Kategoria-arkisto:Kunta

Mikä on Tavolantien liikenneturvallisuuden parantamisen esteenä?

Tavola-seuran uusin lehti, Kylätuuli, on ilmestynyt ja jaossa parhaillaan, linkistä pääset lukemaan lehden pdf:nä https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnx0YXZvbGFzZXVyYXxneDo3N2JlZDBlNWY1ZWU0YTBl). Kirjoitin kylälehteen Tavolantiestä, jonka liikenneturvallisuus ja lasten koulukyydit huolettavat.

Kuvassa auton kohdalla on risteys, josta linja-auto ottaa kyytiin tavolalaiset koululaiset. Siinä ei ole varsinaista pysäkkiä, liikennöitsijä lienee hakenut erityislupaa ELYltä ottaakseen lapset kyytiin siitä kohdasta. Tien varrella ei ole oikeita pysäkkejä (tässä vaiheessa herää kysymys, miksi? Onko se linja-autolle vaarallinen tie pysähtyä?). Toki 1-3 luokkalaiset saavat kyydin kouluun, mutta sitä vanhemmat saavat kävellä tätä tietä, jossa ei siis ole valaistusta, ei levennystä, ei kevyenliikenteen väylää.

ELY:n maantieverkoston hankekorin kuva vuodelta 2013

Tavolantie on ELY:n maantieverkoston hankekorissa B-luokassa. Se sisältää kaikki muut maantieverkon hankkeet, jotka eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole ajankohtaisia. ELY-keskus ei osallistu B-luokan hankkeiden toteuttamiseen. Mikäli kunta haluaa edistää B-luokan hankkeita, se voi hakea suunnittelusopimuslupaa ELY-keskukselta. (nyt löytyikin syy siihen, ettei mitään ole tapahtunut tälle tielle)

Liikennemäärien mukaan tämä turvallisuusluokitus olisi aika hyvä päivittää, sillä

Vuonna 2014 keskimäärin autoja/vrk:
Tavolantie 1132
Lohjantie 755
Jättöläntie 836
Oilaantie (Riikantie-110) 1137
Turuntie (Lääninraja-Saukkola) 3978 (lähde: tiehallinto)

Lisäksi tulisi huomioida se, että moottoritien ollessa suljettu, on Tavolantie sijaistie. Liikennemäärät 20-30 kertaistuvat. Onneksi tätä ei kuitenkaan niin hirveän usein tapahdu.

Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuitenkin kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi. Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?

Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin. (Lähde:http://yle.fi/uutiset/koulutien_vaarallisuutta_arvioidaan_virheellisesti_useissa_kunnissa/6400502)

Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää turvallisuusluokitustyöryhmän oikeasti paikan päällä teihin tutustumisia.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai kouluverkon vaikuttajaraadin edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai vaikuttajaraatia? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia. Työryhmän tehtyä ehdotuksensa teiden turvallisuusluokituksista kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ne. Kokousmateriaaleista huomaa, että turvallisuusluokitusmuutokset ovat liitteenä, listana teistä. Ei voi olettaa, että jokainen lautakunnan jäsen tuntisi jokaisen tien.
Lasten ja heidän vanhempiensa kannalta olisi hienoa, että yllämainitut epäkohdat saisi korjattua mahdollisimman pian, sillä pitäähän ne korjata. Kyllä tie pitää luokitella vaaralliseksi, jos se sitä on. Ja sitähän Tavolantie nimenomaan on. Ja jos ei sitä usko, voi katsoa ottamiani kuvia, tai kysyä onnettomuuksien uhreilta tai kysyä tien varrella asuvilta, kuinka monta läheltä piti-tilannetta on nähty. Veikkaan, etteivät edes osaa arvioida oikeaa määrää. Niin monta ojaan hyppäämistä on ollut.

Meillä on ollut onni tähän asti. Mutta kuinka kauan?

Lohjan kaupungin liikennöinnistä ja koulukyydeistä vastaava logistiikkakeskus on pyytänyt kaikilta koulukuljetusten piirissä olevien lasten vanhemmilta huomautuksia 1.8.2017 voimaantuleviin, uusiin turvallisuusmäärityksiin (jotka on siis jo viime vuonna kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksynyt), joiden mukaan Tavolantien turvallisuusluokitus on muuttunut. Tiestä on yhtäkkiä tullut turvallisempi. Tavolantien vanhemmat ovat lähettäneet oman yhteisen huomautuksen. Toivotaan, että sillä on oikea vaikutus lasten turvalliseen koulukyytiin. Turvallisuusluokitusta se ei enää muuta, mutta kyydityspäätöstä se voi muuttaa.

Tavola-seura on tehnyt Nummen, Pusulan ja Sammatin aluetoimikuntien tukemana aloitteen Tavolantien liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Aiemmin kyläyhdistyksen tekemä ehdotus pyörätien rakentamisesta kyseiselle tiealueelle, hylättiin hankkeen kalleuden vuoksi. Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.

Ehdotamme myös pysähtymiskieltomerkinnän asettamista Helsinki – Turku moottoritien ylittävälle sillalle.

Kysyttäessä Ely vastasi 11.4.2017

Vastaus: Piennaralueen leventämistä pitkällä matkalla ei tulla tekemään toimenpiteen kalliin hinnan takia. Pientareen leventäminen vaatisi koko tierakenteen leventämisen ja parantamisen ja mahdollisesti myös tiesuunnitelman tekemisen. Periaatteessa on järkevämpää tehdä erillinen kevyen liikenteen väylä, jos kyseessä on paria sataa metriä pidempi matka. Maantien 1072 osalta kevyen liikenteen väylän tarve on luokiteltu n. 350 hankkeen joukossa B-koriin, mikä tarkoittaa sitä, että ELY-keskus edistä sitä perusväylänpidon rahoituksella. Kunnat voi mahdollisuuksiensa puitteissa edistää B-luokan hankkeita suunnittelu- ja toteuttamissopimuksen kautta. Maantien 1070 kevyen liikenteen väylän tarve välillä Sammatti-Myllykylä on luokiteltu A-koriin n. 30 kärkihankkeen joukkoon. Näiden hankkeiden suunnittelua ja toteutusta ELY-keskus pyrkii edistämään. Tällä hetkellä ko. välistä ei ole tehty suunnitelmia.

ELY-keskuksella ei ole myöskään rahaa toteuttaa tievalaistuksia yhdystieverkolle, tämän tyyppiset valaistukset on yleensä toteuttanut mahdollisuuksien mukaan kunta. Tässäkin tapauksessa kaupungin mahdollisuudet valaistuksen toteuttamiseen ovat rajalliset.

Tieliikennelaki 27 §: Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy. Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:, … 9) sulkuviivan kohdalle, milloin ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa. Edellä mainituin perustein Tavolantielle (ajoradalle) ei saa pysähtyä tai pysäköidä moottoritien ylittävän sillan kohdalla. Tätä kieltoa ei ole tarvetta toistaa liikennemerkillä.

Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä pysäköinnistä sanotaan samassa pykälässä: 1) Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta. …Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä. Pysähtymiskieltomerkki ei kieltäisi edellä mainittua erityistä varoivaisuutta noudattavaa hetkellistä pysähtymistä pyörätielle.

Miten saamme tien turvallisuuden oikeasti muuttumaan?

Oilaantie oli myös b-korissa. Vahva painostus kaupungin, luottamushenkilöiden ja ELYn suuntaan, tapahtumia, myönteinen julkisuus, muistuttelu toi tulosta. Painostin kaupunkia vuodesta 2010 ja nyt Oilaantien uutta siltaa rakennetaan. Ensi vuoden puolella pitäisi kaupungin rakentaa tien alkuosa ja sillan jälkeinen osuus vanhalle kunnantalolle asti kevyelle liikenteelle tie. Nopeaa toimintaa tämä siis ei ole, mutta sinnikäs työ toi tulosta. Niin se tulee tuomaan myös Tavolantielle. Me tulemme saamaan tien turvalliseksi, oikeasti.

Tie kerrallaan, silta kerrallaan

Uusi silta käytössä, lähes valmis
mun ensiajo sillalle
koeajo tehty. jippii!

Sain viestin, että uusi silta on käytössä. Nappasin samantien autonavaimet käteeni ja ajoin sillalle. On se nätti.

Vuonna 2010 tehty kuntalaisaloite, lukematon määrä yhteydenottoja uusmaalaisille kansanedustajille, elyyn, tekniseen lautakuntaan, kunnanvaltuutetuille, viranhaltijoille lobbausta. Heijastinten jakoa, tapahtumia, lobbausta.

Viimeksi, kun iloitsin Oilaantien liikenneturvallisuuden parantamisesta, sain noottia, että kyllä luottamushenkilöt ovat tehneet kovasti lobbausta myös asian eteen. Yhteistyötä tämä on vaatinut ja kovaa lobbaamista.

Kyllä, aivan varmasti. En muistaakseni ikinä ole väittänytkään, että olisin tämän yksin tehnyt. En todellakaan. Tässä on ollut koko kirkonkylä jollain tavalla mukana ja luottamushenkilöiden panos on ollut kova ja hyvä.

Oilaantien turvallisuutta on pyritty parantamaan ainakin vuodesta 1969.

Ja nyt se on siinä.

 

Oikeudesta on tullut uskon asia

Uskoni oikeuslaitokseen on horjunut. Päätös valitukseeni Nummi-Pusulan lakkautuspäätöksestä saapui ja tulos oli ikävä kyllä juuri sitä, mitä arvasin. Toivoin sen olevan toisenlainen ja olen rehellisesti pettynyt. Luotin oikeuteen.

Valitukseni on hylätty, koska hallinto-oikeus uskoo.

Esitin, että päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsittelyyn. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Valitukseni perusteet:

  • päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on tehty lainvastaisesti.

  • Valmistelu ei ole ollut hyvän hallintotavan mukaista. Se on perustunut virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja se on ollut puolueellista

  • kuulemismenettelyä ei ole noudatettu ja siinä on ollut virheitä

  • päätöksenteossa ei ole noudatettu hallinto- eikä kuntalakia.

  • Päätös on tehty Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistymissopimuksen vatainen ja ennenaikainen, vaikka lukio lakkautetaan sopimuksen jälkeen, on päätös tehty sopimuksen aikana

  • valtuusto on käyttänyt harkintavaltaansa väärin lakkauttaessaan lukion sopimuksen vastaisesti

  • päätöksen perusteena on ollut virheellinen lukioverkkoselvitys, lakkauttamiselle olisi ollut muitakin vaihtoehtoja

  • säästöt on laskettu virheellisesti

  • päätös on ristiriidassa Lohjan maankäytön rakenne 2013-2017 kehitysohjelman kanssa

  • alueella olisi pitänyt suoritta SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) ja YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely)

  • päätöksessä ei ole punnittu kokonaisuutta oppimiskaaren ajalta

  • kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi 5.10.2015 (§359) ja kaupunginhallituksen tuli käsitellä asiaa sen jälkeen, kun asianmukaiset kuulemiset on suoritettu ja tulokset kuulemisesta on kokousmateriaaleissa liitteinä käytettävissä päätöksenteon pohjana. Kuuleminen järjestettiin 22.10.2015, ilmoituksen mukaan lautakunnan tuli käsitellä asiaa 4.11.2015. Lautakunnan kokouksessa EI OLLUT MUISTIOTA KUULEMISESTA eikä kaupungihallitus käsitellyt kuulemisen tuloksia. PÄÄTETTYÄ KUULEMISTAPAA EI OLE NOUDATETTU. Muistio on merkitty liiteluetteloon, mutta sitä ei ole jaettu valtuutetuille päätöksentekoa varten. Tulos tai muistio ei ole ollut edes valtuuston kokouksessa 9.12.2015, eikä lautakunta ole tiennyt kaupunginhallituksen päätöksestä käsitellä asiaa uudelleen. Rehtoreita tai muuta henkilöstöä ei ole kuultu asiassa, rehtorit ovat kuitenkin antaneet lausunnon.

  • Lukioverkkoselvityksessä on laskueroja kaupungin ja konsultin tekemissä laskelmissa

  • oppilaskohtaisia kustannuksia ja muita kustannusvaikutuksia koskevissa laskelmissa on virheitä

  • Asian käsittelyyn osallistuneet ovat mahdollisesti olleet esteellisiä. Päätöksen tekijöinä on ollut rehtoreita ja opettajia, joille lukion lakkautus on voinut tuoda varkasuhteseen liittyviä etuja, heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa ja palkkaukseensa

Hallinto-oikeus perustelee valitukseni hylkäyksen sillä, että

  • valittaja ei ole yksilöinyt eikä perustellut tarkemmin estellisyysväitteitään. Kunnan palveluksessa toimiminen ei lähtökohtaisesti vaikuta valtuutetun esteellisyyteen

  • hallinto-oikeus pitää USKOTTAVANA, että kaupunginvaltuusto päätöksen käsittelyssä ovat olleet pöytäkirjassa 9.12.2015 mainitut liitteet

    (eli siis, jos kirjoittaa jotakin esityslistaan, sen täytyy olla totta, ja jos yksittäinen kuntalainen väittää toista ja todistaa sen, EI SILLÄ OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ, koska oikeuslaitus USKOO)

  • hallinto-oikeus toteaa, että lukion lakkauttaminen on päätetty tehdä vaiheittain yhdistymissopimuksen jälkeen (eli sillä ei ole väliä, onko päätös tehty sopimuksen aikana)

Perusteluja oli muitakin, mutta tässä pähkinänkuoressa.

Luonnollisesti sain myös laskun valittamisesta.

Paljon on ollut puhetta siitä, että valittamisoikeutta tulisi kaventaa, mutta se on aiheuttanut ristiriitaa sen verran, että sitä ei ole vielä toteutettu, mutta valittamisen hintaa on nostettu rutkasti. Keino se on sekin. En tule tästä enää valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Onneksi olkoon kaupunki ja valtuusto. Hieno homma. Nyt saa siis päättää ihan mitä vaan, millä vain perusteilla. Ei tarvitse perusteellisia valmisteluja, ei tarvitse kuulemisia, ei tarvitse pelätä valituksia. Vaikka kuntalainen pystyisi todistamaan valituksensa perustelut, todistamaan lainvastaisuuden, ei sillä ole väliä, koska hallinto-oikeus uskoo.  Kuntalainen ei saa tehdä mutua, mutta valtuusto ja viranhaltijat saavat.

Vaikka en aio valittaa, tulen tekemään jotain muuta.

Lohjalle ammattitaitoinen hankevalmistelija – olisi aihetta

Espoon kaupunki asetti hakuun hankevalmistelijan tehtävän.

Hankevalmistelijan tehtävänä on kunnallisteknisten rakennusurakoiden tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen, hankkeiden kilpailuttaminen, sekä urakkasopimusten ja tilausten laatiminen.

Hankevalmistelija toimii tiiviissä yhteistyössä kohteiden suunnittelijoiden, eri sidosryhmien sekä kohteita rakennuttavien henkilöiden kanssa. Urakkatarjouspyyntöjen myötä hankevalmistelija on paljon yhteydessä myös urakoitsijoihin.

Kuulostaapa hyvältä. Lohja voisi tehdä samaa. Varmasti kyseinen virka tai toimi säästäisi todella paljon kaupungin (eli veronmaksajien) rahoja ja aikaa, sillä todella moni kaupungin kilpailutuksen, tai kilpailuttamatta jättämisen ratkaisu on mennyt valituksen kautta, mikä taas on kallista ja aikaa vievää.

  • Kuten esimerkiksi Routionmäki

Are Oy on tehnyt kaupunginhallituksen putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijoiden valinnoista hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeudelle. Kaupunginhallitus kumosi maanantaina näiden urakoitsijoiden valinnat ja teki uudet päätökset.

Lohjan kaupungin hallintolakimies Mikko Kuosmanen, mistä Are Oy:n valituksessa oikein on kysymys?

 

– Valittajan mielestä alkuperäinen hankintapäätös ei sisällä riittäviä perusteluita. Se on pyritty korjaamaan nyt siten, että on tehty uusi tarjousvertailu, joka on myös sanallinen.

Mihin muihin asioihin kaupunginhallituksen päätöksestä valittanut on kiinnittänyt huomiota?

– Toinen kohta liittyy pisteytykseen. Valittajayritys ei ollut mielestään saanut niin hyviä laatupisteitä kuin oli odottanut, ja sitä oli perusteltu toiselta työmaalta saatujen kokemusten perusteella.

– Kolmas kohta on, että Routionmäki-hanke ylittää hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon, joten siinä on päällä automaattisesti täytäntöönpanokielto. Siksi pyydämme nyt erikseen sallimaan päätöksen täytäntöönpanon.

Koko Länsi-Uusimaan juttu luettavissa tästä:

Miksi Routionmäen urakoista on valitettu?

  • tai Anttilan tilaelementit

Lohjan kaupungin tekninen johtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 24.11.2015 tekemällään päätöksellä § 32 päättänyt toteuttaa hankinnan hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella suorahankintana ja hankkia Elementit-E Oy:ltä neljän vuoden leasing-vuokrauksella arvonlisäverottomaan hintaan 36.640 euroa kuukaudessa, arvonlisäveroton jäännösarvo 1.536.000 euroa, noin 1.600 neliömetrin suuruiset väistötilat siten, että väistötilat ovat käytettävissä viimeistään 28.2.2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.294.720 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.12.2015.

Koko Markkinaoikeuden päätös luettavissa tästä:

Anttilan koulun tilaelementit

Yksi asia, mikä todella huolettaa on se, että kaupunki väittää vastineessaan, että ”Suorahankinta on ollut perusteltu. Väistötilojen äkillinen tarve on aiheutunut ennalta arvaamattomasta syystä, koska Lohjan kaupunki on saanut luotettavan tiedon rakenteellisista vioista ja mittavasta korjaustarpeesta vasta kuntoarvion valmistuttua marraskuun 2015 alussa. Koulujen rakenteelliset ongelmat ovat osoittautuneet odotettua vaikeammiksi, ja rakennuksissa on todettu vakava terveyshaitta. Hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut odottaa kuntotutkimuksen tuloksina niin laajoja rakenteellisia vikoja ja terveyshaittoja kuin raportista on ilmennyt.”

Se mikä tuossa huolettaa on, että eikö tieto kaupungin sisällä kulje, vai onko tietoa pimitetty? Vai  eikö edellinen kuntoarvio ole ollut luokiteltava luotettavaksi? Miksi epäluotettavia kuntoarvioitsijoita on käytetty?

Koulun tilannetta kuitenkin on seurattu vuodesta 2002.

Toki jälleen totean, että hienoa, että reagoidaan ja pääasia on, että lapset ja henkilökunta ovat terveellisissä tiloissa, tällä hetkellä. Toisaalta olisivat voineet olla jo aiemminkin.

  • tai Nummen liikuntasali.

Urakoitsijan vaihtamisesta päätti Lohjan kaupunginhallitus. Se korjasi oma-aloitteisena hankintaoikaisuna aiemmin tekemäänsä päätöstä siten, että Hartelalta vähennettiin yksi vertailussa annettu laatupiste. Näin Hartela sai vertailussa 94,09 pistettä ja Tammelan Tasorakennus 94,31 eroa.

Hallitus korjasi päätöstään siksi, että Tammelan Tasorakennus teki aiemmasta päätöksestä sekä oikaisuvaatimuksen että valituksen Markkinaoikeuteen. Perusteena oli se, että tarjouspyynnössä ei vaadittu sertifioitua laatujärjestelmää, vaan lyhyt kuvaus yrityksen laatujärjestelmästä.

Koko Länsi-Uusimaan juttu tässä:

Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalin tarjouskin meni valituksen kautta

Tarjouspyyntöjen teko ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Tähän tulisi palkata ammattilainen, tai kouluttaa kaupungin omasta henkilöstöstä sellainen.

 

 

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä  vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja  nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan  tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

 

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.

Lohjan kehitys on mahdollista vain nuorten kautta

Lohjan lukioverkkoa miettiessä tulisi miettiä lukio- ja kouluverkkoa yhdessä. Yläkouluja ja lukioita kokonaisuutena.

Varsinkin, kun keskustan yläkoulujen kohtaloa mietitään uudestaan, se laittaa kaikki yläkoulut ja ehkä koulupiiritkin uuteen mietintään. Rakennetaanko keskustaan enää toista yläkoulua, vai keskitetäänkö Harjulle keskustan oppilaat?

Kuinka me pystymme palvelemaan oppilaitamme ja opiskelijoitamme, meidän nuoriamme parhaiten? Ja kuinka voimme vastata ulkopaikkakuntalaisten mahdolliseen haluun tulla Lohjan lukioon.

Ennen kuin vastaan siihen kysymykseen, niin käydäänpä läpi kouluverkon vaikuttajaraadin keväisen selvitystyön perusteella syntyneitä joitakin  johtopäätöksiä:

JOHTOPÄÄTÖS A: Kaupungin toimialojen yhteistyön tulee muuttua paremmaksi. Vain omaa toimialaa tarkastelemalla päästään todennäköisesti osaoptimoituun ratkaisuun, jossa kustannukset tulevat jatkossa joko tilahallinnon tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kannettavaksi. Kehitetään yhdessä järkeviä ratkaisuja. Opitaan tehdyistä virheistä ja varmistetaan ettei niitä enää tehdä.

 

JOHTOPÄÄTÖS B: Suuri osa jääväksi suunnitelluista koulukiinteistöistä on huonossa kunnossa. Nämä kiinteistöt on korjattava ensin KLA 75% tasolle jotta sekä oppilailla että henkilökunnalla on puhdas sisäilma.

 JOHTOPÄÄTÖS C: Terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä tulee arvottaa. Kaikilla oppilailla on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.

JOHTOPÄÄTÖS D: Kaikkea ei voi arvottaa rahalla. Huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta lapsien pitäisi olla viimeisenä säästötalkoissa, koska sen heijastukset voivat olla pitkävaikutteiset ja kalliit.

JOHTOPÄÄTÖS E: Opetuksen laadusta ei voi tinkiä. Laadukas opetus on tae siitä, että kilpailukykymme ja Lohjan vetovoima säilyvät myös tulevaisuudessa.

Miten tästä eteenpäin?

Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huono. Tässä vaiheessa huomio tulisi siis kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kaupungin pääasiallinen tehtävähän on palvelujen tuottaminen. Kuinka Lohja voi kilpailla  pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa radan varrella.

Entä jos nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme? Tai maaseutukaupungin?  Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja pyritään luomaan jotain uutta.

Nykyaikana työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim. oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin.

Tarvitsemme uusia työmahdollisuuksia, uusia yrityksiä, uusia veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen ei voi olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Mitä jos nyt esimerkiksi koulujen kohdalla mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle? Nyt tulisi innovoida ja kehittää yhdessä palvelua: tehdään upeasta, monimuotoisesta koulu- ja lukioverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään luomaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon. Tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko: työikäisille lapsiperheille suunnattu, Lohjan strategian mukainen teko.

Lohja on hakeutunut mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta – malliin. Mukana olevat kunnat sitoutuvat kahdeksi vuodeksi kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta, jossa kunta arvioi kuinka lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Tämä on kaupungille hieno tilaisuus osoittaa sen jo toimivan lapsiystävällisenä kuntana.

Lohjalla on valtakunnallisesti huomionarvoinen mahdollisuus tarjota monimotoisen kouluverkon lisäksi erittäin hyvää toisen asteen koulutusta muuttohalukkaille työikäisille perheellisille.

Lohja on maaseutukaupunki. Siis maaseutu ja kaupunki YHDESSÄ.

Lohja on myös koulutus- ja sivistyskaupunki, ainakin nettisivuillaan.

Mitä jos toimittaisi oikeasti sen mukaan? Ei vain sanahelinää, diipadaapaa, vaan toimitaan omien arvojemme mukaan.

 

Kehitetään maaseutukaupunkimme koulutusta ja nuorten mahdollisuuksia. Nuoret tuovat sen kaiken investoinnin takaisin. Annetaan signaali nuorille, että me välitämme, että me panostamme. Niin he panostavat kotikaupunkiinsa takaisin. Niin se kotiseuturakkaus syntyy, vastavuoroisesti. Ei häätämällä heitä pois.

Kehitetään lukioverkkoamme, tarjotaan kaikille lohjan nuorille mahdollisuutta kouluttautua, kehitetään kurssitarjotinta yhdessä Nummen ja Lyseon lukioiden kesken. Tehdään lukiosta yhteinen. Jos nuorilta viedään mahdollisuus, mitä heille jää? Pakko. Eikä itseasiassa sekään. Muutto, syrjäytyminen, eriarvoistuminen.