Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsitteli 3.4.2019 kokouksessaan Roution ja Jalavan koulujen yhdistämistä yhtenäiskouluksi ja johtamisjärjestelyjä perustetussa yhtenäiskoulussa.
Tilanteen tekee haastavaksi se, että Roution koulu on 1-6 luokkien perusopetusta antava koulu ja Jalavan koulu on 1-9 luokkien erityiskoulu. Uskon johtamisjärjestelyn olevan hyvä ja tulevan yhtenäiskoulun rehtorin olevan loistava, erittäin hyvä työssään. Mielestäni koulujen luonteen vuoksi lautakunnan on luottamushenkilöinä osoitettava hänelle erityistä tukea.
Vastaesityksessäni halusin siis korostaa koulun erityisyyttä. Toki esittelytekstissä on lähes sama asia, mutta olisin toivonut sen myös päätökseemme erityisen näkyväksi ja helposti löydettäväksi. Halusin varmistaa, että erityiskoulun tuomat haasteet varmasti huomioidaan perusopetuksen ja erityisopetuksen koulujen yhdistyessä.
Vastaesitykseni oli, että päätökseen lisättäisi yksi kohta:
Kohta 4.3 Routionmäen koulun (alakoulu ja erityiskoulu) erityispiirteet huomioon ottaen vararehtorille/vararehtoreille turvataan OVTESin mallin mukaisen, vähintään puolet opetusvelvollisuudesta johtamisresurssin lisäksi mahdollisuus 3 tuntia/vko lisää opetusvelvollisuuteen luettavaksi.
Tämä olisi vararehtorille/vararehtoreille tarkoittanut kolmea tuntia enemmän, mitä esittelytekstissä.
En saanut kannatusta.
Koska lautakunnan jäsenet ovat kaikki lukutaitoisia.
Ote asiakohdan esittelytekstistä:
Tehtäväjakoa rehtorin ja vararehtoreiden kesken on syytä suunnitella myös henkilöstöjohtamisen osalta. Koska yhtenäiskoulussa on yhteensä 62 työntekijää, ei yksi rehtori ehdi olemaan kaikkien lähiesimies arjen koulutyössä, vaan tätä työtä on syytä jakaa. OVTES:n mukaan vararehtoreille voidaan osoittaa opetusvelvollisuuteen luettavaksi hallinnollista työtä yhteensä 11h/vko. Tätä tuntimäärää voidaan jakaa useamman vararehtorin kesken. Tarvittaessa uuden yhtenäiskoulun ensimmäisiin vuosiin voisi olla hyvä myöntää lisäksi muuta harkinnanvaraista huojennusta hallinnon, toiminnan ja eri koulujen asiakirjojen yhdistämistyötä varten. Yhtenäiskoulun johtamisresurssin riittävyyttä on syytä seurata ensimmäisten toimintavuosien aikana. Oikein mitoitettu ja hyvä johtajuus ovat työyhteisöissä kuitenkin yksi merkittävimmistä työhyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekijöitä.
Teksti on hyvä, mutta olisin toivonut enemmän läpinäkyvyyttä ja sitä, että se näkyisi suoraan päätöksessämme ja esitin siis myös vararehtorille vähän enemmän kuin tekstissä.
Päätösesitys siis on:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle että
1. valtuusto päättää perustaa Routionmäen yhtenäiskoulun 1.8.2019 alkaen;
2. lakkauttaa Roution koulun 1.8.2019 alkaen;
3. lakkauttaa Jalavan koulun 1.8.2019 alkaen.
4. esittää hallitukselle, että hallitus, edellyttäen, että valtuusto on tehnyt yllä olevat päätökset, päättää:
4,1, lakkauttaa Routio koulun rehtorin viran 1.8.2019 alkaen;
4.2. muuttaa Jalavan koulun rehtorin viran Routionmäen koulun rehtorin viraksi 1.8.2019 alkaen.
Lohja on saanut tietojeni mukaan kaksi huomautusta yhdenvertaisuusvaltuutetulta, toinen valitus on edennyt jo yhdenvertaisuuslautakuntaan. Oma valitukseni aiheesta sai juuri vastauksen.
Tein siis valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle, joka vastasi minulle näin:
Kyseinen vastaus viittaa edelliseen yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimitettuun kanteluun syrjinnästä ruokavalion perusteella.
Minä tein kantelun kouluruokailussa tapahtuvasta mahdollisesta syrjinnästä. Vegaanien ongelmana kouluruokailussa onkin usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta.
Lohjan kaupunki on saanut nyt tietääkseni siis jo toiseen kertaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ratkaisun, jossa se kieltää Lohjan kaupunkia syrjimästä siksi, että kaupunki ei tarjoa vegaaniruokaa tiettyä vakaumusta edustaville vaikka se tarjoaa vastaavasti muita erityisruokavalioita muiden vakaumusten edustajille.
Kaupunkia ei kiinnostanut edellinen ratkaisu ja huomautus. Aion tuoda kaupungin tietoon minun saamani vastauksen ja toivon, että siihen reagoidaan oikein.
Vegaanina oleminen on perusoikeus, joka sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan, jossa taataan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.
Toisaalta tässä kohtaa on hyvä pohtia myös sitä, onko ruokavalio minkä tahansa vakaumuksen vuoksi perusoikeus vai etuoikeus?
Yhdeksi näkökulmaksi ottaisin myös Lohjan lapsiystävällinen kunta statuksen. Nythän vegaaninuoret jättävät syömättä.
Millainen kunta on lapsiystävällinen?
Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan sitä, että lapsen
oikeudet toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti
kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun,
arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan
yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien
sopimus. Kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten
tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia.
Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy
kunnan talousarviossa.
Sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia
ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat
olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä.
Lisätietoa lapsiystävällinen kunta tunnustuksesta: www.unicef.fi
Kaupunginhallituksen maanantain (3.12.2018) kokous näyttäisi olevan jälleen aika raskas.
Päätöksessä on pykälässä 8. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tulevaisuus, vaikka otsikointi onkin, että ”Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelun väliraportti”, niin kyllä siinä päätöksiäkin tehdään.
Ihmettelin itsekseni jo lautakuntakokouksen aikana päätöskohdan otsikointia. Se ei ihan vastaa päätettävää asiaa. Lisäksi hallituksella on aika monta asiaa tämän otsikon alla päätettäväksi: väistö, uuden koulun rakentaminen ja sijoittaminen, rahoitus, kaava… aika paljon yhden pykälän alle.
Väistö olisi se akuutein, eikä esittelytekstin mukaan sitä aiota toteuttaa. Pelkään myös että tällä väistön välttämisellä on samat seuraukset kuin Tytyrillä: pieleen menee. Pidempiaikaisesti lasten terveyden kanssa uhkapeli, pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa koko loppuiäksi peruuttamatonta haittaa. Esimerkiksi astmaa toki voi hoitaa lääkkeillä (kuten kaupunkimme silloinen vastuulääkäri totesi lyseon opiskelijoiden vanhemmille), mutta jos koko sairauden voi välttää, mielummin menisin siitä.
Me keskustelimme lanupessa paljon väistöstä ja
uudelleenrakentamisesta. Esitin muutamaa muutosta päätöstekstiin ja
lautakunta oli aika yksimielinen niistä:
lautakunta päätti kahdessa eri pykälässä Järnefeltin koulusta, väistöstä ja tulevaisuudesta. Hallituksen esityslistalla ne ovat yhdessä pykälässä, mikä voi vaikeuttaa päätöksentekoa. Lautakunta päätti ensin siis väistöstä:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. että mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä luokissa 1-5, 14, 8, 23, 24 luokkien 7, 19, 20, ja 22 lisäksi
2. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun akuuttia tilannetta ryhdytään ratkomaan ja mahdollisia väistötiloja kaupungin omista tiloista etsitään pikaisesti yhteistyössä opetustoimen kanssa
3. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun osalta varaudutaan mahdollisiin väistötilaratkaisuihin
4. ohjeistaa opetustoimea ja tilojen palveluja ryhtymään kaikkiin niihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla Järnefeltin sisäilma-tilannetta ja oireilijoiden oireita voitaisiin helpottaa.
Toisessa pykälässä lautakunta päätti
2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
3. esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.
päätösesityksen kohta:
2) Väistö:
2) Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on esittänyt, että Järnefeltinkoulussa 13 luokkatilaa on poistettava käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi.Lautakunnan päätös on oheismateriaalina. Kyse on laajasta ja kalliistaväistöstä. Tästä syystä on selvitettävä kaikki mahdollisuudet, millä keinoinJärnefeltin koulun sisäilma saataisiin puhdistettua siksi ajaksi, kunnes uusikoulu valmistuu. Kyse on tilapäisistä, ”tekohengitystoimista”, jotka eivätpoista sisäilmaongelmien varsinaisia syitä. Kaupunki on neuvotellut eritoimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi ratkaisu, jossakaupunki ”ostaa puhdasta ilmaa”, ja ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitäälaitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan.Laitteistojen toimivuutta ja vaikutusta henkilöstön ja oppilaiden oireiluunseurataan jatkuvasti. Tällainen ratkaisu maksaa, mutta kustannukset ovathuomattavan pienet verrattuna väistötilojen kustannuksiin. Jos tämäkään eiauta, on edessä kallis väistöratkaisu. On huomattava, että koulun laajaperuskorjaus edellyttäisi myös väistötiloja. Väliaikaiset, uudet sisäilmanpuhdistustoimet aloitetaan Järnefeltin koulussa jo joulukuussa 2018. Toimenpiteillä toivotaan saatavan Järnefeltin koululle lisäaikaa n. kolmevuotta ja ilman väistötiloja (lähde:http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820506-8.PDF)
Ymmärrän, että raha on tiukassa, mutta lasten terveydestä säästäminen tulisi olla viimeinen, mitä edes ajatellaan. Väistöä tarvitaan. Onko varmasti jokainen tila mietitty, kysytty, tutkittu? Minua huolestuttaa myös se, että teksti on aika ympäripyöreää toimepiteiden suhteen, esimerkiksi: ” ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitää laitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan. ” toivon, ettei tämä tarkoita sitä, että myös ionisaattorit otetaan käyttöön, kuten oli aiemmin lanupen listalla mainittuna. Vaadin tuolloin sen kohdan poistoa, sillä ionisaattori saattaa vahingoittaa hengityselimiä, sillä vapauttaa otsonia hengitysilmaan.
Väistöä ei siis saisi yrittää siirtää tai välttää.
3) Kokonaan uusi koulu suunnitellaan ja sijoitetaan Virkkalanydinkeskustaan kaupungin maalle. Kaupunginhallitus vahvistaa sijaintipaikan tarvittavien selvitysten valmistuttua.
sijoittaminen Virkkalan keskustaan. Miksi koulun sijainti pitää vaihtaa? Mikä nykyisen sijainnin tekee huonoksi? Ehdotuksista mikään ei ole huippuehdotus. Ehdotus Virkby on huono tilanahtauden vuoksi, Källhagenin vieressä alue on myös ahdas, Kässäntalon vieressä (ehdotus pohjoinen) näyttäisi ilmakuvassa olevan hyvä. Ilmakuvat vaan ei kerro kaikkea. Ehdotus urheilukentän vieressä toisaalta voisi olla ihanteellinen, mutta käsittääkseni kiinteistö olisi tuolloin hieman montussa. Toisaalta tähän ei tarvitse nyt paneutua. Olen menossa tutustumaan alueeseen, jotta saisin paremman kuvan siitä, mikä olisi ihanteellinen, jos koulu pitää muualle rakentaa. Edelleen mietin sitä, miksi koulua pitää yleensä ottaen siirtää.
4)Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan jaJärnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevienoppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaatvoidaan sijoittaa tähän uuteen kouluun 5-7 vuoden kuluttua.
Yhtenäiskouluajatus saattaa sopia tänne, jos se toteutetaan moduulirakentamisena, tai kuten Nummella, eri kiinteistöinä.
5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin japaikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisiatilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, jakuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka.Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja eitule osittainkaan maanalaisiin tiloihin
Kuulostaa toisaalta hyvältä, mutta nopealla aikataululla ei välttämättä saa laatua (välihuomautuksena, ettei elementtirakentaminen sisätiloissa ole uutta)
6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaantaseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulunrakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho. Kaupunkivuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohjapidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättääsopimusjärjestelyistä myöhemmin.
Rahoituksesta ja toteutuksesta voisi käyttää esimerkkinä Kirkkonummen Jokirinteen kouluhanketta, joka toteutettiin SR-mallina. Se toteutui ajallaan ja jäi jopa 10% alle kustannusarvion. SR-urakointi tarkoittaa,että pääurakoitsija vastaa kohteen suunnittelusta sekä rakentamisesta tilaajan asettamien edellytysten mukaan. Suuren vastuun siirtyessä urakoitsijalle korostuu hankkeeseen kuuluvien eri osapuolten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö koko rakennushankkeen ajan (tässä voi tulla iso, iso ongelma Lohjalla). SR-malliin liittyvät ongelmat toistuvat helposti seuraavissa hankkeissa, ellei ongelmia tunnisteta.
Ongelmat voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia sattumia tai aikataulupaineita aiheuttavia tekijöitä.
Lohjan ollessa avoin, asukaslähtöinen ja kuunteleva kunta, olisi ollut tietenkin hyvä, että Lokovan kannanotto aiheesta olisi ollut liitteenä mukana se kuitenkin on aiemmin toimitettu palvelutuotantolautakunnalle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle. Lokova kuitenkin edustaa palvelun käyttäjiä. Vaikka opettajat ja muu henkilökunta on todella tärkeä kohderyhmä koulussa, olisi myös perheitä kuultava. Tämän vuoksi laitoin Lokovan kannanoton hallituksen jäsenille ja kirjaamoon tutustuttavaksi.
”Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. on esittänyt kannanottonaanjo vuonna 2015, että koulujen sisäilman laadun tulee olla kouluverkonkeskeisin kysymys. Lokova ry vaatii ja esittää edelleen, että Lohjankaupungin tulisi kattavasti ja läpinäkyvästi kartoitettaa lohjalaistenkoulujen ja päiväkotien sisäilman laatu. Samalla tulee tehdäsuunnitelma ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekäarvioida näiden toimien kustannukset…”
”Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon. Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.”
Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken
Vielä hetken kuljetaan tiellä (toivottavasti) sulassa sovussa työmaakoneiden, ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen kesken. Työkoneiden ollessa työssä, lapset siirtyvät ajoradalle. Onneksi tie on hyvä ajaa suhteellisen hyvä näkyvyys, siis silloin kun työmaakoneet eivät ole ajoradalla.
Monet kunnat säästävät sähköä sillä, että sammuttavat ilmanvaihdon illaksi ja viikonlopuiksi. Ilmanvaihto kuitenkin on suunniteltu niin, että luokkahuoneen ilmanvaihto pitäisi olla päällä kerran kahdessa tunnissa, mutta nyt ilmanvaihto käytetään päällä ruokatunneilla tai vain tunnin ajan koulupäivän jälkeen, Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala sanoo. ”Kaikki ihmisten tuoma kosteus jää luokkaan ja tiivistyy materiaaleihin. Mikrobit asettuvat sitten kosteisiin paikkoihin.”
Kujalan mukaan kunnat säästävät lapsilta ja vanhuksilta, koska nämä väestöryhmät eivät pane vastaan.
”Jokainen oireilija on turha. Ongelmat tulevat hirvittävän kalliiksi yhteiskunnalle. Yksi astmalapsi maksaa yhteiskunnalle saman verran kuin yhden koulun huoltokustannukset”, Kujala laskee.
Uudet valtuustot ympäri maan ovat nyt tärkeässä paikassa. Heidän tulee nyt korjata edellisten valtuustojen aikana tehdyt virheet, jotka ovat olleet osasyynä tai jopa johtaneet sisäilmaongelmiin. Heidän tulee nyt tehdä päätöksiä, joilla ilmastoinnit pidetään päällä kokoajan, heidän tulee nyt tehdä päätöksiä, että huollossa ja ylläpidossa eikä siistimisissä säästetä ja että ne hoidetaan asianmukaisesti.
Odotan, että tulevat valtuustot ovat herkällä silmällä ja korvalla kiinteistöjen kunnon suhteen ja puuttuvat enemmän.
Väistyvästä valtuustosta on monesti todettu minulle esimerkiksi Tytyristä, että he eivät tienneet. Se on mielestäni käsittämätön väite, sillä minä olin kuullut epäilyistä jo ennen kuntaliitosta, ollessani nummi-pusulalainen. Mielestäni on käsittämätöntä, että Lohjalla ei tiedetä, mutta Nummi-Pusulassa tiedetään. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta uskomatonta ainakin.
Toivottavasti tämä valtuusto ei ikinä tule väittämään esimerkiksi Järnefeltin tai Ristin koulusta ja epäilyistä niiden sisäilman kunnosta, että eivät tienneet. Nämä on tuotu tietoon. Nämä on pyydetty selvittämään.
Hyrsylän koulun lakkautuksen yhteydessä on myös Nummen aluetoimikunnalle ja vanhempaintoimikunnalle luvattu, että Oinolan koulun sisäilmaa tullaan seuraamaan ja tekemään seurantoja. Ei ole tehty vielä tähän päivään mennessä. Toivottavasti tuleva valtuusto ei tule ikinä väittämään, että ei ole tiennyt.
Uuden valtuuston harteilla on paljon. Uudessa valtuustossa on 65% valtuutettuja vielä toimivasta valtuustosta. Tuleeko muutosta? Tuoko 35% uusia valtuutettuja tarpeeksi uutta virtaa ja näkökulmaa? Toivottavasti.
Tähän asti säästämisinnossa on keskitytty ainoastaan siihen, kuinka säästetään ilmastoinnin ja muun sähkönkulutuksen kuluissa. Mitä, jos keskityttäisi siihen, missä todella säästettäisi? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/homevauriot-aiheuttavat-liki-puolen-miljardin-terveysmenot/TUba4wYp?ref=facebook:6460 Kauppalehden artikkelissa kerrotaan, että koulujen, työpaikkojen, kotien ja muiden rakennusten kosteus- ja homevauriot aiheuttavat terveyshaittoja, joista aiheutuu vuosittain miljoonien eurojen kustannukset.
Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n arvion mukaan jopa 70 prosentissa kouluista kuitenkin saattaa olla kosteusvaurioita, mikä antaa osviittaa ongelman laajuudesta.
1,2-1,6 miljardin korjauskustannukset
Terveyskustannusten lisäksi home- ja kosteusvauriot aiheuttavat muita merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa arvioitujen noin 1,2–1,6 miljardin euron rakennusten korjauskustannusten lisäksi homeisissa tiloissa työskentely tai opiskelu voi esimerkiksi laskea työtehoa ja heikentää oppimistuloksia, mikä taas vaikuttaa Rämön mukaan ihmisen koko elinkaareen ja siten yhteiskuntaan. Kustannuksia syntyy esimerkiksi terveen kodin etsimisestä homeisen tilalle ja työpaikan tai jopa ammatin vaihtamisesta.
Kaikkina näinä vuosina, kun ollut aktiivinen alueeni kehittämisessä, kun olen tehnyt vapaaehtoistöitä, olen saanut kivasti palautetta. Suurin osa on ollut kannustavaa ja myönteistä, tukea ja kauniita sanoja, joista olen syvästi kiitollinen.
Toisenlaisiakin on.
Kouluverkon vaikuttajaraadin vaikutustyön ollessa hektisimmillään, sain ensi kertaa viestin, joka pysäytti minut ja aloin oikeasti miettimään minkään tekemisen mielekkyyttä. En kuitenkaan halunnut ajatella sitä viestiä uhkaavana, halusin sulkea sen pois mielestäni ja jätin asian sikseen.
Tänä päivänä olemme joutuneet lukemaan paljon maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden ja poliitikkojen saamista herjaus- ja uhkausviesteistä. Olemme joutuneet todistamaan heitä puolustaviin kohdistuvia uhkailuja. Uhkailu ja vihapostit ovat arkipäiväistyneet. Toisaalta toisista ne saattavat tuntua kaukaisilta, suurin osa meistä tuomitsee nämä teot ja sanat. Valtakunnan korkean profiilin poliitikoille uhkailu ja käsittämättömät viestit on todennäköisesti arkipäivää, vaikka se ei saisi olla. Varmasti moni poliitikko saa vihapostia, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää, eikä se saisi tehdä siitä näkymättömämpää. Tuollaiset viestit ovat väärin, kohdistuivat ne kehen tahansa. Me emme saa turtua vihaan.
Mitä mä haluan kertoa tällä on se, etteivät he ole ainoita, jotka saavat uhkaavia ja herjaavia viestejä, tai vihapostia. Olen hämmentynyt siitä, että tällainen ihan tavallinen, keski-ikäinen perheenäiti saa uhkaavia, herjaavia viestejä ja vihapostia. Ihan tavallinen lohjalainen äiti, joka ei kolisuttele suuria tunteita herättäviä muureja, vaan aivan tavallinen äiti, joka yrittää tehdä ympäristöstään vähän paremman paikan olla. Jos jopa tällainen ihan tavallinen äiti, siis minä, joka en ole kukaan, nobody, saa vihapostia, mikä meidän tulevaisuutemme on?
Haluan tuoda esiin myös sen, että vaikka tässä en laita esille niitä viestejä, joita olen saanut, on minulla ne tallella ja tulen olemaan poliisiin yhteydessä, jos nämä viestit jatkuvat. En tuo niitä tähän julki, koska olen kuitenkin sitä mieltä, että me jokainen teemme virheitä ja meille kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Tiedän itse tehneeni virheitä, mutta toivoisin oppineeni niistä ja oppiminen varmasti vielä jatkuu.
Mä olen kauan miettinyt, mitä tehdä tälle asialle, näille viesteille. Voisin vain poistaa viestit ja kovettaa nahkani, mutta miksi? Siksikö, että vihapuhetta ja uhkailuja saa jatkaa, koska se on vain puhetta? Kuinka pitkä matka siitä on toimintaan? Kuinka kauan meidän pitää kestää vihaa? Ketään kohtaan?
Lotta Paakkunainen 