Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta – Sivu 5

Vastaesitykseni kaatuivat valtuustossa

Valtuustokokouksessa 11.12.2019 käsiteltiin lukuisa määrä aloitteita, lisämäärärahan myöntämistä ikääntyneiden palvelualueelle ja talousarviota vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2022.

Lohjan kaupungin aloitteita koskevissa ohjeissa on omaksuttu käytäntö, että määrärahoja vaativat aloitteet käsitellään vuotuisen talousarviokäsittelyn yhteydessä lautakunnissa omana pykälänään ja yhdistelmä lautakuntakäsittelyistä tuodaan edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Oletuksena on, että aloitteet voidaan tällöin katsoa loppuun käsitellyiksi, oli kannanotto tarvittavaan määrärahaan myönteinen tai kielteinen. Tähän asti käytäntö on myös ollut se, että riittää, jos yksikin valtuutettu esittää aloitteen vireillä olevaksi. Ensi vuoteen tulee muutos ja se tarkoittaa sitä, että tällainen automaatio päättyy. Jos aloitetta esitetään edelleen vireillä olevaksi, pitää siihen saada kannatus ja siitä äänestetään.

Talousarviolla oli odotetusti pitkä käsittelyaika.

Minulla oli kaksi vastaesitystä:

Esitän muutosta kohtaan 7.5.5.: varhaiskasvatuksen palvelusetelin kattohintaa ei lasketa. (1)

Perusteluna se, että laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Kattohinnan lasku ei ole realistinen, se on myös ristiriidassa palvelusetelituotannon nostamisen 23%:iin kanssa. Arvonlaskeminen tulee kaatamaan pieniä perhepäivähoitoyrittäjiä ja asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan, jopa sen mukaan, missä asuvat.

Vastaesitykseni hävisi 43-8

Esitän myös, että talousarvion sivulta 38 poistetaan kokonaan lause: Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten (Lohjanseudun kuvataidekoulu, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, musiikkikoulu Demo/ Jamkids, Lasten ja nuorten teatteri Aploodi ja Taito Uusimaa/ käsityökoulu Helmi) avustusten määrä sopeutetaan taloudelliseen tilanteeseen. (2)

Perusteluna: Se ei ole talouden tasapainottamisohjelman mukainen.

Vastaesitykseni hävisi 32-19, tarkoittaen siis sitä, että ensi vuonna kaupunki voi vähentää avustusten määrää. Se taas tarkoittaa sitä, että lasten taiteiden perusopinnot voivat hankaloitua.

(1) Varhaiskasvatuksen palvelusetelin kohdalla kyse on tästä:

Valtuuston hyväksymässä tasapainotusohjelmassa on linjattu, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nostetaan enimmäishintoihin. Tämä tarkoittaa, että Lohjalla siirrytään 1.8.2020 kolmeen lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) määrittelemään hoitoaika- ja asiakasmaksuportaaseen. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Valtuuston asettama taloudellinen tasapainotustavoite palvelusetelien enimmäismäärän laskemiselle vuodelle 2020 on 96 000 euroa. Kyseinen summa on laskettu 1 995 000 eurosta, joka oli talousarviossa yksityiseen palveluseteliin varattu raha 2019. Vuodelle 2020 on varattu yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin rahaa 2 400 000 euroa. Jos palvelusetelin enimmäisarvoa lasketaan 1.8.2020 alkaen säästöä kertyy 50 000 euroa. Jäljelle jäävä säästötavoite katetaan siten että 1,5 perhepäivähoitajaa jätetään palkkaamatta loppuvuodeksi.

(2) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten …kohdassa on kyse siitä, että talouden tasapainottamisohjelmassa oli taiteen perusopetuksen avustukset vaihtoehtoisissa esityksissä, joita ei koskaan nostettu harkintaan. Hyväksytyssä talouden tasapainotusohjelmassa päätettiin siis, että lasten taiteiden perusopetuksen avustuksista ei säästetä, nyt päätettiin säästää niistä. Toisilla valtuutetuilla tuntui olevan käsitys, että ko laitokset ovat yksityisiä, yrityksiä. Eivät ole yrityksenkaltaisia toimijoita. Kaupungin talous pelastuu muutamalla tonnilla lasten harrastuksista.

Mäntynummen alueen johtaminen

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyistä päätettäessä saimme ensin esittelyn koulujen johtamisjärjestelyistä. Koulujen johtamisjärjestelyt ovat yhtenäistämisen tarpeessa ja pyysimme tulevaan käsittelyä koulujen johtamisjärjestelyistä ja niiden yhtenäistämisestä. Mäntynummen johtamisjärjesteyjen kohdalla päätimme muutetun päätösesityksen mukaan. Päätettiin, että rehtori ja apulaisrehtori tarvitaan, muilta osin uudelleenvalmisteluun (eli vararehtorien tarve jatkossa tutkitaan). Rekry rehtorin osalta pääsee siis etenemään. Päätimme siis edellisessä kokouksessamme:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää että Mäntynummen yhtenäiskoulussa on jatkossakin rehtori ja apulaisrehtori, muilta osin asia palautetaan takaisin valmisteluun.

Kokoukseemme 4.12.2019 asia tuotiin käsiteltäväksi uudelleenvalmistelun jälkeen.

Olin ehtinyt miettiä enemmänkin asiaa tällä välillä ja keskustellut opetusalan ihmisten kanssa. Mietin, että koska nykyiset vararehtorit on nimetty heinäkuun loppuun 2020 asti edellisen palvelupäällikön määräyksellä ja sinne asti jatkavat joka tapauksessa. Minusta asialla ei ole mikään kiire. Kuinka me tuemme koulujen johtamista? Mietin myös sitä, että nykyinen vararehtoriresurssi on kaikistä tärkein Mäntynummen alaisille Pullin ja Lehmijärven kouluille, joita johdetaan erittäin kapealla resurssilla. Lehmijärvellä on vararehtori kahden tunnin huojennuksella ja hoitaa pestiään todella hyvin (Lautakunnalle tosin puhutaan aina yhteysopettajasta, jolla on yhden tunnin huojennus tehtävien hoitamiseen). Pääkoulussa se ei ole niin välttämätön, mutta toki antaa rehtorille mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa esim. Pullin ja Lehmijärven johtamiseen.

Olin ajatellut esittää että: Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyihin palataan keväällä, jolloin avataan muidenkin alueiden johtamisjärjestelyt.

Päätösehdotuksena meillä oli:

1. Mäntynummen yhtenäiskouluun ei rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kohdenneta vararehtoriresurssia.

2. jatkossa, kun yhtenäiskoulun koko ylittää 500 oppilasta , koulussa on rehtori ja apulaisrehtori. Alle 500 oppilaan yksiköissä jatketaan rehtori-vararehtori -mallilla.

Minun esitystäni ennen kokousta käytävässä keskustelussa torjuttiin mm sillä, että esityksessähän puututaan muidenkin koulujen johtamiseen (päätösesitys kohta 2) ja moneen kertaan minulle todettiin, että pienissä kouluissa on yhteysopettaja, ei vararehtoria ja että Mäntynummen vararehtorit eivät hoida pieniä kouluja.

Näistä syistä en tehnyt vastaesitystäni. Koska olemme nyt päättäneet säästää koulujen johtamisresursseista, niin mielestäni meidän tulee siirtää resurssia täten oppilashuoltoon.

me-koulu hanke päättyy Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin 4.12.2019 kokouksessa me-koulun loppuraporttia. Hanke on ollut hyvä ja Lokovan puheenjohtajana olen päässyt tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja nähnyt heidän työtään läheltä. Toivoisin, että moni heidän lanseeraama työntekemisen muoto oikeasti leviäisi Lohjan kouluihin. On sääli, että tämänkaltaiset hankkeet ovat usein aivan liian lyhyitä, jotta saisi varmuudella luotua vaikuttavuutta ja pysyvyyttä. On myös hankalaa esittää hankkeiden jatkamista kunnan työnä, jos ei ole osoittaa talousarvioihin hankkeiden hyviä kustannus- ja asukasvaikutuksia ja usein liian lyhyissä hankkeissa on vaikea tehdä vakuuttavaa analyysia, sillä tulosten näkymiseeen yleensä tarvitaan pidempi aika.

Me-koulu Lohja on Lohjan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyössä toteutettu kolmivuotinen hanke. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää Me-koulu -ohjelmassa yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa pysyvä syrjäytymistä vähentävä malli. Tarkoituksena oli resurssien paremmalla kohdentamisella saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä, sekä näkyviä kustannussäästöjä. Keskeisenä nähtiin tilanteisiin puuttuminen oikea-aikaisesti sekä tuen ja avun tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille vaikuttavilla tavoilla.

Lohjalla me-koulu pilotoi Järnefeltin alueella.

ME-KOULU LOHJAN KESKEISET TULOKSET JÄRNEFELTIN KOULUALUEELLA

lapsi, nuori ja perhe nostetaan entistä tietoisemmin toiminnan keskiöön kaikki elämän osa-alueet huomioiden
hyvinvointia pyritään lisäämään ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tuodaan osaksi koulun arkea
kouluissa vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä tuetaan entistä tietoisemmin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöiden kehittymistä, kuten esim. ulkopuolisuutta ja kiusaamista
yhteistoiminta ja yhteistoimintataidot sekä osallisuus ovat lisääntyneet alueen oppilaiden, huoltajien, koulujen esimiesten ja eri toimijoiden välillä sekä kouluyhteisöjen sisällä
kiusaamiseen ja konflikteihin puututaan entistä tietoisemmin ja systemaattisemmin sekä osataan myös hyödyntää tarvittaesssa selvitystyössä muita tahoja

Me-koulu K-0

Suomessa n 70 % oppilaista ei koe tulevansa kiusatuksi, n. 20 % oppilaista kokee tulevansa kiusatuksi harvemmin kuin kerran viikossa ja nämä tilanteet yleensä hoituvat koulun omissa rakenteissa ja konfliktien ja kiusaamiseen puuttuvissa toimintamalleissa; ryhmäytyksillä, kasvatuskeskusteluilla, soviteluilla, oppilashuoltoryhmä-työskentelyllä.

Suomessa kiusataan yli 36 000 lasta viikoittain, tämä on noin 7 % kaikista oppilaista. Nämä tapaukset ovat syystä tai toisesta valuneet oikeanlaisten tukirakenteiden ulkopuolelle, palvelurakenteet eivät ole kohdanneet tai ne ovat pettäneet. Aikuisille herättävä uutinen tulee tässä: Kiusaamisesta aikuiselle kertoneista 4. ja 5.-luokkalaisista 17 prosenttia ajatteli, että kiusaaminen jatkui tai jopa pahentui kertomisen jälkeen. Yläkoululaisista noin joka kolmas ajatteli samoin.

K-0 tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun koulun muut keinot on käytetty.

Laajana päämääränä K-0 -työskentelyssä on me-kouluissa kiusaamiseen puuttuvien interventioiden kehittäminen yhteistoiminnalla. K-0 työskentely aloitetaan, kun koulun omat rakenteet eivät ole toimineet konfliktien ja kiusaamisen ratkaisemisessa.

Me-säätiön mahdollistamana käynnistettiin Lohjalla kolmivuotinen Me-koulu –hanke 2017-2019. Mukana on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu Järnefeltin koulualueella. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Resurssien paremmalla kohdentamisella on mahdollista saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Toimenpiteitä toteuttavat ja luovat Me-koulujen rehtoreiden johdolla koko kouluyhteisö sekä kunnan muut toimijat.

Yhdeksi pilotoitavaksi malliksi valittiin Aseman Lasten ideoima K-0 (ratkaisemattomin konflikteja 0).

K-0 työskentely keskittyy vakaviin pitkittyneisiin koulukiusaamisiin ja rajuihin konflikteihin. Koulukiusaaminen on yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tätä olivat käynnistämässä Aseman Lasten kouluttajat ja me-koulu kehittäjä yhdessä koulun henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. (Lähde: Me-koulu hanke 2017-2019, Ira-Maria Gordin )

K-0:n tavat työskennellä kuulostivat hyvältä ja tulokset erittäin hyviltä. Vaikka me-koulu hanke päättyy, toivottavasti hyvät työtavat jatkuu ja levittäytyy koko Lohjalle, joka kouluun. Ja toivottavassti K-0 otetaan joka koulussa käyttöön. Meillä on liian monta kiusaamista, jotka on jatkuneet vuosia, liian monta lasta kärsii, liian monta tapausta on unohdettu. Jokainen lapsi on tärkeä. Jokainen ansaitsee avun.

Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Virkkalan päivähoidon tarveselvitys jäi pöydälle lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 6.11.2019 käydyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvistystä, varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla ja Mäntynummen yhtenäiskoulualueen johtamisjärjestelyjä.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla kerroin edellisessä kirjoituksessani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/07/palvelusetelin-enimmaisarvon-laskeminen-5-prosentilla-1-8-2020-alkaen-paatoksessa-lautakunnassa/

Virkkalan alueen päivähoidon esityksestä käytiin pitkää keskustelua ja suuri huoli lautakunnalla oli laskelmien tarkkuus sekä se, kuinka Rauhalan koulusta voidaan saada turvallinen pienille päiväkotilapsille? Rauhalan koulun toinen kerros on parvimainen, turvalliseksi päiväkotilapsille sen saa varmasti, sitä en epäile, mutta onko se edullista? Onko se muutostyö järkevä? Seuraava päiväkoti on noin kilometrin päässä. Ja miten ihmeessä koulun peruskorjauksen korjausarvio voi olla edullisempi päiväkodiksi kuin peruskorjaus kouluna? Kehitysjohtaja Soinion suositus oli hyvä ja vastaesitykseni pohjaakin siihen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

Keskustelun jälkeen lautakunta päätti kuitenkin jättää asian vain pöydälle.

”Jos asia halutaan siirtää päätettäväksi seuraavassa kokouksessa, voi ehdottaa asian pöydälle jättämistä eli pöytäämistä. Tällaisen esityksen jälkeen puheenjohtajan tulee pyytää seuraavat puheenvuorojen pitäjät keskustelemaan vain tästä pöytäämisehdotuksesta ja asia tulee ratkaista ennen kuin voidaan palata takaisin asiasta keskustelemiseen. Mikäli pöytäämistä kannatetaan ja asiasta ei olla yksimielisiä, tulee äänestää, että jatketaanko keskustelua vai ei. Tällöin äänestetään siis asian jättämisestä pöydälle tai keskustelun jatkamisen välillä. Mikäli asian jättäminen pöydälle voittaa, asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Tässä kannattaa huomioida, että asia tulee päätettäväksi sellaisenaan takaisin, eli lisävalmistelua ei tapahdu, jos asia jätetään pöydälle. Jos sen sijaan nähdään, että asiaa tulisi valmistella lisää, on tämä eri asia ja silloin kannattaakin ehdottaa asian palauttamista valmisteluun pöytäämisen sijaan. ” (lähde: https://hallintoakatemia.fi/minkalaisia-puheenvuoroja-voi-olla-kunnan-kokouksessa/)

Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys 25.10.2017 mukaan Rauhalan koulun tilakulut (pääoma- ja ylläpitovuokra, puhtaanapito) ovat noin 260 000 euroa vuodessa.
Koulun opetustilat koostuvat 10 luokkahuoneesta ja neljästä erikokoisesta tilasta, joita käytetään erityisopetuksen ja käsityöopetuksen (tekstiilityö) opetustiloina. Koulu ei tilojen puolesta vastaa uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen muunneltavuus on heikko ja mahdollisuudet toiminnalliseen ja oppilaan aktiivista roolia korostavaan toimintaan ovat rajalliset. Varastotilat ovat myös puutteelliset.
Rauhalan koulussa on tehty energiakatselmus vuonna 2007 ja kaikki ikkunat on uusittu kesällä 2016. Rakennuksessa ei ole todettu sisäilmaongelmia.
Vuoden 2017 korjaustöihin on osoitettu 548 000 €:n siirtomääräraha, mutta töitä ei ole suunniteltu eikä tehty, joten määrärahat ovat käyttämättä.

Rauhalan koulu on peruskorjaustarpeessa palveluverkkomuutoksista riippumatta. Suurimpia ja välttämättömiä korjauskohteita ovat LVIA-teknisten järjestelmien uusiminen sekä tilojen pintaremontointi. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä tiloihin perusparannuksia, jolloin opetustilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen laajennustarvetta ei ole.

Tilahankkeitten alustavat kustannusarviot:
• Rauhalan koulu noin 2,0 – 2,5 milj. euroa • Järnefeltin koulu 2,5 – 3,0 milj. euroa
Kustannusarviot pitävät sisällään kiinteistöjen välttämättömät korjaustarpeet (Rauhalan koulun osalta LVIA-järjestelmän uusimisen sekä pintaremontoinnin, yhteensä noin 1 M€ sekä Järnefeltin koulun osalta ilmanvaihtojärjestelmän päivitykset ja teknisten töiden tilojen peruskorjaukset, yhteensä noin 2 M€) sekä palveluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt.
TAE 2018 Investointiosa ja taloussuunnitelma v. 2019-2020 sisältää rahoitusta Järnefeltin/Rauhalan kouluille 1,0 milj. € v. 2018 ja 1,5 milj. € v. 2019. Lisäksi käytössä on Rauhalan koulun siirtomäärärahat 0,55 milj. euroa vuodelta 2016.
Tarveselvityksen mukaisilla toimenpiteillä tiivistetään opetuksen palveluverkkoa tehokkaammaksi, uudistetaan Rauhalan ja Järnefeltin koulujen opetustiloja nykyajan ja tulevaisuuden oppimisympäristöjä vastaavaksi sekä ehkäistään sisäilmaongelmia.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys 31.10.2019 mukaan

5.2. Vaihtoehto I: Rauhalan koulun peruskorjaus varhaiskasvatuskäyttöön Rauhalan koulu on rakennettu vuonna 1960. Kerrosala on 1485m2 ja hum2:tä 1337. Kuntoluokka on määritetty huhtikuussa 2019 56 %:ksi ja korjausvelkaa on 550 000€. Peruskorjauksen kustannukset kuntoluokkaan 90 % on 1,1M€ ja täydellisemmän peruskorjauksen (ml. toiminnalliset muutokset) kustannus 1,9M€ kuntoluokkaan 120 % (koulukäyttöön).
Peruskorjaus käsittäisi mm. viemäreiden ja lämpövesiverkoston kunnostuksen, käyttövesiputkiston uusimisen, ilmanvaihdon kunnostuksen, poistumisteiden lisäyksen sekä sisäpuolisen pintaremontin.
Muutos päiväkodiksi vaatisi edellä mainittujen peruskorjauksen ja saneerauksen lisäksi muutokset luokkatiloista päiväkotitiloihin sekä kuraeteisen tekemisen. Muutostöiden (koulusta päiväkodiksi) seurauksena jouduttaneen myös tekemään hieman lisätilaa. Myös piha-alue vaatii kunnostustöitä. Rauhalan koulun kiinteistön rakennusoikeus riittää hyvin suunniteltuun toimintaan. Tilamuutosten vaikutus voidaan laskea seuraavasti; perusparannuksen nosto kuntoluokkaan 120 % 1,9M€ sekä lisätilojen ja muutoksen osuus 520 000€. Yhteensä siis muutos päiväkodiksi olisi arvion mukaisesti 2,42M€.
Tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattava noin 300 000 euroa.

Arvio koulun peruskorjauskustannuksista vuonna 2017 siis 2,0-2,5 miljoonaa euroa, mutta päiväkodiksi arvioitu kustannuksiksi vuonna 2019 2,42 miljoonaa euroa.

Rauhalasta aiemmin kirjoittamaani:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

Palvelusetelin enimmäisarvon laskeminen 5 prosentilla 1.8.2020 alkaen päätöksessä lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin mm. varhaiskasvatuksen palvelusetelien enimmäisarvon alentamisesta viidellä prosentilla. Päätösesitys oli valtuuston toukokuussa päättämän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Itse tuolloin äänestin päätöstä vastaan ja vaikka valtuuston enemmistö oli puolesta, ja päätös luonnollisesti on voimassa, päätin tehdä vastaesityksen tähän lautakunnan päätösesitykseen.

Lautakunnan päätösesitys oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päättää, että palvelusetelin 5 % kattohinnan laskeminen tehdään 1.8.2020 alkaen.

Oma vastaesitykseni perustui siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
palvelujen tarjonta voi supistua

Tämän lisäksi olen saanut tietooni sen, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämän seikan varmistin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitykseni kaatui kannattamattomana.