tasa-arvo – Sivu 34 – Lotta Paakkunainen

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta?

Kouluväkivaltaa, koulukiusaamista, syrjimistä, vähättelyä, sosiaalista eristämistä…

Kouluissa on kiusattu oppilaita, varmaankin aina. Uutisiin niitä nousee toisinaan ja tuolloin usein kiinnitetään isompaa huomiota hetkeksi asiaan. Mutta miksi kiusaamiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne on jo päätynyt kovaan väkivaltaan? Kun tilannetta on todella vaikea purkaa? Kun lapsen terveys ja henki on vaarassa? Kouluilla on pitkään ollut erilaisia välineitä puuttua kiusaamiseen, erilaisia hankkeita ja tapoja, silti kouluissa kiusataan. Mikä meissä on, ettemme saa toistemme kiusaamista loppumaan?

Toisissa perheissä kiusaamiseen puututaan heti, halutaan tietää, jos lapsilla on kränää tai oma lapsi käyttäytyy asiattomasti toista kohtaan tai jos oma lapsi kiusaa. On tärkeää kotona jo puuttua siihen, mikä on soveliasta käytöstä, kuinka kohdellaan toisia. Lasten on tärkeää oppia siihen, että me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita, että ketään ei kiusata. Miten puuttua siihen, jos perheessä ei puhuta asiasta, jos perheessä ei välitetä, jakseta, huomata tai olla kiinnostuneita? Mitä voidaan tehdä siinä kohtaa, kun kiusaavan lapsen vanhempi toteaa, että ei mun lapsi kiusaa? Tai että ei tuo ole kiusaamista/mitä kiusaaminen oikein edes on? Tai ”älä liioittele”.

Miten auttaa tai puuttua, jos kiusattu ei kerro? Meidän jokaisen tulee ottaa vastuu, jokaisen tulee nähdä ja puuttua. Jos ei itse uskalla puuttua, kertoa jollekin, joka uskaltaa puuttua. Kunhan toimii, puolustaa, auttaa.

Miten puuttua siihen, jos koulusta ei olla perheisiin yhteydessä? Jos rehtori ei uskalla olla perheisiin yhteydessä? Tai jos ei välitetä? Ei haluta myöntää, että koulussa on ongelma? Jos ei haluta nähdä?

Mitä tehdä tilanteessa, jossa rehtori sanoo: ”Katsotaan, miten tämä etenee”, ”ei kannata tehdä rikosilmoitusta”, rehtorit ovat avainasemassa, heidän tulee vaatia yhteistyötä perheiltä, heidän tulee uskaltaa olla yhteydessä. Kouluilla tulee olla tarpeeksi resursseja, koulupsykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, Onko meidän kouluillamme liian suuria resurssi- tai johtamisongelmia, tai molempia?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006655370.html

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Liian isot opetusryhmät, liian vähäiset ryhmäytymiset, lasten sosiaaliset taidot, tunnekasvatuksen puute, erilaisuuden sietämiskyky, empatian puute, perheiden ongelmat, kiire

Kiusaaminen on kokonaisvaltainen ongelma. Siihen meidän tulee pureutua. Kiusaaminen on kansanterveydellinen ongelma. Moni kiusattu kärsii mielenterveydellisistä ongelmista pitkään, kokee arvottomuutta, pelkoja

Lohjalla on otettu kolmisen vuotta sitten käyttöön Aseman Lasten K-0 ohjelma, jossa kiusaamista selvitellään monen eri ammattilaisen voimin. Kouluun tulee esimerkiksi nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. K-0 mottona on, että jokainen aikuinen on resurssi kiusaamiseen puuttuvassa työssä.

Lohja puuttui koulukiusaamiseen Aseman Lasten ohjelmalla ja levittää mallin myös päiväkoteihin

Kiusaamisia on. Ne pitää kitkeä pois. Sitä varten on hyviä hankkeita ja toimia. Missä on hanke, joka ennaltaehkäisee? Missä on työväline, joka saa kiusaamisen pois ennenkuin se alkaakaan?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta? Miksi SITÄ ei saada kitkettyä?

29 § (30.12.2013/1267)

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. (29.12.2016/1498)

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Talouden tasapainottaminen sotelautakunnan kokouksessa 11.6.2020

Toimin varajäsenenä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunta päätti pitää ylimääräisen kokouksen 11.6.2020, jossa käsittelyssä ainoastaan talouden tasapainottaminen. Varsinainen jäsenemme oli estynyt ja lähdin sijaistamaan.

Lautakuntien puheenjohtajat ovat pyytäneet ryhmien mielipiteitä ja kommentteja tai vastaesityksiä etukäteen tiedoksi keskusteluun ja tämä onkin järkevää, sillä helpottaa huomattavasti, jos tietää etukäteen, mitä muilla ryhmillä on esittää säästökohteista.

Olimme varsinaisen jäsenen, Hilkka Hyrkön kanssa yhdessä tehneet esityksemme ja ehdotuksemme listan säästökohteista ja lähettäneet ne puheenjohtajalle.

Lautakunnan kokouksessa käytiin mielenkiintoista keskustelua ja puheenjohtaja oli tehnyt jo ryhmien esityksistä vastaesityksen valmiiksi.

Esitys oli muuten sisällöltään sama, mitä meillä, mutta siinä ei ollut mukana kotihoidon yhden alueen ulkoistamista. Viranhaltijoiden arvioiden mukaan ulkoistamisella voisi säästää noin 300 000 euroa. Lohjalla on kotihoidon alueita meille tuodun materiaalin mukaan viisi. Yhden ulkoistaminen voisi tuoda uutta näkemystä ja saattaisi nähdäkseni myös tukea kaupungin omalla toiminnalla toimivia alueita. Näkisin tämän hyvänä yhteistyönä ja laadullisena takaajana. Kotihoidon työntekijämme tekevät erinomaista työtä, erittäin vähillä resursseilla. Voisiko yhden alueen ulkoistaminen tuoda uusia ideoita päällikkötasolla työntekemisen kehittämiseen?

Esityksestä puuttuivat maininnat

lautakunta ei puolla omaishoidon ja veteraanien etujen leikkaamista. Toki se oli tekstin sisällä, mutta lautakunta koko tärkeäksi, että lautakunnan tahtotila näkyy
suunterveydenhuollon keskittämis-kohdassa keskitettävistä hoitoloista. On tärkeää, että tekstiin ei jätetä mahdollisuutta keskittää kaikkia hoitoloita, varsinkaan, kun se ei sanoissa ole ollut tarkoituksena.

Vastaesityksiä tehdessä äänestetään niin, että jos on useampi vastaesitys, ovat ne ensin vastakkain ja niistä voittaja on viranhaltijan pohjaesitystä vastaan. Vastaesityksemme voitti 5-6 (kaksi oli poissa) ja pohjaesitystä vastaan 8-1 (2 äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa).

Esityksemme, joka jäi lautakunnan lausunnoksi on:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon, että se puoltaa Lohjan kaupungin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuvien sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan esitettyjen talouden tasapainottamistoimenpiteiden hyväksymistä yhteensä 660 000 euron edestä, mikä sisältää yhden kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle (300 000), kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelujen korvaamisen omalla toiminnalla (50 000 euroa) ja Suun terveydenhuollon tehostumisen (Virkkalan ja Keskusaukion hammashoitoloiden keskittäminen) sairaalan tiloihin rakennettavan uuden yksikön myötä (300 000 euroa). Samalla lautakunta edellyttää, että toimiala seuraa tämän ulkoistamisen tuloksia ja jos ne ovat hyviä, alkaa suunnitella toisen kotihoidon alueen palveluiden ulkoistamista. Lautakunta ei puolla omaishoitoon ja veteraaneihin kohdistuvia säästöjä talouden tasapainottamiseksi. Talouden tasapainottamisesitykset on laadittu huomioiden palveluiden lakisääteisyys, käytettävissä oleva vertailutieto ja tarvelähtöisyys.

vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.

Aloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25 vuotiaille jäi vireille

Lohjalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan viime keväänä (2018), että sote- ja maakunta uudistuksen alla ole aiheellista aloittaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista aloitteen mukaisesti; sekä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Hallitus päätti kuitenkin pitää aloitteen vireillä, kuten myös valtuusto.

Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen. Ja viimeksi Turku päätti (valtuusto 12.11.2018), että alle 25 vuotiaat tulevat saamaan ilmaisen ehkäisyn. Tampere taas tarjoaa ensimmäiset kuusi ehkäisykuukautta asukkailleen iästä riippumatta. Lisäksi pitkäaikaisen ehkäisyvälineen, esimerkiksi kierukan, saa synnytyksen tai raskauden keskeytyksen jälkeen. (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3904490/Suurten+kaupunkien+nuorista+vain+osalle+tarjolla+maksuton+ehkaisy)

Lohjan mukaan

Laajojen kansainvälisten ja myös suomalaisten tutkimusten mukaan maksuton ehkäisy säästää kustannuksia. Erityisesti ns. pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät (kapselit, kierukat) ovat kustannustehokkaimpia. Lyhytvaikutteisten menetelmien käyttäjillä suunnittelemattoman raskauden riski on kymmenkertainen pitkävaikutteisiin verrattuna, vaikka ehkäisy olisi maksutonta. 15-24-vuotiaiden ryhmässä suunnittelematon raskaus selittyy yli 80 prosentissa ehkäisyn käyttövirheellä.
Huolimatta THL:n suosituksista maksuton ehkäisy ei ole nykyisellään lakisääteistä palvelua. Tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistukseen liittyy lähtökohtaisesti mekanismi, joka kannustaa kuntaa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ennen tulevaa uudistusta. Kunta hyötyy näistä kustannuksia hillitsevistä toimenpiteistä merkittävästi tulevaisuudessa.

Ja koska ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.

Viimeksi aiheesta kirjoittamani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/07/02/ilmainen-ehkaisy-voisi-vahentaa-abortteja-ja-niista-koituvia-kuluja/

Toivoisin jo vähän inhimillisyyttä ja laajakatseista ajattelua sote- ja maakuntauudistuksen odottelun tekosyiden sijaan. Upeaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto ovat päättäneet pitää aloitteen vielä vireillä.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4093431/Turkuun+maksuton+ehkaisy+alle+25vuotiaille

Syksyn ensimmäinen valtuustokokous

Syksyn ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin monia asioita, mutta Saukkolan päiväkodin tilanne puhutti eniten.

Käytin puheenvuoron aiheessa:

Saukkolan päiväkodin tilanne on jo meille kaikille tuttu. Päiväkotiin ei oteta uusia lapsia, vakavimmin oireilevia on otettu kotihoitoon, vanhemman jäädessä pois töistä ja toiset lapset joutuvat käyttämään eri lääkkeitä isojakin määriä. Kaikki lapset eivät oireile ja toisille perheille onkin ollut järkytys nähdä, mitä tapahtuu, olla seuraajana, kun oman, oireettoman lapsen päiväkoti menee alta. Tieto siitä, että vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, ei ole tavoittanut kaikkia perheitä.

Mutta se, että päiväkotikiinteistö on sairas, ei ole oikeutus kiireellä tehtävään päätökseen uudisrakennuksesta, tai siitä, miten se toteutetaan, vaan sen pitäisi olla meille kimmoke siihen, että tehdään hyvin, kaikki vaihtoehdot punnittuna ja tutkittuna ja ajan kanssa mietitynä, mutta ennenkaikkea ajan kanssa toteutettuna, ettei jouduta jälleen pian samaan tilanteeseen.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Saukkolan päiväkodin väistöstä ensi viikolla, nyt me emme päätä väistöstä. Me päätämme alueen pitkäikäisestä, tulevienkin lasten päiväkodista ja alueen perheiden arjesta. Investointi on pitkälle ajalle.

Päätöksiä tehtäessä on tärkeää myös tietää päätösten seuraukset, ja on tärkeää ajatella niitä seurauksia. Esimerkiksi jos esikoululaiset siirretään Nummen yhtenäiskoulun alakoulukiinteistöön, tuo se paineita siirtää 5-6 luokalaiset yläkoulukiinteistöön, sillä alakoulukiinteistö on nyt jo liian täynnä, eikä yläkoulu ole vielä 10 vuotiaiden paikka.

Siksi kannatan esitystä uudelleenvalmistelusta. Valtuusto päätti yksimielisesti lähettää Saukkolan päiväkodin tulevaisuuden uudelleenvalmisteluun. Toivottavasti palaa kunnollisena esityksenä ja otsikkokin oikeanlaisena.

Aloite opiskelijoiden bussilipun hinnan alentaminen

Kuntalainen oli tehnyt aloitteen opiskelijoiden bussilipun hinnan alentamisesta. Aloite oli jo käynyt palvelutuotantolautakunnassa ja nyt oli valtuustokäsittelyn vuoro. Aloitetta esitettiin loppuunkäsitellyksi. Esitin aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelin alennuksen tarvetta alueiden ja opiskelijoiden tasavertaisuudella, syrjimättömyydellä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä ja liikennöinnin todennäköisellä lisääntymisellä. Mm. reuna-alueilta, esimerkiksi Nummen ja Pusulan alueilta joudutaan kulkemaan muualle toisen asteen opintoihin ja se voi olla toisille perheille liian suuri taloudellinen taakka, eikä Kelan koulumatkatuki välttämättä riitä kaikille. Jos kaupunki tukee kaupunkinsa opiskelijoita alennuslipulla, voi kaupunki hakea Kelan koulumatkatuen opiskelijan sijaan.

Pääasiassa koulumatkakustannuksia aiheutuu haja-asutusalueella vanhempiensa luona asuville opiskelijoille, joiden opintotuki on määrältään alhaisempi kuin itsenäisesti asuvien opintotuki. Koulumatkojen kustantaminen on tällöin riippuvaista myös vanhempien taloudellisista edellytyksistä. Toinen tyypillinen ryhmä, jolle kertyy matkakustannuksia, ovat opiskelijat, jotka perhesyistä asuvat eri paikkakunnalla kuin oppilaitos sijaitsee. Alennetun opiskelijamatkalipun myötä näiden ryhmien opiskelumahdollisuudet olisivat nykyistä tasa-arvoisemmat suhteessa niihin, joilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen läheisyydessä ilman merkittäviä päivittäisiä matkakustannuksia.

Kaupunki voisi neuvotella liikennöitsijöiden ja matkalippujen myyjien kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opiskelijoille alennettuun hintaan.

Esitykseni ei saanut kannatusta. Ei minkäänlaista.

Eipä auta kuin leuka rintaan ja miten se menikään. Ensi viikolla on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous ja siellä on jälleen monia kiperiäkin kysymyksiä ja itse tulen ottamaan kokouksen asialistan ulkopuolelta koulukyydit puheeksi.

Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja

Ylen 30.6.2018 julkaiseman uutisen mukaan (https://yle.fi/uutiset/3-10252289) vaikka Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä jo kauan, vuodesta 2006 lähtien, harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.

Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.

Lohjalla sote-lautakunta kaatoi aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille sillä perusteella, että sote on tulossa. Samaan aikaan mm Vantaa ja Helsinki näkevät muutakin kuin sote-muutoksen. Lohjalla kehutaan sillä, että ”olemme jo tehneet paljon muutoksia omaan sosiaali- ja terveyspalvelukenttään ja tehostaneet palvelujamme sote-muutos silmälläpitäen”. Sotea käytetään päätösten tukena tehosteena valikoivasti. Sote-muutoksen taakse mennään välin piiloon ja välin eteen.

Ollaan valikoivasti proaktiivisia.

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.

Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.

Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.

https://thl.fi/fi/-/raskaudenkeskeytyksia-tehtiin-viime-vuonna-vahiten-vuosikymmeniin

Ensisijaisesti ehkäisyssä on kuitenkin kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista. Ei vain kulusta kaupungin kassassa. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ei-toivottua raskautta. Abortti ei ole henkilölle vain fyysinen toimenpide, sen vaikutus sen valinneen ja kokeneen ihmiseen on suurempi.

Seksitautien torjunta on tärkeä osa maksutonta ehkäisyä

Vastuun ehkäisystä tulee jakautua kaikille sukupuolille, ja ehkäisyneuvontaa tulisi tarjota tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Kondomijakelua tulisi lisätä terveydenhuollossa, kouluissa ja nuorisotaloilla.

Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaahan aiheesta 22.5.2018

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.

Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

Nummi-Pusulan lukion viimeisistä lakkiaisista

Odottelin kärsivällisesti, mutta turhaan. Olen pettynyt.

Nummi-Pusulan lukion lakkauttaminen on todellinen häpeä ja sanoisin, että helposti paskin päätös, minkä viime valtuusto teki. Länsi-Uusimaa tuntui olevan samaa mieltä erään valtuutetun kanssa, että näin vähäpätöinen asia, eikä uutisoinut viimeisiä lakkiaisia. Olen pettynyt, vai olenko vain missannut jutun? Onneksi Karkkilantienoo sentään teki jutun.

Olisin toivonut, että myös arvostamani ja tilaamani lehti olisi myös tehnyt. Nummi-Pusulan lukion lakkautus oli tärkeä ja iso menetys, ei vain meille alueella, vaan myös koko Lohjalle. Alueiden kehittämisen este ja hidaste on välinpitämättömyys.