Yksi lapsistani on osittaisessa kotiopetuksessa, sillä hän kuormittuu huomattavan paljon koulupäivän aikana ja esimerkiksi kuuden tunnin päivä on aivan liikaa hänelle. Musiikki on aine, jota teemme verkkaiseen tahtiin ja sen opettaja on aivan ihana tehtävien suhteen. On kekseliäs ja pyrkii löytämään ihanalla tavalla mielekkyyttä ja helppoutta sen opettamiseen.Tänään opettelimme sinfoniaorkesterin kokoonpanoa ja soittimia.Tästä intoutuneena hyppäsin vähän sivuraiteille ja näytin lapselle arvostamani muusikon ja mielestäni kivan ja ehkä innostavankin klipin.Hän, sotahistoriasta ja Suomen historiasta kiinnostuneena, nappasi yhden lauseen Kuusiston puheesta. Arvaatko, mikä se on?
Kategoria-arkisto:koulu
Pullin koulun lakkautus lautakunnassa
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 10.3.2021 käsiteltiin myös Pullin koulun lakkautusta. Vuoden 2021 talousarvio on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelmaan hyväksyttyjen säästökohteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousarviota joulukuussa 2020 ja päättänyt myöntää Pullin koulun toimintaan määrärahat vuoden 2021 osalta ajalle 1.1.2021-31.7.2021.
Kyseessä oli tällä kertaa hallinnollinen lakkauttaminen.
Perusopetuksen koulun hallinnollinen lakkauttaminen
Lohjan kaupungin hallintosäännön mukaan perusopetuksen koulujen hallinnollisesta lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Lakkauttamisen valmistelusta vastaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ja valmistelu tulee toteuttaa hallintolakiin kirjatun menettelyn mukaisesti. Esitys lakkautettavasta koulusta tulee perustella hallintolain edellyttämällä tavalla sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Ennen asian käsittelyä alueen asukkaita tulee kuulla ja kuulemisesta tulee tehdä muistio. Lohjan kaupunki on myös sitoutunut noudattamaan Lapsiystävällinen kunta -ohjelman periaatteita, joiden mukaan osana merkittävän asian valmistelua tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi sekä lasten kuuleminen.
Muistan edelleen karvaasti Hyrsylän koulun hallinnollisen lakkauttamisen. Kesäkuussa päätös ja elokuussa Hyrsylän lapset olivat jo Oinolan koulussa, mutta Hyrsylän oppilaina.
Pullin tilanteen tekee aika samanlaiseksi se, että vastaanottava koulu ei ole Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja valtuuston vuoden 2015 tekemän linjauksen mukaisessa kunnossa. Toki tuolloin päätös oli, että vastaanottavan koulun tulee olla vähintään 75% kuntoisuusluokassa, Mäntynummihan on 81% tällä hetkellä. Tämä vain siksi, että aiemmin kuntoisuusprosentteja laskettiin kiinteistöistä, nyt kokonaisuudesta. Jos kiinteistöalueella on yksi hyväkuntoisempi rakennus, nostaa se prosentteja kummasti.
Asukkaat olivat ottaneet jälleen paljon kantaa ja yhteydenottoja oli tullut useita, kiitos niistä. Jokaisen yhteydenoton jälkeen oli jälleen enemmän tietoa alueesta, sen perheistä ja koulunkäynnin arjen sujumisesta.
Asiaa valmistellessa oli tehty lapsivaikutusten arviointi, kuultu lapsia (tosin päivän varoitusajalla) ja asukkaita. Kuulemistilaisuudessa asukkaille kerrottiin mm. että lakkautuksesta ei tule säästöjä henkilöstökuluihin, koska henkilöstö siirtyisi. Talouden tasapainottamislistalla tosin henkilöstö oli yksi säästökohde.
Asiasta ei käyty yhtä pitkää keskustelua kuin Nummenkylän koulun kohdalla, mutta äänestämään päädyttiin.
Riitta Luhtala (ML) teki vastaesityksen, jota minä kannatin:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. hylätä Pullin koulun hallinnollisen lakkauttamisen
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se päättää
2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun
2.2 varmistaa koulun terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen
2.3 todeta, että Pullin oppilaitten siirtoon palataan vasta, kun MYKin sisäilma on todettu turvalliseksi
Vastaesitys voitti 7-6.
Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallitukselle ja sen jälkeen valtuustoon.
Nummenkylän koulun ja Metsätähdet päiväkodin lakkautus lautakunnassa
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokuksessa 10.3.2021 käsiteltiin Nummenkylän koulun ja Metsätähdet-päiväkodin lakkautuksia. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt koulun lakkauttamisen vuoden 2021 aikana osaksi talouden tasapainottamisohjelmaa. Vuoden 2021 talousarviossa koulun toimintaa varten on varattu määrärahat ajalle 1.1.2021-31.7.2021.
Vaikka valtuustossa näin oltiin päätetty aiemmin, näin kuitenkin tarpeelliseksi tehdä vastaesityksen, sillä mielestäni koulualueita pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Tämän lisäksi alueen asukkaiden vahva viesti on ollut se, että koulun toiminta on kylälle ja kylän perheille tärkeää. Koulu on aina kylän elinvoimaisuudelle yksi tärkeimmistä tekijöistä sekä perheiden ja nimenomaan lasten arjen sujuvuuden vuoksi koulu tulisi säästää. Nummenkylä voisi olla kasvava kylä, hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kasvavan Nummelan kainalossa, josta kasvun on mahdollista levitä idylliseen Nummenkylään.
Lähikouluryhmän jäsenet olivat tehneet aloitteen kouluverkon säilyttämisestä, mutta tämä aloite ei ollut kohdennettu kokouksessa tähän pykälään, vaan muiden aloitteiden käsittelyn kanssa.
Tekemäni vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. hylätä Nummenkylän koulun lakkauttamisen 1.8.2021 alkaen ja;
2. esittää kaupunginhallitukselle sekä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen, että se
2.1 selvittää Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisun
2.2 varmistaa koulujen terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön sisäilman laadun suhteen
2.3 asiaan palataan, kun Mäntynummen alueen koulujen kokonaisratkaisu on valmis
Hävisin esitykseni 4-9.
Koska esitykseni hävisi, en tehnyt päiväkodin kohdalla vastaesitystä. Päiväkoti toimii koulun tiloissa ja jos ei koulua ole, ei ole järkevää ylläpitää päiväkotia koulun tiloissa.
Tämän jälkeen nämä päätökset menevät vielä kaupunginhallitukselle sekä valtuustoon.
Vaalikynä-mielipide: Nepsylasten oikeudet eivät aina toteudu
Kirjoitin Länsi-Uusimaahan ja Karkkilan tienooseen mielipidekirjoituksen nepsylasten oikeuksista.
https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3930627
Nepsydiagnoosien, eli neuropsykiatristen haasteiden (mm. ADHD, Asperger, autismin kirjo) määrä on kasvussa, vaikka esimerkiksi tytöt ovat alidiagnosoituja, saavat myöhään tai jäävät jopa kokonaan ilman diagnoosia. Tuolloin tulee helposti väärinymmärretyiksi, ei itse ymmärrä itseään ja pahoinvoinnin lisääntyessä on suuri vaara syrjäytymiselle, masennukselle sekä päihteiden käytölle.
Vanhempien ja perheen oikeus saada asianmukaista tukea on yksi tärkeimpiä lapsen oikeuksia. Oikeus on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin.
Nepsylasten ja heidän perheidensä arjessa tämä oikeus ei tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla. Vertaistukiryhmät ovat täynnä tarinoita hoitamatta jättämisistä, kesken jääneistä hoidosta sekä umpikujiin joutumisista.
Nepsyjen haasteet ovat ulkopuolisille näkymättömiä ja niitä vähätellään. Valitettavasti koulujen, eikä aina edes hoitohenkilökunnalla ole riittävää tietoa ja taitoa toimia nepsylasten kanssa, eikä oppilashuollossa tai nuorisopoliklinikalla tarpeeksi resurssia tehdä huomioita ja lähettää tutkimuksiin.
Usein näyttää, etteivät nepsyasiat kuulu kenellekään ja nepsylasten perheet jäävät vammais- ja mielenterveyspalveluiden jalkoihin ja heistä tulee väliinputoajia.
Hoitamattomuudella on hintansa. Nuoren syrjäytyminen maksaa laskutavasta riippuen 300 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi perheen uupuneille vanhemmille aiheutuu työstä poissaoloja ja mahdollisesti jopa työkyvyttömyyttä. Perheen menetetyillä tuloilla ja siitä johtuvilla menetetyillä verotuloilla on myös arvonsa.
Ratkaisu monen nepsylapsen arkeen olisi diagnoosi, pienempi luokkakoko, strukturoidut ja mahdollisesti lyhennetyt koulupäivät, osittainen etäopetus sekä riittävästi ohjaavia ja oppimista tukevia aikuisia.
Inkluusio toimisi, jos resurssit riittäisivät sen toteuttamiseen. Ammatti-ihmiset tarvitsevat lisäkoulutusta nepsyasioihin. Tämän vuoksi talousarviota käsitellessä teinkin esityksen nepsyosaamisen lisäämisestä hyvinvointitoimialalla.
Huomaa hyvä on erinomainen ohje, myös nepsylapset tarvitsevat kannustusta ja hyvän huomaamista.
Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö
Voit myös kuunnella kirjoitukseni nyt myös podcastina: https://anchor.fm/lotta-paakkunainen/episodes/Vaalikyn-mielipide-Nepsylasten-oikeudet-eivt-aina-toteudu-6-3-2021-et5sr9
Kouluteiden turvallisuus
Pian on taas ajankohtainen uusien oppilaiden koulukyytihakemukset.
Oppilaalle järjestettävä päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (Perusopetuslaki 628/1998, 32 §.) Tällä tarkoitetaan sitä, että
yhtenäkään koulupäivänä koulumatkan laskennallinen kesto odotuksineen ei saa ylittää mainittuja aikarajoja.
Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri, psykologi, riistanhoitoyhdistyksen edustaja tai poliisiviranomainen. Tieosuuksien vaarallisuuden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä päättää
opetuksen järjestäjä. Vaaralliseksi luokitellut tieosuudet voidaan vahvistaa esimerkiksi kunnan kuljetusperiaatteissa.
Kiusaamisesta koulumatkan aikana
Perusopetuslain 29 §:n 7 momentin mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lain velvoitteen lisäksi kaikilla aikuisilla on moraalinen velvollisuus puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, millä tavoin koululaisautonkuljettajaa tai liikennöitsijää ohjeistetaan ilmoittamaan mahdollisista kuljetusten aikana tapahtuvista kiusaamis- tai muista häiriötilanteista, esimerkiksi kunkin koulun koulukuljetusvastaavalle. Koulun järjestyssääntöjä ei sovelleta koulumatkoilla, eikä koulumatkoilla tapahtuneista teoista voida määrätä perusopetuslaissa säädettyjä kurinpidollisia seuraamuksia. Rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen koulumatkalla tapahtuneesta teosta. (Koulukuljetusopas | Opetushallitus (oph.fi))
Olen kirjoittanut kouluteiden turvallisuudesta usein ja pyrkinyt tuomaan sitä esille aina aika-ajoin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=tavolantie
Onneksi ylläolevista kirjoitusten ajasta on Oilaantie jo turvallisempi, mutta muissa ei paranemista ole tapahtunut. Esimerkiksi Tavolantie on edelleen turvaton ja varsinkin näin lumen ja pimeän aikaan, on turvallisuus aika kaukana.
Tavolaseura teki vuonna 2015 aloitteen Tavolantien turvallisuuden parantamisesta. Aloite oli hyvin laadittu ja ehdotukset olivat kohtuullisia.
”Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.” Aloitteeseen oli vastattu vuonna 2017, muta kyselinpä vielä tämän vuoden alussa aloitteen tilaa. Vastauksena oli, että
ELY-keskus näkee kevyen liikenteen väylän tarpeen edistettäväksi mt 1070 (Werlanderintie) osalta. Pientareiden levennystä ELY-keskus ei tee sen suurten kustannusten takia. Valaistusta ELY-keskus ei tee ko. tieluokan/liikennemäärän teille, mutta kunta voi halutessaan toteuttaa valaistuksen näille teille.
Mutta pieni muutos on tullut eli kevyen liikenteen tekemisestä maantielle 1070 välille Punasentolpantie – Karstuntie on tiesuunnitelma valmistumassa. Rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä eikä aikataulusta ole näin ollen vielä mitään tietoa.
Vanhassa blogissani olen kirjoittanut Tavolantien turvallisuudesta näin:
http://nummentie.blogspot.com/search?q=tavolantie
ja pari muutakin sanaa tässä blogissa:
Käymässä Mäntynummen yhtenäiskoulussa
Kävin tutustumassa Mäntynummen yhtenäiskouluun. Kaikki kaupunginvaltuutetut, lasten, nuorten ja perheiden sekä palvelulautakuntien jäsenet oli kutsuttu tutustumaan kouluun. Näin rajoitusten aikaan oli vierailut suunniteltu ja aikataulutettu hyvin. Koulun rehtori ja apulaisrehtori olivat päättäneet järjestää mahdollisuuden tutustua kouluun Pullin koulun lakkautusprosessin nostettua Mäntynummen sisäilmaongelmat jälleen puheeksi.
Olen käynyt Mäntynummen yhtenäiskoululla muutaman kerran aiemminkin, Lokovan kokouksissa, lapsen treeneissä liikuntasalissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa viime kaudella, mutta opastettu kierros on aina opettavainen ja yritän aina käyttää tilaisuuden oppiakseni ja tutustuakseni päätöksen alla oleviin palveluihin ja kiinteistöihin. Kierroksen aikana pääsee myös kysymään aivan eri tavalla ja eri näkökulmasta asioita kuin kokoushuoneessa.
Apulaisrehtori Lassi Huhtala oli vastaanottamassa minua ja sain asiaan kuuluvan, erittäin hyvän ja kattavan kierroksen koulun tiloissa. Kävimme tutustumassa yläkoulun, alakoulun, esikoulun tiloihin sekä väistötiloihin. Koulun kiinteistöjä kutsutaan alataloksi, ylätaloksi ja koulussa on yläkoulu ja alakoulu ja näiden vuoksi toisinaan saattaa mennä sekaisin, mistä kiinteistöstä puhutaan ja missä ne ongelmakohdat olivatkaan.
Ongelmakohdiksi kierroksella nousi koulun arkeen tällä hetkellä erityisesti vaikuttaviksi
- kaksi ruokalaa,
- ruokailuun käytettävä lyhyt aika (tosin nyt, kun on tarkemmin valvotut ja jaotellut ruokailut, on koululaiset syöneet enemmän (useampi syö)
- iltapäiväkerhon tilojen puute (toimii pienessä ruokalassa),
- riskirakenteet (1960-ja 2000 luvulla rakennetut kiinteistöt rakennettu yhteen)
Välituntitila (eli piha) voisi olla isompikin ja se on mahdollista toteuttaa edullisesti ja pienellä vaivalla siirtämällä hieman aitaa, jotta saadaan vähän enemmän metsikköäkin lasten pihaksi.
Sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (23.5.2018 FCG) mukaan:
Tämän tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilman laatua heikentävinä tekijöinä voidaan pitää
- kellarin maanvastaisten seinien tojaeristeiden mikrobivaurioita
- sokkeleiden ulkopuolelta puuttuvan kosteuseristyksen seurauksena vaurioitu-neita sokkelihalkaisujen lämmöneristeitä
- viistosateen ja julkisivutiilimuurauksen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvia ulkoseinien alaosien ja leukapalkkien yläpuolisten eristevillojen mikrobivauri-oita
- ikkunanauharakenteiden vaurioituneita eristevilloja
- 1.kerroksen alapohjan lämmöneristeen (kevytbetoni) mikrobivaurioita
- laajennusosan sisään jääneen ulokerakenteen lämmöneristeen mikrobivauri-oita
- 1.kerroksen sisääntuloaulan ja luokan 103 alumiini-ikkunarakenteen mikrobi-vaurioita.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin
- vanhojen ikkunoiden, ikkunapeltien ja kellarin märkätilojen olevan käyttöikänsä päässä
- iv-koneen tuloilmakammion ritilän päästävän lunta kammion sisään
- vesikaton aluskatteen liitosten olevan virheellisesti toteutettu
- putkikanaalien luukkujen olevan epätiiviitä
Mäntynummen yhtenäiskoululla on tutkittaessa otettu runsaasti näytteitä ja erittäin useassa oli viite vauriosta. PAH-pitoisuudet eivät olleet koholla, VOC-pitoisuudet eivät olleet koholla, kellarin varastohuoneen asbestinäytteessä todettiin asbestia (krysotiili).
Osa koulukiinteistöstä on hyvässä kunnossa, osa ei. Henkilökunta tekee parhaansa ja tiloja miettiessään tiloja, joissa on oireiltu tai tehty ilmoituksia oireista, vältellään tai pyritään tekemään siirtoja. Lasten ja henkilökunnan hyvinvointi etusijalla.
Sisäilmaraportti kokonaisuudessaan tämän linkin takana: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/asioi-ja-vaikuta/sisailma-asiat/
Koin käyntini erittäin tarpeelliseksi, vaikka koulu suhteellisen tuttu olikin. Edellisestä käynnistä oli jo aikaa, enkä ollut aiemmin päässyt tutustumaan väistötiloihin, enkä eskariin.
Vaikka kierroksen sekä koulussa olevien väistötilojen perusteella tilanne ei ole vielä akuutti, toivoisin, että enää ei yhtään viivystystä tule.
Mäntynummesta aiemmin kirjoittamaani:
https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/09/mantynummen-alueen-johtaminen/
https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/19/mantynummen-alue-kantasi-kuultiin-ainakin-viela/
Lotta Paakkunainen 