Kategoria-arkisto:Lohja

Valtuustokokouksessa eilen (17.4.2019) käsiteltiin mm Järnefeltin koulun uutta sijaintia, suunnitteluohjeita ja kaavamuutoksen laatimista. Asiakohtaa käsiteltiin suhteellisen kauan ja kiivailtakaan puheenvuoroilta ei vältytty.

Ennen kokouksen alkua kävivät luovuttamassa edustajat entisen Nummi-Pusulan alueen kylien yhteisen adressin kylien palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut noin 1700 henkilöä, tämän lisäksi alueen yhdistykset ja järjestöt ovat allekirjoittaneet omansa. Palvelujen tarve on suuri ja halu säilyttää viimeiset on selkeä.

Itse kävin pitämässä ryhmässä sovitun ryhmäpuheenvuoron ja käytin vielä omankin puheenvuoron, sillä olen todella huolissani suunnasta, johon ollaan menossa taloudellisen tilanteen taakse piiloutuen.
https://www.youtube.com/watch?v=vX_iOZ69g8o&list=PL1Pg7lfxYVDKNAOPv7Pw9O55mCQ6CGRR3 Järnefeltin käsittely alkaa noin kohdasta 5.30.

Käytin ryhmäpuheenvuoroa tehdessäni hyväkseni hallussani olevia sisäilmatyöryhmän muistiota vuosilta 2010 alkaen. Nojasin koulun sisäilmaongelmahistoriaan. Sisäilmaraportteja, muistioita, sähköpostiviestiketjuja ja asiantuntijalausuntoja sekä kokousasian liitteitä, joita oli ihan kiitettävästi. Yleensä en mainosta asiaa, mielestäni on aika turha huomauttaa, että on lukenut kaikki asiaan liittyvät asiakirjat, joita meille on toimitettu, mutta nyt haluan alleviivata sitä. Olen siis lukenut aivan kaikki, mitä meille on toimitettu, en ainoastaan tiivistelmiä tai otsikoita.

Olen aiemmin arvostellut kaupungin toimia ankarasti sisäilma-asioiden hoidossa, eikä nytkään kyllä täysin puhtailla papereilla säästytä, mutta valtuustossa halusin kiittää toimia, joita sisäilmatyöryhmä on jo tehnyt ja halusin tuoda esiin sen, että sisäilmatyöryhmän työskentely on kehittynyt todella paljon tänä aikana, kun itse olen seurannut tilannetta.

Kun on aihetta kiitokseen, on se esitettävä. Olen arvostellut usein kaupungin toimia ja toimimattomuutta, olen arvostellut hyvin paljon sisäilmatyöryhmän työskentelyä, mutta sisäilmatyöryhmän historiaan peilaten on aika kiittää. Tätä ei moni luottamusmies ymmärtänyt.

Tässä haluan tuoda myös esiin sen, että olin ensimmäisiä, jotka toivat julkisuuteen Lohjan vakavat sisäilmaongelmat, joista oli tiedetty vuosia, mutta joista ei puhuttu. Olen siis ollut kauan seuraamassa kaupungin toimia ja peilaan tämän päivän tilannetta historiaan. On hienoa, että sisäilma-asiat ovat saaneet muitakin tutkimaan asioita ja syventymään niihin ja että ongelma on saanut muitakin esiintuojia. Tästä syystä olin ajatellut, että minä voin keskittyä muihin asioihin. Eilisestä keskustelusta kävi hyvin ilmi se, että tämä on hyvin vaikea asia, edelleen, eikä viisasten kiveä ole.

Monessa puheenvuorossa todettiin, ettei rakennusta oltu tutkittu tarpeeksi, että pitäisi tutkia lisää. Toisten mukaan nykyisillä ilmanpuhdistimilla ja muilla apukeinoilla pärjätään hyvin pari vuotta, eli uuden koulun rakentamista voisi siirtää sen pari vuotta. Lapset voivat aivan hyvin olla kiinteistössä, jossa toiset kotiutuvat joka päivä nenäverenvuodon kanssa. Toisten mukaan hyvin pärjätään tiivistämällä ja vähän kunnostamalla. Pientä pintaremonttia. Kokousasiakirjoissa oli mukana koulun opettajien kannanotto, jossa opettajat ottavat kantaa siihen, onko lisälaitteet auttaneet sisäilman laatuun ja oireiluihin. (joissain puheenvoiroissa kysyttiin, onko oireilu helpottunut)

Toki oli myös puheenvuoroja uuden koulun rakentamisen puolesta. He jakavat huoleni lasten ja nuorten terveydestä. Keskustelimme myös koulun sijainnista. Alunperin lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli päättänyt esittää koulua Källhagenin viereen, mutta hallituksessa päädyttiin esittämään koulua nykyiselle tontilleen, vanhan viereen. Keskustelimme ennen kokousta ryhmämme kesken aiheesta ja voimme sijainnin kohdalla elää ratkaisun kanssa. Tärkeintä on saada lapsille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Ymmärrän talouden olevan tiukan, mutta en ymmärrä, että lasten terveyden kustannuksella pyritään säästämään. Järnefeltin koulussa sairastetaan, siellä oireillaan vakavastikin. Jokainen päivä on liikaa.

Ryhmäpuheenvuoro §3 Järnefeltin koulu

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä virtuaaliväki. 

Ihan alkuun Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää Eero Soinion johtaman sisäilmatyöryhmän työskentelyä Järnefeltin koulun asiassa.  Sisäilmatyöryhmä ansaitsee tämän kiitoksen. Sen toiminta on kehittynyt Eero Soinion puheenjohtajuuden aikana, parempaan suuntaan mitä se on ollut. Sen toiminta kehittyy ja paranee kokoajan ja he pyrkivät parhaaseen tulokseen. Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen, riittää, että työryhmässä on sellainen, kuten myös työterveydenammattilainen ja työterveysympäristön ammattilainen. He eivät ohjaile eivätkä päätä, he tekevät suosituksensa faktojen perusteella. Keskustan valtuustoryhmä kiittää sisäilmatyöryhmää siitä työstä, mitä he ovat tehneet Järtsin kohdalla. Järtsin tilanne on seissyt vuosia ja nyt se ei enää ole kiinni sisäilmatyöryhmästä. 

Ennenkuin aletaan taas päivittelemään tutkimusten vähyyttä ja toimien riittämättömyyttä, muistutan, että Järnefeltin koulua on tutkittu ja sitä on korjattu ja tiivistetty.
Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Tuolloin kävi ilmi mm mineraalivillaongelma. Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Painotin sanoja voi aiheuttaa siksi, että raporteissa käytetään juuri sanoja voi aiheuttaa, saatta aiheuttaa, koska ihmiset reagoivat eri tavalla. Kaikki eivät sairastu tai oireile, mutta kaikki altistuvat.

Mineraalikuitulähteitä siis on, ilmavuotoja on, oireilijoita on, kosteusvaurioepäilyjä on, raportteja on, kieltämistä on.  ”ei täällä/siellä mitään ongelmaa ole” .

Tutkimuksia on tehty 2010, 2011, 2015, 2017, 2018, että tutkittu on muidenkin kuin yhden tekijän toimesta. Tiivistetty on, korjailtu on, siivottu on. Ilmanvaihtoa on tehostettu vuosien varrella useaan otteeseen, 2010, 2011, 2015, 2018 ja nyt 2019, ongelmia ei ole löydetty ja tuolloin 2011 päätettiin, että jos vika ei löydy koulusta, on se varmaan auton maton alla. Tänä päivänä alkaa jälleen kuulumaan samanlaisia epäilyjä. Tosin nyt mennään pimeälle keskiajalle ja epäillään, että vika onkin korvien välissä. Pidetään lapsia luulosairaina ja ajatellaan, että lapset haluavat miellyttävän vanhempiaan, koska on kuultu, että vanhemmat miettivät koulun sairastuttavan lapset, niin tokihan murrosikäiset lapset haluavat miellyttää vanhempiaan ja rupeavat oireilemaan koulussa.
Me Lohjalla sanomme ottavamme sisäilma-asiat vakavasti. Me sanomme tekevämme. Lohja sanoo, mutta puhe on halpaa. Lohjalla asenne on ottanut takapakkia ja pahasti. Ja jos meitä vertaa esimerkiksi Tuusulaan, jossa oikeasti otetaan sisäilma-asiat vakavasti ja lasten terveys vakavasti. Heillä tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ja jotta lasten koulupolku ei katkea vaikka sairastuminen johtuisikin sisäilmasta. Meillä Lohjalla kiistellään siitä, kuka on oikeassa ja oikeiden asetusten käyttämisestä, vaikka ne olisikin jäljessä tästä päivästä.

Oli, miten oli. Lapsia oireilee ja se pitää saada loppumaan.
Lohjan sisäilmatoimintamalli on vuodelta 2013 ja tietoisuus sisäilma-asioista on parantunut siitä, huomattavasti. Silti on alkanut kuulumaan epäilyjä siitä, että ongelmat ovatkin korvien välissä. Pistetäänpä pää pensaaseen.

Lohja haluaa profilotua erinomaisten koulujen kaupunkina. Erinomaisia kouluja meillä on, mutta kiinteistöissä olisi todellakin toivomisen varaa. Voisiko olla mahdollista, että yksi lisäaskel siihen suuntaan, että olisi niitä erinomaisia koulukiinteistöjä, olisi se, että tekisi oman sisäilmaprosessiohjeen koulukiinteistöille? Tai yleensäkin kiinteistöille joissa on lapsia, päiväkotienkaan kunnossa ei joka paikassa ole hurraamista. Lohja voisi olla suunnannäyttäjä.

Yksi hyvä syy myös koulukiinteistöjen omaan prosessiin on se, että epäilen, ettei kouluissa eikä terveydenhuollossa tiedetä, mitä tehdä, jos sisäilmaepäily tulee vastaan. Ainakin toivon, että se on tietämättömyyttä. Toinen vaihtoehto on pahempi: ei välitetä tai ei viitsitä. Epäilen tietämättömyyttä (tai ettei viitsitä) siksi, että hyvin usein vanhempien kysyessä terveydenhoitajalta,  käskee tämä ottaa yhteyttä rehtoriin, rehtori terveydenhoitajaan, lääkärit ei ota kantaa jne. Rehtori vyöryttää vastuun kaupungin kiinteistöpuolelle, kiinteistöpuoli koulutoimelle ja koulutoimi vetoaa valtuustoon. Ja mitään ei tapahdu, koska se on aina jonkun muun asia. Ihme juttu sinänsä, sillä tämä ei koske joka paikkaa, esimerkiksi meillä esikoulussa otettiin välittömästi yhteyttä kaupungin suuntaan ja täytettiin asiankuuluvat lomakkeet, kun oli yksi epäily. Siis YKSI. Toisissa paikoissa ei korvaa hetkauteta edes näkyviin oireisiin, vaikka moni oireilee. Tämä ei saisi olla henkilökunnan viitsimisestä kiinni tai tiedonpuutteesta.  

olen huolissani  päätään nostavasta asenteesta
lapset eivät ole kuluerä, he eivät ole diagnoosinumeroita,  tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, jotka maksavat teidänkin tulevat eläkkeenne. Jos me sairastutamme heidät epävarmoilla päätöksillä, he altistuvat, he sairastuvat, he eivät maksa meidän eläkkeitämme, he tulevat olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä, he eivät pysty olemaan työelämässä.
koska me kiistelemme asumisterveyden hitaista asetuksista, kiistelemme kuka on oikeassa, kuvittelemme, että voi korjata, vaikka viime vuosina on Järnefeltin korjauksiin ja tutkimuksiin oli viime syksyyn mennessä mennyt 7,2 miljoonaa euroa asiakirjojen ja raporttien mukaan.

Keskustan valtuustoryhmä tukee esittelijän esitystä, mutta painottaa liikennesuunnitelman päivittämistä ja lasten turvallisen kulun parantamista.

Asiakohdassa äänestettiin muutamaan otteeseen. Ensin äänestettiin siitä, pitäisikö vielä tehdä lisää tutkimuksia muutamaan otteeseen, jotta sisäilmaongelmien aiheuttaja mahdollisesti löytyisi. Ymmärrän sen hyvin, ongelman aiheuttaja tulisi olla selvillä. Mutta kun se ei nyt ole, vuosien tutkimisesta huolimatta. Oireilijoiden määrä lisääntyy kokoajan ja lapset ovat niissä tiloissa joka päivä. Toisten mielestä viranhaltijat eivät ole tarjonneet tarpeeksi tietoa, jotta voisimme tehdä päätöstä Järnefeltin koulun tilanteesta. Tämä on asia, josta olen eri mieltä. Järtsistä on olemassa riittävästi luotettavaa tietoa, jotta voimme todeta, että paras ja ainoa ratkaisu lasten ja nuorten hyväksi on rakentaa uusi koulu. Totesin omassa puheenvuorossani, että ”vaaditaan vain lisää tutkimuksia ja nojataan vain ei enää niin ajanmukaisiin säädöksiin, vaaditaan lainmukaisia tutkimuksia, kiistellään kuka on oikeassa, mutta tehdään se sitten, kun lapset ovat terveellisessä oppimisympäristössä. Heidät tulee saada terveisiin tiloihin heti.”

Lopulta päätös oli:

Valtuusto päättää, että uuden Järnefeltin koulun suunnittelua jatketaan seuraavien linjausten mukaisesti:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana
Tämä kohta Kokoomuksen lisäyksenä, hyväksyttiin äänestyksessä äänin 33-5 (kolme äänesti tyhjää)

Tarkoittaen sitä, että hanke voi viivästyä.

Nyt pitäisi Järnefeltin perheille kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista.