Käsky – rauhallisuus on suomalainen hyve ja sinä olet suomalainen

käsky

Isovanhempani, eli äitini vanhemmat saivat käskyn. Tuolloin he asuivat Viipurin Rasalahdessa ja olivat työssä Viipurissa. Mummuni pyöreässä tornissa tarjoilijana. Papasta en tiedä muuten, mutta esiintyi sodassa kai jossain määrin viihdytysjoukoissa, olen kuvia nähnyt, joissa hänellä on viulu. Niistä ajoista ei ole haluttu puhua, ei äidilleni, eikä tietenkään lastenlapsille. Yleensäkään menneestä ei ole haluttu juuri puhua. Lasten kysymykset hiljennettiin.

Kun käsky evakkoon tuli, oli pappani rintamalla ja raskaanaoleva (odotti äitiäni) mummuni lähti evakkoon siskonsa Ainon ja kolmen lapsensa kanssa. Taakse jäivät omakotitalo koirineen kaikkineen

Evakkomatka on varmasti ollut raskas ja vaikea. Evakkolapsen, vaikkakin vielä syntymättömän lapsen, jälkeläisenä näin siitä aiheutuvan edelleen jälkiä elämään. Oma äitini näkee vieläkin painajaisia sotakoneiden pelosta ja pakenemisesta maastoon. Kuinka kaikki tämä on vaikuttanut myös elämään arkipäivän teoissa ja ajatuksissa? Tuolloin on varmasti tehty parhaansa, jotta on suojattu oma kansa ja perheet ovat ajatelleet lastensa parasta. Me evakkolasten lapset maksamme myös vieläkin hintaa. Jokainen omalla tavallamme, mutta mukana se on jollakin tavalla. Se on vaikuttanut oman elämämme kulkuun.

Oma haaveeni on käydä Rasalahdessa joskus katsomassa lähtökohdat, tutustumassa mummuni ja pappani kotikylään, nähdä mistä olemme lähtöisin. Nähdä juureni. Tosin tämä todennäköisesti ei tule tapahtumaan pitkään, pitkään aikaan. Toiveeni käydä oli ennen Venäjän aloittamaa julmaa hyökkäyssotaa veljeskansaansa vastaan. Jäljet näkyvät kauan.

Rasalahti 1.12.2017 (Novinka)
Rasalahti tänä päivänä (1.12.2017) Googlen silmin.

Suomelle kuuluessaan Rasalahden kylä oli osa Viipurin maalaiskuntaa. Kylä sijaitsi Viipurinlahdesta länteen työntyvän Rasalahden pohjukan ympärillä. Nykyisin Rasalahti on lähes umpeenkasvanut. Kylään kuului myös Lammassaari keskeltä Rasalahtea. Rasalahden naapurikyliä olivat Pien-Merijoki, Lahti, Kärki, Ahokas, Haankylä ja Naulasaari. Rasalahdella oli myös lyhyen matkaa rajaa Viipurin kaupungin kanssa.

Rasalahden halki kulki valtatie 7 Helsingistä Viipuriin. Kylän asutus oli keskittynyt valtatien molemmin puolin sekä tien ja merenlahden väliselle alueelle. Omaa kansakoulua Rasalahdessa ei ollut, vaan koulua käytiin läheisessä Kiiskilän kylän kansakoulussa.[1] Vuonna 1937 Rasalahdessa oli 92 asukasta. (lähde:wikipedia)

Näin sitä tasapainotetaan taloutta


Sentään pelkkiä leikkauksia ja lakkautuksia ei esitetä. Sote-lautakunta esittää mm

– Kotihoitoon yhden lähihoitajan vakanssin perustaminen, vuosilomasijaiskustannuksineen noin 50 000 euroa. Väestön ikääntyminen ja kotihoidon jatkuvasti kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät lisäresursointia.

Tämä on hyvä lisäys.

Muutama muukin hyvä henkilökuntalisäys, mutta tällä kertaa puran tätä muutamalla epäkohdalla:

28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille
– kaupunginhallitus on palauttanut 4.6.2018 valmisteluun aloitteessa esitetyn pohjalta. Aikaisemman valmistelun pohjalta talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan e-pillereiden osalta 116 784 euroa. Sote-lautakunta esitti, että aloite olisi loppuunkäsitelty, eikä maksutonta ehkäisyä tarjottaisi nuorille. Valtuusto esitti, että aloite olisi vielä vireillä.

Samaan aikaan muualla:

 – Tampere: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille tamperelaisille

https://yle.fi/uutiset/3-10515877

 – Riihimäki: Maksutonta ehkäisyä entistä useammille – Riihimäen seutu nostaa ikärajaa ensimmäisenä Kanta-Hämeessä (ikäraja nousee 20 vuodesta 25 vuoteen)

https://www.aamuposti.fi/artikkeli/721901-maksutonta-ehkaisya-entista-useammille-riihimaen-seutu-nostaa-ikarajaa-ensimmaisena

 – Kuntalehti kertoo, että nuorten maksuton ehkäisy yleistyy – Jälleen kolme kuntaa päätti ehkäisyn tarjoamisesta

https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/nuorten-maksuton-ehkaisy-yleistyy-jalleen-kolme-kuntaa-paatti-ehkaisyn-tarjoamisesta/?fbclid=IwAR2MAW_CZx5eCOEpuvWl-RDBV41hKxgXsUT_D4OGXiQozNgV_2SnoMH2qnc

Lohjan sote-lautakunnan esityslistan tekstin mukaan ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.

Alla olevassa aiemmin kirjoittamani aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/15/3972/

Sote-lautakunta ”säästää” siis sillä, ettei panosteta nuorten ehkäisyyn ja sitä kautta seksuaaliseen hyvinvointiin.

Lisäksi sote-lautakunta esittää säästöä hammashoidon keskittämisellä. Eli palvelu pois entisen Nummi-Pusulan alueelta. Korvataan se reppuhoitajalla, joka siis vain tarkistaa yli 400 koululaisen hampaat. Vanhempien ei tarvitse olla läsnä saadakseen hoito-ohjeita (vaikka sillä on tähän asti perusteltu aikaisempia päätöksiä ja siirtoja), hoito-ohjeita tarvitaa kuulemma vasta siinä tapauksessa, kun reikiä jo on (eikö se ole vähän myöhäistä jo?). Ennaltaehkäisy-puheet ovat vain puheita tässä kohtaa.

Sote-lautakunta on myös sitä mieltä, että omaishoidosta voi leikata.

Omaishoidon tuesta ei saisi leikata. Väitteet siitä, että ”toimenpide ei vaikuta moneen ja vain yksi aste tippuu pois” eivät pidä paikkaansa. Nämä leikkaukset vaikuttanevat pahiten lapsiperheisiin.

Jokainen uusi omaishoitosopimus säästää 30 000 euroa kaupungille.

Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.



Nämä säästö-/tasapainottamisehdotukset on mietitty sote-lautakunnan asettamassa työryhmässä, johon kuului lautakunnan isommat ryhmät (kok, sdp, vas, vihr).



Sammakkoja ja arpia

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Unicef- Lapsen oikeuksien päivä

Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta.

Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista.

Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien.

Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta.

Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin.

Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen.

Kotiin veimme lääkärin mukaan ”täydellisen terveen pojan”.

Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. ”ihan normaalia” totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)

Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin ”täydellisen terveen tytön”, kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan ”guru” totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini. Sain lapselleni seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi.

Pyryn sydänvika löydettiin vasta ruumiinavauksessa.

Kardiologi kertoi meille viasta, minkälainen se oli, näytti kuvia. Paikalla oli myös lastenlääkäri, joka totesi, että ”sairasta lastahan tässä surraan”

Jokin aika näiden jälkeen kävin lääkärissä, hän ihmetteli yhtäkkistä painonlaskuani. Kerroin olleeni raskaana, kerroin myös, mitä oli käynyt. Empatian maailmanmestari totesi, että ”ai kauheeta, siinä ajassahan ehtii jo kiintyäkin siihen lapseen”. Keräsin leukaani vastaanotolla. Koiranpennustako se puhui?

Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään.

Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat.

Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla. Jokainen päivä. Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.

Varavaltuutettuna valtuustokokouksessa

Olen muutaman kerran tämän kauden aikana ollut valtuustokokouksessa sijaistamassa ja jokaisessa olen käynyt myös puhumassa joko ryhmäpuheenvuoron jostain asiasta, käynyt tekemässä valtuustoaloitteen tai käyttämässä omaa puheenvuoroa ja äänestänyt oman mielipiteeni mukaan, oli ryhmän tai valtuuston enemmistö mitä mieltä tahansa aiheesta. Silti koen saavani ryhmän tuen.

 

Viime kokouksessa oli päätöksessä veroprosentit vuodelle 2019 ja kaavojen hyväksymisiä.

Laurentius-talon kaava hyväksyttiin äänin 39-12. Itse äänestin hyväksymistä vastaan. Perusteluni tälle on se, että Tytyrin koululaiset ovat terveissä tiloissa opiskelemassa, eikä heillä ole hengenhoppu päästä uusiin tiloihin. Mielummin suunnitellaan ja tehdään kunnolla ja perusteellisesti. Lisäksi kaava ei täytä valtuuston ja vetovoimalautakunnan aiemmin asettamia tavoitteita, mutta suurin syy kuitenkin mulle oli liikennejärjestelyt, niiden suunnittelu ja toteutus, joka vaikuttaa käyttäjien, pääasiassa lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen koulumatkalla. Päätös tehtiin myös erikoisessa järjestyksessä, ensin hyväksyttiin talo ja sen jälkeen vasta alueen kaava.

Veroprosentit 2019

Veroprosentit herättivät jonkin verran keskustelua. Suurin osa viranhaltijoiden pohjaesityksessä olleet veroprosentit menivät nuijakopautuksella, mutta rakentamattomien asuinrakentamiseen kaavoitettujen tonttien verotusprosentin nosto nykyisestä kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin herätti keskustelua ja tunteitakin. Toisaalla nostoa perusteltiin sillä, että niin yksityiset kuin suuromistajat laittaisivat omistamiaan tontteja reippaammin myyntiin ja siten Lohjalle saataisiin mahdollisesti lisää asukkaita eli veronmaksajia. Toisaalla nykyisellään pitämisellä perusteltiin sillä, että jos veroja nostetaan, tulee sillä olla oikea vaikuttavuus, perusteliin myös sillä, että esimerkiksi ykstyisten tonttien kohdalla tontit eivät ole menneet kaupaksi ja veronnosto tässä kohtaa ei välttämättä ole se motivoiva tekijä. Veronkorotus voisi olla mielekkäämpää ja hyödyllisempää, jos kyseessä olisi tonttipula ja kysyntä olisi tarjontaa suurempaa. Silloinhan ko veronkorotus olisi oikein. Nyt viesti on ehkä ristiriitainen ja korjaustoimenpide kohdistuu väärin.
Laskelmien mukaan korotus kuuteen prosenttiin olisi tuonut 200 000 euron lisän. Kokoomuksen esittämällä ”kompromissilla”, 4,5 prosentin korotuksella korotus on noin 100 000 euron arvoinen.

Päätökseksi tuli korotus kolmesta prosentista 4,5 prosenttiin.

 

Kokouksessa käsiteltiin myös kahta hyvää aloitetta, kulttuuripassin / Kaikukortin käyttöönotosta. Päätösesitys oli jälleen virkamies/luottamusmiespäläpälää:

”1. merkitä vetovoimalautakunnan lausunnon tiedoksi;

2. todeta valtuustoaloitteen kulttuuripassin/Kaikukortin käyttöönotosta loppuun käsitellyksi. ”

Valtuustossa ja lautakunnissa on ennenkin käyty keskustelua siitä, että ainakin päätösesitykset tulisi olla selkokielisiä ja niistä tulee käydä ilmi, mitä päätetään. Esittelytekstiäkin sai lukea muutaman kerran ennenkuin selvisi, mitä siinä päätettiin ja mille ajanjaksolle kortti otetaan käyttöön, eikä päätösesityksessä käynyt ilmi, että kaksi erillistä aloitetta oli yhdistetty. Kävin ärisemässä pöntössä.

Lohjan kaupunkistrategia

avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä.

Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.

Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi Sami Mälkin aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa ja kulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;

entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?

Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.

Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä.

Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.

 

 

Ikkalan koulun tulevaisuus

Käsittelimme viime (13.11.2018) lautakunnan kokouksessamme myös Ikkalan alueen opetuksen järjestämistä. Kirjoitin aikovani tehdä vastaesityksen ja sainkin runsaasti tukea siihen lautakunnan jäseniltä. Selvästi lautakunnan  tahtotila oli se, että koulua ei lakkauteta. Kävimme hyvin pitkää ja hyvää keskustelua aiheesta. Vastaesityksestäni teki hankalan vuosiluku, vaikka alkuun se saikin runsaas kannatuksen.

Olin esittänyt, että

Ikkalan koulun selvitys tehtäisi aikaisintaan vuonna 2023. Pusulan ja Ikkalan koulujen yhdistämisasia olisi aiheellista ottaa tarkasteltavaksi vasta vuonna 2023 tai kun molempien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 150.

Keskustelujen ja lisätietojen jälkeen muutin vastaesitystäni ja lautakunta oli hetken yksimielisesti tukenani. Keskustelujen aikana toinen lautakunnan jäsen, Ana Sorainen teki uuden vastaesityksen, joka oli lähes samanlainen kuin alkuperäinen vastaesitykseni. Ikävä kyllä se ei saanut enää kannatusta.

Lautakunta siis päätti, että

Lautakunta päättää, että Ikkalan koulun selvitystä ei käynnistetä tässä vaiheessa. Asiaa tarkastellaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä.

Ikkalan koulun oppilaiden vanhemmat eivät saa siis vieläkään hengähtää, enkä tiedä, kumpi on parempi, vuoden varma jatkoaika, vai päätös heti. Jos lautakunta olisi päättänyt pohjaesityksen mukaan, olisi ollut todella iso mahdollisuus siihen, että koulu lakkautetaan 1.8.2019.

Pohjaesityksessä oli, että käynnistetään selvitys opetuksen järjestämisestä ja käytännössähän se tarkoittaa lakkautuksen selvittämistä.

Talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan tarkastelemaan aivan kaikki toimialat, osastot, klemmarit, aivan kaikki. Ei voi ennen tasapainottamisohjelmaa jättää yhtä ohjelman ulkopuolelle.

Kova kausi menossa ja kovemmaksi menee.

Lohjan Vihreät teki aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys näistä kriteereistä. Toivon, että työryhmä nimetään pian ja se pääsisi työhönsä.

 

Aloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25 vuotiaille jäi vireille

Lohjalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan viime keväänä (2018), että sote- ja maakunta uudistuksen alla ole aiheellista aloittaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista aloitteen mukaisesti; sekä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Hallitus päätti kuitenkin pitää aloitteen vireillä, kuten myös valtuusto.

Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen. Ja viimeksi Turku päätti (valtuusto 12.11.2018), että alle 25 vuotiaat tulevat saamaan ilmaisen ehkäisyn. Tampere taas tarjoaa ensimmäiset kuusi ehkäisykuukautta asukkailleen iästä riippumatta. Lisäksi pitkäaikaisen ehkäisyvälineen, esimerkiksi kierukan, saa synnytyksen tai raskauden keskeytyksen jälkeen. (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3904490/Suurten+kaupunkien+nuorista+vain+osalle+tarjolla+maksuton+ehkaisy)

Lohjan mukaan

Laajojen kansainvälisten ja myös suomalaisten tutkimusten mukaan maksuton ehkäisy säästää kustannuksia. Erityisesti ns. pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät (kapselit, kierukat) ovat kustannustehokkaimpia. Lyhytvaikutteisten menetelmien käyttäjillä suunnittelemattoman raskauden riski on kymmenkertainen pitkävaikutteisiin verrattuna, vaikka ehkäisy olisi maksutonta. 15-24-vuotiaiden ryhmässä suunnittelematon raskaus selittyy yli 80 prosentissa ehkäisyn käyttövirheellä.
Huolimatta THL:n suosituksista maksuton ehkäisy ei ole nykyisellään lakisääteistä palvelua. Tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistukseen liittyy lähtökohtaisesti mekanismi, joka kannustaa kuntaa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ennen tulevaa uudistusta. Kunta hyötyy näistä kustannuksia hillitsevistä toimenpiteistä merkittävästi tulevaisuudessa.

Ja koska ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.

Viimeksi aiheesta kirjoittamani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/07/02/ilmainen-ehkaisy-voisi-vahentaa-abortteja-ja-niista-koituvia-kuluja/

Toivoisin jo vähän inhimillisyyttä ja laajakatseista ajattelua sote- ja maakuntauudistuksen odottelun tekosyiden sijaan. Upeaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto ovat päättäneet pitää aloitteen vielä vireillä.

 

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4093431/Turkuun+maksuton+ehkaisy+alle+25vuotiaille