Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tuntikehyksen laskuperusteista tai sen kaavasta päättäessään antoi surmaniskun pienille kouluille.
Olin tehnyt vastaesityksen:
Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.
Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa.
Tuntikehys on vaikea ymmärtää, enkä edelleenkään voi väittää täydellisesti ymmärtäväni asiaa, mutta sen ymmärrän, että uusi kaava ja sen periaatteet ovat selkeämmät kuin aiemmat. Selkeää on myös se, että pienet koulut tulevat kärsimään uudesta kaavasta.
Ensi syksystä lähtien tuntikehystä tullaan jakamaan opetusryhmien mukaan, kaava on selkeä ja helpompi ymmärtää ja on helpompi ymmärtää myös periaatteet.
Ryhmät pyritään pitämään inhimillisinä, ei liian isoina eikä liian pieninä. Kaava on tasa-arvoisempi kuin aiemmin. Hienoa, eikö totta?
On.
Paitsi että kaava on tasa-arvoisempi isommille kouluille. Pienemmät koulut ja niiden oppilaat tulevat olemaan maksajina. Käytetäänpä esimerkkinä alakoulua, jossa on 48 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä kolme yhdysluokkaa, 1-2, 3-4 ja 5-6 ja kolme opettajaa. Tämän laskukaavan mukaan kouluun jaetaan kahdelle ryhmälle tuntikehystä. Eli entisen jaon sijaan uusi jako ko koulussa tulee olemaan 1-3 ja 4-6 ja kaksi opettajaa.
Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.
Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.
Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa vähintään 6% leikkausta pienessä yläkoulussa. Se tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä. Se tarkoittaa yt-neuvotteluja.
Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, kun olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste.
Palvelutuotantolautakunnan kokouksessa listalla 13.12.2018 väitetään, että kaupunginhallitus olisi päättänyt 18.6 Saukkolan päiväkodista luovutaan. Tämän väitteen perusteella asian esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi
1) että Saukkolan käytöstä poistuvasta päiväkodista luovutaan kokonaan;
2) esittää kaupunkikehityksen tulosalueelle, että Saukkolan käytöstä poistuva päiväkoti YL-tontteineen myydään eniten tarjoavalle.
PERUSTELUT: Saukkolan päiväkoti sijaitsee hankalasti teollisuusrakennusten vieressä ja välissä. Uutta päiväkotia (tai muutakaan julkisen palvelun rakennusta) ei tulla tälle paikalle rakentamaan. Tontti ei ole suuri, eikä sillä ole kaupungin maapolitiikan kannalta erityisarvoa. Lähellä, paremmassa paikassa Heimolantiellä sijaitsee kaupungin omistama tyhjä Y-tontti. Itse rakennus vaatii sisäilmaongelmien vuoksi korjaustoimenpiteitä. Koko kohde voidaan myydä pois
Kaupunginhallitus tosiaan päätti, että Saukkolan päiväkodista luovutaan, mutta asiahan meni vielä kaupunginvaltuustoon, jossa valtuusto pisti asian uudelleenvalmisteluun. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kahdessa kokouksessaan ja mm viimeksi 5.11.2018. Tuolloin päättivät, että
2. että Saukkolan päiväkodin käytöstä luovutaan toistaiseksi;
3. todeta, että alueen päivähoitoratkaisut on järjestetty toistaiseksi vähintään vuoteen 2022 saakka;
4. Nummen alueen uuden päiväkodin suunnittelua jatketaan myöhemmin kaavoituksen valmistuttua. Tarveselvitys tuodaan valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta 2020.
Päätös hyväksyttiin.
Käsittääkseni päiväkodin käytöstä luopuminen toistaiseksi ei tarkoita, että lautakunta voisi päättää, että Saukkolan käytöstä poistuvasta päiväkodin kiinteistöstä luovutaan kokonaan. Ainakaan vielä. Asioista tulee päättää oikeassa järjestyksessä ja oikein.
Mitä ihmettä valmistelussa tapahtuu? On aika järkyttävää, ettei voi luottaa asioiden valmisteluun. Pyrkiikö viranhaltija tekemään luottamushenkilöiden töitä? Onko nyt vähän hutiloitu, vai pyritäänkö vähän oikaisemaan? Tekemään päätöksiä vilpillisesti, vai onko kyseessä puhtaasti vain erehdys?
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyssä 11.12.2018 kokouksessa on Perusopetuksen tuntikehyslaskennan uudet periaatteet.
”Tuntikehyksen jakamisessa on erilaisia tapoja; oppilaskohtaisina kertoimina, opetusryhmäkohtaisina tunteina tai suoraan euroina kouluille. Lohjalla on ollut käytössä oppilaskohtaisiin kertoimiin perustava tapa jakaa tuntikehys kouluille. Kaavassa on ollut erilaisia kertoimia ja vakioita. Tämä kaava on kuitenkin huomattu hankalaksi, koska palveluverkossa olevat yksiköt ovat niin eri kokoisia, eikä kaava kohtele eri kokoisia yksiköitä yhdenvertaisesti. Pienemmissä yksiköissä oppilaskohtainen resurssi ei riitä opetuksen järjestämiseen, vaan niille on jouduttu myöntämään lisäresurssia kaavan lisäksi. Myös kaavassa olleet vakiot laittoivat eri kokoiset koulut eriarvoiseen asemaan. ”(lähde: lanupen esityslista). Tuntikehys ei ole kovinkaan helppo ymmärrettävä, enkä todellakaan väitä, että ymmärrän täydellisesti asian.
Siksi toivoisin, että saisimme enemmän tietoa tässäkin kohdassa. Liitteinä on vertailu tuntijaosta pienen ja ison alakoulun kesken, mutta yläkoulusta ei ole vertailua, on vain ison yläkoulun laskenta. Mitä tällainen tuntikehysjako tarkoittaa pienemmässä yläkoulussa? Jos minulle tarjotaan tiedoksi vain yhtä taulukkoa yhdestä koulusta, en ole oikein vakuuttunut, että se sama pätee pienempään yläkouluun. Miten siis pienemmässä yläkoulussa? Muutaman opettajan irtisanomista? Sitä, että pienemmän yläkoulun oppilaat tulevat olemaan epätasa-arvoisessa asemassa isompaan nähden?
Onko asiasta tehty lapsivaikutusten arviointia? Ei. Onko tehty ennakkoarviointia?
Kyseinen laskentatapa saattaa vaikuttaa opettajien opetusmäärän vähenemistä 24 tunnista toisilla jopa kahdeksaan tuntiin viikossa. Se tulee vaikeuttamaan pätevien opettajien rekrytointia, varsinkin reuna-alueilla. Se tulee vaikuttamaan opetuksen laatuun.
Esityksessä sanotaan, että tällä tavalla laskien kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta koska asiaa ei ole avattu ja vertailtu kokonaisuudessaan, ja jos en saa jo esittämiini kysymyksiin vastauksia, olen valmistautunut esittämään asiaa uudelleen valmisteluun, koska meille ei ole tarjottu tarpeeksi tietoa tehdäksemme päätöstä asiasta.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan seuraavassa kokouksessa (11.12.2018) käsittelemme mm valtuustoaloitetta tasa-arvoisesta koulukyytioikeudesta. Katri Piiparinen (vihr) on tehnyt todella hyvän aloitteen. Ote aloitteesta:
”Lohja on lapsiystävällinen kunta. Kun lapsen huoltajat ovat eronneet ja heillä on yhteishuoltajuus, niin lapsi voi asua esim. vuoroviikoin eri huoltajan luona. Jos hän sattuu asumaan kauempana koulusta ja on oikeutettu koulukyyditykseen, niin oikeuden siihen kyytiin saa vain toisen vanhemman, lähivanhemman, luota. Eli vaikka molemmat tasa-arvoiset huoltajat asuvat koulukyytiä edellyttävän etäisyyden päästä koulusta, niin lapsi saa vain toisen huoltajan luota kyydin kouluun. Tämä käytäntö on huoltajia eriarvoistavaa, perheen arkea rasittavaa ja kaikin puolin toisen huoltajan vanhemmuutta väheksyvää. Jos molempien huoltajien luona asuminen on säännöllistä ja molemmat huoltajat asuvat saman, lapselle osoitetun koulun alueella, niin kyydin toteuttamisen pitäisi olla täysin mahdollista.”
Päätösesitys on,
”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
1. toteaa, että lapsen koulukuljetus kahden eri paikoissa asuvan huoltajan luota vuoroviikkoina ei ole nykyisillä järjestely- ja kuljetusresursseilla mahdollista
2. toteaa, että tällainen kahden osoitteen koulukuljetus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä huoltajat asuvat
3. esittää hallitukselle aloitteen loppuunkäsitellyksi.”
En ihan ymmärrä kohtaa 2. Se ei täysin avaudu minulle. Millä tavalla se, että kahden osoitteen lapsi saisi koulukyydin molemmista kodeistaan, tekisi lapset eriarvoiseksi? Mielestäni lapset ovat NYT eriarvoisessa asemassa. Millä tavalla se, että pyritään tekemään kahden osoitteen perheiden elämää helpommaksi, tekisi toisten perheiden aseman huonommaksi?
Kohdan yksi lauselmasta jotenkin paistaa läpi se, että ei nyt oikein haluta edes tutkia asiaa (vai heijastuuko nyt oma asenteeni lukemiseeni), vaan ajatellaan heti vain sitä, ettei ole resursseja ja heti nähdään vain käytännönjärjestelyn ongelmat, joita varmasti on, mutta nekään tuskin ovat ylitsepääsemättömiä.
Koulukyyditykset kuuluvat myös palvelutuotantolautakunnan alaisuuteen, joten eikö päätösesityksessä tulisi olla lausuntopyyntö tai vastaava heiltä?
Olen valmistelemassa vastaesitysta tähän pykälään.
Vastaesitysluonnos on:
”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
1) päättää myöntää oikeuden koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. 2) pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; 3) esittää kaupunginhallitukselle aloitteen loppuunkäsitellyksi.”
Joulun odotukseen liittyy paljon latausta. Moni odottaa paljon joulua ja odotukset ovat korkealla, miten ihanaa on olla yhdessä, naurua, hymyä, hyvää oloa ja mukavaa yhdessäoloa. Aina se ei toteudu.
Aina ei pysty tarjoamaan lapselleen sellaista joulua kuin itse toivoisi.
Muutama vuosi sitten kärsiessäni masennuksesta en kyennyt tekemään kotona joulua. Yritin kyllä, mutta en pystynyt siihen siinä määrin, mitä olisin toivonut. Tuolloin sain apua. Olen edelleenkin kiitollinen tälle ihmiselle, joka teki paljon töitä eteeni ja varsinkin lasteni eteen. Toki hän työkseen sitä teki ja tekee edelleen, mutta se miten aidosti, tiukallakin otteella ja lämmöllä hän työtään tekee, on ollut mulle asia, jota en lakkaa ajattelemasta. ”Olet edelleen tärkeä.” Sanoisin hänelle, jos voisin.
Tänään paketoin lahjan joulupuukeräykseen ja ajattelin sinua. Paketoidessani ajattelin myös häntä, joka oli paketoinut lahjan, jonka oma pieni poikani tuolloin sai. Toivon, että tästä lahjasta on iloa hänelle, jonka sen vastaanottaa ja toivon, että siitä on iloa myös hänen huoltajilleen.
Monet joulut ovat olleet minulle ja perheelleni mieleenpainuvia. Monestakin syystä. Tästä voit lukea kolmentoista vuoden takaisesta joulustamme.
”Joulua on alkanut arvostaa eri tavalla kuin ennen. Olen usein miettinyt sitä, että iän tullessa ja varsinkin lasten jälkeen on joululle tullut eri tarkoitus kuin ennen, mutta kokemamme joulu, kun olin sairaalassa, tietämättömyys omasta tilasta ja kuolemanpelko, on tuonut aivan eri syvyyden jouluun.”
Viime joulusta tässä vaiheessa en vielä halua puhua. Isäni menehtyi jouluaatonaattona ja se tuo jälleen jouluun aivan oman sävynsä. Joulussa on paljon asioita, tuoksuja, perinteitä, mistä tulee isä mieleen. Ja toistaiseksi vielä syvän surun.
Toivon kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siksi hyvää joulun odotusta sinulle
Kaupunginhallituksen maanantain (3.12.2018) kokous näyttäisi olevan jälleen aika raskas.
Päätöksessä on pykälässä 8. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tulevaisuus, vaikka otsikointi onkin, että ”Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelun väliraportti”, niin kyllä siinä päätöksiäkin tehdään.
Ihmettelin itsekseni jo lautakuntakokouksen aikana päätöskohdan otsikointia. Se ei ihan vastaa päätettävää asiaa. Lisäksi hallituksella on aika monta asiaa tämän otsikon alla päätettäväksi: väistö, uuden koulun rakentaminen ja sijoittaminen, rahoitus, kaava… aika paljon yhden pykälän alle.
Väistö olisi se akuutein, eikä esittelytekstin mukaan sitä aiota toteuttaa. Pelkään myös että tällä väistön välttämisellä on samat seuraukset kuin Tytyrillä: pieleen menee. Pidempiaikaisesti lasten terveyden kanssa uhkapeli, pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa koko loppuiäksi peruuttamatonta haittaa. Esimerkiksi astmaa toki voi hoitaa lääkkeillä (kuten kaupunkimme silloinen vastuulääkäri totesi lyseon opiskelijoiden vanhemmille), mutta jos koko sairauden voi välttää, mielummin menisin siitä.
Me keskustelimme lanupessa paljon väistöstä ja
uudelleenrakentamisesta. Esitin muutamaa muutosta päätöstekstiin ja
lautakunta oli aika yksimielinen niistä:
lautakunta päätti kahdessa eri pykälässä Järnefeltin koulusta, väistöstä ja tulevaisuudesta. Hallituksen esityslistalla ne ovat yhdessä pykälässä, mikä voi vaikeuttaa päätöksentekoa. Lautakunta päätti ensin siis väistöstä:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. että mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä luokissa 1-5, 14, 8, 23, 24 luokkien 7, 19, 20, ja 22 lisäksi
2. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun akuuttia tilannetta ryhdytään ratkomaan ja mahdollisia väistötiloja kaupungin omista tiloista etsitään pikaisesti yhteistyössä opetustoimen kanssa
3. esittää palvelutuotantolautakunnalle, että Järnefeltin koulun osalta varaudutaan mahdollisiin väistötilaratkaisuihin
4. ohjeistaa opetustoimea ja tilojen palveluja ryhtymään kaikkiin niihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla Järnefeltin sisäilma-tilannetta ja oireilijoiden oireita voitaisiin helpottaa.
Toisessa pykälässä lautakunta päätti
2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
3. esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.
päätösesityksen kohta:
2) Väistö:
2) Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on esittänyt, että Järnefeltinkoulussa 13 luokkatilaa on poistettava käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi.Lautakunnan päätös on oheismateriaalina. Kyse on laajasta ja kalliistaväistöstä. Tästä syystä on selvitettävä kaikki mahdollisuudet, millä keinoinJärnefeltin koulun sisäilma saataisiin puhdistettua siksi ajaksi, kunnes uusikoulu valmistuu. Kyse on tilapäisistä, ”tekohengitystoimista”, jotka eivätpoista sisäilmaongelmien varsinaisia syitä. Kaupunki on neuvotellut eritoimijoiden kanssa. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi ratkaisu, jossakaupunki ”ostaa puhdasta ilmaa”, ja ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitäälaitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan.Laitteistojen toimivuutta ja vaikutusta henkilöstön ja oppilaiden oireiluunseurataan jatkuvasti. Tällainen ratkaisu maksaa, mutta kustannukset ovathuomattavan pienet verrattuna väistötilojen kustannuksiin. Jos tämäkään eiauta, on edessä kallis väistöratkaisu. On huomattava, että koulun laajaperuskorjaus edellyttäisi myös väistötiloja. Väliaikaiset, uudet sisäilmanpuhdistustoimet aloitetaan Järnefeltin koulussa jo joulukuussa 2018. Toimenpiteillä toivotaan saatavan Järnefeltin koululle lisäaikaa n. kolmevuotta ja ilman väistötiloja (lähde:http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820506-8.PDF)
Ymmärrän, että raha on tiukassa, mutta lasten terveydestä säästäminen tulisi olla viimeinen, mitä edes ajatellaan. Väistöä tarvitaan. Onko varmasti jokainen tila mietitty, kysytty, tutkittu? Minua huolestuttaa myös se, että teksti on aika ympäripyöreää toimepiteiden suhteen, esimerkiksi: ” ulkopuolinen toimija hankkii ja ylläpitää laitteita, puhdistimia yms. kalustoa, joilla sisäilman laatu turvataan. ” toivon, ettei tämä tarkoita sitä, että myös ionisaattorit otetaan käyttöön, kuten oli aiemmin lanupen listalla mainittuna. Vaadin tuolloin sen kohdan poistoa, sillä ionisaattori saattaa vahingoittaa hengityselimiä, sillä vapauttaa otsonia hengitysilmaan.
Väistöä ei siis saisi yrittää siirtää tai välttää.
3) Kokonaan uusi koulu suunnitellaan ja sijoitetaan Virkkalanydinkeskustaan kaupungin maalle. Kaupunginhallitus vahvistaa sijaintipaikan tarvittavien selvitysten valmistuttua.
sijoittaminen Virkkalan keskustaan. Miksi koulun sijainti pitää vaihtaa? Mikä nykyisen sijainnin tekee huonoksi? Ehdotuksista mikään ei ole huippuehdotus. Ehdotus Virkby on huono tilanahtauden vuoksi, Källhagenin vieressä alue on myös ahdas, Kässäntalon vieressä (ehdotus pohjoinen) näyttäisi ilmakuvassa olevan hyvä. Ilmakuvat vaan ei kerro kaikkea. Ehdotus urheilukentän vieressä toisaalta voisi olla ihanteellinen, mutta käsittääkseni kiinteistö olisi tuolloin hieman montussa. Toisaalta tähän ei tarvitse nyt paneutua. Olen menossa tutustumaan alueeseen, jotta saisin paremman kuvan siitä, mikä olisi ihanteellinen, jos koulu pitää muualle rakentaa. Edelleen mietin sitä, miksi koulua pitää yleensä ottaen siirtää.
4)Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan jaJärnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevienoppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaatvoidaan sijoittaa tähän uuteen kouluun 5-7 vuoden kuluttua.
Yhtenäiskouluajatus saattaa sopia tänne, jos se toteutetaan moduulirakentamisena, tai kuten Nummella, eri kiinteistöinä.
5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin japaikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisiatilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, jakuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka.Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja eitule osittainkaan maanalaisiin tiloihin
Kuulostaa toisaalta hyvältä, mutta nopealla aikataululla ei välttämättä saa laatua (välihuomautuksena, ettei elementtirakentaminen sisätiloissa ole uutta)
6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaantaseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulunrakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho. Kaupunkivuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohjapidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättääsopimusjärjestelyistä myöhemmin.
Rahoituksesta ja toteutuksesta voisi käyttää esimerkkinä Kirkkonummen Jokirinteen kouluhanketta, joka toteutettiin SR-mallina. Se toteutui ajallaan ja jäi jopa 10% alle kustannusarvion. SR-urakointi tarkoittaa,että pääurakoitsija vastaa kohteen suunnittelusta sekä rakentamisesta tilaajan asettamien edellytysten mukaan. Suuren vastuun siirtyessä urakoitsijalle korostuu hankkeeseen kuuluvien eri osapuolten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö koko rakennushankkeen ajan (tässä voi tulla iso, iso ongelma Lohjalla). SR-malliin liittyvät ongelmat toistuvat helposti seuraavissa hankkeissa, ellei ongelmia tunnisteta.
Ongelmat voivat olla esimerkiksi ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavia sattumia tai aikataulupaineita aiheuttavia tekijöitä.
Lohjan ollessa avoin, asukaslähtöinen ja kuunteleva kunta, olisi ollut tietenkin hyvä, että Lokovan kannanotto aiheesta olisi ollut liitteenä mukana se kuitenkin on aiemmin toimitettu palvelutuotantolautakunnalle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle. Lokova kuitenkin edustaa palvelun käyttäjiä. Vaikka opettajat ja muu henkilökunta on todella tärkeä kohderyhmä koulussa, olisi myös perheitä kuultava. Tämän vuoksi laitoin Lokovan kannanoton hallituksen jäsenille ja kirjaamoon tutustuttavaksi.
”Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry. on esittänyt kannanottonaanjo vuonna 2015, että koulujen sisäilman laadun tulee olla kouluverkonkeskeisin kysymys. Lokova ry vaatii ja esittää edelleen, että Lohjankaupungin tulisi kattavasti ja läpinäkyvästi kartoitettaa lohjalaistenkoulujen ja päiväkotien sisäilman laatu. Samalla tulee tehdäsuunnitelma ongelmien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi sekäarvioida näiden toimien kustannukset…”
”Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon. Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.”
Lotta Paakkunainen 