koulu – Sivu 17 – Lotta Paakkunainen

Mäntynummen yhtenäiskoulun tarveselvitys ja Routionmäen yhtenäiskoulu valtuustossa 12.6.2019

Valtuuston kokous 12.6.2019 oli jälleen erilainen, mitä muut kokouset aiemmin ovat olleet. Jokainen kerta opin uutta ja jokaikinen kerta on kyllä mielenkiintoinen kokemus, mutta siitä lisää myöhemmin. Tänään laitan teille luettavaksenne pitämäni ryhmäpuheenvuorot Mäntynummen yhtenäiskoulun tarveselvityksestä ja Routionmäen yhtenäiskoulun perustamisesta.

Ryhmäpuheenvuoroni Mäntynummen yhtenäiskoulun tarveselvityksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat
Lapsimääräsuunnitteet ovat pidemmän aikaa olleet laskevia, eikä niissä ole huomioitu tai arvioitu tunnin junaa ja kaavoitusten mahdollistamaa muuttoliikettä Lohjalle, tai sitä, että lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa viimeksi kaavioissa näkyi laskun tasaantumista. Jos näillä on positiivisia vaikutuksia, kuten yleensä puheissa ja odotuksissa on, tuodaanko pihalle lisää tilaelementtejä? Valtuuston päätös lokakuussa 2018 oli, että Mäntynummen yläkoulualueen kouluja ei lakkauteta, kuitenkin talouden tasapainottamisohjelman myötä alustavaksi päätökseksi tuli, että alueelta Nummenkylän ja Pullin koulut tullaan lakkauttamaan. Toki jälleen päätäntäkäytänteiden läpi, mutta edessä se on jälleen. Jos päätös Pullin lakkautuksesta tulee, olisi se huomioitava Mäntynummen monitoimijatalon tarveselvityksessä. Taasko lisää tilaelementtejä?

Tämän päivän rakennustietämyksen mukaan vanhan ja uuden fyysinen yhdistäminen luo riskirakenteita. Näitä riskirakenteita tulee välttää. Tarveselvityksessä on kiinnitetty huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja tähän keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen.

Päätöksiä ja tarveselvityksiä tehtäessä tulisi olla johdonmukainen ja olisi hyvä, että se huomioitaisi myös koulukiinteistöistä päätettäessä. Esimerkiksi Järnefeltin koulun kohdalla todettiin, ettei maanalaisia tiloja oteta käyttöön. Tämän tulisi päteä myös Mäntynummen kohdalla, eikä ottaa sielläkään suunniteltuja kirjaston alapuolisia, maanalaisia tiloja käyttöön.

Näin ollen teen vastaesityksen:

Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että toteutetaan ylätalon peruskorjaus- ja muutostyöt sekä uudisrakentaminen kaupungin tilaelementtejä hyödyntäen ja riskirakenteita välttäen

Vastaesitykseni oli sama, minkä tein lautakunnan kokouksessa, jolloin en saanut minkäänlaista tukea. Valtuustossa esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Ryhmäpuheenvuoroni Routionmäen yhtenäiskoulun perustamisesta:

Jalavan koulu on vaativan erityisen tuen koulu. Tämän vuoksi Jalavassa on huomattava määrä henkilökuntaa. Jalavan ja Roution yhdistäminen on vaativaa, haastavaa ja rehtorilla tulee olemaan erityisen painava salkku. Uuden Routionmäen yhtenäiskoulun erityispiirteet huomioon ottaen vararehtorille/vararehtoreille tulee turvata riittävästi johtamisresurssia.

Lautakunnan kokouksessa tein vastaesityksen johtamisresurssien turvaamisesta, mutta jäin ilman kannatusta. Linkissä kirjoitukseni siitä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/10/paatos-jalavan-ja-roution-koulujen-johtamisjarjestelymuutoksesta/

Tällä kertaa en tehnyt vastaesitystä, sillä tässä pykälässä käsiteltiin ainoastaan Jalavan ja Roution koulujen lakkautusta sekä Routionmäen yhtenäiskoulun perustamista ja kyse oli periaatteessa ainoastaan hallinnosta, mutta koin tärkeäksi huomauttaa koulun johdon tuen tarpeesta.

Kevätjuhlia ja viimeisten muistelua

Kirjoitin Länsi-Uusimaa lehteen kolumniin terkut valmistuville

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/774490-lotta-paakkunainen-valmistuville

Kirjoituksellani halusin muistuttaa jokaista nuorta ja valmistuvaa siitä, että jokainen on tärkeä. Jokainen. Halusin muistuttaa siitä, että kaikki on hyvin, vaikka siltä aina ei tuntuisi. Toisilla kotona voi olla vaikeaa, oma itse voi olla kadoksissa, oppimisen kanssa voi olla haasteita ja pelkkä todistuksen saaminen voi olla todella suuri saavutus. Ei tarvitse aina suorittaa, ei aina tarvitse olla huippu tai paras. Elämä ei ole täydellistä. Ikinä. Kenenkään kohdalla. Joskus on todella vaikeaa, joskus voi tuntua siltä, ettei kuulu joukkoon eikä tulevaisuus ole varmaa. Muista, että kaikki ei aina ole susta kiinni, mutta hyvin usein voit tehdä asialle jotain.

Pidäthän silmäsi auki ja mielesi avoimena. Vaikka olisitkin nyt valmis, on koko työelämä oppimista ja kehittymistä. Muista pitää ikuisen kehittyjän mieli. Ole rohkea. Ole ystävällinen toisille. Nauti elämästä.

Pian on kesä, nautitaan siitä, nautitaan eksymisestä, etsimisestä ja löytymisestä.

Koulun kevätjuhlissa mietin ajatustani siinä kirjoituksessa. Koulullamme on kolmet juhlat, koska kaikki eivät mahdu samaan aikaan juhlasaliin, kahden koulun lakkautuksen jälkeen. Tai mahtuisivat, mutta paloturvallisuussäädösten vuoksi juhlat on kolmessa osassa ja meillä lapset sattuvat melkein kaikki juhlimaan eri juhlissa. Pääsin siis nauttimaan kaikista juhlista ja esityksistä. Koulujen juhlat on ihania. Ihanaa intoa ja jännitystä, esitykset ovat täynnä iloa, naurua, laulua ja odotusta.

On upeaa, miten lapsia palkitaan ja kannustetaan. Harmi on se, että niin moni ansaitsisi kannustusta, huomioimista ja stipendiä. Harmi on myös se, että yleensä vuosi toisensa perään samat lapset saavat stipendit. On sitä vaihtuvuuttakin, mutta yleensä huomionosoitukset saavat samat lapset. Osa lapsista ei välitä siitä, osalle vanhemmista sillä ei ole väliä. Moni kannustaa kotona erittäin paljon lapsiaan, osoittaa rakkauttaan ja iloitsee lapsen tsemppaamisesta, numeron nostosta tai siitä, että pääsi eteenpäin. Toisia lapsia harmittaa. Toiset ymmärtävät tehneensä kovasti töitä ja toivovat kovasti palkitsemista stipendillä, huomioimista. Kevätjuhlien aika on myös pettymysten aika. On kuitenkin todella upeaa, että järjestöt ja yhdistykset haluavat muistaa ja lahjoittaa lahjakkaille lapsille, mutta voisiko ajatella uudella tavalla? Voisiko stipendejä kohdistaa uudella tavalla? Voisiko niitä kohdistaa niin, että hyötyjinä voisi olla useampi lapsi? Esimerkkinä vaikka tämä upea lahjoitus: tänä vuonna Petter ja Margit Forsströmin säätiö juhlavuotensa kunniaksi lahjoitti jokaiselle Lohjan yläkoululaisille geologisen kierroksen Tytyri Elämyskaivoksessa. (https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/petter-ja-margit-forsstromin-saation-juhlavuosi-75-vuotta.html)

Koulun kevätjuhlassa mietin myös juhlia, joissa olen ollut aiemmin. Omia kevätjuhlia, lasteni edellisiä juhlia, lakkautettujen koulujen viimeisiä juhlia. Niissä olen hyvin monessa ollut mukana. Monet itkut on itketty, monet nenäliinat kulutettu. Miten juhlat voivatkaan olla erilaisia, miten tunnelmat voivat olla erilaisia, mutta vaikka juhlat ovat olleet erilaisia, on lasten ilo ollut kauneinta.

Kirjoitukseni viimeisistä viimeisistä juhlista, joissa haikeus oli pakahduttavaa:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/05/viimeinen-kevatjuhla/

Vaihtoehto b – Järnefeltin koulun väistössä

Käsittelimme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa mm Järnefeltin koulu suunnitelma b:tä, jos nykyiset toimet sisäilman parantamiseksi väliaikaisesti eivät tuo toivottua tulosta.

Tilanteen tekee erittäin haastavaksi valtakunnallinen tilanne, tilaelementtejä joutuu jonottamaan ja ne ovat todella hinnoissaan. Tämän lisäksi kaupungin omat tilat alkavat olemaan olemattomissa, niitä ei siis vain ole. On todella hyvä, että varaudutaan etukäteen tilanteeseen, että nykyinen suunnitelma ei toimi.

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua. (ote lautakunnan esittelytekstistä)

Toki ylläoleva ei vielä tarkoita, että koko rakennus on ongelmissa. Mutta nyt on jo toukokuu ja elokuun ensimmäisenä pitäisi olla terveyshaitta poissa. Lehmät taitaa lähteä lentoon sinä päivänä.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä.

Tässä vaihtoehto b-väistössä väistäisi käytännön syistä 9.luokkalaiset, yläkoulun aineopetusjärjestelmän vuoksi väistö on haasteellinen toteuttaa näillä välimatkoilla, oppilaat kulkevat bussilla kaupunkikeskustaan ja osa oppilaistahan tulee vieruskunnista. Tämä hankaloittaa hieman arkea, mutta sisäilmasta sairastuminen hankaloittaa enemmän ja mahdollisesti pidempään. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset jäävät Järtsille. Tämä vaihtoehtoinen suunnitelma perustuu myös siis siihen, että koska osa oppilaista on pois, voidaan sulkea osia rakennuksesta ja ilmaa on enemmän, tilaa väljemmin koulukiinteistöön jäävillä. Mä toivon, että tämä onnistuu. Olen vähän skeptinen, mutta toivon kuitenkin, että olisin turhaan skeptinen. Kovasti kaupungilla yritetään saada lapsia terveempiin tiloihin. Aikaa vaan kuluu ja on kulunut.

Edellisiä kirjoituksiani aiheesta:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Kaupunginhallituksen maanantainen kokous jatkui keskiviikkona (8.5.2019) talouden tasapainottamisen puitteissa.

Linkistä lisää:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/768671-lohja-vahentaisi-saastopaineissaan-jopa-60-henkilotyovuotta-kaupunginhallitus?fbclid=IwAR099kSJETgH0gmKJw3-oWRWwo7IOrEwRSbTY47DV4eVBCsJvHypSwtHhVo

Säästölistalla oli jälleen koulujen lakkautuksia

Ikkala
Pulli
Nummenkylä
Maksjoki

Listalta poistuivat äänestysten jälkeen Ikkalan ja Pullin koulut, kun taas Nummenkylän ja Maksjoen koulut jäivät lakkautuslistalle. Nummenkylän koulun kohdalla voi jo puhua väsytystaktiikasta.

Nummenkylän koulun päätöshistoriaa on ihan lähellä: Lautakunnassa kesäkuussa 2018 äänestimme monesta vaihtoehdosta ja tekemäni vastaesitys tuli päätökseksi äänin 4-8, yksi äänesti tyhjää.

Vastaesitys 3

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

Tarkoittaen siis sitä, että päätimme vain kymmenen kuukautta sitten, että mm Nummenkylän ja Pullin kouluja ei lakkauteta, samoin päätti palvelutuotantolautakunta elokuussa Kirsi Ferinin esityksestä (äänestys 9-1, kaksi äänesti tyhjää), kaupunginhallitus äänesti myös asiasta, sama esitys voitti äänestyksen 7-6 ja hallitus esitti valtuustolle samaa.

Valtuusto päätti 10.10.2018:

että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan tai siirretään vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tai siirretään tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen)

ja nyt taas 15.5.2019 talouden tasapainottamisesta päätettäessä tuli Nummenkylän lakkautuspäätös ajankohtaiseksi. Maksjoen koulusta edellisen valtuuston päätös 2015 oli lakkautus. Koulua ei voi edelleenkään lakkauttaa, sillä päätös tarkoittaa sitä, että Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun, johon tämän jälkeen ei kaikki lapset mahdu, vaan Rauhalan koulusta tulee siirtymään 5-6 luokkalaiset Järnefeltin sisäilmaongelmaiseen kouluun, ja sehän ei ole mahdollista. Koulu ei ole vastaanottavassa kunnossa.

Toisaalta, vaikka hallitus tiputti listalta rivejä ja säästökohteita, ne voivat tulla valtuustossa jälleen takaisin listalle. Onhan tätä koulujen ja oppilaiden pompottelua muutama vuosi jo käytykin.

Kaikenkaikkiaan koulujen kohdalla soisi nyt lasten ja perheiden saavan koulurauhan.

Järnefeltin koulun mahdollinen tuleva väistö

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee keskiviikon (8.5.2019) kokouksessa mm Järnefeltin koulun opetusjärjestelyjä. Taas. Syynä nyt on se, että

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua.

Tilahallinnossa on ympäristöpalveluiden kirjelmän mukaisesti toimenpiteitä jo aloitettu ja kevään aikana suoritetaan toimenpiteitä kotitalousluokissa, jotka ovat yksi eniten oireilua aihetuttavista tiloista. Lisäksi ikkunoihin asennetaan suodatinpintoja, jotka mahdollistavat ikkunan kautta tapahtuvan tuuletuksen välituntien aikana oppilaiden ulkoillessa. Koulu on jo nyt sukkakoulu.
Käyttäjille on seuraava sisäilmakysely toukokuussa.

Ennen uuden koulun valmistumista on tarkoitus saada vanhan Järnefeltin olosuhteet sellaisiksi. että niissä pystyttäisiin opiskelemaan uuden koulun valmistumiseen saakka. Siltä varalta, että tässä ei onnistuttaisi, on koulua varten alettu laatia b-suunnitelmaa mahdollista väistöä varten.

Siirtoelementtien hankkimisen esteenä on elementtien pitkä toimitusaika ja kallis hinta. Suuren kysynnän vuoksi toimitusajat ovat venyneet jo lähes uuden koulun rakentamisajan mittoihin.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä. (ote lautakunnan kokouksen esityslistasta 8.5.2019, http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920612-10.PDF)

Nyt on siis päätettävä suunnitelmasta b, jos Järtsin nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Päätöksen esittelytekstin perusteella 6-8 oppilasryhmää siirrettäisi Luksian Nummentien kiinteistöön, joka tosin on Luksian käytössä vuoteen 2021 ja jossa joidenkin asiakirjojen mukaan on epäselvä tilanne sisäilman kanssa. Tosin esittämieni lisäkysymysten perusteella tila ei ole Luksian tila, johon väistöä mahdollisesti suunnitellaan.

Aika vähällä ja ristiriitaisella tiedolla pitäisi tehdä päätöksiä. Lapset tarvitsevat väistöä, mutta näyttäisi siltä, että kunnollisia tiloja sitä varten ei ole. Yritystä kuitenkin on ja on hyvä, että oikeasti mietitään seuraavaa vaihtoehtoa. Aika vain loppuu kesken.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

Oppilaan nimi
Koulu ja luokka
Oire alkanut pvm
Missä tiloissa oireilee?
Altistunut aiemmin kotona/koulussa
Oireileeko myös vapaa-ajalla?
Viikonpäivävaihtelua?
Kuinka usein oireilee?
Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
Mieliala Kouluviihtyvyys
Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
Onko vanhemmilla sisäilmaoireita

Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
Ympäristön meluisuus ja valaistus
Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

Mineraalikuituihin
Muihin epäpuhtauksiin
Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.