Keskusteluja kouluverkosta

Politiikka on yhteistyötä ja varsinkin puolueiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää yhteisistä asioista keskusteltaessa ja niistä päätettäessä.

Kirjoitimme yhdessä arvostamieni Vihreiden Laura Skaffarin ja Vasemmistoliiton Birgit Aittakummun kanssa mielipidekirjoituksen, sillä koimme tarpeelliseksi osallistua ja antaa omat panoksemme yhdessä kuumana käyvään keskusteluun.

Mielipide: Kouluverkkomme – vetovoima, työntövoima vai pelkkä kuluerä

Kouluverkkomme on jälleen päätöksenteon kohteena. Koulut ovat olleet ns. nuijan alla jo lukemattomia kertoja. Moni koulu on nuijan alle myös jäänyt. Haluamme osaltamme nostaa keskusteluun mukaan muutaman meille erityisen merkityksellisen näkökulman.

Tulevaisuus. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten edun mukaisia vielä 10–20 vuoden kuluttuakin. Uusimmat selvitykset osoittavat, että ihmiset haluavat yhä enemmän väljyyttä asumiseen. Etätöiden yleistyminen on vähentänyt tarvetta asua lähellä työpaikkoja. Lohja ei voi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa keskustan kauneudella runsaine palveluineen. Sen sijaan voimme kilpailla luonnonläheisyydellä ja kohtuullisen hintaisilla tonteilla. Ja lähikouluilla. Viime vuosina lapsiperheitä on muuttanut runsaasti pois Lohjalta. Olisiko meidän syytä pysähtyä pohtimaan, olemmeko markkinoineet kaupunkiamme oikein? Tarjoammeko sitä, mitä lapsiperheet haluavat? Uusimaa on alueena muuttovoittoinen. Lohjan olisi napattava tästä osansa. Meidän mielestämme kylät lähikouluineen ovat tässä avainasemassa.

Koulukuljetukset. Kouluja lakkautettaessa koulukuljetusten määrä kasvaa. Onko lasten edun mukaista, että heidän valveillaoloajastaan kuluu 10–20 % koulumatkoihin, pääosin bussissa istumiseen? Eikö tuo aika pitäisi käyttää ulkoiluun, leikkimiseen tai harrastamiseen? Bussit ovat täysiä, turvaväleistä ei voi edes haaveilla. Aikuista ei ole läsnä luomassa turvaa. Takapenkit täynnä kovaan ääneen huutelevia teinejä. Miltä tämä tuntuu alle 10-vuotiaasta lapsesta?

Kylät. Eräs viranhaltija kysyi kerran, onko kaupungin tehtävä pitää kyliä elossa. Mielestämme kyllä. Kyliä tulisi myös kehittää, sillä uskomme kylien potentiaaliin lapsiperheitä houkuttelevana vetovoimatekijänä. Ollakseen vetovoimainen, kylä tarvitsee koulunsa, jonka ympärille syntyy kylän yhteisöllisyys.

Opetuksen laatu. Usein esitetty huoli on, että opetus pienemmissä kouluissa ei olisi laadukasta. Yhdysluokkia pidetään pedagogisesti haastavina. Mikäli yhdistämme nyt esillä olevien esitysten mukaisesti kouluja, emme kuitenkaan pääse yhdysluokista eroon. Yhdysluokka vain siirtyy kyläkoulusta kaupunkikouluun ikäluokan kasvaessa puolikkaan luokan verran. Samoin väite, että pienempien koulujen opettajat eivät olisi muodollisesti kelpoisia ei pidä Lohjalla paikkaansa. Vaihtelevuutta kelpoisuuksissa on, mutta se ei korreloi koulujen kokoihin. Tutkimusten mukaan opetuksen laatu ei ole sidoksissa koulun kokoon. Opetuksen digitalisoituminen tasoittaa myös osaltaan koulujen välisiä laatueroja.

Suuruus. Lohjalla on tehty päätöksiä uusien, suurten yhtenäiskoulujen rakentamisesta. Samaan aikaan kiirivät toisista kaupungeista huhut siitä, että suuret yhtenäiskoulut eivät olekaan tuoneet toivottuja säästöjä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tarpeet ovatkin lisääntyneet. Useammassa yhteydessä on myös todettu, että yli 500 oppilaan kouluissa levottomuus lisääntyy, yksilöllisyyden huomioiminen vähenee ja niin opettajien kuin oppilaidenkin hyvinvointi heikkenee. Me olemme keskittämässä lapsiamme juuri tällaisiin suuriin yksiköihin. Yksiköihin, jotka ovat lisäksi haavoittuvaisempia myös esim. sisäilmaongelmien, tartuntatautien sekä melun suhteen.

Luonto. Kokemuksemme mukaan lapset nauttivat luonnosta, missä leikkiä. Tästä esimerkkinä luontoeskareiden suuri suosio kautta maan. Monet nyt lakkautusuhan alla olevat koulut sijaitsevat upean luonnon keskellä. Luonnon läheisyys tukee niin leikkejä kuin opetussuunnitelman toteuttamista. Luonnon läheisyydestä voi tehdä myös koulun painopistealueen. Toiset koulut erikoistuvat musiikkiin, toiset liikuntaan. Jotkut voisivat nostaa erikoisalakseen suomalaisen luonnon.

Todelliset säästöt. Suuri haaste päätöksenteolle on se, että jo lakkautettujen koulujen tuomista säästöistä ei ole kaikilta osin yksiselitteistä näyttöä. Tyhjiä kiinteistöjä jää kaupungin haltuun eivätkä ylläpitokustannukset silloin laske nollaan. Myyntituloa voi tulla tai olla tulematta. Opetusresurssi siirtyykin vain koulusta toiseen, jolloin palkkakustannuksista ei tulekaan säästöä. Koulukyytien kustannukset kasvavat. Mikä on siis todellinen säästö ja siten mikä on lakkauttamisen aito arvo?

Monimuotoinen kouluverkko voi mielestämme olla merkittävä pito- ja vetovoimatekijä. Pelkät suuret yhtenäiskoulut kaupungin ydinalueilla eivät luo mitään sellaista, millä Lohja erottuisi edukseen muista kaupungeista. Sen sijaan erilaiset koulut, suuremmat ja pienemmät sekä erilaiset asumisen mahdollisuudet maaseudulta ydinkeskustaan ovat parasta, mitä kaupunki voi tarjota. Jokaiselle jotakin, ei kaikille samaa.

Lohjan kaupunginvaltuutetut

Birgit Aittakumpu (Vas.)

Lotta Paakkunainen (Kesk.)

Laura Skaffari (Vihr.)

Tämän kirjoitimme ennen kaupunginhallituksen puheenjohtajan vastausta lohjalaiselle kansanedustajalle.

Kansanedustaja Slunga-Poutsalo (PS) kirjoitti mm., että ”Koulujen lopettamispäätös on yksinomaan poliittinen päätös. Taloudellinen päätös se ei ollut. Opettajat siirtyvät opettamaan toisiin kouluihin. Lapset eivät lakkaa syömästä ja sotkemasta. Kiinteistöistä tuleva säästö tulee ainoastaan, jos niistä päästään välittömästi eroon…. 1960 31 –70-luvun betonikouluthan ovat tunnetusti kovaa valuuttaa kiinteistömarkkinoilla (anteeksi sarkasmini) ja purkamisellakin on hintansa. Jotain tällä kuitenkin saadaan. Saadaan hinku-kuntaan kumipyöräralli kuskaamaan lapsia päivät pääksytysten pitkin Lohjaa. Niin ja tosiaan, mitä sitä pitämään koulua pystyssä, jos tilastollisesti näyttää siltä että lapsimäärä on 2027 alueella liian pieni.”

Tähän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma (kok) vastasi mm., että ”Perjantain Länsi-Uusimaassa oli luettavissa perussuomalaisten kuntavaaliavaus, jossa nk. pienet koulut on päätetty ottaa vaaliteemaksi. Kuten kirjoittaja ilmoitti, ihan populistisin perustein. Lapset ja koulut ovat niin tärkeitä asioita, että näitä asioita pitää lähestyä faktoilla, ei mielikuvilla.” Samassa kirjoituksessa hän myös kertoo, että lakkautusket tuovat säästöjä, vaikka juuri valtuuston talousarvioseminaarissa on kerrottu kuinka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen kertoo, että yllättäen kaupungilla jääkin ilmeisesti ylijäämää (ellei jälleen ole laskettu ja arvioitu väärin)

Koska olimme Skaffarin ja Aittakummun kanssa jo kirjoittaneet mielipidekirjoituksemme, en ollut aikonut vastata kokoomuksen kirjoitukseen, vaikka kirjoitimmekin eri perusteita. Muutin mieleni keskusteltuani muutaman vanhemman kanssa. He toivoivat vastinetta myös minulta. Kirjoittajavieras-kirjoitukseni on poikkeuksellisesti ainoastaan verkkolehdessä, sillä lehden mielipidekirjoituspalsta oli jo täynnä (luonnollisesti kouluverkkoasiaa) ja keskiviikon lehteen ei julkaista valtuutettujen kolumneja. Keskiviikon lehden jakelu on kaikkiin talouksiin ja julkaisu ei olisi tasavertaista valtuutetuille.

Koska kirjoituksen on vain verkkolehdessä, tässä sinulle kokonaisuudessaan se luettavaksi:

Kirjoittajavieras Lotta Paakkunainen: Kouluverkko ja lapsimäärään tuijottelu

Lotta Paakkunainen

Kouluverkkokeskustelu käy jälleen kuumana ja minäkin olen osallistunut siihen jo vuosia, ennen valtuustoon valitsemistakin. Hämmästyttävää tämän päivän keskustelussa on se, että argumentit eivät ole muuttuneet kummallakaan osapuolella. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kirjoitti 3.10.2020 mielipidekirjoituksen, jossa hän toteaa, että kouluja ei pidä perustaa eikä sulkea yhden ikäluokan ja yhden vuoden perusteella. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että Pullissa ei tänä vuonna ole yhtään ekaluokkalaista. Totta, ei olekaan, mutta eskareita on 13.

Koulujen lakkautuksia perustellaan huolestuttavalla lapsimäärän laskulla ja muuttotappiolla. Kuitenkin jos vertaillaan laskutapoja, voi lapsimäärien muutokset olla erilaisia eri laskijoilla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen 12.8. datan mukaan pelkästään Asemanpellolla ja Veijolassa on koululaisia vuonna 2024 edelleen 103 ja vielä vuonna 2027 lapsia Tilastokeskuksen arvion mukaan 90. Kaupungin ennusteet eroavat Tilastokeskuksen arvioista, sillä kaupungin mukaan vaikka Pulli, Lehmijärvi ja Asemanpelto yhdistettäisi Mäntynummeen, lasten määrä vuonna 2024 jäisi alle 200.

Karstun koulua lakkauttaessa yhtenä vahvana perusteena oli yhdysluokkien pedagoginen haastavuus. Tuolloin Routiolle perustettiin yhdysluokka, joka nyttemmin on purettu. Nummen yhtenäiskoulun alakoulussa taas Hyrsylän ja Koisjärven koulujen lakkautukset vaikuttaa edelleen niin, että viime vuonna kuudesluokalla oli 35–36 oppilasta ja tänäkin vuonna 35 sekä kahden vuoden ajan on ollut yhdysluokka.

Helsingin Sanomat uutisoi 3.10.2020, että Tutkijaryhmä uskoo syntyvyyden lähtevän maltilliseen kasvuun, sillä lasten saannin lykkäys ei voi jatkua loputtomiin. Heidän mukaansa syntyvyyteen tuijottamisen sijasta ratkaisuja tulisi siis etsiä myös muualta. ”Täytyy pystyä hakemaan ratkaisuja muistakin trendeistä”

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk).

Talous ei ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Ps. on muuten jännä juttu, että edelleen koulujen lakkautuksia ajavat puhuvat vaikeiden päätösten tekemisestä ja siitä, että niitä pitää nyt tehdä. Olisikohan se niin, että ne vaikeat päätökset oikeasti ovatkin niitä, joilla kouluja ei lakkauteta?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta?

Kouluväkivaltaa, koulukiusaamista, syrjimistä, vähättelyä, sosiaalista eristämistä…

Kouluissa on kiusattu oppilaita, varmaankin aina. Uutisiin niitä nousee toisinaan ja tuolloin usein kiinnitetään isompaa huomiota hetkeksi asiaan. Mutta miksi kiusaamiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne on jo päätynyt kovaan väkivaltaan? Kun tilannetta on todella vaikea purkaa? Kun lapsen terveys ja henki on vaarassa? Kouluilla on pitkään ollut erilaisia välineitä puuttua kiusaamiseen, erilaisia hankkeita ja tapoja, silti kouluissa kiusataan. Mikä meissä on, ettemme saa toistemme kiusaamista loppumaan?

Toisissa perheissä kiusaamiseen puututaan heti, halutaan tietää, jos lapsilla on kränää tai oma lapsi käyttäytyy asiattomasti toista kohtaan tai jos oma lapsi kiusaa. On tärkeää kotona jo puuttua siihen, mikä on soveliasta käytöstä, kuinka kohdellaan toisia. Lasten on tärkeää oppia siihen, että me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita, että ketään ei kiusata. Miten puuttua siihen, jos perheessä ei puhuta asiasta, jos perheessä ei välitetä, jakseta, huomata tai olla kiinnostuneita? Mitä voidaan tehdä siinä kohtaa, kun kiusaavan lapsen vanhempi toteaa, että ei mun lapsi kiusaa? Tai että ei tuo ole kiusaamista/mitä kiusaaminen oikein edes on? Tai ”älä liioittele”.

Miten auttaa tai puuttua, jos kiusattu ei kerro? Meidän jokaisen tulee ottaa vastuu, jokaisen tulee nähdä ja puuttua. Jos ei itse uskalla puuttua, kertoa jollekin, joka uskaltaa puuttua. Kunhan toimii, puolustaa, auttaa.

Miten puuttua siihen, jos koulusta ei olla perheisiin yhteydessä? Jos rehtori ei uskalla olla perheisiin yhteydessä? Tai jos ei välitetä? Ei haluta myöntää, että koulussa on ongelma? Jos ei haluta nähdä?

Mitä tehdä tilanteessa, jossa rehtori sanoo: ”Katsotaan, miten tämä etenee”, ”ei kannata tehdä rikosilmoitusta”, rehtorit ovat avainasemassa, heidän tulee vaatia yhteistyötä perheiltä, heidän tulee uskaltaa olla yhteydessä. Kouluilla tulee olla tarpeeksi resursseja, koulupsykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, Onko meidän kouluillamme liian suuria resurssi- tai johtamisongelmia, tai molempia?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006655370.html

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Liian isot opetusryhmät, liian vähäiset ryhmäytymiset, lasten sosiaaliset taidot, tunnekasvatuksen puute, erilaisuuden sietämiskyky, empatian puute, perheiden ongelmat, kiire

Kiusaaminen on kokonaisvaltainen ongelma. Siihen meidän tulee pureutua. Kiusaaminen on kansanterveydellinen ongelma. Moni kiusattu kärsii mielenterveydellisistä ongelmista pitkään, kokee arvottomuutta, pelkoja

Lohjalla on otettu kolmisen vuotta sitten käyttöön Aseman Lasten K-0 ohjelma, jossa kiusaamista selvitellään monen eri ammattilaisen voimin. Kouluun tulee esimerkiksi nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. K-0 mottona on, että jokainen aikuinen on resurssi kiusaamiseen puuttuvassa työssä.

Lohja puuttui koulukiusaamiseen Aseman Lasten ohjelmalla ja levittää mallin myös päiväkoteihin

Kiusaamisia on. Ne pitää kitkeä pois. Sitä varten on hyviä hankkeita ja toimia. Missä on hanke, joka ennaltaehkäisee? Missä on työväline, joka saa kiusaamisen pois ennenkuin se alkaakaan?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta? Miksi SITÄ ei saada kitkettyä?

29 § (30.12.2013/1267)

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. (29.12.2016/1498)

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Aloitteeni sisäilmaseurannan suorittamisesta käsitellään loppuun

Tein helmikuussa 2019 aloitteen, jossa esitän, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan. Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä. (lue lisää aloitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/15/aloite-korjattujen-koulujen-tilan-seurannasta/)

Palvelutuotantolautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 4.12.2019, jolloin pohjaesityksenä oli, että mitään ei tehdä, mutta Kirsi Ferinin esityksestä päätettiin aloite pitää vireillä ja tutkia hyötyjä ja kustannuksia tarkemmin. Nyt palvelutuotantolautakunta käsitteli uudemman kerran 6.5.2020 ja nyt lautakunta päätti, että aloite on loppuun käsitelty. Asian käsittelevät vielä kaupunginhallitus ja valtuusto. Lohja on aloitteeni perusteella

kartoittanut markkinoilla olevia seurantajärjestelmiä, joilla voidaan kiinteistökohtaisesti seurata kiinteistön tilaa eri anturein. Kosteusvaurioiden syntymisen välttämiseksi sekä havainnoinnin parantamiseksi tilakeskus on päättänyt hankkia jo rakennusvaiheessa oleviin Laurentiustalon ja Ojamon koulun rakenteisiin kosteuden ja lämmön seurannan mittaroinin. Lisäksi mittarointi tullaan sijoittamaan myös tuleviin kohteisiin mm. lukion saneeraukseen sekä Järnefeltin kouluun. Anturit sijoitetaan kiinteästi rakenteiden sisään. Hyvin suunnitellulla anturoinnin sijoittelulla saadaan kattava ja jatkuvasti päivittyvä kokonaiskuva kiinteistön kosteustilanteesta. Mittaroinnin tarkoituksena on seurata rakenteiden kosteutta ja näin havaita jo varhaisessa vaiheessa mahdollisten piilokosteuksien syntyminen ja reagoida niihin riittävän ajoissa. Lisäksi seiniin asennettavilla mittareilla pystytään havaitsemaan rakenteissa olevat vuodot ja kondensoitumiset ja ennen kuin aiheutuu laajempaa tuhoa rakenteissa. Mittareiden tieto välittyy verkkopalvelimeen josta niitä voidaan tarkastella netin kautta havainnollisina kuvaajina tai taulukoina.

Tämän lisäksi tilakeskus on kilpailuttamassa sisäilman olosuhdeseurannan palvelua vuosille 2020-2022, jonka avulla voidaan eri kohteissa seurata mm. seuraavia asioita:

paine-eromittausta kohteissa
yhdistelmä antureita (TVOC, CO2, %RH, TE) mittaukseen
kuitumittausta kohteissa
kosteusmittausta kohteissa
automaatiojärjestelmän kautta tehtäviä CO2-mittauksia

Tilakeskus ottaa myös tulevaisuudessa käyttöön rakentamisen tarkastusasiakirjan (ASRA RTK rakentamistuotannon laadun varmistusasiakirja) isoissa ja keskikokoisissa kohteissa.

Edellä mainittujen hankintojen avulla voidaan tehostaa aloitteen mukaista toimintaa ja paremmin varmistaa kohteiden toimivuus.

Aloitteeni tarkoitus oli tukea kaupunkia sisäilman laadun tarkastelun kehittämisessä ja vaikka aloitteeni ei täysin toteutunut, on suunta erittäin hyvä. Toivon, että kehittämistä jatketaan.

Lautakunnan kokous etänä ja päätös varhaiskasvatuksen maksuista poikkeustilan aikana

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 1.4. oli käsittääkseni ensimmäinen kokous, jossa Lohjalla käytettiin hybridimahdollisuutta, eli oli mahdollisuus osallistua myös etänä. Vetovoimalautakunnassa olivat ensin testanneet ja harjoitelleet etäkokousta ja meidän lautakuntamme toteutti. Riskiryhmäläisenä käytin mielelläni tätä mahdollisuutta. Kokous onnistui hienosti, vaikka yhteyden laatu ei ollut tasainen ja toisinaan ääni pätki ja meni metalliseksi. Toisaalta jäin myös kaipaamaan kuitenkin sitä yhdessä kokoustamista, nimenomaan toisten näkemisen vuoksi. On tärkeää nähdä ilmeet ja eleet sekä vuorovaikutus kuitenkin on vaivattomampaa, kun olemme kaikki läsnä samassa tilassa.

Käsittelimme kokouksessa mm Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelusisältöjen (tuotteet) ja enimmäisarvojen määräytymisen periaatteet 1.8.2020 alkaen, Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n aloite yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin nostamiseksi sekä Varhaiskasvatuksen ja koulujen iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen periminen Suomen hallituksen asettaman poikkeustilan aikana. Voit lukea koko esityslistan täältä: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020821

Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelusisältöjen (tuotteet) ja enimmäisarvojen määräytymisen periaatteet 1.8.2020 alkaen

Tein vastaesityksen tähän pykälään, vaikka tiedän, että valtuustossa teimme talouden tasapainottamisen (15.5.2019) yhteydessä päätöksen enimmäisarvojen laskemisesta (äänestin vastaan). Tein esityksen, sillä koen, että enimmäisarvojen viiden prosentin alennus ja palvelupaikkojen määrä on mahdoton yhtälö. Tällä hetkelläkin yksityisten perhepäivähoitajien palvelu on kaupungille edullisempaa kuin kaupungin omana tuotantona. Olemme jo muutenkin tilanteessa, jossa toimijoita lopettaa, haluammeko antaa signaalin, jossa heikennämme heidän toimintaedellytyksiään? Varsinkin näinä korona-aikoina, jolloin meidän olisi tuettava aivan kaikkea yrittäjyyttä, vai rinnastetaanko yksityisiä perhepäivähoitajia tuettaviin yrittäjiin? Tässäkin tilanteessa me tarvitsemme perhepäivähoitajia.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat palvelusetelien palvelusisällöt 1.8.2020 alkaen.
Enimmäisarvojen alennus – 5 % toteutusta lykätään 1.8.2021 asti vallitsevan poikkeustilan vuoksi

Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n aloite yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin nostamiseksi

Tähän kohtaan tein myös vastaesityksen. Kaupungin tavoite nostaa yksityisen palveluntuottajien osuutta 23 %:in ei todennäköisesti toteudu kattohinnan laskemisesta johtuen. Perhepäivähoitajat ovat muutenkin tällä hetkellä taloudellisessa ahdingossa, kuinka paljon heillä on töitä? Paljonko on lapsia kotihoidossa? Voidaanko yksityisiä perhepäivähoitajia sijoittaa, kuten kaupungin omia päivähoitajia. Jotta saamme palvelut jatkumaan, tulee meidän antaa toiminnalle edellytyksiä, ei heikennyksiä.

Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

että Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n esitys hyväksytään ja palvelusetelin suuruus pysyy ennallaan ja lasten läsnäoloseurantaa jatketaan
merkitsee selvityksen aloitteeseen liittyen tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuunkäsitelty.

Vastaesitykseni raukesi kannattamattomana.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen periminen Suomen hallituksen asettaman poikkeustilan aikana.

Olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta aiheesta pian sen jälkeen, kun poikkeustila asetettiin. Lohjan varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat keskimäärin noin 200 000 euroa kuukaudessa. Hallituksen toimenpideohjelman tultua voimaan varhaiskasvatuksesta on ollut läsnä vain noin kolmasosa lapsista. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa voi vaihdella poikkeustilan aikana.

Iltapäiväkerhojen maksutuotot ovat alkuvuonna 2019 olleet noin 43 000 euroa kuukaudessa. Poikkeustilan ensimmäisinä päivinä iltapäiväkerhoon on osallistunut vain noin 25 oppilasta 370 iltapäiväkerholaisesta. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi hoidetaan kotona. Huoltajilta on tullut paljon tiedusteluja varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen perimisestä poikkeustilan aikana. Moni perhe on järjestänyt lasten hoidon kotona ja on mahdollista, että moni huoltaja on poissa töistä palkattomasti.

Lautakunnan käsittelyyn tuotiin esitys, että varhaiskasvatuksessa ei peritä asiakasmaksuja niiltä päiviltä, jolloin lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta ja että iltapäiväkerhon kuukausimaksua ei peritä kokonaisuudessaan niiltä, jotka eivät ole olleet läsnä kerhossa 18.3.2020 jälkeen, vaan kuukausimaksusta peritään 50 % maalis- ja huhtikuussa.

Päätimme yksimielisesti asiasta. Korona vaikuttaa meihin kaikkiin, kuntatalous tulee olemaan todella kurjassa jamassa tämän jälkeen ja aikana, mutta se ei parane sillä, että maksuja revittäisi kenenkään selkänahasta, lasten poissaollessa on hyvä hyvittää. Meidän kaikkien panosta tarvitaan ja tärkeää on, että mahdollisimman moni lapsi hoidetaan kotona. Pyrimme tukemaan perheitä.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 4.3.2020

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 4.3.2020 käsittelimme mm Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, lautakunnan talousarvion toteutuminen , Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2, perusopetuksen oppilaaksiottoalueet sekä esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021

Kokouksen alussa saimme erittäin kattavan ja tunteitakin herättävän esityksen lähisuhdeväkivaltatyöstä Lohjalla.

Lohjalla on otettu käyttöön syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli, jonka rakenne on kehitetty Viola -väkivallasta vapaaksi ry:ssä Mikkelissä. Lohjalla on luotu Viola ry:n ohjauksessa selkeät ja konkreettiset toimintamallit systemaattiseen lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen Hyvinvointi-toimialan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana kaikille Hyvinvointi-toimialan yksiköille ja
henkilöstölle on järjestetty perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen koulutuksia, joita ovat toteuttaneet Lohjan kaupungin omat avainhenkilöt ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Lohjalla on lisäksi koulutettu Trappan-työntekijöitä, jotka tukevat lapsia, jotka
ovat kokeneet väkivaltaa perheessään. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksioton, tunnistamisen ja asiakastyön tavoitteena on saada väkivalta loppumaan perheissä ja lähisuhteissa. Asiakkaita ja perheitä autetaan ylisukupolvisen lähisuhdeväkivallan katkaisemisessa ja MARAK-riskinarvioinnilla voidaan äärimmillään ehkäistä perhe- ja läheissurmia. Työskentelyssä keskeistä on päästä auttamaan asiakkaita varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä lähisuhdeväkivallan eskaloitumista vakavaksi ja jopa henkeä uhkaavaksi. Nämä työryhmät tekevät vaikuttavaa, raskasta ja erittäin tärkeää työtä.

Lautakunnan talousarvion toteutuminen näytti suhteellisen hyvältä. Tavoitteissa on pysytty, kuluja vähentynyt, talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimia on tehty. Mutta. Jälleen kerran jouduin toteamaan, että en haluaisi joka kokous, tai vähintään joka toinen kokous aina huomauttaa näistä ”oho”, ”hups” ”unohdimme maksaa eläkekulut/sen ja sen palkansaajien ryhmän eläkekulut. ”Otamme sen jostain budjetin sisältä, onneksi se on vain 100 000 euroa”. NÄITÄ EI SAA TAPAHTUA. Se ei ole ”VAIN” satatuhatta. Näitä tulee edelleen liian usein. Tämä on yksi syy siihen, että talousarvion seuraaminen on epämiellyttävää ja hankalaa. Ja sitä paitsi, miten voidaan UNOHTAA maksaa palkkojen sivukuluja?

Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä herätti erittäin paljon keskustelua. Olin tehnyt vastaesityksen, joka aluksi saikin kannatusta, mutta keskustelun aikana kannatukset vedettiin pois.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Hyväksyä oikaisuvaatimuksen koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2 oikaisuvaatimuksessa olevin perustein ja
2. asia valmistellaan ja päätetään olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti 3. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisena päätöksenä
– luovuttaa oikaisuvaatimuksen tekijälle kopiot hakemus- ja hakijayhteenvetoasiakirjoista siten täydennettynä, että niihin on merkitty mitä tietoja kustakin kohdasta on peitetty ja peittämisen peruste;
– luovuttaa kopion henkilökunnan kuulemistilaisuuden muistiosta;
– todeta, että haastattelijoiden henkilökohtaisia muistiinpanoja ei voida luovuttaa, koska ne jäävät julkisuuslain ulkopuolelle.

Perusteluina mm:

oikaisuvaatimuksen esittäjällä on vankat perusteet oikaisuvaatimuksessaan ja erittäin vakuuttava cv sekä saamamme asiakirjat ovat vaillinaisia.

Lautakunta lähetti asian uudelleenvalmisteluun.

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet, lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Vastaesitykseni tämän pykälän kohdalla oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuus
järjestää kuuleminen ko alueilla
selvittää laskelmat logistiikan järjestämisestä
valinnaisten järjestämisestä
montako oppilasta koskee
miten vaikuttaisi koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen oppilasmäärän tasautuminen.
Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten, kiusaamiseen puuttumisen, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (tosin Sammatista on ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan antaa uusille keinoille puuttua, toteuttaa mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppilasmäärän kasvaessa Nummen voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Toteuttamista vain vailla. Alueillamme tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä koko reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.
Esitykseni voitti 11-2. Ja kyseessähän on vain selvitys. Ja nimenomaan YLÄKOULUJEN oppilaaksiottoalue, ei alakoulujen.

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021. Pullin koulun alueella on ensi lukuvuonna niin paljon esikoululaisia, että he eivät mahdu Mäntynummen koulun tiloihin. He siis tarvitsevat oman ryhmän, ja ryhmä järjestetään Pullin kouluun. Maksjoen ja Rauhalan ryhmät yhdistetään Rauhalaan. Tässä samalla helpotetaan muuttoa parin vuoden päähän, kun on muutto Järnefeltin yhtenäiskouluun. Näistä keskusteltiin ja keskustelin myös vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa. Hänen kanssaan käytiin erittäin rakentavaa keskustelua. Vanhempainyhdistyksen huolena oli se, että kuinka vanhemmat ovat voineet olla vaikuttamassa, lisäksi he huolehtivat niistä esikoululaisista, jotka tarvitsevat hoitoa esikoulun lisäksi. Tähän asti resurssipulaa on toisinaan saattanut aiheuttaa aamuhoidon järjestäminen.

Paljon myös koululaiset ja eskut tekevät yhteistyötä, ja sen toiminnan päättyminen olisi kurjaa niin oppilaista kuin opettajistakin.

Olin ollut aikeissa kysyä kokouksessa kuinka meidän kouluissa ja eskareissa (päiväkodeissa) covid-19 tiedottaminen hoituu? Eli millä tavalla kouluissa tiedotetaan ja ohjeistetaan lapsia, perheitä?
kyseessä kuitenkin on aika merkittävä asia. Vastaamme yli 5300 oppilaasta ja heidän perheistään. Kokous oli pitkä ja keskusteluja paljon, oma energia oli aika lopussa, kysymykseni esittämien muistuin mieleeni vasta kotiin ajaessani. Laitoin aamulla sähköpostitse viestin ja sainkin varhaiskasvatuksen puolelta erittäin nopeasti ja kattavasti vastauksen.

Aamupäivällä myös kaupungilta soitettiin ja varmistettiin muutama seikka vastaeistyksestäni, että pöytäkirjan merkinnät tulevat varmasti olemaan oikein. Todella hienoa!

Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

En kirjoituksessani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/ vuoden ensimmäisestä lautakunnan kokouksesta kertonut Ojamoharjun, Ojamon, Laurentiuskoulun ja Harjun koulujen tilanteesta kuin päätöksessä ollut ”Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset” sillä ne otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera. Tähän asiaan saimme liittymään ko koulujen yhdeksäsluokkalaisten siirron kesken lukuvuoden. Halusimme tuoda asian esille, sillä jos olisimme päättäneet päätösesityksen mukaan, olisi voinut olla vaarana, että yläkoululaiset siirretään kesken kevätlukukauden uusiin kouluihin, kuten aiemmissa asiakirjoissa on lausuttu. Lautakunnan esityslistalla luki ”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Oppilaiden siirto ei ole luottamushenkilöiden päätännässä, vaan se on operatiivinen asia, eli viranhaltijoiden päätös. Harjun koulu on luvattu luovuttaa Luksialle oppilaiden siirryttyä ja nyt näyttää siltä, että Laurentiuskoulu ja Ojamoharjun koulu valmistuvat vuoden 2020 lopussa. On ollut spekulaatioita ja väitteitäkin siitä, että oppilaiden siirto kesken kevätlukukauden toisi säästöjä. Sanon ”väitteitä säästöistä”, sillä minkäänlaisia laskelmia ei säästöistä ole. Siirrosta johtuvia kustannuksia ei ole mainittu millään tavalla, lukuunottamatta koulujen opettajien kannanottoa, jossa seikkaperäisesti eritellään eri kustannukset, joita pikaisesta muutosta syntyy. Meillä luottamushenkilöillä on viime käden vastuu punnita asioista kokonaisuutta, huomioida kustannukset, säästöt, lasten hyvinvointi ja arjen sujuvuus sekä ennen kaikkea kuntalaisten, tässä tapauksessa nuorten kuuleminen. Meillä on viime käden vastuu lasten koulun sujuvuudesta, meidän vastuu on tuottaa mahdollisuudet arjen sujuvuuteen ja koulun sujuvuus on yksi pääpilareista.

Harjun oppilaat ovat oppilaskunnan järjestämänä asettamassa mielenosoitusta koulunsa portailla 12.2. klo 10-12. Tämän oltua lehdessä on käyty ikävän sävyistä keskustelua nuorten käyttämistä vanhempien omiin tarkoitusperiin, arvovaltainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kutsunut nuorten mielipiteen ilmaisua ”hörhöilyksi”. Olen tavattoman hämmentynyt ja pahoillani moisesta. Tässä linkki ko mielipidekirjoitukseen https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837669-mielipide-lohjalaiskoulujen-muuttopuuhastelusta-aikaa-valmisteluihin-ollut-pari-vuotta Kirjoituksessa todetaan mm ”Nyt tässä Harjun tapauksessa on kyllä vaikea uskoa, että tuo lakkoajatus olisi lähtenyt ihan oma-aloitteisesti oppilaiden taholta. Minusta on valitettavaa, jos aikuiset käyttävät lapsia omien tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseen. Miten muuten muuttoaikataulun kävisi, jos ilmenisikin ”sitkeä sisäilmaongelma”?”

Oma kokemukseni nuorista on se, että heillä on omat mielipiteet ja niihin vaikuttaminen, ainakaan omien vanhempien tai huoltajien toimesta, ei ole helppoa. Ulkoa vaikuttaminen on helpompaa. Ja sisäilmaongelmien vähättelyn lisääntyminen näkyy ikävästi myös ylläolevasta kirjoituksessa.

Uutinen nuorten mielenilmauksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837404-mielenosoitus-tulossa-harjun-koululaiset-eivat-hyvaksy-muuttoa-kesken-lukukauden

Otin kantaa tilanteeseen, kannanottoni voit lukea myös tämän linkin takaa: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837922-mielipide-harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman

Mielipide: Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Tähän perustuu nuorten huoli.

Muutto kesken lukuvuoden ei ole lasten edun mukaista, varsinkin yhdeksäsluokkaisille kevätlukukausi on yhteishaun vuoksi erityisen tärkeä. Harjun yhdeksäsluokkalaisten siirto ja hajauttaminen tuskin pelastaa taloutemme, mutta yhdeksännen kouluvuoden keskeyttäminen ja uudelleen järjestely voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa pidemmällekin ajalle ja näin ollen pidemmälle katsoen myös kaupungin talouteen tulevaisuudessa. Tämän päivän talouteen kesken lukuvuoden siirrosta tulee lisäkuluja mm opettajien opetusvelvollisuustuntien turvaamisesta molemmissa kouluissa, muuttotyöt joko joululomalla tai viikolla 8 merkitsee opettajille erilliskorvausta muuttotöistä. Nämä ovat vain pieni osuus lisäkustannuksista. Tärkein olisi miettiä minkälaisen pohjan me tulevaisuudellemme asetamme, minkälaisen signaalin me nuorillemme näytämme.

Keskustelua herättänyt Harjun oppilaiden lakko on nuorten oma tahdonnäyte, ei vanhempien omien tarkoitusperien käyttöön otettu teko. 15 vuotiaan äitinä tiedän, etten minä vanhempana saa lapseni päähän istutettua omia ajatuksiani, vaan hän aivan itse, minun luvallani tosin, on esimerkiksi osallistunut ilmastolakkoihin. Nuorten tulee saada vaikuttaa ja heitä tulee kuulla. He ovat meidän tulevaisuutemme ja meidän toivomme lepää heissä.

Lohjan Unicefin lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen ajanjakso on päättymäisillään ja pian on arvioinnin aika. Lohjalla on toteutettu hallinnollisesti hyvin osa-alueittain tätä työtä, mutta mitkä ovat olleet lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

– kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa,

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa,

– lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Voimme jokainen pohtia, millä tavalla Harjun yhdeksäsluokkalaisten mahdollinen siirto kesken lukuvuoden täyttää nämä kriteerit.

Minä tervehdin ilolla nuorten vaikuttamishalua.

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lapsiasiahenkilö