Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Toisen luokan kansalaiset – lastensuojelun nuoret

Olen seurannut todella huolestuneena ja surullisena keskustelua ja päätöksentekoa Lohjalla koskien hädänalaisia lapsia ja nuoria. Juhlapuheita on ja lapsia ja nuoria ollaan herkästi puolustamassa puhein. Teot onkin surullisempia.

Hyvinvointikertomuksessa 2017-2021 ja sen vuosiraportissa 2019 käy ilmi lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen. Suosittelen kaikkia, varsinkin päättäjiä, lukemaan hyvinvointikertomuksen. Saamme jatkuvasti lukea lehdistä lasten pahoinvoinnista ja sen seurauksista ja siltikään ei ymmärretä. Siltikään ei ole halua (tai uskallusta) tehdä välttämätöntä. Suojellaan omaa mukavuudenhalua. Suojellaan omaa tonttia. Pelko ja ennakkoluulo piilotetaan kapulakieleen ja tekosyiden alle.

Lastensuojelu. LastenSUOJELU. Siis lasten. Niiden heikompien, joita meidän aikuisten, joita kaupungin tulee suojella ja tukea.

Lohjalla on vastustettu teoin lasten suojelemista. Lohjalla ei haluta auttaa hädänalaisia lapsia, ongelmaisia lapsia, varsinkaan jos oman kadun lähelle ollaan suunnittelemassa lastensuojeluyksikköä. Me emme voi tietää, miksi lapsi tarvitsee sijoitusta, eikä meidän tarvitsekaan tietää. Me emme voi tietää, miksi omat vanhemmat eivät voi turvata lasten sitä hetkeä. Me emme tiedä, miksi turvallisin paikka lapselle saattaa olla lastensuojeluyksikkö. Meidän tarvitsee tietää se, että sijoitetulla lapsella on hätä ja hän tarvitsee tukea ja yksikköä, johon sijoitetaan.

Kunhan ei tule Lohjalle! Hoitakoon muut! Lohjaa ei kiinnosta! Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan kaupunkia ei saa suunnitella niin, että sinne suunnitellaan lastensuojeluyksikköä (herranen aika!).

Kaupungeilla on tosiaan eroja. Helsingissä lapsia opetetaan kuinka toimia päihtyneiden aikuisten varalta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008271696.html ja Lohjalla pelätään apua tarvitsevia alaikäisiä lapsia.

Lohja on Unicefin Lapsiystävällinen kunta, Lohjalla ollaan asukkaiden kunta, Lohjalla halutaan olla mielenkiintoisin ja kehittyvin kaupunki. Lohjaa halutaan suunnitella vain sopiville asukkaille, ei kaikille. Kaikkia ei tarvitse ottaa meidän kuntaan mukaan.

Mulla on uusi slogan Lohjalle: Lohja – vain sopiville asukkaille

Lastensuojelun lapset tulevat viemään meidän niukkoja resursseja, kouluihinkaan ei kohta enää mahdu. Kun NE tulevat. Ei niitä voi asutuksen lähelle laittaa.

Ensisijaiset ja toissijaiset lapset. Meidän ja toisten lapset.

Mä olen todella surullinen tästä, pettynyt ja kauhuissani. Kuinka jonkun äiti ja isä voi ajatella noin?

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 29.9.2021, että Roution kauan myynnissä ollutta, rinnetonttia, joka ei omakotiasumiseen ole kovin soveltuva, ei vuokrata hyvämaineiselle rakennusyritykselle.

Kokoomuksen edustaja teki vastaesityksen, jota kannatti kokoomuslaiset, Meidän Lohja, yksi demari, (ikävä kyllä) keskustalainen sekä perussuomalainen.

Vastaesityksen tekijä lausui lehtihaastattelussa vastaesityksestään näin: ”Tämäntyyppistä toimintaa vastaan ei tietenkään kenelläkään ole mitään vastaan, mutta olisi lasten, toiminnan ja kaupunkiympäristön kannalta tärkeää, että niiden sijoittuminen pohdittaisiin jo kaavoitusvaihteessa hyvin tarkkaan.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4314124)

Lohjan tapa ohjata Y-kaavoissa palveluasumisyksiköiden sijoittumista on periaatteella ”pois silmistä, pois mielestä” tai ehkä lähempänä voisi olla ”ei-toivotut pois näkösältä”. Uudet palvelutalot ovat keskittyneet Maksjoelle, Vappulaan ja Mäntynummelle. Lähellä on sairaala, hiekkaa ja parkkipaikka. Sama ajatus pätee lastensuojeluyksikköjen kohdalla, ei palveluja lähelle, jotta lasten harrastamista ei mahdollisteta, ei näkösälle, jotta… noh, ei tarvitse nähdä.

On myös vaikea ymmärtää lausunnosta väitettä, että ”Tämäntyyppistä toimintaa vastaan ei tietenkään kenelläkään ole mitään vastaan…” miten niin? Lohjalle on kauan ja usein yritetty saada lastensuojeluyksikköä. Systemaattinen vastustus jos jonkunlaisilla syillä, milloin siksi, että kouluissamme ei ole tilaa, milloin kaavoituksen vuoksi, milloin suojellaan pallokenttää, milloin pohditaan niukkoja resursseja (paitsi omien lasten kohdalla), ja milloin ollaan vaan sitä mieltä, että ei ole reilua, että meidän tontin viereen.

Alla kokoomuksen (sydän on oikealla) tekemä vastaesitys, joka jäi päätökseksi äänin 8-5:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että

1. Tonttia ei vuokrata Siklatalot Oy:lle.

2. Lohjan alueen kavoituksen tai tontinluovutuksen näkökannasta lastensuojelulaitoksia ei tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa asuinpientalojen korttelialueille, eikä tonttja tulisi myydä tai vuokrata tai kaavaa muuttaa lastensuojelulaitoksen perustamista varten.

3. Lastensuojelulaitosten mahdollinen sijoittaminen Lohjalle tulee jatkossa käsitellä Sote-hyvinvointialueen ja Lohjan kaavoituksen kanssa yhteistyössä siten, että edellytykset niin lasta, kuin kaupunki- ja asuinympäristöä tukevalle toiminnalle ovat olemassa.

Niin, mennään soteuudistuksen taakse. Hyvinvointialueet käynnistyvät tammikuussa 2023. Tekstissä myös annetaan ymmärtää, että kaupunki ei itse osaa suunnitella niin, että lasta tukevalle toiminnalle olisi edellytyksiä. Toisaalta, oikeassahan vastaesityksen tekijä on. Niin kauan kuin lautakunnassa tehdään tuollaisia päätöksiä, ei kaupungilla ole edellytyksiä.

Lohjalla puhutaan kauniisti nuorista, lapsista, hädänalaisista, vanhuksista, vammaisista. Kun kaivataan tekoja, ne on ne mitkä puhuvat: älä tule mun takapihalle.

Alla muutama uutisklippi palveluasumisyksiköiden vastustamisesta ja siitä, mitä puolustetaan. Yhdessä uutisessa puhutaan jopa, että ”ei ole reilua, että olemme muuttaneet alueelle, jonka tiedämme olevan omakotialueeksi kaavoitettu ja sitten tulee muutoskaava ja lastensuojeluyksikkö”. Uutisia aikuisille: maailma ei ole reilu, elämä ei ole reilua. Ainakaan jos olet lapsi/nuori/päihdeongelmaisen lapsi/nuori, päihdeongelmainen lapsi/nuori.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4049146

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1804817

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1547869

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1548232

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1469287 (tätä uutista ihmettelen, en muista ryhmämme keskustelleen tästä, ainakaan niin, että olisimme tyrmänneet tämän, ehkä on jälleen keskusteltu vain ”johtavien poliitikkojen kanssa”)

Lohja on mun ja lasteni kotikaupunki. Toivoisin Lohjan Unicefin lapsiystävällisenä kuntana olevan kaikkien lasten kaupunki. Olen surullinen siitä, että kotikaupunkini näyttää tässä asiassa rumat kasvonsa sen vahvuuksien ja kauneuden sijaan.

Suosittelen myös katsomaan lasten kiireellistä sijoittamista käsittelevä noin 10 minuutin mittainen lyhytelokuva Kohti rantaa – kiireellinen sijoitus. (juttua videosta ja tekijöistä: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1485228)

ps. usein lastensuojelyksikön olemassaoloa ei edes huomaa esim. omakotialueella. On vain aivan samanlainen talo kuin muutkin, lapsilla kotiintuloajat, harrastuksia, kavereita. Pystytkö sinä valitsemaan naapurisi? Pystyitkö sinä valitsemaan, onko naapurissasi tai muuttiko naapuriisi esimerkiksi päihdeongelmainen perhe, perhe, jossa on perheväkivaltaa tai ihan vain se mukavia jutusteleva talous- tai muu rikollinen? Niin, et voi valita naapureitasi. Onneksi saat valita, tuleeko naapuriisi hädänalainen lapsi.

Nuorten maaseutuparlamentti – Nuorten maaseutu 2030

Ykkösakseli järjesti Maaseutuparlamentin innoittamana Nuorten maaseutu 2030 -keskustelutilaisuuden 28.9 klo 17.30-19.30, jota pystyi seuraamaan etänä Ykkösakselin Youtube-kanavan kautta (ja vieläkin näkee). Keskustelu toi yhteen Ykkösakselin alueen nuoria ja päättäjiä, jotka haluavat olla mukana tekemässä maaseudusta kiinnostavaa paikkaa asua tulevaisuudessa. Keskustelussa käsiteltiin esimerkiksi sellaisia aiheita, kuten minkälaista nuorten elämä on nyt maaseudulla ja mitä se voisi olla vuonna 2030, minkälaista on hyvä elämä maaseudulla ja mitä Ykkösakseli voisi tehdä auttaakseen nuoria viihtymään maalla.

Keskustelussa keskityttiin nuorten kokemuksiin ja heillä oli nyt tilaisuus kertoa omasta näkökulmastaan elämisestä maalla. Mukana keskustelemassa oli yksi nuori ja yksi päättäjä Salon, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueen maaseudulta.

Minua oli pyydetty yhdeksi keskustelijaksi enkä epäröinyt lainkaan. Oli kunnia saada kutsu. Mulle on tärkeää saada keskustella ja kuulla, toivon aina oppivani keskustelukumppaneiltani ja eilinen oli todella oivaa oppia. Oli todella upea kokemus ja tilaisuus oli hyvin järjestetty. Nuorilla oli painokkaita mielipiteitä ja hyviä näkökulmia moneen asiaan ja monta uutta kehitysideaakin saimme pelkällä yhteisellä keskustelulla aikaan. Sanoin keskustelunkin aikana, että oli avartavaa huomata sekin, kuinka samanlaiset arvot meillä kaikilla loppujen lopuksi oli huolimatta siitä, olemmeko muuttaneet muualta maalle tai sitten syntyneet ja suku aina asunut maalla.

Kirjoitin itselleni ylös paljon nuorten terveisiä ja asioita, joita itselle nousi mieleen nuorten sanomisista.

Syitä nuorten palaamiseen mm:

lähipalvelut
julkinen liikenne/yhteydet kaupunkiin/palveluihin
lähimetsä
lähiluonto
kotiseuturakkaus
ystävät ja perhe

Keskustelimme myös siitä, mitä on lähipalvelut. Ovatko ne ne koulut, päiväkodit, kaupat, terveysasema, luonto? Miten arvotetaan lähipalvelu?

Julkisen liikenteen, toisen asteen tärkeys, juurruttamisen ja liikkumisen tarve kävi puheissa moneen otteeseen. Maaseutu elää kaupungista ja kaupunki maaseudusta, meidän tulee olla mahdollistajia niin maaseudun kuin kaupungin nuorille

Toivon tälle keskustelulle jatkoa, tämä oli todella arvokasta.

Lähidemokratia – uusi kausi, uudet mahdollisuudet

Uuden valtuustokauden alku tarkoittaa myös uuden aluetoimikuntien ja alueiden johtokunnan kauden alkua. Parhaillaan Lohjan kahdeksalla alueella on käynnissä järjestäytymiskokoukset ja Nummella tilaisuus oli eilen (23.9.). Jokaisesta aluetoimikunnasta valitaan kaksi edustajaa (ja heille varajäsenet) alueiden johtokuntaan, joka on koko Lohjan yhteinen yhteistyöelin, jonka päätarkoitus on olla viestinviejänä niin alueiden asukkaille kuin päättäjille sekä kaupunginviranhaltijoille. Johtokunnan on myös tärkeää ottaa kantaa alueille tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi alueiden palvelumuutoksiin. Uusi kausi tuo uusia mahdollisuuksia ja toivottavasti myös uusia tapoja tehdä ja toimia. Näen tässä upeita kehittämisen mahdollisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia!

Mitä sitten tarkoittaa lähidemokratia? Miten se toimii? Miten se voisi toimia? Kenelle lähidemokratia on tarkoitettu? Entä osallistuva budjetointi?

Tehtävät:

edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita,
vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä,
edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja tuoda esiin tärkeitä asioita,
edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta

Toimivuuden arviointi:

mallilla on saatu tuotua asukkaiden mielipiteitä ja näkökantoja esiin.
aluetoimikuntien kuuleminen
aluetoimikuntajako
asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen

Kehittäminen:

valtuutettujen, virkamiesten ja aluetoimikuntien edustajien yhteistyön kehittäminen
suunnittelurytmin tehostaminen
lähidemokratiamallin eri elinten käytön tehostaminen

Lohjalla lähidemokratia on toiminut vuodesta 2013 ja kehitysvuosina se on ollut lupaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Vuonna 2015 ehdolla vuoden lähidemokratiateoksi on ollut lohjalainen kouluverkon vaikuttajaraati, joka siis oli osa lohjalaista lähidemokratiaa.

Kaudella 2017-2021 Lohjalla mentiin ikävä kyllä aika kauas siitä, mitä lähidemokratian henki oli siitä päätettäessä ja kuinka se kehittyi 2013-2017 kaudella. Hyviä asioita oli paljon, hyvää kehitystä alueiden asukkaiden hyväksi, mutta paljon jätettiin tekemättä ja lausumatta. Ehkä vähän myös muodostui vastakkainasettelua, ei jaettu tietoa, ei pidetty valtuustoryhmiä osana lähidemokratiaa, ja sehän se tarkoitus ei ole. Johtokunta koostuu aluetoimikuntien edustajista sekä valtuustoryhmien edustajista. Tarkoituksena on rakentava keskustelu ja sujuva tiedonkulku. Haittana hyvälle kehitykselle oli myös se, että alueiden johtokunnalla ei ollut nimettynä vastuuviranhaltijaa kauden loppuaikana. Johtokunta on yksi kaupungin toimielimistä ja se edellyttää myös sitä, että kaupungilta on asiantunteva henkilö tekemässä työtä ja valmistelemassa kokousasiakirjoja. Näin ei loppukaudella ikävä kyllä enää ollut.

Lohja osallistaa asukkaitaan hyvin. Esimerkiksi sote- ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajat, vanhus- ja vammaisneuvostoihin on julkiset haut (https://www.lohja.fi/%E2%80%A6/haut-lohjan-neuvostoihin-2021-2023/?fbclid=IwAR3kbYtzvax1z2hT11NCfh24iUjw5eN4-ifQT8fSspceSvp811hUlv4Y5Ic), on kaavakävelyt, kaavaillat, kyselyt, palveluverkkoselvityksiin pyydetään alueiden johtokunnan edustajaa mukaan, tehdään kuulemisia, vaikutusten arviointeja, mahdollistetaan aluetoimikuntien toiminta.

Jos olet kiinnostunut lähidemokratiasta ja paikallisen vaikuttamisen keinoista alla on kokoamani julkaisu.

Kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään toisella paikkakunnalla

Kaupunginjohtaja on päättänyt, että kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään Porvoossa, kauniissa Sannäsin kartanossa. Seminaari on kaksipäiväinen ja perjantai-illalla on sauna lämpimänä. Porvooseen lähdetään yhteiskuljetuksella. Seminaarin muualla pitämistä perusteltiin mm. ryhmäytymisellä. Se onkin toki tärkeää. Viime kaudella valtuusto oli erittäin riitainen. Ai niin, viime kausikin alkoi kahden päivän seminaarilla muualla kuin Lohjalla.

Kuultuani valtuustoinfossa asiasta en ollut uskoa kuulemaani. Tänä aikana, kun suositukset kaikesta turhan matkustamisen välttämisestä on vielä voimassa.

Mielestäni on edesvastuutonta vielä tässä vaiheessa kokoontua suunnitellulla tavalla, kulkea yhteiskuljetuksella ja yöpyä muualla.

Kaupungin organisaationa pitäisi toimia esimerkkinä ja toimia suositusten mukaan, kuten esimerkiksi välttää turhaa matkustelua ja toistaiseksi se suositus on vielä voimassa.

Tämän lisäksi yhteiskuljetus joukossa, jossa tiedämme olevan koronadenialisteja ja rokotekielteisiä mukana on riski. Viime valtuustokokouksessa kuuntelin, kuinka eräs valtuutettu ei pitänyt maskia sillä perusteella, että HÄN oli jo saanut kaksi rokotetta. Pelkät koronadenialistit ja rokotevastaiset eivät ole riskin kasvattajia, vaan myös tiedonpuute tai välinpitämättömyys. Itse olen 3-5 viikon kuluessa menossa operaatioon, jota ennen pyrin välttämään kaikkia mahdollisia ylimääräisiä altistumismahdollisuuksia. Minulla on kaksi rokotetta, mutta perheessäni on jäseniä, jotka eivät ole kaikki vielä saaneet rokotteita. Lohjalla pidettävään, vähemmän riskejä sisältävään seminaariin olisin osallistunut.

Taloudellistakaan muualla seminaarin pitäminen ei ole. Seminaarin on ARVIOITU maksavan reilu 20 000 euroa. Seminaarin ohjelmaa ei ole sen tarkemmin vielä julkistettu, mutta kahdelle päivälle on suunnitteilla ohjelmaa. Aika monella paikkakunnalla valtuustoseminaari on saatu tiivistettyä yhteen päivään.

Olen ilmoittanut kieltäytymisestäni kaupunginjohtajalle, valtuuston puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja omalle ryhmälleni asiasta. Olen myös perustellut kieltäytymiseni.

Tälläkin kertaa laitan terveyden ja terveysuhkien välttämisen edelle. Kenenkään etu ei ole lähteä yhteiskuljetuksella toiselle paikkakunnalle, ryhmäytymistä tapahtuu muutenkin.

Muistutin jälleen lastensuojelun kriisistä valtuustossa 15.9.2021

Valtuustokokouksessa 15.9.2021 käsiteltiin mm. talousarvion toteutumisen puolivuotisraporttia ja kävin pitämässä oman puheenvuoron aiheesta. En puheessani käsitellyt koko raporttia ja kokonaisuutta, vain pieniä osia, keskittyen jälleen lastensuojeluun.

Olen iloinen, että Lohjan asukasluku on noussut ja verotulot myös, mutta meillä on silti ongelmia, jotka saattavat asukasluvun kasvun myötä myös kasvaa. Ja jos emme herää, ne paisuvat.

Puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä kuulijat

Olemme saaneet lukea paikallislehdestäkin aurinkoisia lausuntoja taloudesta, joissa yhtenä tavoitteena ilmeisesti on kaupunkilaisten yhteishengen nostattaminen nostaen valtion ja koronan arvaamattomuutta peikoksi. Ikävä kyllä meillä on peikkoja ihan omasta takaa, aiemmissa puheenvuoroissa tuotujen lisäksi.

Nämä kaikki peikot tosin on ratkaistavissa.

Esimerkiksi virkatyönä tehdyt epätarkat kirjaamiset raporteissa. On ikävää, että joutuu arvailemaan elinvoimatoimialan henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kehitystä, ja arvailemaanhan tässä joutuu, sillä teksti ei tarjoa vastausta, ainoastaan vaihtoehdon enemmän/vähemmän. Odotan tarkkuutta kautta linjan, luottamushenkilöiltä odotetaan talouden seurantaa, se voi toisinaan tällaisten vuoksi olla hankalaa.

Toinen esimerkki on lastensuojelu.

Maaliskuussa valtuusto päätti 230 000 euron lisämäärärahasta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle ja viime tilinpäätöksessä olleen tarkastuslautakunnan lausunnon mukaan lastensuojelun kulut vuonna 2020 nousivat noin 800 000 euroa. Siis koko viime vuoden aikana. Lastensuojelun kustannukset tällä hetkellä ovat n. 605 000 euroa ja asiakaspalvelun ostot n 503 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten.

Lastensuojelumme on edelleen kriisissä, eikä sen kaivon pohjaa näy. Ei ennen kuin tehdään se, minkä tiedämme olevan välttämätön tehdä, eli parantaa työntekijöiden työoloja ja yksi keino siihen on palkata lisää henkilöstöä. Hakujen tulee olla aktiivisia ja houkuttelevia. Me voimme muuttaa suuntauksen oman kuntamme kohdalla muuttamalla omia työtapojamme, rekrytointikeinojamme ja palkkaustamme. Meidän tulee turvata lasten ja nuorten tämä päivä, jotta heidän huomisensa olisi vakaampi ja taloutemme turvatumpi.

Talouden tasapainottamisohjelmassa toteutuneeksi mainittu lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelualuejohtajan toimi on lakkautettu, mutta jälleen perustettu. Ohjelman mukaisesti ryhmäavustajien määrää on vähennetty, perusteena lapsimäärien pieneneminen, mutta samaan aikaan erityistarpeisten lasten määrä kasvaa. Olemme päättäneet tehdä säästöjä palvelujen kustannuksella, lasten kustannuksella ja jos ei se jo nyt näy, tulee se näkymään tulevina vuosina myös synkkenevinä talouslukuina. Toivoisin laastarimentaliteetin vähenevän ja pian myös päättyvän kokonaan.

Kyky nähdä hopeareunus on upea kyky ja positiivisuus on kiva asia. Toivoisin kuitenkin olevan mukana tätä päivää ja huomista.

Kiitos

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua

Vielä lastensuojelun lisämäärärahasta

Lastensuojelumme on kriisissä – resursseja olisi lisättävä

Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista

Lastensuojelun vähättely on totta

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua

Kaupunginjohtaja iloitsee 4.9.2021 paikallislehdessä, että ”Lohjan kaupungin talouden puolivuotisraportti kertoo hyviä uutisia kaupungin taloustilanteesta. Jos yllätyksiä ei loppuvuodesta tule, kaupungin verotulot ovat kipuamassa jopa 7,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua suuremmiksi.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4281594) Otsikkona lehdessä: Roima verotulojen kasvu siivittää Lohjan taloutta – uusia leikkauslistoja ja veronkorotuksia ei näy, mutta koronapeikkona on nyt valtio

Niin. Hienoa, että näyttää hyvältä ja peikkona valtion koronatuet (jos eivät toteudukaan). Mitäs siitä muista kaupungin kuluista ja kuntalaisten hyvinvoinnista.

Jos katsoisimme kuitenkin kokonaisuutta ja nappaisimme tarkasteltavaksemme monivuotista ongelmaa, jota ei näköjään edelleenkään haluta tuoda esiin: lastensuojelun jatkuvat alibudjetoinnit.

Lohjalla leikkaaminen (talouden pelastaminen) on tehty pitkälle säästämällä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviosta, on kiristetty ruuvia ja lopetettu toimia, jätetty palkkaamatta henkilöstöä, tai siirretty palkkaamista. Säästetyt rahat (750 000€ vuonna 2019 ja 2,4 miljoonaa vuonna 2020 €) on siirretty sotelautakunnalle. Toki sotelautakunnassakin niitä tarvitaan ikääntyneiden palvelualueella, mutta tämän 2,4 miljoonan euron siirron jälkeen haettiinkin lisämäärärahaa 230 000 euroa lastensuojeluun. Siis juuri sinne, mistä oli muutama kuukausi aiemmin otettu ja siirretty muualle. Eikä se 230 000 euroa edes riitä. Pelkästään kesäkuuhun mennessä ylitystä arvioitiin olevan noin 830 000 enemmän kuin vuonna 2020 vastaavana aikana.

Ja kaupunginhallituksen jatkava puheenjohtaja samassa lehdessä 7.9.2021 (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4282266):

Ja kun jotakin lähdetään tekemään, tehdään se kerralla kunnolla. Edetään pala palalta ja hoidetaan varmat tapaukset kotiin pilvilinnoja rakentamatta.

Onneksi meillä Lohjalla osataan tämä positiivinen ajattelu, ehkäpä sillä saamme resursseja lastensuojeluun.

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani: