Tutustumassa jälleen kotikaupungin palveluihin

Mielestäni on tärkeää, että luottamushenkilö tutustuu syvällisesti kotikaupunkinsa palveluihin ja päätöksessä oleviin kohteisiin ja asioihin. Tästä syystä olen viime kaudella käynyt tutustumassa lukuisiin kohteisiin ja tämä kausi ei ole tuonut tähän muuta muutosta kuin sen, että olen saanut valtuustoryhmän mukaani.

Tämän kauden alkuun olemme käyneet tutustumassa kaupungin työntekijöiden arkeen pääluottamusmiehen avustuksella ja esittelyllä, olemme tutustuneet Ojamon perhetukikeskukseen (https://lottapaakkunainen.com/2021/10/21/luottamushenkilon-syysloman-viettoa/) ja eilen kävimme tutustumassa valtuutettukollegani Hilkka Hyrkön kanssa Pihlajalinnan Uniikki erityisasumispalveluyksikköön Lohjalla. Lisää Uniikista: https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/kuntien-asiakkaat/kunta-asiakkaiden-palvelut/erityisasumispalvelut

Nämä käynnit ovat olleet erittäin hyviä ja opettavaisia. Uniikissa käydessä ja kuullessani heidän arvoistaan ja tavasta rakentaa asukkaille asukkaiden tarpeesta kotia, toivoin, että mahdollisimman moni päättäjä kuulisi heitä. Toivoin, että mahdollisimman moni sellainen, joka vastustaa mitä tahansa palveluasumisyksikköjä, kuulisi ja tutustuisi toimintoihin ennen vastustamista tai mielipiteensä muodostamista.

Me kaikki tarvitsemme ja ansaitsemme kodin.

Lotta ja Hilkka tutustumassa Uniikkiin.

Ryhmäpuheenvuoro Tennarin hankesuunnitelmasta valtuustokokouksessa 13.10.2021

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron sporttikeskus Tennarin hankesuunnitelmasta. Suunnitelmasta on lausuttu, se on käynyt lukuisasti eri toimielimissä ja nyt vihdoin päätöksessä. Päätöksessä on monta valuvikaa, enkä pidä siitä, että liikunnanopettajien ja Laurentius-koulun kannanotto on sivuutettu.

Pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat sekä ruudun takana seuraajat.

Tennarin vuonna 2017 tehdyssä alkuperäisessä hankesuunnitelmasta ollaan vähentämässä monitoimisalin kokoa 250 m2:llä, onneksi toimistotiloja tuleekin sen edestä, 220 m2 nykyistä enemmän.

Laurentius-koulun henkilöstö on huolissaan tästä suunnitelmista ja on tuonut sen myös tietoomme aiemmin. Laurentius-koulun tilojen tarve Tennarin suhteen kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. Koulussa opiskelee lukuvuonna 2021-2022 lähes 900 oppilasta. Koulun vuosiluokat 5-9 käyttävät Tennarin liikuntatiloja 115 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 50 (tässä on mukana myös Solbrinkenin ryhmät). Uusi Laurentius-koulun liikuntasali on käytössä vuosiluokille 1-4 (sekä Laurentius-koulun että Solbrinkenin ryhmille) ja kaupungin yhteisille luokille. Myös Laurentius-päiväkoti ja Solbrinkenin päiväkoti käyttävät liikuntasalia, jotta toiminta on monipuolista ja varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu. Uuden liikuntasalin käyttö on 30 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 14. Uuden koulun liikuntasalin välineistö on selkeästi suunnattu pienten lasten liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäinen hankesuunnitelma olisi kattanut koulun tilatarpeet liikunnan opetuksen järjestämiseksi. Liikuntatilat vastasivat opetussuunnitelman edellyttämiä tiloja, joissa voidaan tarjota monipuolista liikunnanopetusta. Esim. telinesali tarjoaa uuden ulottuvuuden koko kaupunkia ajatellen. Telinesalia voisi käyttää kaikki edellä mainitut Laurentius-talon toimijaryhmät (tuolloin pyörittäisivät tennarin ja Laurentius-koulun liikuntasalia yhteisesti). Lohjan kaupungin koulut ovat mukana Liikkuva koulu –hankkeessa. Hanke korostaa liikunnan sisällyttämistä muihinkin oppiaineisiin kuin liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäisen suunnitelman tarjoamat tilat olisivat mahdollistaneet myös projektimaisen opetuksen, jossa yhdistetään eri oppiaineiden oppisisältöjä liikunnan keinoin. Olisi ollut toivottavaa, että koulun tilatarpeet olisi huomioitu Tennarin tulevia tiloja suunniteltaessa.

Keskusteluissa on puhuttu paljon esimerkiksi ulkojäiden hyödyntämisestä ja jos talvet olisivatkin samanlaisia kuin viime talvi oli, se olisikin ihanteellista. Tämän päivän ilmastonmuutosennusteiden mukaan se taitaa kuitenkin jäädä ihan haaveeksi. Ilmaston lämpenemisestä johtuen luonnonjäiden käyttöaika lyhenee jatkuvasti leutojen talvien myötä. Puhe siirtyy tekojääratoihin. Tekojäiden mitoituksessa on aikaisemmin käytetty kokemusperäisiä arvoja, minkä vuoksi kenttien jäähdytystehoa on ylimitoitettu. Tälläkin hetkellä tekojäitä suunnittelevia ja rakentavia tahoja on Suomessa vain kourallinen, mikä nostaa kustannuksia. Monien liikuntapaikkojen ylläpito kuluttaa runsaasti paitsi energiaa myös muita resursseja, kuten rahaa ja hyödykkeitä. Esimerkiksi jäähallien, ulkotekojääkenttien, lämmitettävien tekonurmikenttien ja uimahallien ylläpito on hyvin kallista. Kriittiseen tarkasteluun tulisi ohjata myös ympäristökriittinen näkökulma ja joidenkin liikuntapaikkojen ylläpitoaikaa muissa kunnissa on lyhennetty edellä mainituista syistä. Esimerkiksi ulkotekojääkenttien jäädytyskautta on lyhennetty leutoina talvina ja vastaavasti lämmitettävien tekonurmikenttien lämmityskautta on lyhennetty kylminä ja lumisina talvina. Mikä Lohjalle olisi se ratkaisu? Tehdäänkö tässä monitoimisalin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa  pienentämisessä sama virhe, mikä tehtiin Nummen koulun liikuntasalin kohdalla? Liian pieneksi käyttöön nähden? Entä monitoimisalin yhteyteen suunniteltu parvi. Jätetään se optioksi? Pienennetään jälleen mahdollisuuksia?

Viime viikonlopun seminaarin yhtenä antina oli se, että Lohjalla muuttoliike on positiivinen ja lasten määrässä se näkyy.

Meidän tulee olla mahdollistajia ja liikuttajia.

Keskustan ryhmä kannattaa pohjaesitystä, mutta vain siksi, että saamme asian vihdoin eteenpäin.

Kiitos.

Kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään toisella paikkakunnalla

Kaupunginjohtaja on päättänyt, että kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään Porvoossa, kauniissa Sannäsin kartanossa. Seminaari on kaksipäiväinen ja perjantai-illalla on sauna lämpimänä. Porvooseen lähdetään yhteiskuljetuksella. Seminaarin muualla pitämistä perusteltiin mm. ryhmäytymisellä. Se onkin toki tärkeää. Viime kaudella valtuusto oli erittäin riitainen. Ai niin, viime kausikin alkoi kahden päivän seminaarilla muualla kuin Lohjalla.

Kuultuani valtuustoinfossa asiasta en ollut uskoa kuulemaani. Tänä aikana, kun suositukset kaikesta turhan matkustamisen välttämisestä on vielä voimassa.

Mielestäni on edesvastuutonta vielä tässä vaiheessa kokoontua suunnitellulla tavalla, kulkea yhteiskuljetuksella ja yöpyä muualla.

Kaupungin organisaationa pitäisi toimia esimerkkinä ja toimia suositusten mukaan, kuten esimerkiksi välttää turhaa matkustelua ja toistaiseksi se suositus on vielä voimassa. 

Tämän lisäksi yhteiskuljetus joukossa, jossa tiedämme olevan koronadenialisteja ja rokotekielteisiä mukana on riski.  Viime valtuustokokouksessa kuuntelin, kuinka eräs valtuutettu ei pitänyt maskia sillä perusteella, että HÄN oli jo saanut kaksi rokotetta. Pelkät koronadenialistit ja rokotevastaiset eivät ole riskin kasvattajia, vaan myös tiedonpuute tai välinpitämättömyys. Itse olen 3-5 viikon kuluessa menossa operaatioon, jota ennen pyrin välttämään kaikkia mahdollisia ylimääräisiä altistumismahdollisuuksia. Minulla on kaksi rokotetta, mutta perheessäni on jäseniä, jotka eivät ole kaikki vielä saaneet rokotteita. Lohjalla pidettävään, vähemmän riskejä sisältävään seminaariin olisin osallistunut.

Taloudellistakaan muualla seminaarin pitäminen ei ole. Seminaarin on ARVIOITU maksavan reilu 20 000 euroa. Seminaarin ohjelmaa ei ole sen tarkemmin vielä julkistettu, mutta kahdelle päivälle on suunnitteilla ohjelmaa. Aika monella paikkakunnalla valtuustoseminaari on saatu tiivistettyä yhteen päivään.

Olen ilmoittanut kieltäytymisestäni kaupunginjohtajalle, valtuuston puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja omalle ryhmälleni asiasta. Olen myös perustellut kieltäytymiseni.

Tälläkin kertaa laitan terveyden ja terveysuhkien välttämisen edelle. Kenenkään etu ei ole lähteä yhteiskuljetuksella toiselle paikkakunnalle, ryhmäytymistä tapahtuu muutenkin. 

Muistutin jälleen lastensuojelun kriisistä valtuustossa 15.9.2021

Valtuustokokouksessa 15.9.2021 käsiteltiin mm. talousarvion toteutumisen puolivuotisraporttia ja kävin pitämässä oman puheenvuoron aiheesta. En puheessani käsitellyt koko raporttia ja kokonaisuutta, vain pieniä osia, keskittyen jälleen lastensuojeluun.

Olen iloinen, että Lohjan asukasluku on noussut ja verotulot myös, mutta meillä on silti ongelmia, jotka saattavat asukasluvun kasvun myötä myös kasvaa. Ja jos emme herää, ne paisuvat.

Puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä kuulijat

Olemme saaneet lukea paikallislehdestäkin aurinkoisia lausuntoja taloudesta, joissa yhtenä tavoitteena ilmeisesti on kaupunkilaisten yhteishengen nostattaminen nostaen valtion ja koronan arvaamattomuutta peikoksi. Ikävä kyllä meillä on peikkoja ihan omasta takaa, aiemmissa puheenvuoroissa tuotujen lisäksi.

Nämä kaikki peikot tosin on ratkaistavissa.

Esimerkiksi virkatyönä tehdyt epätarkat kirjaamiset raporteissa. On ikävää, että joutuu arvailemaan elinvoimatoimialan henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kehitystä, ja arvailemaanhan tässä joutuu, sillä teksti ei tarjoa vastausta, ainoastaan vaihtoehdon enemmän/vähemmän.  Odotan tarkkuutta kautta linjan, luottamushenkilöiltä odotetaan talouden seurantaa, se voi toisinaan tällaisten vuoksi olla hankalaa.

Toinen esimerkki on lastensuojelu.

Maaliskuussa valtuusto päätti 230 000 euron lisämäärärahasta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle ja viime tilinpäätöksessä olleen tarkastuslautakunnan lausunnon mukaan lastensuojelun kulut vuonna 2020 nousivat noin 800 000 euroa. Siis koko viime vuoden aikana. Lastensuojelun kustannukset tällä hetkellä ovat n. 605 000 euroa ja asiakaspalvelun ostot n 503 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten.

Lastensuojelumme on edelleen kriisissä, eikä sen kaivon pohjaa näy. Ei ennen kuin tehdään se, minkä tiedämme olevan välttämätön tehdä, eli parantaa työntekijöiden työoloja ja yksi keino siihen on palkata lisää henkilöstöä. Hakujen tulee olla aktiivisia ja houkuttelevia. Me voimme muuttaa suuntauksen oman kuntamme kohdalla muuttamalla omia työtapojamme, rekrytointikeinojamme ja palkkaustamme. Meidän tulee turvata lasten ja nuorten tämä päivä, jotta heidän huomisensa olisi vakaampi ja taloutemme turvatumpi.

Talouden tasapainottamisohjelmassa toteutuneeksi mainittu lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelualuejohtajan toimi on lakkautettu, mutta jälleen perustettu. Ohjelman mukaisesti ryhmäavustajien määrää on vähennetty, perusteena lapsimäärien pieneneminen, mutta samaan aikaan erityistarpeisten lasten määrä kasvaa. Olemme päättäneet tehdä säästöjä palvelujen kustannuksella, lasten kustannuksella ja jos ei se jo nyt näy, tulee se näkymään tulevina vuosina myös synkkenevinä talouslukuina. Toivoisin laastarimentaliteetin vähenevän ja pian myös päättyvän kokonaan.

Kyky nähdä hopeareunus on upea kyky ja positiivisuus on kiva asia. Toivoisin kuitenkin olevan mukana tätä päivää ja huomista.

Kiitos

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua

Kaupunginjohtaja iloitsee 4.9.2021 paikallislehdessä, että ”Lohjan kaupungin talouden puolivuotisraportti kertoo hyviä uutisia kaupungin taloustilanteesta. Jos yllätyksiä ei loppuvuodesta tule, kaupungin verotulot ovat kipuamassa jopa 7,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua suuremmiksi.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4281594) Otsikkona lehdessä: Roima verotulojen kasvu siivittää Lohjan taloutta – uusia leikkauslistoja ja veronkorotuksia ei näy, mutta koronapeikkona on nyt valtio

Niin. Hienoa, että näyttää hyvältä ja peikkona valtion koronatuet (jos eivät toteudukaan). Mitäs siitä muista kaupungin kuluista ja kuntalaisten hyvinvoinnista.

Jos katsoisimme kuitenkin kokonaisuutta ja nappaisimme tarkasteltavaksemme monivuotista ongelmaa, jota ei näköjään edelleenkään haluta tuoda esiin: lastensuojelun jatkuvat alibudjetoinnit.

Lohjalla leikkaaminen (talouden pelastaminen) on tehty pitkälle säästämällä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviosta, on kiristetty ruuvia ja lopetettu toimia, jätetty palkkaamatta henkilöstöä, tai siirretty palkkaamista. Säästetyt rahat (750 000€ vuonna 2019 ja 2,4 miljoonaa vuonna 2020 €) on siirretty sotelautakunnalle. Toki sotelautakunnassakin niitä tarvitaan ikääntyneiden palvelualueella, mutta tämän 2,4 miljoonan euron siirron jälkeen haettiinkin lisämäärärahaa 230 000 euroa lastensuojeluun. Siis juuri sinne, mistä oli muutama kuukausi aiemmin otettu ja siirretty muualle. Eikä se 230 000 euroa edes riitä. Pelkästään kesäkuuhun mennessä ylitystä arvioitiin olevan noin 830 000 enemmän kuin vuonna 2020 vastaavana aikana.

Ja kaupunginhallituksen jatkava puheenjohtaja samassa lehdessä 7.9.2021 (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4282266):

Ja kun jotakin lähdetään tekemään, tehdään se kerralla kunnolla. Edetään pala palalta ja hoidetaan varmat tapaukset kotiin pilvilinnoja rakentamatta.

Onneksi meillä Lohjalla osataan tämä positiivinen ajattelu, ehkäpä sillä saamme resursseja lastensuojeluun.

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Kauden ensimmäinen valtuustokokous 25.8.2021

Uuden kauden alkaessa kokous aloitetaan aina valtuuston vanhimman valtuutetun kokouksen avauksella. Pirjo-Leena Forsström on tämän kauden vanhin ja hän toimi puheenjohtajana sen pykälän loppuun, jossa valittiin valtuuston puheenjohtajisto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Ensimmäisen kokouksen esityslista oli suhteellisen pitkä, johtuen siitä, että toimielimet piti valita jokainen erikseen omissa pykälissään.

Onnea kaikille luottamustehtäviin valituille! Voit lukea toimielinten jäsenlistat täältä: https://www.lohja.fi/…/lautakunnat-ja-luottamushenkilot/

Minut valittiin siis kaupunginhallituksen varajäseneksi ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. Voit lukea siitä lisää tästä:

Kokouksessa käsiteltiin muutakin kuin valintoja. Käsittelimme Liessaaren kaupungin omistamien mökkitonttien vuokraamisen jatkamista 30 vuodella. Tämä pykälä herätti keskustelua. Suurin osa keskustelua meni ohi päätettävästä asiasta, vaikkakin kannattava asia kokonaisvaltainen kehittäminen ja osallistaminen onkin. Tätä esitettiinkin toimenpide-esityksessä. Tämän keskustelun aikana toisilla tunteet kuumenivat ja mietin sitä kuunnellessani sitä, kuinka sujuvasti jatketaan siitä, mihin kesäkuussa jäätiin. Solvaamiseen ja ikävään sävyyn. Olin jotenkin ajatellut, että kesän jälkeen puheenvuorot olisivat asiallisia ja käyttäytyminen toisia kohtaan kunnioittavaa. Hieman huolettava alku kaudelle. Ponnesta äänestettäessä ponsi hävisi äänin 22-29. Vaikka ponsi ei mielestäni liittynyt päätettävään asiaan ja se saattoi vielä muutostenkin jälkeen olla hallintosäännön vastainen, äänestin sen puolesta. Tavoista poiketen kaupunginjohtaja puuttui keskusteluun, puuttuminen oli aiheellinen, mutta hän olisi voinut tehdä sen heti alkuun tai ehkä tiedon olisi voinut antaa jo paljon aiemmin valtuutetuille. Hän kertoi, että Liessaareen on tekeillä toimintasuunnitelma ja asukkaita kuullaan. Koko keskustelun ja tunteiden kuumenemisen, ainakin tässä pykälässä olisi voitu välttää tiedon hyvällä kulkemisella.

Kokouksessa päätettiin myös virkanimikkeiden muuttamisesta, näiden myötä selkeytyi pari palvelualuejohtajaa (sivistysjohtaja ja tekninen johtaja muutosten jälkeen).

Viimeisenä pykälänä käsittelimme oppivelvollisuuden laajenemisen mukanaan tuomaa muutosta hallintosääntöön. Vihreiden Skaffari piti hyvän puheenvuoron aiheesta, jossa hän kritisoi sitä, että asia hoidetaan aivan liian myöhässä. Minulla on paljon muutakin aiheesta sanottavana, mutta päätettävään asiaan sanottavani ei kuulunut, siksi puheenvuorojani aiheesta tulee toiste.

Jätin valtuustoaloitteen ja ennen aloitteeni jättämistä olisi kaivannut pienen hengähdystauon, sillä olin hieman järkyttynyt toisen valtuutetun jättämästä aloitteesta, jolle en soisi huomiota. Aloite ei ole lainpuitteissa edes toteutettavissa, eikä kaupunki voi itsenäisesti aloitteen mukaista päätöstä edes tehdä ja uskon, että ko. valtuutettu tietää sen. Joten tällä aloitteella tuskin on muuta tarkoitusta kuin huomionhaku ja byrokratian sekä virkamiesten tuleva kritisointi.

Aloitteestani voit lukea täältä:

Kaupunginjohtaja piti kokouksen päätteeksi puheen, jossa puhui demokratiasta, sen juhlistamisesta ja siitä, kuinka arvokasta työtä teemme. Hän toivoi kaikille viisautta ja kunnioitusta toisia kohtaan.