vaatii lapsivaikutusten ja ennakkovaikutusten arviointeja, eikä prosessi ole nopea.

Tällä hetkellä lähes jokainen oppilas on koulukuljetuksen piirissä ja Nummenkylän koululta seuraavaksi lähimpään kouluun on kuuleman mukaan noin seitsemän minuutin ajomatka. Lautakunnan päätös muuttaa tuntikehyskaavaa ja leikata tuntikehystä on vaikuttanut kaikkiin pieniin kouluihin, niin myös Nummenkylän kouluun. Nummenkylän koulussa on kahden opettajan ja resurssiopettajan lisäksi avustaja, luokat ovat yhdysluokkia, 1-3 ja 4-6 ja erityisopettaja käy noin 5 tuntia viikossa.

Pienten koulujen kohdalla kuulee yhä useammin ennustamani lause ”resurssit eivät riitä/tuntikehys ei riitä”. Tuolloin vastalauseeni meni täysin kuuroille korville. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Nummenkylän koulu sijaitsee hyvällä alueella, keskellä omakotiasutusta, valtateiden varrella, kuitenkin keskellä rauhaa ja ”ei-mitään”.

Saadessani tutustumiskierrosta koululla kävin myös parilla oppitunnilla. Oppilaat olivat kiinnostuneita vieraasta aikuisesta ja sainkin samalla myös jutella lasten kanssa. Vastailin lasten kysymyksiin ja esittelin itseni. Tuntien jälkeen käytävällä minulta jälleen kysyttiin, kuka olen. Vieraillessani kouluilla olen huomannut, että enemmän pienille kouluille ominaista on lapsille kysyä vierailta aikuisilta, kuka olet.

Ikkalan koulun tarveselvitys lautakunnan talousarvioesityksessä

Käsittelimme 18.9.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa mm ensi vuoden talousarvioesitystä. Tuskin juuri kukaan yllättyi siitä, että esityksessä mainittiin Ikkalan koulu. Itse asiassa se oli kahteen otteeseen siellä, lauseena: ”Ikkalan koulun tarveselvitys valmistuu”.

Kohdasta tehtiin esitys, että lause poistettaisi. Osasin odottaa, että esitys tehtäisi ja olin etukäteen miettinyt sen kannattamista. Olin etukäteen myös miettinyt sitä, että valtuusto päätti toukokuun kokouksessaan, ettei Ikkalan koulua lakkauteta.

Ikkalan koulu on aloittanut toimintansa 1912. Nykyinen ala-asteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1982. Pihassa sijaitseva puukoulu, jossa on teknisen käsityön luokka, on valmistunut 1938. Ikkalan koulukiinteistöön on tehty vuosien varrella monia korjauksia ja parannuksia.

Kokouksen aikana talousarvioesitykseen muutettiin teknisenä korjauksena Ikkalan tarveselvitys ”Ikkalan peruskorjauksen tarveselvitykseksi”. Mietin hetken, ettei sana ”peruskorjaus” ole myöskään täysin kuvaava, mutta se sai kuitenkin suurimman osan lautakunnan jäsenistä hyväksynnän.

Kokouksen jälkeen olen saanut yhteydenottoja, joissa ihmeteltiin sitä, etten kannattanut vastaesitystä. Kiitos niistä viesteistä ja puheluista. Keskustelut olivat hyviä ja olen iloinen niistä jokaisesta. Sain jokaisesta paljon mietittävää, mutta toivottavasti osasin myös vastata keskustelukumppaneilleni tarpeeksi hyvin.

Syy siihen, etten loppujen lopuksi kannattanut esitystä on, että jos tarveselvitys tehdään oikein ja kunnolla, on se puolueeton ja siitä käy ilmi kiinteistön tarpeellisuus ja elinvoimaisuus. Kyseessä ei ole tarveselvitys koulun toiminnan jatkamisesta eikä lakkauttamisesta. Tarveselvitys tulee olemaan myös koulun puolustajien hyväksi, sillä

  • Tarveselvityksestä tulee käymään ilmi, mitä tarvitaan, jotta koulun kehitys ja opetuksen laatu taataan
  • Tarveselvityksessä tulee olemaan lista korjauksista, joita jo on tehty. Totta on, ettei tarveselvitys ole kuntokartoitus, mutta
Tarveselvitys
Tarveselvityksessä perustellaan tilanhankinnan tarpeellisuus, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat, rakenteet ja niille asetettavat vaatimukset. Tarveselvitysvaiheen tärkein tehtävä on eri tilanhankintavaihtoehtojen sekä niiden kelpoisuuden ja edullisuuden tutkiminen. Tarveselvitysvaiheen rakennuttamistehtäviä ovat esimerkiksi:

– Tavoitteiden määrittely
– Tilanhankintavaihtoehtojen selvittäminen
– Alustavien kustannus- ja kannattavuusselvitysten laatiminen
– Tarvittavien riskianalyysien tekeminen
– Hankepäätöksen valmistelu (lähde: http://www.prodeco.fi/index.php?p=Rakennushankkeenhall#Tarveselvitys)

Kaupunginvaltuusto ON päättänyt 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan). Tämän valtuuston päätöksen vuoksi Ikkalan koulun tarveselvitys on tarpeellinen. Tarveselvitys ei ole kuntokartoitus, eikä kuntokartoitus ole talousarvioasia, mutta kouluun investointi on.

Mutta se, että tarveselvitys on aloitettu ilman luottamushenkilöiden hyväksyntää tai päätöstä, on hieman erikoista, eikä hyväksyttävää.

Toinen asia, mikä ei ole hyväksyttävää on, että Ikkalan koulun teknisen työn opetukseen mennään Pusulan kouluun. Ikkalan koulussa on toimiva teknisen työn luokka.

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Vaikka saatamme olla osan koulun puolustajien kanssa eri mieltä koulun puolustamisen keinoista, toivon kuitenkin rikasta ja monipuolista keskustelua sekä hyvän yhteistyön jatkuvan, se on kuitenkin lasten ja kylien etu.
Vaikka en siis äänestänyt tarveselvitystä vastaan, olen nimenomaan koulun puolella ja koulun säilyttämisen puolella. Kuten olen jo vuosia ollut ja kuten olen jo vuosia puhunut kaikkien lähikoulujen ja kyläkoulujen puolesta. Jokaisen.

Tuntikehyksestä, sen leikkauksesta ja laskutavasta

Tuntikehyksestä ja sen laskennan perusteista. Käsittelimme lautakunnan kokouksessa joulukuussa 2018 uutta tuntikehyslaskentatapaa. Tein vastaesityksen, sillä näin, että uusi lauskutapa samalla myös leikkaa kehystä pienemmiltä kouluilta. Jäin esitykseni kanssa täysin yksin, sillä muu lautakunta ymmärsi nyt tavan, miten lasketaan, tosin ei kaavan seurauksia. Ikävä kyllä näköjään pöytäkirjaan vastaesitystäni ei ole huomioitu, vaikka pitäisi.

http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820510-9.PDF

Kirjoitin tästä jo aiemminkin, mutta nyt tuntuu muutkin heräävän asialle.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/13/pienten-koulujen-surman-kaava/

Tekemäni vastaesitys olisi pitänyt kirjata pöytäkirjaan, sillä en vetänyt sitä pois, vaikka en siihen kannatusta saanut. Onneksi sentään kaupunginhallituksessa Keskustan jäsen teki samansisältöisen esityksen, turha varmaan sanoa, että sekin esitys hävisi.

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.

Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä.

 Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, koska olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste. Tästä on jo nyt kuulunut kommentteja ”tuntikehys ei riitä”.

Ihana päivä Pullin kylän kesätapahtumassa

Sain kutsun kyläasiamiehenä puhumaan Pullin kylän kesätapahtumaan, jossa samalla vähän viriteltäisi etukäteen myös toimia koulun puolesta. Tapahtuman järjestivät Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry yhteistyössä Pullin koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa juhlistettiin kylän uutta frisbeegolf-rataa, joka onkin upea osoitus jälleen kylien talkoohengestä, yhdessätekemisestä ja ilosta sekä aluetoimikuntien rahoituksen oikeasta ja hyvästä käytöstä. Alueiden johtokunta myönsi radan mahdollistamiseen 1500 euroa.

Tapahtuman avasi asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Katriina Nousiainen

Katriina Nousiainen

Kävin todella mielelläni puhumassa tapahtumassa, onhan kyse kuitenkin itsellenikin tärkeästä asiasta, lapsista, lähikoulusta ja kylien elinvoimaisuudesta (puhe lopussa).

kuva Ana Sorainen

Ennen puhettani pullilainen nuori, ihana juontaja Anni Nousiainen spiikkasi minut sisään ja häntä kuunnellessani ihmettelin, että eikö nyt ollutkaan vielä minun vuoroni, sen verran ihmeellinen ja ylisanoja spiikissä oli, olin aivan hämmentynyt. Minulle käytiinkin myöhemmin sanomassa, että olisitpa nähnyt ilmeesi, kun kuuntelit spiikkiä. Olin niin hämmentynyt ja otettu spiikistä. Sanoina mm sinnikäs, supernainen, taistelija ja siinä vasta siinä vaiheessa, kun sanottiin Lokovan puheenjohtaja, ymmärsin, että todellakin oli minusta puhe.

Anni Nousiainen

Vanhempainyhdistys lahjoitti koululaisille frisbeegolfkiekkoja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja etsi katseellaan yleisöstä oppilaita ja kutsui nimellä lavalle vastaanottamaan kiekot. Olipa ihanaa ja hauskaa todeta jälleen, että kyläyhteisössä todella tunnetaan toisensa.

Vanhempainyhdistys lahjoitti kiekkoja
Radan ensimmäisen virallisen heiton suoritti hienosti Jani Méling

Pulli on ihana kylä, upeassa maalaismaisemassa. Kyläläiset ovat lämpimiä ja avoimia. Moni kylään muuttanut on muuttanut kyläkoulun, luonnon ja suhteellisen inhimillisen työmatkan vuoksi.

Kylän kesätapahtuma
Kylän kesätapahtuma

Kyläasiamiehen puhe:

Kiitos kutsusta ihanaan tapahtumaanne! Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan 72% suomalaisista katsoo, että KOKO Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Maakuntien reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu voimakkaimmin, mikä luonnollisesti merkitsee ongelmia eteenkin ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.

Lohja kaipaa sisäänmuuttajia, nimenomaan 15-64 vuotiaissa, siis ryhmässä, jossa Uusimaa on nettomuuttovoittaja, toki Espoo-Helsinki-vetoisesti, mutta mikä estää Lohjaa olemaan yksi voittajista? Olemme lähellä työpaikka-alueita, meillä on erinomaiset palvelut, yleensäottaen, upeat puitteet, ympäristö, puhtaus, ihmiset ja ihanat kylät! Meillä on kaikki. Meillä on vetovoimatekijät ja meillä on pitovoimatekijät hallussa, palvelut ja koulu niistä tärkeimpänä.

Täällä Pullissa koulu on ollut tärkeä vetovoimatekuä. Tärkeä niin lapsille, perheille kuin muillekin kyläläisille. Koulu kerää kyläläiset yhteen, luo yhteisölllisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta. Koko kylän joulujuhlat on ihana perinne, jonka soisi jatkuvan ja jonka toivoisi leviävän kaupungin kortteleihinkin. Pullin koulu on ollut lakkautusuhan alla jo kahteen otteeseen ja aina ovat kyläläiset tehneet voitavansa koulun hyväksi. Aina on koulu ja lapset voittaneet. Jälleen saavat kyläläiset nousta tuomaan ihanaa Pullia esille. Jälleen tulee kylän näyttää voimansa ja ilonsa, etunsa.

Me tiedämme lähikoulun, kyläkoulun tuomat edut. Me tiedämme etumme. Me tiedämme vetovoimatekujät. Olemme puhuneet niistä kauan, olemme tuoneet esiin monessa yhteydessä. Tästä muuten kertoo myös se, että Pulli kuuluu tilastoalueeseen, joita Lohjalla voisi olla enemmänkin, nimittäin nettomuuttovoittoinen.

Muutin n 13 vuotta sitten Nummi-Pusulaan silloin pienemmän perheeni kanssa. Muuttopäätökseemme rauhaisan ja lapsille turvallisen asuinalueen lisäksi vaikutti eniten se, että kävelymatkan päässä oli alakoulu, yläkoulu ja lukio. Myös inhimillinen työmatka oli yksi tekijä. Terveysasemakin oli. Nummi-Pusula oli tuolloin muuttovoittoinen kunta. Lohjaan liityttyämme moni asia on muuttunut, mutta muuttovoittoinen Nummi edelleen on, mutta ei enää Nummi-Pusulan aikaan verrattavissa.

Lohjan nettisivuilla lukee muuten nykyään, että ”kouluverkko on suunniteltu siten, että LÄHES kaikki oppilaat voivat opiskella koko peruskouluaikansa oman asuinalueensa lähikoulussa” LÄHES. Lapsiystävällisessä kunnassa lähes kaikki.

Joskus tuntuu, että helpommallakin voisi työssään päästä. Onneksi meillä on kylät! Olemme nimittäin ottaneet ohjenuoraksemme sen, että nostamme Lohjan myönteisiä asioita esiin. Mitä kaikkia upeita valopilkkuja meillä onkaan! Lohjalla on paljon potentiaalia, jota yritämme nostattaan ja tuoda isosti esille. PULLI on yksi näistä, Ikkala on myös ja ikkalalaisia meillä onkin täällä mukana. Pulli on täynnä upeita, ihania ihmisiä. Asukasyhdistyksen yhteistyö alueen hoitokodin kanssa oli suurenmoinen idea ja ensitoteutus ihana! Todella upea esimerkki muille kylille.

Lohja on maaseutukaupunki ja kyläasiamiehinä pyrimme myös muistuttamaan asukkaita alueylpeydestä. Teillä on ihana kylä, upeat kyläläiset ja ihana yhteisö. TE olette Pulli.

Ihanaa juhlaa kaikille! Sillä juhlaahan tämä on.

Pullin koulu

Pullin koulu on perustettu vuonna 1906 ja tontin on lahjoittanut Pullin tila.

Luokkahuone Pullin koulussa

Saimme pikaisen kierroksen koululla ja vaikka koulun ovet ovat olleet kiinni koko kesän, ilma oli raikas. Olen jo edellisen kouluverkkoselvityksen aikaan käynyt Pullin koululla pariin otteeseen, mutta uusintakierroksesta ei ole haittaa.

ikkunasssa oppilaiden tekemät verhot

Kahville istuessani sain seurakseni kyläläisiä, iäkkäämpiä herroja ja heidän kanssaan oli todella mukava juttuhetki, olivat koulun vanhoja oppilaita. Oli hauskaa kunnella juttuja vanhoista opettajista ja muita herrojen koulumuistoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kylän tapahtuma oli juuri kylän ja sen ihmisten näköinen ja oli ihanaa nähdä myös erittäin paljon mökkiläisiä tapahtumassa! Kiitos ihanasta juhlasta.

Pullin koulu