Kategoria-arkisto:Lohja

Nummenkylän, Metsätähtien sekä Pullin koulujen lakkautukset valtuustossa 21.4.2021

Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.

Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.

Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.

Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.

Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.

Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.

Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?

Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.

Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.

Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista

Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.

Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.

Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.

Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.

Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.

Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.

Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.

Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:

Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)

Pulli lakkaa äänin 26-25

Varttivaltuuston aloite koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa valtuuston käsittelyssä 21.4.2021

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 käsiteltiin varttivaltuuston aloitetta koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa.

Esityslistan tekstin mukaan ”Lohjan kaupungin koulujen ruokalistalla on kuuden viikon kierrossa tarjolla kaksi kertaa hedelmä ja riisipuuron kanssa mansikkakiisseli. Ylijäämäruoan myynnillä ruokapalvelut ovat lisänneet ruokalistaan toisen hedelmän.

Talousarviovaikutuksiltaan yhden hedelmäpäivän lisääminen koulujen ruokalistaan tarkoittaa vuositasolla noin 3800 €:n lisäystä. Jos ruokalistaan lisätään ruokapalveluissa itse tuotettu kiisseli/rahka, olisi sen kustannusvaikutus noin 8500 € vuodessa.” Tekstissä todetaan myös, että ”Aloitteella on talousarviovaikutus ja se tuodaan vuoden 2022 talousarvion käsittelyssä päätöksentekoon samoin kuin valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä.” Periaatteessa tämähän tarkoittaa sitä, että aloitteen perusteella välipala tuodaan kouluihin, mutta halusin esittää edelleen vireilläolevaksi sen vuoksi, että toimia ei ole vielä tapahtunut. Viranhaltija sen on kyllä erinomaisesti laittanut eteenpäin.

Lisäksi koen kaikkein tärkeimmäksi sanoman, mitä lapsille tuomme eteen. Pidin lyhyen puheenvuoron asiasta:

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäolijat

Lohjalla on aktiiviset vartti- ja nuorisovaltuustot ja onkin tärkeää kuulla heitä, heille tärkeissä ja läheisissä asioissa. Lasten aloite on erinomainen ja esitän aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelen sillä, että aloitteen kustannusvaikutukset vaikuttavat hyvin pieniltä verraten sen hyvinvointivaikutuksiin, vaikkakin esittelytekstissä kustannusvaikutuksista puhutaan suurena. Olemme lukeneet ja kauhistelleet hyvinvointikertomuksesta kuinka lapset jättävät ruokia syömättä päivän aikana ja kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhemmilla oppilailla on pitkät päivät ja mahdollinen syömättömyys ja nälkä vaikuttavat olemiseen ja oppimiseen. Nyt ovat lapset itse esittäneet erinomaista osaratkaisua aloitteessaan, sillä terveelliset hedelmän tai kasvisvälipalan lisääminen ruokailuun toisi syömättömyyteen ja näin ollen jaksamiseen parannusta. Lapset syövät mielellään mielekästä ja maistuvaa ruokaa, kuten me kaikki. Esitystekstissä pohdittiin maksullista välipalaa, mutta se ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto.

Tällä päätöksellä emme ainoastaan päätä lasten välipalan mahdollisuudesta, vaan näytämme lapsille myös sen, kuinka heitä arvostetaan ja kuullaan. Päätöksemme vaikutus koululaisiin olisi suuri, myös vaikuttamishalun kannalta. 

Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut kannanoton vuonna 2020 vuosikertomuksessaan ja tänään muistuttanut kannanotostaan, jossa peräänkuulutetaan lasten oikeudesta vaikuttaa edistämistä. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti ja lasten tietoa on hyödynnettävä. Kuka olisi parempi ja tärkeämpi kannanottaja lapsille tarjottavasta ruuasta kuin lapset itse?

Me keskustan valtuustoryhmässä olemme iloisia siitä, että varttivaltuusto tekee rohkeita ja aitoja avauksia heitä koskevissa asioissa ja me tuemme heitä lämpimästi.

Esitykseni voitti 31-20

VALTUUSTOALOITE Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen 21.4.2021

Olemme tehneet ystäväni Tytti Hyytiän kanssa valtuustoaloitteen kouluterveydenhoitajan toimen säilyttämisestä. Taloutta tasapainottaessa oli tehty päätös, että eläköityvän terveydenhoitajan myötä virka lakkautettaisi. Nyt kuitenkin lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden ja terveyden ylläpidon haasteiden kasvamisen vuoksi näemme, että terveydenhoitajan toimen säilyttämäinen on välttämätöntä.

Aloite alla:

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että talouden tasapainottamistoimena esitetty  kouluterveydenhoitajien toimen lakkautus perutaan ja kouluterveydenhoitajien toimi säilytetään. Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustaloudellista. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun määrittäminen kouluterveydenhuoltoon selkiyttäisi tilannetta, resurssi suunnattaisi mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen oppilaille.

Mielenterveyspalvelut sisältyvät jo opiskeluterveydenhuoltoon. Sinne tarvittaisiin vain lisää resursseja ja koulutusta. Kouluikäisillä toimisi samanlainen ratkaisu. Kouluterveydenhuollossa työskentelee lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä, monialaisen työn taitavia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Pienellä resurssien lisäyksellä he voisivat ottaa vastuun mielenterveysongelmien perustason hoidosta ja kehittyä lasten ja nuorten mielenterveystyön erityisosaajiksi.

Talouden tasapainottamiseksi on eläköityvän terveydenhoitajan toimi päätetty lakkauttaa syksyllä 2021.

Aloitteessa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon 12.3.2021. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta. Lainsäädännössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on maassamme tällä hetkellä epäselvä. Lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle. Mielenterveystyöstä säädetään mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa. Perusterveydenhuollolle kuuluu mielenterveyttä edistävä ohjaus, neuvonta, tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki ja lievien häiriöiden hoito.

Sosiaalihuolto vastaa mielenterveyden edistämisestä ja tuesta, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkimus ja hoito eivät kuulu sen tehtäviin.

Erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat kiireellinen hoito ja lähetteellä kiireetön vaativa hoito. On huomioitava myös lainsäädännöllinen ero koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kuuluu molemmille, mutta vain opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät sairaanhoitopalvelut myös mielenterveyshäiriöiden osalta.

Ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka lopulta vastaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta perustasolla?

Sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon kumppaneina opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Myös opettajien kanssa tehtävälle monialaiselle työlle on pitkät perinteet. Ratkaisu olisi myös lapsi- ja nuorilähtöinen, sillä se tarjoaa perustason mielenterveyspalvelut helposti saavutettavina lähipalveluina. Hoitovastuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei kuitenkaan saa vaarantaa ehkäisevää työtä. Terveydenhoitaja perustyöhön kuuluvat terveystarkastukset ovat tarpeen ongelmien ehkäisemisessä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa. Niiden myötä syntyvä tuttuus madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edistää luottamussuhteen rakentumista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, kuten kiusaamisen ehkäisy taas vähentää suoraan palvelujen tarvetta. Korona-aika on kasvattanut lasten, nuorten ja perheiden tuen ja myös mielenterveyspalvelujen tarvetta. Palvelut ovat kaikilla tasoilla ruuhkautuneet ja hoitovelka kasvaa.

Lohjalla 21.4.2021

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös

Laine, Maaret (sd)

Piiparinen, Katri (vihr)

Saari, Leena (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Vainio, Anne-Mari (vihr)

Kuntavaalihaastattelusarja

Vaalikevät jatkuu ja jatkuu. Toimin kunnallisjärjestön vaalitiimissä ja pohdin jatkuvasti, miten ehdokkaamme saisivat lisää näkyvyyttä ja mahdollisimman laajasti, erilaisilla alustoilla ja foorumeissa.

Yhtenä ajatuksena on ollut, että haluan näyttää kuinka monipuolinen ehdokasryhmä meillä on ja kuinka paljon erilaista osaamista ihmisillä on.

Parasta tässä vaalityössä on ehdottomasti ollut tutustuminen uusiin ihmisiin ja paremmin tutustuminen vanhoihin tuttuihin.

Aloitin tänään haastattelusarjan Kuntavaalit 2021, jossa pääsen haastattelemaan muita ehdokkaita ja tutustumaan heihin paremmin. Tänään pistetty kaksi jaksoa pakettiin ja oli tosi kiinnostavat ihmiset mukana ja ennen kaikkea oman alansa asiantuntijat.

Ohessa ensimmäinen haastattelu, haastateltavana upea Outi Rönn.

Podcastista napattua videota

Hanke päättyi, viimeinen työpäivä tubessa

Lohjan Kylät ry:n kaksivuotinen Toimivat kylät-hanke päättyi 8.4.2021 päätöstapahtumaan, joka ajanmukaisesti oli verkossa. Striimasimme sen suorana YouTuben kautta.

Lohjan Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Hanhimäki ja kyläasiamies Lotta Paakkunainen

Kahteen vuoteen mahtuu todella paljon tapahtumia, tapaamisia, raportointia, yhteistyötä.

Lähdin hankkeeseen koska minulla oli intohimo ja palava halu lähteä kehittämään kylien ja alueiden yhteistä toimintaa. Kylissä on niin paljon potentiaalia ja halusin tuoda esiin Lohjaa kylien ja maaseudun kaupunkina. Tämä hanke mahdollisti tämän. Hankkeen aikana on tullut huomattua, että ei kauhean pitkälle tarvitse mennä etsiäkseen helmiä. Usein puhuttaessa kylämenestystarinasta, puhutaan aina Eskolan ihmeestä, mutta olen tullut siihen tulokseen, että Lohjalla on ihan mielettömiä helmiä: Ikkala, Karjalohjan kehrä, Nummentausta, Pusula… ihan vain muutamia mainitakseni. Meillä on kylät täynnä ihmeitä.

Järjestimme hankkeen aikana useita tapahtumia ja koulutusiltoja, mutta suurin oli ”Yhdessä kohti vetovoimaisempaa Lohjaa”-tilaisuus. Järjestimme sen yhdessä Valtaväylien aluetoimikunnan, lähikoulutyöryhmän ja Lokovan, eli Lohjan koulujen vanhemmat ry:n kanssa. Alunperin tilaisuuden suunnittelu lähti kylä- ja lähikoulujen puolustamisesta, mutta halusimme tuoda myös positiivisen kautta Lohjan vahvuuksia esille. Halusimme käydä keskustelua Lohjan hyvistä puolista, Lohjan kylistä ja maaseudusta sekä luoda hyvää maaperää Lohjan vetovoimaisuuden kehittämiselle ja keskustelulle siitä. Vierailijapuhujiksi saimme silloisen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, nykyisen eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen, lohjalaisen kansanedustajan, tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtajan, Riikka Slunga-Poutsalon ja Mathildedahlista onnellisuusopas ja rokkikukko Petri Honkalan. Tapahtuma on edelleen nähtävissä Lohjan Kylien Facebook-sivulla. Tapahtuma on kerännyt edelleen kiitosta, mm. eduskunnan puhemieheltä, Anu Vehviläiseltä.

Hankkeen aikana kävi selkeästi ilmi tiedontarve lähidemokratiasta. Tämä tehty huomio aiheutti paljon tunteita. Ei ainoastaan minussa, vaan myös monessa lähidemokratian parissa toimivassa. Työni on ollut palkitsevaa, mutta toisinaan palaute ja kritiikki ei ole tuotu rakentavalla tavalla esille. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää. Koetaan, että jos tuodaan jokin kehityskohta esille asiasta, joka on itselle tärkeää ja lähellä, eikä itse ole huomannut sitä, voi se olla tosi kova paikka. Usein lähellä olevat asiat jäävät huomaamatta juuri sen vuoksi, että on liian lähellä. Tämän olen itsekin huomannut toisessa yhteydessä omalla kohdallani.

Hankkeen aikana teimmekin muutoshakemuksen, jotta voisimme käyttää huomioitamme hyväksi ja tukea lähidemokratian kehitystä, kyläläisiä sekä kaupunkia. Muutoshakemus hyväksyttiin ja saimme alkaa kokoamaan lähidemokratiaa avaavaa julkaisua.

Lohjan kaupungin talouden tasapainottamisen yhteydessä lähidemokratian keventäminen oli tullut puheeksi ja Kaupunki oli pyytänyt kyläasiamiehiltä esitystä. Viime kaudella yksi tärkeimmistä kysymyksistä on edelleen relevantti: mitä lisäarvoa aluetoimikuntien toteuttama lähidemokratia tuo kaupunkiorganisaation kannalta. Teimme Lähidemokratian kehittämisehdotus alueiden johtokunnalle ja Lohjan kaupungin organisaatiotyöryhmälle sekä olimme mukana osallistujina kaupungin järjestämässä lähidemokratiaseminaarissa samalla esityksellä. 

Kerroimme lähidemokratian nykytilanteesta, rakenteesta ja toiminnoista. Seminaarissa oi läsnä myös alueiden johtokunta, jonka puheenjohtaja esitti myös alueiden johtokunnan sekä aluetoimikuntien toimintaa.

Esitimme seminaarissa viisi erilaista mahdollista mallia, joita voisi pohtia Lohjalla lähidemokratiamalleiksi.

I) Osallistuva budjetointi

II) Aluefoorumit

III) Uusi Lähidemokratia 2021-2025

IV) Kuntalaispaneeli

V) nykyisenlainen

Nämä esitykset pohjautuvat vuosien lähidemokratiassa toimimiseen sekä työni puolesta muiden kaupunkien lähidemokratiatoimintoihin tutustumiseen. Olen tehnyt pitkän ja laajan taustatyön, haastatellut lukuisia asiantuntijoita ja toimijoita. Tämän hankkeen aikana kävi selkeäksi, että lähidemokratia ja osallistamisen keinot tunnetaan heikommin kuin viime kaudella. Tällä tarkoitan niin kuntalaisia, luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä itse aluetoimijoita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaikki lähidemokratia työvälineet eivät ole olleet tuttuja, kuten vaikuttajaraadit tai lähidemokratian kehitystyöryhmä. Lähidemokratia on aluevaikuttamista ja se on elävä toiminto, se elää asukkaiden mukana. Sen pitäisi olla juostava ja sopeutuvaa. Aluetoimijoille, siis alueiden johtokunnan jäsenille ei ole ollut tarjolla samankaltaista perehdytystä toimintaan kuten muilla luottamushenkilöillä on aina kauden alussa. Edellisen kauden varapuheenjohtajana olin sitä tarjonnut, mutta se oli jäänyt käyttämättä. Ihan ehdottomasti uuden kauden alkaessa uudet johtokunnan jäsenet tarvitsevat perehdytyksen. Siihen nähden johtokunnan jäsenet ovat toimineet juuri niin hyvin kuin ovat voineet. Tähän tarpeeseen vastasimme hankkeen aikana tehdyllä muutoshakemuksella, jossa haimme muutosta, jotta voimme koota lähidemokratiasta kertovan julkaisun. Hakemuksemme hyväksyttiin ja pääsimme aloittamaan työn. 

Lähidemokratiajulkaisussa, eli “Lähidemokratia, keinoja vaikuttaa paikallisesti” kerromme erilaisista keinoista vaikuttaa ja Lohjan keinoista osallistaa kuntalaisiaan. Esittelemme tiiviisti kumppanuusmallin, Lohjan lähidemokratiamallin sekä esittelemme lyhyesti myös seminaarissakin esittelemämme erilaisia lähidemokratian keinoja vaikuttaa. Emme anna valmiita paketteja, vaan esittelemme erilaisia komponentteja, joista kokoamalla saa omalle kunnalle sopivan paketin. Tuomme esiin osallistuvan budjetoinnin vaikuttavuuden, kuinka se osallistaa useampaa ja kuinka kuntapaneeli toimi Turussa. 

Lohjahan osallistaa kuntalaisiaan erinomaisesti jo, Lohja vain ei osaa kertoa siitä oikeilla sanoilla. Osallistaminen on kyselyjen tekemistä, kaavakävelyt, kaavaillat,  Liikuntakeskus on osallistanut todella hyvin alueen asukkaita, kun on lähiliikuntapaikka ollut suunnitteilla alueelle. vuorovaikutteinen someviestintä ja reagoiminen kuntalaisten kommentteihin. Tästä hyvä esimerkki tonttupolku. Lohja siis osallistaa erinomaisesti, mutta viestimisessä on kehittämisen paikka. Tämä on yksi asia, jonka nostamme julkaisussamme esiin.

Tämä julkaisu (on menossa juuri painoon) tullaan jakamaan viranhaltijoille, ensi kauden valtuutetuille, alueiden johtokunnan jäsenille sekä se tulee luonnollisesti myös Lohjan Kylät ry:n nettisivuille. Tämä julkaisun toivon olevan ja se on tarkoitettu oppaaksi lähidemokratian mahdollisuuksien ammentamiseen sekä tietopaketiksi päättäjille ja aluetoimijoille sekä heille, jotka etsivät keinoja vaikuttaa.

Tästä kaikesta tulee vielä koko hanketta koskeva kirjoitus Lohjan Kylät ry:n nettisivulle.

Kaupungille toimenpideohjelma lasten ja nuorten koronapahoinvointia vastaan

Jyväskylän keskustan kunnallisjärjestön vuosikokouksessa olivat tehneet todella upean esityksen kaupungille:

Kaupungille toimenpideohjelma lasten ja nuorten koronapahoinvointia vastaan

Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön vuosikokous esittää, että kaupunki valmistelee nopealla aikataululla toimenpideohjelman koronaepidemian aikana patoutunutta ja syntynyttä lasten ja nuorten pahoinvointia vastaan. Valmistelu tulee tehdä laajasti yhteistyössä eri kaupungin toimialojen, nuorisovaltuuston ja lähimpien sidosryhmien kuten järjestöjen kanssa. Kevään ja kesän aikana kartoitetaan palvelutarve eri alojen, kuten sosiaalitoimen, päihdepalvelujen ja koulujen osalta. Toisessa vaiheessa luodaan suunnitelma ja konkreettiset toimenpiteet lasten ja nuorten tilanteen tukemiseksi. Kokonaisuudesta on myös arvioita mitkä toimenpiteet ovat kertaluonteisia tai lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia. Toimenpidekokonaisuus tulisi valtuustoon hyväksyttäväksi syksyllä 2021 talousarvion yhteydessä. Rahoituksessa voidaan hyödyntää toimialojen talousarvioiden lisäksi valtion ns. korona-apua.

Tämä on todella hyvä ja tärkeä kannanotto ja tulen esittämään tätä myös Lohjalla.