Kategoria-arkisto:Lapsiasia

Mitä lautakunta päätti yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan keskiviikon (30.1.2019) kokouksen pykälä yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta herätti todella paljon keskustelua jo etukäteen ja edellisviikon perjantain jälkeen sain suoria yhteydenottoja kymmeniä niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Sain todella hyviä uusia näkökulmia ja kävin hyviä keskusteluja. Huoli oli suuri, varsinkin alueilla, joissa kunnalliset varhaiskasvatuspaikat on täynnä ja ainoa palvelu lähellä on yksityinen. Lohja on myös ainutlaatuisessa asemassa siinä suhteessa, että meillä on tarjota vaihtoehtopedagogiaa maaseudulla ja vielä niin, että pedagogiaketju on varhaiskasvatuksesta peruskoulun yhdeksänteen luokkaan.

Tein lukuisia vastaesitysluonnoksia ja etukäteen olin ilmoittanut tällaisesta, jota käytettiinkin sitten pohjana esittelijän muutettuun päätösesitykseen:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa. 2.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen”

Olin valmistautunut myös uudelleenvalmisteluesityksellä, mutta keskustelun aikana kävi ilmi, että uudelleenvalmistelu pitkittäisi päätöstä kohtuuttomasti perheitä ajatellen ja vaikuttaisi ensi syksyn eskareihin, sillä haku eskariin on kesken ja se päättyy ennenkuin ehdittäisi päättää asiasta.

Lopullinen vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.
2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
3.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen

Esitys hävisi (4-9). Vastaesitysteni tappioputki jatkuu siis. Mutta nykyinen muutettu esitys on parempi kuin alkuperäinen.



Lautakunta päätti siis:

1. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioon ottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

Nuorten ilmastolakko

Mitä muuta voi mun nuori olla kuin vaikuttaja?


Tyttäreni oli etukäteen valmistautunut perustelemaan minulle, miksi hänen on tärkeää osallistua ilmastolakkoon. Olin alkuun järkähtämätön, koulusta ei olla pois, koulunkäynti on lapsen kannalta tärkeä ja tällä hetkellä ainoa, mitä hän voi tulevaisuutensa eteen tehdä. Tyttäreni näki paljon vaivaa ja käytti aikaa tarkoin ja perusteli rauhallisesti ja hyvin. Hän totesi, että hänen koulunkäyntinsä on tärkeää, hän ymmärtää sen, mutta mihin tulevaisuuteen hän valmistautuu, jos poliitikot ja aikuiset eivät herää ilmastonmuutokseen ajoissa?

Tammikuisena perjantaina sadat nuoret kokoontuivat ilmastolakkoon Eduskuntatalon portaille viemään tärkeää sanomaa. Oma tyttäreni oli mukana, minun luvallani.

Hän miettii tulevaisuuttaan, ja monen muun nuoren tavoin, kokee ilmastoahdistusta.

Tyttäreni heräsi tuona aamuna puoli kuudelta, jotta ehti kävelemään tunnin matkan Helsinkiin menevän bussin pysäkille, päästäkseen osoittamaan huolensa ja tekemään sen, minkä näkee oikeaksi. Ylpeä olin hänestä sen vuoksi, että hän näki vaivaa sen eteen, minkä koki oikeaksi. Samalla ylisuojeleva äiti-minäni oli kauhuissaan tyttärensä tulevaisuudesta ja yksin isoon, pahaan maailmaan menosta.

Kirjoitin ensimmäiseen Länsi-Uusimaan ”Kirjoittajavieras” kirjoitukseeni tyttärestäni. Alla linkki, josta pääset lukemaan tekstini.

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/737740-lotta-paakkukainen-nuoren-ilmastoahdistus

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Järnefeltin koulu

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Järnefeltin lähiliikuntapaikka

Virkby skolan

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Källhagen

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tontti

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Ehkä meistä halutaan hampaattomia

Lohjan valtuusto käsitteli vuoden 2019 talousarviota viime kokouksessaan (12.12.2018) ja suuressa viisaudessaan päätti lakkauttaa Oinolan hammashoitolan. Oinola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla ja se sijaitsee alueen koulukeskuksen yhteydessä palvellen välittömästi yli 450 oppilasta sekä alueen ikäihmisiä. Tällä päätöksellä esimerkiksi Kärkölästä on hammashoitoon edestakainen matka yli 95 kilometriä ja Nummelta noin 60 kilometriä.

Lohjan omilta www-sivuilta napattua:

Koululaiset

Koululaisena pääset hammashoitoomme koko luokka-asteen kattavissa suun määräaikaistarkastuksissa. Kutsumme kaikki Lohjan alueen koulujen 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat tarkastuksiin. Käynneillä keskustellaan mm. hampaidesi omahoidosta ja ravinnon merkityksestä suun terveyteen sekä suunnitellaan ehkäisevä hoito, mahdollinen korjaava hoito hammaslääkärillä sekä purennan kehityksen seuranta. Toivomme, että vanhempasi ovat mukana tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Hinku-kuntana Lohjan toivoisi ajattelevan myös hammashoitolan lakkauttamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia. Satojen perheiden ylimääräinen 60-90 kilometrin autolla ajamisen ympäristöhaitat tuskin on mitätön lisä.


Tällä päätöksellä Pohjois-Lohjalta ei pelkästään vanhempien poissaolo töistä lisäänny, vaan myös liikenteen määrä lisääntyy ja lasten poissaolot koulusta pitenevät. Samalla kun tuntikehystä muutenkin leikataan ja otetaan tunteja pois kaikilta, toki pohjoisesta ja pieniltä oppilailta enemmän, tasa-arvoa toitottaen lapsivaikutusten arviointia tekemättä kuitenkaan. Yli neljänsadan lapsen ja perheen sekä alueen iäkkäiden arkeen vaikuttavia päätöksiä. Asiakaskäynnit ovat vähentyneet Oinolassa, kyllä, koska henkilökunta ei ole joka päivä töissä palvelemassa ja koska ajanvarauksesta osoitetaan aikoja muuallekin. Päätösten seuraukset ja niiden vaikuttavuus ja laajuus olisi hyvä pitää mielessä, pidemmälläkin aikavälillä.

Kun ajatellaan asian laajuutta ja vaikuttavuutta, onko tästä asiasta kysytty perheiltä? Onko tehty lapsivaikutusten arviointia? TUSKIN. Tullaanko tekemään, kun asia tulee omana asianaan päätettäväksi. Enpä pidättäisi hengitystäni sitä odottaessani.

Ja millä tavalla tämä päätös noudattaa yhdenvertaista hoitoon pääsyn perusteita?

Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. KELA-taksi systeemi tökkii; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 – 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kohtuutonta! Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.

Toki hampaiden hoito on tärkeää ja kaikki se lähtee kotoa. Hampaat tulee hoitaa kotona. Niin, totta se tietnkin on. Mutta mitä jos on suussa muita ongelmia kuin reikiintyvät hampaat? Maitohampaat ei irtoa? Tai mitä jos ne hampaat nyt kuitenkin reikiintyvät, vaikka hoitaisi kuinka hyvin? Tarvitsemmeko me ollenkaan hammashoitoloita? Edes siellä sairaalalla, jonne halutaan keskittää soten pelossa.


Äänestettäessä tästä kohdasta  oli talousarvion lause ”kaiken suunhoidon palvelujen keskittäminen Lohjan sairaalalle” ja Hannele Maittilan vastaesitys, joka sisälsi sen, että Oinolan hammashoitola jatkaa nykyisellä tavalla. Nämä kaksi olivat siis vastakkain. Hävisimme niukasti viidellä äänellä. Oinolan hammashoitolan kohtalo tulee vielä käsiteltäväksi omana asianaan, mutta sen ollessa taloussuunnitelmassa, on se vaikea saada siitä pois ja vaikea tehdä erilaista päätöstä, koska ”tehän linjasitte sen talousarviosta ja taloussuunnitelmassa.” Onhan se nähty moneen kertaan. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta olisi ollut parempi, jos olisi huomioitu alueemme palveluntarve.


Aiemmin kirjoittamani sote-lautakunnan päätöksestä asiasta:
https://wordpress.com/stats/post/3849/lottapaakkunainen.wordpress.com


Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2019 talousarviosta valtuustokokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kuulijat ja virtuaaliväki.

Oiva kenraaliharjoitus, jota, kuten edellä on kuultu, todella yskien on pyritty saamaan maaliin. Näinä talouden kireinä aikoina kiristämme parhaamme mukaan ja vyötä vedetään tiukalle. Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tee niin, koska pitää säästää. Ennaltaehkäisy on asiassa kuin asiassa, toimialasta huolimatta tärkeää ja se tuottaa säästöjä. Esimerkkeinä mainittakoon kuraattoripalveluiden lisäystarve, varhaiskasvatuksen psykologi, hammashoito, tuntikehys, kiinteistöjen ylläpito ja huomioitavana vielä alueelliset erot.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti 0,5 % leikkauksesta tuntikehyksestä, mutta talousarviossa se onkin jo 1,7. Kuinka tähän on tultu? Keskustan valtuustoryhmä ei tue 1,7% leikkausta, ja toivoo että minimituntijakoon siirtymisen vaikutuksia arvioidaan vielä tarkoin ennen päätöksiä, miten se vaikuttaa esimerkiksi lasten matematiikan ja äidinkielen osaamiseen joiden oppimisesta ollaan jo tällä hetkellä huolissaan. Lautakunta päätti eilen uudesta tuntikehyksen jakoperusteista. Se vähentää tunteja erityisesti pienistä kouluista. Lapsivaikutusten arviointi näiltä osin olisi erityisen tärkeää.

Keskustan valtuustoryhmä ei tue myöskään palvelusetelien arvonalennusta. Kaupunkina olemme linjanneet, että perheillä on mahdollisuus käyttää niin yksityisen kuin kunnallisenkin palveluja.

Hinku-kuntana meidän olisi hyvä huomioida säästöissä myös päätökset, jotka tulevat johtamaan runsaisiin, turhiin lisäpäästöihin, kuten esimerkiksi suunhoidon kaikkien terveyspalvelujen keskittäminen. Tällöin pohjois-Lohjalta ei pelkästään vanhempien poissaolo töistä lisäänny, vaan myös liikenteen määrä lisääntyy, ja lasten poissaolot koulusta pitenevät. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata Oinolan hammashoidon keskittämistä.

Päätösten seuraukset olisi hyvä pitää mielessä, pidemmälläkin aikavälillä. Kävin lapsiasianhenkilönä tutustumassa Nummen yhtenäiskoulun neljäsluokkalaisten arkeen, sillä väistöpäätöksen seurauksena käytännönsyistä joutuivatkin neloset väistämään, jotta eskarit pääsevät terveisiin tiloihin. Keskustelin perheiden ja opettajien kanssa, mutta päähuomio kuitenkin lasten kuuleminen. Sain oikein hyviä vastauksia lapsilta, he listasivat tosi hienosti hyviä ja huonoja puolia. Usein ne pienet asiat ja käytännön arjen asiat ovat tärkeimpiä. Parasta oli pyörivät tuolit. Se tuli molemmissa luokissa aivan ensimmäisenä parhaana puolena, toisessa luokassa se tosin sanottiin myös vähän huononakin, sillä keskittyminen vähän häiriintyy ja ääneen lukiessa lukijan ääni katoaa, kun pyörii tuolissa. Ja ne tuolit, ne eivät ole kaikille samanlaiset. Kaikki eivät saa säädettyä tuoleja alas. Kuten tuolissakin, on joka päätöksessä ne hyvät ja huonot puolet. Eikä tasa-arvo ole kaikille sama.

Talouden kestävyysvaje on 15 miljoonan luokkaa, se on suunnilleen saman verran kuin tämän talousarvion vuosikatetavoite. Siksi toivottavaa olisi että isoja perusratkaisuja pyrittäisiin tekemään kunnianhimoisemmin. Esimerkiksi erikoissairaanhoitomme on miljoonia kalliimpaa kuin verrokeillamme. Resursseja tulisi siirtää erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin, se olisi pitänyt tehdä jo rakennemuutoksia tehdessä ja tuolloin olisi pitänyt arvioida vaikuttavuutta. Ulkoistetut palvelut ovat kalliita ja niitä joudumme käyttämään paljon. Luottamushenkilöinä on vaikea arvioida mitä pitäisi tehdä. Tarvitsemme kunnon tietoa ja selvityksiä, jotta voimme päättää.

Organisaatiomuutoksen tuomat haasteet näkyvät tekemisessä. Toivotaan, että tästä viisastutaan ja vuoden päästä teemme talousarvion taas fiksummin.

Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaupunginhallitusta ja viranhaltijoita talousarvion valmistelusta, Muutosesityksiin valtuutetut ottavat kantaa oman harkintansa pohjalta.

Pienten koulujen surman kaava

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tuntikehyksen laskuperusteista tai sen kaavasta päättäessään antoi surmaniskun pienille kouluille.

Olin tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa.

Tuntikehys on vaikea ymmärtää, enkä edelleenkään voi väittää täydellisesti ymmärtäväni asiaa, mutta sen ymmärrän, että uusi kaava ja sen periaatteet ovat selkeämmät kuin aiemmat. Selkeää on myös se, että pienet koulut tulevat kärsimään uudesta kaavasta.

Ensi syksystä lähtien tuntikehystä tullaan jakamaan opetusryhmien mukaan, kaava on selkeä ja helpompi ymmärtää ja on helpompi ymmärtää myös periaatteet.

Ryhmät pyritään pitämään inhimillisinä, ei liian isoina eikä liian pieninä. Kaava on tasa-arvoisempi kuin aiemmin. Hienoa, eikö totta?

On.

Paitsi että kaava on tasa-arvoisempi isommille kouluille. Pienemmät koulut ja niiden oppilaat tulevat olemaan maksajina.  Käytetäänpä esimerkkinä alakoulua, jossa on 48 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä kolme yhdysluokkaa, 1-2, 3-4 ja 5-6 ja kolme opettajaa. Tämän laskukaavan mukaan kouluun jaetaan kahdelle ryhmälle tuntikehystä. Eli entisen jaon sijaan uusi jako ko koulussa tulee olemaan 1-3 ja 4-6 ja kaksi opettajaa.

Ote LOOPin (Lohjan opettajien OAJ:n osasto) kannanotosta:

Olin siis tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.

Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa vähintään 6% leikkausta pienessä yläkoulussa. Se tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä. Se tarkoittaa yt-neuvotteluja.

 Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, kun olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste.