Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

En kirjoituksessani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/ vuoden ensimmäisestä lautakunnan kokouksesta kertonut Ojamoharjun, Ojamon, Laurentiuskoulun ja Harjun koulujen tilanteesta kuin päätöksessä ollut ”Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset” sillä ne otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera. Tähän asiaan saimme liittymään ko koulujen yhdeksäsluokkalaisten siirron kesken lukuvuoden. Halusimme tuoda asian esille, sillä jos olisimme päättäneet päätösesityksen mukaan, olisi voinut olla vaarana, että yläkoululaiset siirretään kesken kevätlukukauden uusiin kouluihin, kuten aiemmissa asiakirjoissa on lausuttu. Lautakunnan esityslistalla luki ”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Oppilaiden siirto ei ole luottamushenkilöiden päätännässä, vaan se on operatiivinen asia, eli viranhaltijoiden päätös. Harjun koulu on luvattu luovuttaa Luksialle oppilaiden siirryttyä ja nyt näyttää siltä, että Laurentiuskoulu ja Ojamoharjun koulu valmistuvat vuoden 2020 lopussa. On ollut spekulaatioita ja väitteitäkin siitä, että oppilaiden siirto kesken kevätlukukauden toisi säästöjä. Sanon ”väitteitä säästöistä”, sillä minkäänlaisia laskelmia ei säästöistä ole. Siirrosta johtuvia kustannuksia ei ole mainittu millään tavalla, lukuunottamatta koulujen opettajien kannanottoa, jossa seikkaperäisesti eritellään eri kustannukset, joita pikaisesta muutosta syntyy. Meillä luottamushenkilöillä on viime käden vastuu punnita asioista kokonaisuutta, huomioida kustannukset, säästöt, lasten hyvinvointi ja arjen sujuvuus sekä ennen kaikkea kuntalaisten, tässä tapauksessa nuorten kuuleminen. Meillä on viime käden vastuu lasten koulun sujuvuudesta, meidän vastuu on tuottaa mahdollisuudet arjen sujuvuuteen ja koulun sujuvuus on yksi pääpilareista.

Harjun oppilaat ovat oppilaskunnan järjestämänä asettamassa mielenosoitusta koulunsa portailla 12.2. klo 10-12. Tämän oltua lehdessä on käyty ikävän sävyistä keskustelua nuorten käyttämistä vanhempien omiin tarkoitusperiin, arvovaltainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kutsunut nuorten mielipiteen ilmaisua ”hörhöilyksi”. Olen tavattoman hämmentynyt ja pahoillani moisesta. Tässä linkki ko mielipidekirjoitukseen https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837669-mielipide-lohjalaiskoulujen-muuttopuuhastelusta-aikaa-valmisteluihin-ollut-pari-vuotta Kirjoituksessa todetaan mm ”Nyt tässä Harjun tapauksessa on kyllä vaikea uskoa, että tuo lakkoajatus olisi lähtenyt ihan oma-aloitteisesti oppilaiden taholta. Minusta on valitettavaa, jos aikuiset käyttävät lapsia omien tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseen. Miten muuten muuttoaikataulun kävisi, jos ilmenisikin ”sitkeä sisäilmaongelma”?”

Oma kokemukseni nuorista on se, että heillä on omat mielipiteet ja niihin vaikuttaminen, ainakaan omien vanhempien tai huoltajien toimesta, ei ole helppoa. Ulkoa vaikuttaminen on helpompaa. Ja sisäilmaongelmien vähättelyn lisääntyminen näkyy ikävästi myös ylläolevasta kirjoituksessa.

Uutinen nuorten mielenilmauksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837404-mielenosoitus-tulossa-harjun-koululaiset-eivat-hyvaksy-muuttoa-kesken-lukukauden

Otin kantaa tilanteeseen, kannanottoni voit lukea myös tämän linkin takaa: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837922-mielipide-harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman

Mielipide: Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Tähän perustuu nuorten huoli.

Muutto kesken lukuvuoden ei ole lasten edun mukaista, varsinkin yhdeksäsluokkaisille kevätlukukausi on yhteishaun vuoksi erityisen tärkeä. Harjun yhdeksäsluokkalaisten siirto ja hajauttaminen tuskin pelastaa taloutemme, mutta yhdeksännen kouluvuoden keskeyttäminen ja uudelleen järjestely voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa pidemmällekin ajalle ja näin ollen pidemmälle katsoen myös kaupungin talouteen tulevaisuudessa. Tämän päivän talouteen kesken lukuvuoden siirrosta tulee lisäkuluja mm opettajien opetusvelvollisuustuntien turvaamisesta molemmissa kouluissa, muuttotyöt joko joululomalla tai viikolla 8 merkitsee opettajille erilliskorvausta muuttotöistä. Nämä ovat vain pieni osuus lisäkustannuksista. Tärkein olisi miettiä minkälaisen pohjan me tulevaisuudellemme asetamme, minkälaisen signaalin me nuorillemme näytämme.

Keskustelua herättänyt Harjun oppilaiden lakko on nuorten oma tahdonnäyte, ei vanhempien omien tarkoitusperien käyttöön otettu teko. 15 vuotiaan äitinä tiedän, etten minä vanhempana saa lapseni päähän istutettua omia ajatuksiani, vaan hän aivan itse, minun luvallani tosin, on esimerkiksi osallistunut ilmastolakkoihin. Nuorten tulee saada vaikuttaa ja heitä tulee kuulla. He ovat meidän tulevaisuutemme ja meidän toivomme lepää heissä.

Lohjan Unicefin lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen ajanjakso on päättymäisillään ja pian on arvioinnin aika. Lohjalla on toteutettu hallinnollisesti hyvin osa-alueittain tätä työtä, mutta mitkä ovat olleet lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

– kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa,

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa,

– lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Voimme jokainen pohtia, millä tavalla Harjun yhdeksäsluokkalaisten mahdollinen siirto kesken lukuvuoden täyttää nämä kriteerit.

Minä tervehdin ilolla nuorten vaikuttamishalua.

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lapsiasiahenkilö

Ajatuksia 22.1.2020 valtuustokokouksesta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.1.2020 käsittelimme mm. Lempolan kauppapuiston kaavaa, Hinku 2.0 toimenpideohjelman käynnistämistä, Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitystä ja hallintosäännön uudistamista sekä aloitetta, jolla pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.

Lempolan kaava oli asia, jota jouduin lukemaan enemmän ja pidempään kuin muita asioita, sillä ne ovat vieraampia. Olin ajatellut esittää valtuustossa huomautuksen kaavan hulevesistä, mutta keskusteltuani muutaman muun valtuutetun kanssa ja kuunnellessani yleisesti etukäteen keskusteluja, totesin, että ko asiasta tullaan huomauttamaan muutenkin. Mielestäni on turhaa käydä toistamassa samoja asioita, mitä edellinen on juuri puhunut. Olin keskustellut erään asiasta muistutuksen tehneen kanssa sekä kysyin ennen kokousta myös viranhaltijoilta asioita ja sainkin vastauksia, toiset tyhjentäviä, toiset vähemmän tyhjentäviä. Kiitos niistä tyhjentävistä ja tietoa antavista. Kysyin mm

kaavassa vain suositellaan puhtaiden hulevesien imeyttämistä hv-suunnitelman mukaisesti. Miksi vain suositus?
olen ymmärtänyt niin, että imeytysalueet voisivat lisätä myös alueen viihtyisyyttä, jos ne määrätään pakollisiksi ja laitetaan vaatimus siitä, minkä tyyppisiä niiden pitää olla
kaavassa on paljon istutettavia alueita, joita ei ole tarkemmin yksilöity mitä istutuksilta vaaditaan -> alueella ei ole juurikaan muuta kuin nurmikkoa, jos sitäkään.
Toisaalta, kun olen keskustellut kokeempien kanssa aiheesta, he totesivat, ettei tämä ole kaava-asia. Jos tämä ei ole kaava-asia, miksi kaavassa on maininta näistä? Puheissa on todettu myös, liikennesuunnitelma on tärkeämpi ja nyt se ei kuulemma toimi. Voisiko liikennesuunnitelmaa parantaa sujuvammaksi?

Hinku 2.0 toimenpideohjelma herätti keskustelua. Toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Keinoja löydetään maankäytöstä, joukkoliikenteen kehittämisestä, kestävästä lämmityksestä ja energiankulutuksesta. Sähköautoilua painotettiin ja siihen kiinnitettiin myös puheenvuoroissa huomiota, tosin kriittisemmin. Puheenvuoroissa painotettiin kaasuautoilun suosimista sähköautoilun sijaan. Paula Nordström (vihr) ryhmäpuheenvuorossa muistutti myös vanhoista Hinku-virheistä, taannoin Hinku-tavoitteita pyrittiin täyttämään mm sillä, että koulujen ilmanvaihdot suljetaan viikonlopuiksi ja lomiksi. Nyt me maksamme siitä korkeaa hintaa. Hän esitti myös lisäystä päätökseen, jolla toimenpideohjelman edistymistä ja saavutuksia tarkastellaan kerran valtuustokaudessa. Tässä pykälässä äänestimme kahteen otteeseen. Ensin Paulan esityksestä (jäi päätökseksi), sen jälkeen Perussuomalaisten esitystä, jolla irtisanoudutaan kokonaan Hinku-hankkeesta, mutta tehdään kuitenkin energiakestäviä ratkaisuja jatkossakin. Tämä esitys kaatui 6-45.

Virkkalan alueen suomenkielisen päivähoidon tarveselvityksestä valtuustoryhmät olivat samaan mieltä, että sijaintia ja toteutustapaa pitää vielä harkita. Tarveselvityksessä työryhmän esitys oli, että Rauhalan koulu peruskorjattaisi päiväkodiksi. Lautakunnassa käsittelimme kohtaa kahteen otteeseen samalla esityksellä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/07/virkkalan-alueen-paivahoidon-tarveselvitys-lautakunnassa/ Esitin tuolloin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Ensimmäisessä lautakunnan kokouksessamme asia jätettiin pöydälle (mielestäni tässä kohtaa se oli turhaa, asialle ei tapahdu mitään), toisessa kokouksessa esitin samaa ja se raukesi kannattamattomana. Tällä kertaa, nyt valtuuston kokouksessa asiasta oltiin yksimielisiä. Meiltä ryhmäpuheenvuoron kävi pitämässä Lassi Huhtala. Hänen puheenvuoronsa oli erinomainen ja hän painotti sitä, että jos päätämme tarveselvityksessä olleen työryhmän esityksen puolesta, tulisi Virkkalan kaksi päiväkotia sijaitsemaan kilometrin etäisyydellä toisistaan, eikä kumpikaan niistä olisi Virkkalan keskustassa. Lassi esittikin, että tarveselvitys hyväksytään muuten, mutta viimeinen lause, jossa työryhmä esittää päiväkodin paikaksi Rauhalan koulua, poistetaan. Ryhmässä olimme puhuneet siitä, että päätösteksti on ristiriidassa tarveselvityksen tekstin kanssa. Päivi Alanne oli esittänyt tätä samaa kaupunginhallituksessa, mutta oli jäänyt yksin.

Jännää tämän esityksen kanssa oli se, että itse siis esitin lautakunnassa asiaa hieman eri tavalla, mutta samalla lopputuloksella, enkä saanut lainkaan kannatusta ja Päivi Alanne esitti samaa kaupunginhallituksessa jääden täysin yksin. Nyt koko valtuusto oli herttaisen yksimielinen. Aika näköjään tekee toisinaan hyvää, saadaan miettiä vähän enemmän asiaa, vai oliko se esittäjästä kiinni? Lassin puheenvuoro joka tapauksessa oli erittäin hyvä!

Hallintosäännön uudistaminen hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja alusti pykälää kertomalla työryhmän työskentelystä ja kehui, että mistään asiasta ei tarvinnut äänestää. Itse mietin, että onko se hyvä asia? Keskusteluja on varmasti käyty, mutta se, että mistään ei ole äänestetty? Hallintosääntötyöryhmä järjestäytynee vielä uudestaan tekemään lisää muutoksia, sillä hallintosääntöä muokatessa huomattiin, että pitää korjata lisää.

Käsittelimme myös Meidän Lohjan ryhmän 2017 lokakuussa tekemää aloitetta asiakasnäkökulman paremmasta huomioimisesta palveluverkon muutoksissa. Aloitteella pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.
Eero Soinio oli valmistellut kattavan vastauksen asiaan, oli analysoinut terävästi ja korosti asian tärkeyttä. Loppuun oli joutunut kuitenkin toteamaan hänelle tyypilliseen, suoraan tapaansa, että ”Ei ole todennäköistä, että asiakasnäkökulmaa pystytään lähitulevaisuudessa paremmin huomioimaan valmisteltaessa muutoksia palveluverkkoon.” Se on harmillista, että kuntalaisten kuulemisten vähyyttä perustellaan resursseilla (raha&henkilöstö). Aloite esitettiin loppuunkäsitellyksi.
Jan Tallqvist (ML) teki vastaesityksen, että aloite pidettäisiin edelleen vireillä. Hän piti hyvän puheenvuoron siitä, että Lohjan arvoissa yksi kärjistä on asukaslähtöisyys: toimimme asukkaita kuunnellen.

Äänestimme siis asiasta ja ikävä kyllä Janin esitys kaatui 27-24. Strategian noudattaminen ei siis ole niin välttämätöntä enemmistön mukaan. Eikä kuntalaisten kuuleminen.

Laura Skaffari (vihr) teki kokouksen päätteeksi aloitteen tuoksuttomasta Lohjasta. Allekirjoitin sen mielelläni.

Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Talvipakkasilla oireet ovat voimakkaampia. Suurin osa tuoksuyliherkistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen.

Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet. Myös homeen tai painomusteen haju voi tuoda oireet pintaan. Tuoksu tai haju voi olla niin mieto, että se on lähes huomaamaton. Luonnontuoksut aiheuttavat oireita harvemmin. (lähde: https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/tuoksuyliherkkyys/)

Toisinaan ihmettelen itsekseni valtuustokokouksissa sitä, miksi ryhmäpuheenvuoroissa luetaan päätösesityksen tekstiä tai että erittäin moni (lähes kaikki) puheenvuorot alkavat ”käsittelemme nyt sitäjasitä asiaa”. Miksi ihmeessä? Miksi lähes jokaisen pitää kertoa meille, mitä käsittelemme? Käsittääkseni meidän jokaisen pitäisi aika hyvin olla selvillä siitä, mitä kohtaa juuri nyt käsittelemme. Puheenjohtaja on juuri sanonut, mikä pykälä on käsittelyssä ja on se kumma, jos toisen ryhmäpuheenvuoron (joka on taas alkanut ”käsittelemme nyt sitäjasitä aihetta”), jos ei tiedä, mitä käsitellään. Säästettäisi aikaa ja puheissa saattaisi tulla jotain uutta esille. Onhan se niinkin, että puheet on valmisteltu etukäteen ja on vaikea tietää, mitä toinen sanoo, eikä aina joka ryhmällä ole puheenvuoroa. Toisaalta, jos puhetta kirjoittaessaan ei aloittaisikaan samalla ”käsittelemme nyt sitäjasitä”, vaan miettisi toisella tavalla, voisi asiaan avartaa itsellekin uusia tulokulmia. Toisaalta, ehkä niin vain pitää tehdä? Kun on aina sanottu ja tehty?

Luottamushenkilöiden näkökulma kuulemma väärä

Saimme valtuustoinfossa eilen kiinnostavan esityksen Pirjo-Leena Forsströmin (sd) aloitteen pohjalta tilaamastamme selvityksestä organisaatiouudistuksen onnistumisesta. Pirjo-Leena teki 2018 ryhmien puolesta aloitteen, jossa esitettiin tehtäväksi ”objektiivinen selvitys” organisaatiouudistuksen onnistumisesta. Selvityksen teki hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo.

Selvitys perustui kyselyihin, jotka tehtiin Lohjan kaupungin poliittisille (valtuutetut, hallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenet) ja hallinnollisille johtajille, toimistosihteereille ja työntekijöille.

Olin yllättynyt siitä, että kyselyyn vastasi vain 49% luottamushenkilöistä. Itse koin sen velvollisuudekseni, ME olimme tilanneet selvityksen, ME valitamme organisaation toimimattomuudesta, ME olemme vastuussa kuntalaisille. MEIDÄN tulee vastata.

Selvityksen pohjalta saimme kuulla, että luottamushenkilöiden näkökulma on väärä. Meidän tulisi luottaa hallintoon (kone toimii hyvin), he kokevat onnistuvansa työssään ja kokevat saavansa kolleegoiltaan tukea. On todella hyvä, että työyhteisö toimii paremmin, mitä se on toiminut.

Onko meillä peiliin katsomisen paikka? Tulisiko omaa näkökulmaa hioa? Tulisiko luottaa enemmän? Todennäköisesti kyllä, mutta silti en tätä ihan purematta niele.

Yhdessä puheenvuorossa pohdittiin kuntalaisten näkemystä, kuinka se tällaisessa vaiheessa on mahdoton saada. Totta. Toisaalta, luottamushenkilöt ovat kuntalaisia, jotka kuulevat toisia kuntalaisia ja edustavat heitä. Saan useita yhteydenottoja kuntalaisilta, perheiltä, omaisilta ja minä olen heille vastuussa. Enkä ota sitä vastuuta kevyesti.

mistä sitten johtuu syvä epäluottamus?

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Omalta osaltani voin sanoa sen, että koen hiukan hankaluutta luottaa täysin. Syynä mm

virheellisiä esityslistoja,
virheellisiä tekstejä esityslistojen pykälissä,
oikaistaan päätösehdotuksissa,
Lohjalla on lähikuntiin verrattuna ylivoimaisesti eniten vireillä olevia oikaisuvaatimuksia ja valituksia,
virheet päätöksenteon tueksi tehdyissä laskelmissa,
avoimuuden puute,
asioiden kiireesti päätettäväksi tuominen,
toisinaan pakon edessä päättäminen,
ristiriitaiset päätösesitykset
toisinaan päätettäväksi esim tarveselvityksessä olevia piilopäätöksiä
seminaarin (joka ei ole päättävä elin) hypoteettisena äänestyksenä esitetty äänestystulos esitetty virallisena linjauksena
talouden toteutumisen seuraamisen mahdottomuus (koska siirrellään rahoja yhdeltä palvelualueelta toiselle oma-aloitteisesti)
viranhaltijat eivät aina vastaa kysymyksiin
siinä nyt vain muutama. Toisaalta myös se, että esim koulujen lakkautuksia tuodaan uudestaan ja uudestaan esityksiin. Eikä arviointeja edellisten lakkautusten toteutuneista säästöistä ole esitetty. Lautakunnalle on esitetty Koisjärven, Hyrsylän, Lohjansaaren ja Nummi-Pusulan lukion lakkautusten tuomat toteutuneet säästöt (jotka muuten kuulemma kumuloituu), mutta näissä ns säästöissä ei ole huomioitu lakkautuksista koituneita kuluja, koska niitähän nyt ei seurata. Tämän lisäksi ne putoavat pääosin perheiden maksettavaksi. Keskustelin muuten eilen kaupassa käydessäni myymälänhoitajan kanssa ja hän totesi, että lukion lakkautus näkyy myös myynnissä. Arkiaamujen myynti on laskenut.

Meidän luottamushenkilöiden tulisi siis luottaa hallintoon (kone toimii hyvin), he kokevat onnistuvansa työssään ja kokevat saavansa kolleegoiltaan tukea. On todella hyvä, että työyhteisö toimii paremmin, mitä se on toiminut. Silti kaupungilla on jatkuvasti henkilöstöä, joka hakee muualle, johtoasemassa olevia katsoo kokoajan kuntarajojen ulkopuolelle, lastensuojelussa on henkilöstöpula, lastensuojelun kulut ovat korkeita, kotihoidossa on henkilöstöpula… viranhaltijat esittävät jatkuvasti palvelujen huonontamista tai lakkauttamista. Sekin saattaisi olla aika iso syy siihen, että luottamuspulaa on.

Nyt en tarkoita sitä, että en luota lainkaan valmisteluun enkä viranhaltijoihin. Yleensäottaen valmistelu on ihan hyvää, hallinnon sihteerit ja toimihenkilöt tekevät työnsä hyvin, lastensuojelun ja kotihoidon henkilöstö on upeaa ja ammattitaitoista (heitä on vain aivan liian vähän), nämä vain nyt näistä, joita nostin itse esiin. Suurin osa viranhaltijoista vastaa kysymyksiini.

Meille todettiin, että päättäjien tulisi keskittyä strategisiin asioihin. Poliittisen johdon arvo mitataan sillä, miten se käsittelee asioita tulevaisuuden kannalta. Kyllä. Tätä haluaisinkin tehdä. Se olisi vain huomattavasti helpompaa, jos pohja olisi kunnossa. Jos asiat tehtäisi oikein.

Kyselyyn perustuva selvitys on varmasti hyvä, ajatuksia herättävä, mutta käytäntöön nähden asioiden tulee muuttua myös hallinnossa polittisiin päättäjiin päin. Valmisteluiden pitäisi olla avoimempaa poliittisiin päättäjiin päin. Prosessissa on kehitettävää. Haluaisin luottaa.

Harisalo peräänkuulutti myös poliittisen yhteistyön kehittämistä. Minulle on ollut alusta lähtien selvää, että yksin tässä ei pärjää ja olen keskustellut asioista etukäteen aina eri ryhmien edustajien kanssa ja ainakin lautakunnassa teemme tiivistä yhteistyötä lähes kaikkien ryhmien edustajien kanssa. Yhteistyön kehittämisen aloittaminen on aloitettu jo kesällä. Olen hieman skeptinen sen suhteen. Kabinettiin on kutsuttu poliittisia johtavia luottamushenkilöitä tekemään yhteisiä raameja ja se on ehkä hyvä alku poliittisten päättäjien yhteistyön kehittämiseen, mutta kabineteissa ei tulisi tehdä päätöksiä. Oma epäluottamukseni ei siis liity pelkästään hallintoon.

Ohessa Länsi-Uusimaan artikkelit aiheesta (ainakin toinen taitaa olla maksumuurin takana)

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/834477-emeritusprofessori-risto-harisalolta-tiukat-suositukset-lohjan-kaupungin?fbclid=IwAR0GJxnxnlI3sdPKTDKHzahzoeKZO3mQN6m39kDwEj1JAxu9998G-v4Ed5E

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/834480-emeritusprofessori-risto-harisalon-yllattava-suositus-lohjalaispaattajille

Lohjan valtuusto ja hallitus vähät välittävät seurauksista, koska eivät ymmärrä niitä

Lohjan kaupunginhallitus päätti valtuustokokouksen talouden tasapainottamislinjauksen mukaan lakkauttaa virkoja.

Itse vastustin lautakunnassa ja valtuustossa asiakkuuspäälliköiden virkojen lakkauttamisia. Olen todella pahoillani, että ilmeisesti luottamushenkilöt eivät ole olleet tietoisia siitä, miten tärkeää kehittämistyötä asiakkuuspäälliköt tekevät. Nyt se kaikki työ jää tekemättä kaupungilla, koska tämänhetkisen linjauksen mukaan ulkopuolelta ei saa ostaa vastaavia palveluja.

Esimerkiksi Järnefeltin koulun hankesuunnitelman kohdalla Vihreiden Jani Meling teki esityksen, jota lautakunta yksimielisesti tuki, että ennen investointipäätöstä tehtäisi ennakkovaikutusten arviointi. Kaupunginhallitus päätti olla tekemättä, koska ulkoa ostettuna sen arveltiin maksavan n 10 000 euroa, eikä kaupungilla ehditä tekemään.

Säästötalkoissa järki, seuraukset, ymmärrys ja kuntalaiset jäävät taka-alalle.

Miten käykään lapsivaikutusten arviointien tässä Unicefin lapsiystävällisessä kaupungissa?

Talouden tasapainottamislistalla oli kerrottu asiakkuuspäälliköiden tehtävien poistamisesta näin:

”Asiakkuuspäällikkö 3 tehtävää (1/3 LaNuPe; 2/3 sote) säästö 81 000 Asiakkuuspäällikön tehtävien poistaminen näkyy asiakasprosessien kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaan palvleupolun näkökulmasta. Asiakkuuspäälliköillä on päävastuu ennakkovaikutusten käytön edistämisessä ja laatimisessa osana päätöksentekoa. Tehtäviä ei ole mahdollista siirtää muille viranhaltijoille. ”

Asiakkuuspäälliköiden nimike on mielestäni harhaanjohtava ajatellen toimenkuvaa. Nyt kaupungille elintärkeä kehittämistyö jää täydellisen jälkeen, emme pysty toimittamaan osaa kapungille tärkeitä tehtäviä, emmekä pysty kilpailemaan palvelujen tasolla.

Asiakkuuspäälliköiden virat ja tehtävät näkyvät kolmessa lautakunnassa, lasten, nuorten ja perheiden, sote- ja palvelutuotantolautakunnan toimialoilla, jokaisen toimialan alaisuudessa he tekivät kehittämistyötä, asukaskyselyjä ja he jopa analysoivat niitä kyselyjä ja toivat ne kohderyhmien sekä kaupungin tietoon, jota aiemmin ei niin usein tehtykään. Kyselyt jäivät usein puolitiehen.

Tasapainottamislistalla asiakkuuspäälliköiden kohdalla säästöt oli esitetty jokaisen lautakunnan alle, toki jyviettynä, mutta ei kunnolla avattuna ja jokaisessa ns säästöt oli lisätty loppusummaan. eli ns säästösumma laskettu huonosti. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen aikana ko henkilöt luonnollisesti pyritään siirtämään talon sisällä muihin tehtäviin. Säästö ei siis oikeasti toteudu. Tulee ainoastaan lisäkuluja, koska pian ymmärretään, että ne ennakkovaikutusten arvioinnit tulee tehdä.

Miksi ennakkoon tulisi tehdä vaikutusten arviointeja?

Ennakkoarviointi auttaa päättäjiä

Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia.

Vaikutusten arviointi ennakkoon

voi parantaa päätösten laatua
auttaa ennakoimaan paremmin mahdollisesti päätöksistä aiheutuvia epämiellyttäviä, odottamattomia tai myönteisiäkin seurauksia
voi lieventää tai ehkäistä ei-toivottuja vaikutuksia jo etukäteen
voidaan vaikuttaa mahdollisten kustannusten syntymiseen riskien, uhkien ja mahdollisuuksien ennalta arvioinnilla

(lähde: THL https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-ennakkoarviointi)

Ai niin, ihan pikkujuttu vielä:

”Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin”.(Lähde: Terveydenhuoltolaki 11§)

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukaslähtöisyys. Sepä ei tule vieläkään toteutumaan sen vuoksi, että ei nähdä tärkeänä tehdä ennakkovaikutusten arviointeja.

ENNAKKOARVIOINNIN HYÖTYJÄ KUNTALAISELLE

Päätöksenteon avoimuus kasvaa
Päätöksen vaikutuksia pohditaan kokonaisvaltaisestieri näkökulmista
Osallistamalla saadaan kuntalaisten ääni kuuluviin ja he pääsevät vaikuttamaan omaan arkeensa
Auttaa tekemään päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta

ENNAKKOARVIOINTI AUTTAA TUNNISTAMAAN ERILAISIA VAIKUTUKSIA

Eri ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset ovat usein erilaisia
Ennakkoarvioinnin avullavoidaan
ehkäistä eriarvoisuutta lisääviä ratkaisuja
tukea systemaattista työtä hyvinvointi-ja terveyserojen kaventamiseksi

(lähde: THL https://thl.fi/documents/966696/1449811/EVA-esitys_hv-koordinaattoreiden_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_2019.pdf/47a6e349-4b6f-4f1e-b581-5cb65a67a2b4)

Mutta mitäs näistä. Pääasia, että luullaan säästyväksi 81 000 euroa vuodessa. Mitäs lakisääteisistä velvotteista, mitäs avin suosituksista? Ihan sama.

Tilinpäätös 2018 valtuustossa ja miksi kokouksessa äänestin, kuten äänestin

Olipa sirkus.

Valtuustokokouksessa käsiteltiin tilinpäätöstä ja siitä pidettiin monta ryhmäpuheenvuoroa ja puheenvuoroa. Monessa puheenvuorossa huomautettiin siitä, että ”jos Lohja olisi yritys, olisi Lohja jo nurin, jos Lohja olisi yritys, olisi toimenpiteisiin jo ryhdytty”. Ymmärrän kyllä vertailut yritysmaailmaan, mutta ne ovat kuitenkin täysin eri maailmat. Kuntaa ei voi johtaa kuten yritystä. Monessa puheenvuorossa etsittiin myös syyllisiä ja eräässä puheenvuorossa todettiin, että myös me päättäjät, luottamushenkilöt olemme syyllisiä. Ja samaan hengenvetoon: katse eteenpäin, kohti valoisia aikoja. Nyt pitää kuulemma virheet jättää taakse ja mennä iloisin mielin kohti tulevaisuutta. En allekirjoita sitä, että myös me luottamushenkilöt olemme syyllisiä, sillä jos on vastustanut esityksiä, esittänyt kritiikkiä, vaatinut parempaa taloudenpitoa ja valvontaa, ollut eri mieltä taloudenhoidosta ja vaatinut muutosta jo ennen näitä itkuvirsiä, ei ole syyllinen.

Siitä olen samaa mieltä, että turha enää rutista, nyt pitää suunnata eteenpäin, mutta syyt talousahdinkoon tulee selvittää ja ne tulee ratkaista. Toki raskaat investoinnit kouluihin vaikuttaa suurelta osalta talouteen, mutta ei pelkästään niiden taakse voi piiloutua.

Jo monen vuoden ajan on liian monta virhettä tapahtunut taloudenpidossa, esimerkiksi muutama vuosi sitten oli unohdettu maksaa opettajien palkkojen lisäkuluja monen sadan tuhannen euron edestä (hups, sattuuhan sitä), arvioitu väärin joulun aikojen palkkoja, unohdettu talousarviosta tilaelementtien vuokria (oho) muutaman sadan tuhannen edestä, lista on pitkä. Luottamushenkilöiltä odotetaan tiukkaa seurantaa taloudesta, itse olen kuitenkin kritisoinut sitä, sillä seuranta on mahdotonta viranhaltijoiden tekemien sisäisten siirtojen vuoksi.

Esimerkiksi lasten varhaiskasvatuksen palveluseteleihin oli juuri siirretty 400 000 euroa. Lautakunta kyllä sai talousarvioseminaarin jälkeisessä kokouksessaan kysyttäessä selvityksen viranhaltijoilta. Selvitys oli, että siirto oli tehty lapsiperheiden kotihoidontuesta (koska käyttäjiä ei ole). Ei se kyllä ole ihan näinkään. Toki sieltä oli siirretty 300 000, mutta 100 000 euron siirto on vielä selvittämättä, tämän lisäksi palveluseteleistä uupuu 129 000 euroa (toukokuu 2019).

Aiemmin lautakunnan kokouksessa käsitellessämme palveluseteleitä olin tehnyt vastaesityksen lisämäärärahasta, mutta vastaesitykseni hävisi. Täältä näet kokouksen pöytäkirjan http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920519-9.PDF, äänestysraportteineen ja täältä taas ajatuksiani kokouksen jälkeen: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/02/mita-lautakunta-paatti-yksityisen-varhaiskasvatuksen-palvelusetelin-maaran-rajaamisesta/

No, eipä se haittaa, viranhaltija siis siirtää rahaa. Mitä ihmettä näillä toimielimillä tekee? Toimielin tekee päätöksen, mutta siirto tehdään. Usein luottamushenkilönä kuulemme viranhaltijoilta, että ”te päätätte, me toteutamme”. No niin, justiinsa.

Lohjan tilinpäätös on siis huono ja tällä kertaa valtuustossa äänestimme sen hyväksymisestä Jan Tallqvistin (Meidän Lohja) vastaesityksestä. Hän esitti, että valtuusto ei hyväksy 2,7 me määrärahojen ylitystä, eikä myönnä hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapautta tilikaudelta 1.1.-31.12.2018; sekä että Lohjan kaupungin talousjohtamista parannetaan mm. lisäämällä esimiesten tulosvastuuta ja vahvistamalla talousjohtajan roolia.

Tässä kohtaa oli kokouksen opettavaisin ja erikoisin kohta. Vastaesitystä kannatti hallituksen jäsen Hannele Maittila (ML), valtuustonpuheenjohtaja Joona Räsänen (sd) totesi kaupunginhallituksen olevan jäävi päättämään, koska on tehty vastaesitys. Salista poistui kaupunginjohtajan lisäksi 12 jäsentä, yksi varavaltuutettu oli paikalla ja hänet kutsuttiin äänestyksen ajaksi paikallaolevaksi. Olin hämmentynyt, kuten moni muukin.

Voiko jäävi kannattaa vastaesitystä?
yleensä jäävit poistuvat kokouksesta ennen asiakohdan käsittelyä, miksi ei tällä kertaa?
miksi tilinpäätösasiakohta on eri asia kuin muut?
miksi se käsitellään eri tavalla kuin muut?

Äänestimme siis asiasta ja jouduin todella miettimään kantaani asiassa. Toki aina mietin ja punnitsen päätöstäni, mutta tämä oli todella hämmentävää.

Toisaalta, mitä se tarkoittaa eteenpäin katsottaessa, jos emme hyväksy ylitystä? Mitä tapahtuu? Mitä käy, jos emme myönää vastuuvapautta? Toisaalta vaakakupissa oli myös hyvin painavana se, että olen erittäin monessa lautakunnan kokouksessa kritisoinut virheitä, peräänkuuluttanut tarkkuutta ja ollut tuohtunut taloudenpidosta. Mitään ei tule ikinä tapahtumaan, jos aina hyväksymme kaiken. Mikään ei tule muuttumaan, jos saadaan jatkaa yhtä huonolla taloudenpidolla kuin tähän asti. Toisaalta, onko valtuustokokouksen äänestys oikea tie muuttaa asioita?

Päätin äänestää vastaesityksen puolesta, vaikka muu ryhmä oli toista mieltä.

Valtuusto päätti

1. merkitä tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2018;

2. hyväksyä tilintarkastuksen tuloksessa mainitun ylityksen;

3. hyväksyä toimintakertomuksen kohtaan 9.1.1. sisältyvän esityksen tilikauden 2018 tuloksen, joka ennen varausten muutoksia ja rahastosiirtoja on 9 864 892,08 euroa alijäämäinen, käsittelemiseksi seuraavaa:
– vähennetään investointivarauksella rahoitettujen hankkeiden poistoeroa 67 158,39 euroa;
– poistoeron muutoksen jälkeen syntyvä, määrältään 9 797 733,69 euron alijäämä kirjataan oman pääoman tilikauden ylijäämätilille;

4. hyväksyä Lohjan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksen liitteineen;

5. myöntää hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 01.01.- 31.12.2018; ja

Pohjaesitys JAA: 35 ääntä
Vastaesitys EI: 4 ääntä
Poissa: 12

Jan Tallqvistin esitys (allaoleva lisäys kohta 6.) hyväksyttiin yksimielisesti.

6. että Lohjan kaupungin talousjohtamista parannetaan mm. lisäämällä esimiesten tulosvastuuta ja vahvistamalla talousjohtajan roolia.

Länsi-Uusimaan artikkeli valtuustokokouksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/778490-valtuutettujen-pelkona-lohjan-ajautuminen-kriisikunnaksi-lohja-olisi-selvitystilan

Alueiden johtokunnan kokouksessa mentiin ihon alle

Toimin alueiden johtokunnassa tällä kaudella (2017-2021) valtuustoryhmän edustajana, aiemmin olin aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Olen ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, olen toiminut aktiivisena ja pyrkinyt aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Kauden vaihduttua ja minulle luotettujen uusien tehtävien vuoksi en enää voinut toimia aluetoimikunnassa ja olin miettinyt kokonaan luopumista lähidemokratiasta, sillä koin, että on hyvä, että ihmiset välillä vaihtuvat ja minulle lähidemokratia on niin tärkeä ja ihon alla, että ajattelin, etten pysty olemaan mukana vain kuuntelemassa.

Valtuustoryhmässäni kuitenkin kokivat, että kokemukseni ja ajatusteni vuoksi olisin hyvä ryhmän edustaja johtokunnassa. Mietin hetken aikaa heidän pyyntöään ja käytyäni keskustelua päätin astua uudessa roolissa alueiden johtokuntaan. Se on ollut silmiä avaavaa ja erittäin mielenkiintoista. Aiemmin näin aluetoimikunnan ja johtokunnan toiminnan sisältä päin, mutta nyt näen ulkopuolelta ja sitä kautta olen saanut uuden näkökulman toimimiseen.

Lähidemokratia on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, kyläasiamieheksi.

Alueiden johtokunnan kokouksessa eilen (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Otin asian puheeksi ja pidin pitkähkön puheenvuoron, josta ei pidetty, jotkut ottivat henkilökohtaisesti. Ymmärrän sen toisaalta, mutta itse henkilövalintoja vastaan minulla ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. En saanut tukea johtokunnan jäseniltä juurikaan, vaikka monen kanssa siitä puhuinkin, yritin kertoa kuinka tärkeää on toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan. Se on harmi, ettei tätä ymmärretä. Johtokunnassa on myös hyvin monta jäsentä, joilla on kokemusta byrokratiasta, hekään eivät ymmärtäneet, tai välittäneet asiasta. On toki tärkeämpiäkin asioita, kuten pieninvestointihankkeet, joihin nykyään johtokunnassa eniten keskitytäänkin, ei ydintehtäviin. Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. tai en tiedä, onko se surullista, erikoista vai onko se hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Puheenvuoroni johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Kävimme keskustelua hetken aiheesta, mutta kuten sanoin puheenvuoroni otettiin henkilökohtaisesti ja asia nuijittiin kuitenkin läpi. Sanoin puheenvuorossani, että esityslista eikä toiminta valinnassa ole hallintosäännön mukainen, mutta kaupungin edustaja sanoi asian olevan toisin. Toin valinta-asian jämäkästi ja liian kriittisesti esiin, että siihen ei osattu suhtautua eri tavalla. Minun olisi pitänyt olla sovinnollisempi. Näen nyt jälkikäteen puheenvuorossani sen, että asia menee niin minulla ihon alle ja on minulle niin tärkeä, että en vielä osaa olla tarpeeksi diplomaattinen. Ehkä he eivät nähneet hallintosäännön noudattamista kuitenkaan niin tärkeänä, ehkä heille eri asiat on tärkeitä. Siitä demokratia on ihanaa, voidaan olla eri mieltä. Toisaalta sääntöjä on noudatettava. Johtokunta on täynnä upeita, hyviä ihmisiä ja toivoisin, että he käyttäisivät voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyvin.

Silti mä rakastan lähidemokratiaa. Sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta

Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.