VALTUUSTOALOITE: Erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021)

Erityislasten ja heidän perheidensä palvelut ovat hajallaan, eikä kunnon palvelunohjausta aina saa ja lapset, nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman oikea-aikaista palvelua, nuori jää väärinymmärretyksi, saattaa syrjäytyä ja polku käytös-, päihde- ja muihin ongelmiin on todennäköinen. Tämän vuoksi tein 19.5.2021 valtuustokokouksessa aloitteen ryhmäni puolesta.

Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi

Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat ”ei kuulu meille, vaan noille” ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.  

Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua. 

Neuropsykiatrisista ongelmista (nepsy) kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen  perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.

Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu, voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempikantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäyntiongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.

Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voi nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.

Lohjalla 19.5.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myös:

Aittakumpu, Birgit (vas)

Eräpolku, Merja (kd)

Liimatainen, Tiina (vas)

Meling, Jani (vihr)

Mänd, Sirje (ps)

Nevalainen, Merja (ps)

Poikonen, Piritta (ps)

Saarinen, Markku (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Slunga-Poutsalo, Riikka (ps)

Turunen, Janne (ps)

Turunen, Kari (ps)

Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Julkista liikennettä ei ole

Lapsella 5.10 herätys, äiti vie pysäkille (30km+ajaa takaisin 30 km), bussi lähtee 6.45, perillä 7.40, koulu alkaa 8.10. Matkaa kotoa koululle 70 km. Jotta LAPSI voi kotoa käsin opiskella, 70 km:n matkaan kulkee kaksi ihmistä yhteensä 160 km, toiseen suuntaan sama juttu. Yhden päivän aikana saattaa koulumatkaa mennä yhteensä neljä tuntia.

Muuttaessamme Nummi-Pusulaan ihastuimme paikkakuntaan, matkaa töihin noin 70 kilometriä, mutta se menee aikuisella hyvin kulkuyhteyksien ja moottoritien ansiosta. Tämän lisäksi muuttopäätökseemme vaikutti se, että alle kolmen kilometrin päässä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio. Lapsille hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.

Lohja lakkautti lukion 2017. Tuolloin luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten koulumatkoihin. Ehkä se lupaus on unohtunut? Ehkä se koski vain ensimmäistä vuotta lukion lakkautuksen jälkeen?

Lohjan liikenneyhteydet ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja nyt kuulemma koronan vuoksi liikennöitsijät ovat vähentäneet entisestään vuoroja. Kyllä Lohjan keskustasta pääsee, mutta ei joka puolelta Lohjaa, eikä muualta Lohjaa pääse kaupungin keskustaan, josta pääsisi kulkemaan. Koronan vuoksi liikennöitsijät ovat lopettaneet vuorot, joita näin tavallinen kulkija pitää vuoroina, joilla kulkee työssäkäyvät ja opiskelevat. Täältä Nummen alueelta ei siis pääse edes Lohjalle julkisella liikenneyhteydellä. On pakko olla auto, jotta voi viedä lapsen bussipysäkille kymmenien kilometrien päähän, jotta lapsi voi istua vielä kymmeniä kilometrejä lisää.

Lohja on Hinku-kunta ja hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mainintaa toistamiseen. Lohja tekee paljon hyviä suuntauksia ja on edistynyt asiassa, mutta tämä on yksi asia, mikä ei kumpaakaan asiaa edistä. Nuori lukiolainen ajetaan alaikäisenä miettimään kotoa poismuuttamista, jotta pystyy opiskelemaan, Hinku-kunnan päästöjen eikä yksityisautoilun vähentäminen ole mahdollista tätä menoa.

Kuljetan lapseni joka päivä bussipysäkille, aikaa menee noin tunti. Tämä aika on istumista myös minulle, tämä aika on pois lapsen sisaruksilta, tämä aika on myös lisää hiilijalanjälkeä.

Lohja on n 46 000 asukkaan kaupunki, n 50-70 kilometrin päässä Helsingistä. Lohjalla n. 30 000 asukasta asuu ns. reuna-alueilla, taajamissa tai kylissä. Lohjalta käy n. 5 300 henkilöä töissä pääkaupunkiseudulla, Lohjalle myös tullaan töihin pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilta, n. 4 000 henkilön verran. (https://lohja.emmi.fi/l/MHbNz2brc7dZ). Opiskelijoiden määrää ei näistä tilastoista löydy.

Julkinen liikenne ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä, mutta myös pitovoimatekijä. Julkisen liikenteen puuttuminen ja heikkous ovat syitä muuttaa pois ja syitä siihen, että ei muuteta tänne.

Usein kuulee sanottavan, että ”itse olet valinnut asuinpaikkasi” tai ”aina voit muuttaa”, mutta minä sanon siinä vaiheessa, että kaikille asuinpaikka ei ole valinta-asia. Esimerkiksi heille, jotka saavat perheen elinkeinon maasta, tai heille, joilla on painava asuntolaina ja iso perhe, josta pitää huolehtia kokonaisuutena. Tuolloin, kun muutimme ja valitsimme asuinpaikkamme, oli meillä tehtynä valinta niiden olosuhteiden mukaan, jotka meille olivat hyviä, joita pohdimme myös tulevaisuutta ajatellen. Muut muuttivat meidän valintojemme olosuhteita jälkikäteen. Me pidämme asuinalueestamme, mutta olosuhteet tehdään mahdottomiksi. Valintamme ei ole muuttaa pois, vaan yrittää muuttaa asioita paremmiksi meille kaikille, erityisesti nuorille, jotka mahdollistavat meidänkin tulevaisuutemme.

Blogi myös podcastina

Podcastina tavoitteenamme on parantaa blogin saavutettavuutta myös näkövammaisille, lenkkiseuraksi tai automatkalle (toistaiseksi vielä lyhyttä lenkkiä tai ajomatkaa varten, sillä materiaalia ei vielä paljoa ole ehditty äänittämään, mutta kyllä se tästä).

Olemme äänittämässä blogitekstejä ja tällä hetkellä kuultavanasi ovat:

Rasismin vastainen viikko: (https://lottapaakkunainen.com/2021/03/16/rasismin-vastainen-viikko/) Blogissa

Tyttö, usko itseesi: (https://lottapaakkunainen.com/2021/03/08/tytto-usko-itseesi/) blogissa

Nepsylasten oikeudet eivät aina toteudu: (https://lottapaakkunainen.com/2021/03/06/vaalikyna-mielipide-nepsylasten-oikeudet-eivat-aina-toteudu/)

Podcast-linkki tullaan lisäämään aina uuteen kirjoitukseen ja pysyvän podcast-linkin löydät myös sivun alavalikosta.

Lisää podcasteja tulossa.

Tyttö, usko itseesi

Naistenpäivänä katselin kuvia naistenpäivään liittyen ja kiinnitin huomioni siihen, että naiset kuvataan naistenpäivänä(kin) usein joko tutuun, muotiluomuksiin tai tasa-arvosta puhuttaessa miesten pukuja muistuttaviin asuihin vakavin katsein.

Olen kahden siskon sisar.

Olen kolmen tyttären äiti ja kolmen äitipuoli.

Olen isotäti kahdelle tytölle.

Näitä kuvia katsellessani ajattelin, että haluan sanoa näille tytöille (ja olen sanonutkin), että ole se, joka olet. Olet hyvä juuri tuollaisena. Katso eteenpäin, ole armollinen itsellesi ja muille. Olet upea, olet hyvä!

Tähän päivään sopii runo, jota olen arvostamilleni naisille lähettänyt, minun lempirunoni:

Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän,

uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,

kehun:

Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun.

– Eeva Kilpi –

#naistenpäivä #teamlotta21

Vaalikynä-mielipide: Nepsylasten oikeudet eivät aina toteudu

Kirjoitin Länsi-Uusimaahan ja Karkkilan tienooseen mielipidekirjoituksen nepsylasten oikeuksista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3930627

Nepsydiagnoosien, eli neuropsykiatristen haasteiden (mm. ADHD, Asperger, autismin kirjo) määrä on kasvussa, vaikka esimerkiksi tytöt ovat alidiagnosoituja, saavat myöhään tai jäävät jopa kokonaan ilman diagnoosia. Tuolloin tulee helposti väärinymmärretyiksi, ei itse ymmärrä itseään ja pahoinvoinnin lisääntyessä on suuri vaara syrjäytymiselle, masennukselle sekä päihteiden käytölle.

Vanhempien ja perheen oikeus saada asianmukaista tukea on yksi tärkeimpiä lapsen oikeuksia. Oikeus on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin.

Nepsylasten ja heidän perheidensä arjessa tämä oikeus ei tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla. Vertaistukiryhmät ovat täynnä tarinoita hoitamatta jättämisistä, kesken jääneistä hoidosta sekä umpikujiin joutumisista.

Nepsyjen haasteet ovat ulkopuolisille näkymättömiä ja niitä vähätellään. Valitettavasti koulujen, eikä aina edes hoitohenkilökunnalla ole riittävää tietoa ja taitoa toimia nepsylasten kanssa, eikä oppilashuollossa tai nuorisopoliklinikalla tarpeeksi resurssia tehdä huomioita ja lähettää tutkimuksiin.

Usein näyttää, etteivät nepsyasiat kuulu kenellekään ja nepsylasten perheet jäävät vammais- ja mielenterveyspalveluiden jalkoihin ja heistä tulee väliinputoajia.

Hoitamattomuudella on hintansa. Nuoren syrjäytyminen maksaa laskutavasta riippuen 300 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi perheen uupuneille vanhemmille aiheutuu työstä poissaoloja ja mahdollisesti jopa työkyvyttömyyttä. Perheen menetetyillä tuloilla ja siitä johtuvilla menetetyillä verotuloilla on myös arvonsa.

Ratkaisu monen nepsylapsen arkeen olisi diagnoosi, pienempi luokkakoko, strukturoidut ja mahdollisesti lyhennetyt koulupäivät, osittainen etäopetus sekä riittävästi ohjaavia ja oppimista tukevia aikuisia.

Inkluusio toimisi, jos resurssit riittäisivät sen toteuttamiseen. Ammatti-ihmiset tarvitsevat lisäkoulutusta nepsyasioihin. Tämän vuoksi talousarviota käsitellessä teinkin esityksen nepsyosaamisen lisäämisestä hyvinvointitoimialalla.

Huomaa hyvä on erinomainen ohje, myös nepsylapset tarvitsevat kannustusta ja hyvän huomaamista.

Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö

Voit myös kuunnella kirjoitukseni nyt myös podcastina: https://anchor.fm/lotta-paakkunainen/episodes/Vaalikyn-mielipide-Nepsylasten-oikeudet-eivt-aina-toteudu-6-3-2021-et5sr9

Yhteenveto kuluneesta kaudesta

Tämän valtuustokauden ollessa näin loppuvaiheessa on ehkä hyvä tehdä yhteenvetoa. Aloitin kauden ensimmäisenä varavaltuutettuna ja olinkin todella monessa kokouksessa jo mukana. Erään toisen ryhmän valtuutettu kerran esitteli minut oman ryhmäni ahkerimpana ja yhtenä kaikista ahkerimpana valtuutettuna, vaikka varana vain olinkin.

Aloitteita olen tehnyt kauden aikana viisi, kaikki liittyen lasten hyvinvointiin.

  • teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarviointi
  • sisäilmaoireiden seurantajärjestelmä
  • korjattujen tilojen seuranta
  • jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa
  • selvitys resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Aloitteeni kokonaisuudessaan löytyvät täältä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/about/

Olen tehnyt lukuisia vastaesityksiä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, ollessani varajäsenenä sotelautakunnassa ja muutamia valtuustossa. Osan olen voittanut, osan hävinnyt, osa ei ole saanut kannatusta ollenkaan.

Osasta vastaesityksistäni olen kirjoittanut näin:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=vastaesitys, https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=eri+mielt%C3%A4

Harmittamaan on jäänyt monikin päätös, joka valtuustossa (ja lautakunnissa) on tehty. Suurimpia pettymyksiä ovat olleet

  • Karstun koulun lakkautus ja
  • talouden tasapainottamisessa tehdyt Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkautusesitykset
  • lyseon remontointipäätös
  • Järnefeltin koulun remontointipäätös
  • tuntikehyksen laskutavan muuttaminen
  • Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös, näen sen lyhytnäköisenä, eikä kokonaisuutta kattavana päätöksenä, joka koituu vielä lapsiperheiden harmiksi.
  • erittäin suuri pettymys on ollut se, että huolimatta jo vuosia jatkuneesta asian esille otosta, vaikuttamisesta ja lukuisissa kokouksissa asian esille tuomisesta vasta tammikuussa 2021 viranhaltijat myönsivät lastensuojelun kriisin. Hassuksikin minua on sanottu: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=karstu

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=lyseo

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=nummi+saukkola

Onnistumisiksi voisin ensimmäisenä mainita hyvän yhteistyön muiden ryhmien kanssa. Olen aina pyrkinyt vuoropuheluun ja tuonut esille faktat. Monen kanssa meillä on todella hyvä yhteishenki ja pystymme keskustelemaan aiheista sekä jakamaan tietoa. Minulle on moni valtuutettu soittanut tai laittanut viestiä, kun päätettävänä oleva asia koskee asuinaluettani tai muuta aihetta, josta minulla on asiantuntemus ja josta on haluttu tietää lisää. Samoin olen minä tehnyt.

Onnistumisia (valtuustossa ja lautakunnissa) mm. :

  • Saukkolan päiväkodin väistö
  • Koisjärven päiväkodin säilyminen
  • Lohjan kaupungin osallistuminen Valoa, ei väkivaltaa-tapahtumiin
  • Hammashoidon säilyminen Mäntynummella ja Oinolassa (vastaesityksestäni)
  • Omaishoitajien palkkioluokkien säilyminen ennallaan (ei leikattu) (vastaesityksestäni)
  • vegaaniruuan palaaminen kouluihin (en tehnyt aloitetta, vaikutin muuten)
  • rakennusten sisäilmaseurannan kehittyminen (aloitteeni)
  • herääminen lastensuojelun kriisiin

Olen ehdolla myös seuraavalle kaudelle, aikeissa jatkaa samalla tavalla, tosin ehkä hieman lisää oppineena. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Haluan ja pyrin luottamushenkilönä kehittää sitä entisestään nykyisille ja tuleville sukupolville. Jos lohjalaiset vaaleissa niin haluavat ja suovat minulle luottamuksensa.