Kouluteiden turvallisuus

Pian on taas ajankohtainen uusien oppilaiden koulukyytihakemukset.

Oppilaalle järjestettävä päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. (Perusopetuslaki 628/1998, 32 §.) Tällä tarkoitetaan sitä, että
yhtenäkään koulupäivänä koulumatkan laskennallinen kesto odotuksineen ei saa ylittää mainittuja aikarajoja.

Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri, psykologi, riistanhoitoyhdistyksen edustaja tai poliisiviranomainen. Tieosuuksien vaarallisuuden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä päättää
opetuksen järjestäjä. Vaaralliseksi luokitellut tieosuudet voidaan vahvistaa esimerkiksi kunnan kuljetusperiaatteissa.

Kiusaamisesta koulumatkan aikana

Perusopetuslain 29 §:n 7 momentin mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lain velvoitteen lisäksi kaikilla aikuisilla on moraalinen velvollisuus puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, millä tavoin koululaisautonkuljettajaa tai liikennöitsijää ohjeistetaan ilmoittamaan mahdollisista kuljetusten aikana tapahtuvista kiusaamis- tai muista häiriötilanteista, esimerkiksi kunkin koulun koulukuljetusvastaavalle. Koulun järjestyssääntöjä ei sovelleta koulumatkoilla, eikä koulumatkoilla tapahtuneista teoista voida määrätä perusopetuslaissa säädettyjä kurinpidollisia seuraamuksia. Rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen koulumatkalla tapahtuneesta teosta. (Koulukuljetusopas | Opetushallitus (oph.fi))

Olen kirjoittanut kouluteiden turvallisuudesta usein ja pyrkinyt tuomaan sitä esille aina aika-ajoin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=tavolantie

Onneksi ylläolevista kirjoitusten ajasta on Oilaantie jo turvallisempi, mutta muissa ei paranemista ole tapahtunut. Esimerkiksi Tavolantie on edelleen turvaton ja varsinkin näin lumen ja pimeän aikaan, on turvallisuus aika kaukana.

Tavolaseura teki vuonna 2015 aloitteen Tavolantien turvallisuuden parantamisesta. Aloite oli hyvin laadittu ja ehdotukset olivat kohtuullisia.

”Pyydämme selvityksen aloittamista piennaralueen leventämistä sekä tievalaistuksen aikaansaamiseksi aloitettavaksi tienumeroilla 1072 ja 1070 sekä mainittujen tieosuuksien vaarallisuusluokituksien päivittämistä.” Aloitteeseen oli vastattu vuonna 2017, muta kyselinpä vielä tämän vuoden alussa aloitteen tilaa. Vastauksena oli, että

ELY-keskus näkee kevyen liikenteen väylän tarpeen edistettäväksi mt 1070 (Werlanderintie) osalta. Pientareiden levennystä ELY-keskus ei tee sen suurten kustannusten takia. Valaistusta ELY-keskus ei tee ko. tieluokan/liikennemäärän teille, mutta kunta voi halutessaan toteuttaa valaistuksen näille teille.

Mutta pieni muutos on tullut eli kevyen liikenteen tekemisestä maantielle 1070  välille Punasentolpantie – Karstuntie on tiesuunnitelma valmistumassa. Rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä eikä aikataulusta ole näin ollen vielä mitään tietoa.

Tavolantie tammikuussa klo 17
Tavolantien ”lapsille turvallinen” piennar

Vanhassa blogissani olen kirjoittanut Tavolantien turvallisuudesta näin:

http://nummentie.blogspot.com/search?q=tavolantie

ja pari muutakin sanaa tässä blogissa:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=koulutie

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=koulumatka

Käymässä Mäntynummen yhtenäiskoulussa

Kävin tutustumassa Mäntynummen yhtenäiskouluun. Kaikki kaupunginvaltuutetut, lasten, nuorten ja perheiden sekä palvelulautakuntien jäsenet oli kutsuttu tutustumaan kouluun. Näin rajoitusten aikaan oli vierailut suunniteltu ja aikataulutettu hyvin. Koulun rehtori ja apulaisrehtori olivat päättäneet järjestää mahdollisuuden tutustua kouluun Pullin koulun lakkautusprosessin nostettua Mäntynummen sisäilmaongelmat jälleen puheeksi.

Olen käynyt Mäntynummen yhtenäiskoululla muutaman kerran aiemminkin, Lokovan kokouksissa, lapsen treeneissä liikuntasalissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa viime kaudella, mutta opastettu kierros on aina opettavainen ja yritän aina käyttää tilaisuuden oppiakseni ja tutustuakseni päätöksen alla oleviin palveluihin ja kiinteistöihin. Kierroksen aikana pääsee myös kysymään aivan eri tavalla ja eri näkökulmasta asioita kuin kokoushuoneessa.

Aamu valkenemassa Mäntynummen yhtenäiskoululla

Apulaisrehtori Lassi Huhtala oli vastaanottamassa minua ja sain asiaan kuuluvan, erittäin hyvän ja kattavan kierroksen koulun tiloissa. Kävimme tutustumassa yläkoulun, alakoulun, esikoulun tiloihin sekä väistötiloihin. Koulun kiinteistöjä kutsutaan alataloksi, ylätaloksi ja koulussa on yläkoulu ja alakoulu ja näiden vuoksi toisinaan saattaa mennä sekaisin, mistä kiinteistöstä puhutaan ja missä ne ongelmakohdat olivatkaan.

Ongelmakohdiksi kierroksella nousi koulun arkeen tällä hetkellä erityisesti vaikuttaviksi

  • kaksi ruokalaa,
  • ruokailuun käytettävä lyhyt aika (tosin nyt, kun on tarkemmin valvotut ja jaotellut ruokailut, on koululaiset syöneet enemmän (useampi syö)
  • iltapäiväkerhon tilojen puute (toimii pienessä ruokalassa),
  • riskirakenteet (1960-ja 2000 luvulla rakennetut kiinteistöt rakennettu yhteen)

Välituntitila (eli piha) voisi olla isompikin ja se on mahdollista toteuttaa edullisesti ja pienellä vaivalla siirtämällä hieman aitaa, jotta saadaan vähän enemmän metsikköäkin lasten pihaksi.

Sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (23.5.2018 FCG) mukaan:

Tämän tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilman laatua heikentävinä tekijöinä voidaan pitää

  • kellarin maanvastaisten seinien tojaeristeiden mikrobivaurioita
  • sokkeleiden ulkopuolelta puuttuvan kosteuseristyksen seurauksena vaurioitu-neita sokkelihalkaisujen lämmöneristeitä
  • viistosateen ja julkisivutiilimuurauksen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvia ulkoseinien alaosien ja leukapalkkien yläpuolisten eristevillojen mikrobivauri-oita
  • ikkunanauharakenteiden vaurioituneita eristevilloja
  • 1.kerroksen alapohjan lämmöneristeen (kevytbetoni) mikrobivaurioita
  • laajennusosan sisään jääneen ulokerakenteen lämmöneristeen mikrobivauri-oita
  • 1.kerroksen sisääntuloaulan ja luokan 103 alumiini-ikkunarakenteen mikrobi-vaurioita.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin

  • vanhojen ikkunoiden, ikkunapeltien ja kellarin märkätilojen olevan käyttöikänsä päässä
  • iv-koneen tuloilmakammion ritilän päästävän lunta kammion sisään
  • vesikaton aluskatteen liitosten olevan virheellisesti toteutettu
  • putkikanaalien luukkujen olevan epätiiviitä

kuva: sisäilmatekninen kuntotutkimus (tämä luokka ei tällä hetkellä käytössä. Orgaanista materiaa jätetty muhimaan betoniin)

Mäntynummen yhtenäiskoululla on tutkittaessa otettu runsaasti näytteitä ja erittäin useassa oli viite vauriosta. PAH-pitoisuudet eivät olleet koholla, VOC-pitoisuudet eivät olleet koholla, kellarin varastohuoneen asbestinäytteessä todettiin asbestia (krysotiili).

Osa koulukiinteistöstä on hyvässä kunnossa, osa ei. Henkilökunta tekee parhaansa ja tiloja miettiessään tiloja, joissa on oireiltu tai tehty ilmoituksia oireista, vältellään tai pyritään tekemään siirtoja. Lasten ja henkilökunnan hyvinvointi etusijalla.

Sisäilmaraportti kokonaisuudessaan tämän linkin takana: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/asioi-ja-vaikuta/sisailma-asiat/

Koin käyntini erittäin tarpeelliseksi, vaikka koulu suhteellisen tuttu olikin. Edellisestä käynnistä oli jo aikaa, enkä ollut aiemmin päässyt tutustumaan väistötiloihin, enkä eskariin.

Vaikka kierroksen sekä koulussa olevien väistötilojen perusteella tilanne ei ole vielä akuutti, toivoisin, että enää ei yhtään viivystystä tule.

Mäntynummesta aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/09/mantynummen-alueen-johtaminen/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/19/mantynummen-alue-kantasi-kuultiin-ainakin-viela/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/12/kappas-jalleen-kouluja-lautakunnan-esityslistalla/

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous (18.11.2020) oli vähän kivulias

Olin ensimmäistä kertaa läsnä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa pitkän sairasloman jälkeen

Käsittelimme kokouksessa lautakunnan alaisen talousarvion toteutumista, kuten joka kuukausi. Suurinta keskustelua herätti vs. hyvinvointijohtajan 2,4 miljoonan euron siirto lautakunnalta sote-lautakunnalle, ikääntyneiden palveluihin. Lautakuntamme on ollut säästäväinen ja kuulemma jää varaakin vielä, jos tulee ylityksiä esimerkiksi lastensuojelussa. Huomautin, että joka vuosi loppuvuodesta tulee kiireellisiä huostaanottoja, jotka ovat erittäin kallitta ja esitin toiveen, että tulevaisuutta ajatellen, olisi hienoa, jos vastaavia summia ei enää siirreltäisi, vaan suunnitteet olisivat lähempänä totuutta ja jos kerran lautakuntamme on säästeliäs ja rahaa jää, voisimme suoraan seuraavaa talousarviota tehtäessä siirtää vaikka 700 000 euroa ennaltaehkäisevään työhön. Viime vuonnahan samoihin aikoihin siirrettiin sote-lautakunnan ikääntyvien palveluihin 750 000 euroa. Valtuutettuna ymmärrän, että siirrellään toimialan sisällä, säästöä on syntynyt ja se on hyvä käyttää ikääntyvien palveluihin, jossa sitä myös tarvitaan, mutta me jatkuvasti puhumme ennaltaehkäisystä ja luottamushenkilöille todetaan toistuvasti, että meillä ei ole rahaa siihen. Näen asian niin, että meillä on säästynyt 2,4 miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisyyn sijoitettu raha tuo säästöä loppupäässä ja se säästö on suurempi ja pidempikantoisempi.

Käsittelimme myös Nummi-Saukkolan alueen päiväkotiasiaa, sillä viime kokouksessa asia laitettiin uudelleenvalmisteluun.

Kävimme asiasta pitkää keskustelua ja kokouksessa tehtiin kaksi vastaesitystä. Minun oli toinen niistä (hävisin sen 2-10). Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perustelut: vaikka saimme tietoa ja liiteitä paljon, emme edelleenkään ole saaneet kaikkea tietoa, joka olisi ollut tarjolla. esim. Nummen monitoimjatalon alueella on valmis suunnitelma, jossa päiväkoti on rakennettu L-muotoon yhdistäen hyvinvointitalon, jossa tällä hetkellä 0-3 vuotiaat. Lisäksi monitoimijatalon alue on suunniteltu autottomaksi alueeksi ja se on mahdollista toteuttaa viimeistään kaavan valmistuttua.

Näen, että koulukiinteistöön ei voida sijoittaa päiväkotia, siitä ei tule esteetön ja onko lasten näkökulmasta 5-6 luokkalaisten paikka yläkoulukiinteistössä, vaikka ne lähellä nyt olevatkin.

Kustannustehokkaampaa olisi rakentaa koulun alueelle uusi päiväkoti, joka olisi jo tehdyn suunnitelman mukainen. Nummi-Saukkola alue tulee nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vuoden alussa vetovoima lautakunnan käsittelyyn. Mielestäni olisi järkevää katsoa kaavapäätös ennen tätä päätöstä, eikä päätöksenteossa muutama kuukausi ole paha siirto. Mielummin hetki epäkäytännöllisissä tiloissa kuin pitkä aika, koko tulevaisuus huonoissa tiloissa.
Asukasmuutto Saukkolaan on tällä hetkellä +-0, Nummella muuttovoittoa muutama asukas. Kasvupotentiaalia on enemmän Nummella, jossa mahdollisia uusia tontteja on enemmän kuin Saukkolassa. Totta on, että palveluja enemmän Saukkolassa, mutta monitoimijatalon synergiaedut ovat huomattavat.

Lisäksi vahvasti johdattelevan kyselynkin jälkeen asukkaiden ylivoimainen Saukkolaa sijaintina puoltava mielipide on jätetty huomiotta. Kyselyn prosentit jakautuivat (66% ja 36%) mielenkiintoisesti esittelytekstissä, todennäköisesti kyseessä on vain kirjoitusvirhe. Kyselyyn oli vastattu 282 kertaa, eli tällä kertaa kysely tavoitti hienosti asukkaita.

Heidi Himmanen (rkp) nosti esiin erittäin hyvä näkökulman keskustelun aikana. Hän pohti, miksi Nummi-Saukkolan päiväkotiasiaa käsitellään aivan eri tavalla kuin Virkkalan päiväkotiasiaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, meidän tulisi käsitellä samaa koskevia asioita samalla tavalla. Tämän lisäksi Heidi toi esiin myös seikan, että miksi me teemme päätöstä sijainnista, vaikka puhumme vain hankesuunnitelmasta.

Minun vastaesitykseni oli, että hankesuunnitelmaa jatketaan, mutta että sijainnin kanssa odotetaan Oinolan kaavapäätöstä. Hävisin siis esitykseni ja toinen vastaesitys meni äänestykseen pohjaesityksen kanssa. Toinen vastaesitys voitti ja päätökseksemme tuli siis Saukkolan Mäntsälänmetsä. Minä äänestin tyhjää, sillä en kokenut, että voisin vielä tässä vaiheessa olla kummankaan esityksen takana. Vaikka itse aina peräänkuulutan asukkaiden kuulemista ja vaikutusten arviointeja ja voittnut vastaesitys oli asukkaiden äänestyksen mukainen, pidän tätä toistaiseksi vielä virhearviointina.

Päätöksiin tuotiin vielä Ojamoharjun ja Laurentiuskoulun johtamisjärjestelmät ja itse kysyin niiden etenemisestä. Seuraan mielenkiinnolla varsinkin Laurentiuskoulun rehtorivirkoja. Tämän koko vuoden ajan Lohjalla rekrytoinnit ovat olleet todella sekavia, ei johdonmukaisia ja niistä on joutunut huomauttamaan muutamaan otteeseen. Toivon, että tämä seikka tulee parantumaan. Lohjan kaipaa todellakin parempaa työnantajakuvaa ja työhyvinvoinnin kohentamista.

Käsittelimme vielä Perusopetuksen aloittavien lasten kouluun ilmoittautuminen lukuvuodelle 2020 – 2021 (pyysin korjaamaan vuosiluvun otsikosta). Keskustelu oli tässäkin kohtaa pitkää ja hyvää. Kysyin tuntikehyksen riittämistä, jos aloittavia ryhmiä joudutaan lisäämään, kuinka yhdysluokkinen muodostaminen vaikuttaa koulujen tuntikehykseen, millä tavalla erityislasten tarpeet huomioidaan. Pohdin tätä siksi, että jos jo marraskuussa tulee päätettäväksi ryhmät, joissa jo huomioidaan erityislasten määrä, tulee pedagogiset asiakirjat jo tässä vaiheessa olla valmiina, eikö? Tuleeko tässä paine jo viskareissa tehdä tutkimuksia? Entä ne lapset, jotka tulevat päivähoidon piiriin vasta esikouluun? Uuden OPSin mukaan lapsia ei saisi ylidiagnosoida eikä diagnosoida liian aikaisin, teemmekö me opsin vastaista päätöstä? Sain hyviä vastauksia. Marraskuun päätöksessä teemme raamit, jossa päätetään kuinka monta aloittavaa ryhmää Lohjalla perustetaan, sen jälkeen rehtoreille tuodaan tieto. Hallinnossa pyritään helpottamaan koulujen työtä sillä, että tehdään alustavaa luokkajakoa. Tämän jälkeen kouluissa ja esikouluissa päästään tekemään yhdessä suunnitelmia ja luokkajakoja, jonka jälkeen ryhmät tulevat lautakunnan päätökseen. Vanhemmilla on mahdollisuus hakea toisella kierroksella lapsen kouluksi jotain tosita koulua tämän jälkeen, jos haluaa. Tämä tapa ei tule muuttamaan (kuulemma) juurikaan koulupaikkapäätöksiä, tulee vain enemmän joustovaraa.

Lautakunnalle tuodaan joka kokouksessa viranhaltijoiden päätöksiä, joihin lautakunnalla on otto-oikeus. En esittänyt otto-oikeuden käyttämistä, mutta halusin tiedustella Pusulan johtavan opettajan ja Ristin koulun rehtorin viroista. Miten niissä edetään ja kuka tulee olemaan Pusulan ja Ikkalan koulujen johtava opettaja ja miksi Pusulan koulun johtavan opettajan toimi on määräaikainen.

Kokous venyi pitkäksi ja vaikka olen iloinnut hyvästä toipumisestani sydänleikkauksesta, oli eilinen todella raskas. Loppua kohden koin kipuja ja sen vuoksi aloin väsymään. Kotiinpäästyäni olin aivan valmis nukkumaan.

Valtuustossa puhetta kiintiöpakolaisista ja koulukriteeristöstä (11.11.2020)

Olin eilen pitkästä aikaa valtuuston kokouksessa. Olin tutustunut materiaaleihin viikon ajan ja seurannut sähköpostikeskusteluja, vastannut yhteydenottoihin ja kysynyt itse. Kokouksen aikana tuli tunne, että voin sanoa neljän kuukauden tauon tekevän ihmiselle jotain.

Olen useaan kertaan aiemmin kyseenalaistanut materiaalien sisältöjä, lähinnä niiden vajavuutta, laskelmien vaikeaselkoisuutta ja toisinaan virheellisiä laskelmia, puuttuvia materiaaleja ja myös peräänkuuluttanut johdonmukaisuutta. Olen vaatinut kuulemisia ja tarkkuutta. Tässä kokouksessamme käsittelimme Lohjan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Valtuustoryhmämme jäsen Hilkka Hyrkkö oli kirjoittanut erinomaisen mielipidekirjoituksen, jonka me muutkin ryhmän jäsenet halusimme allekirjoittaa. Olin valmistautunut myös lukemaan valtuustokokouksessa sen ryhmäpuheenvuoronamme. Valtuustossa esitettiin kuitenkin asian uudelleenvalmisteluun lähettämistä. Kaupunginhallitus oli aiemmin jo kokoomuksen esityksestä päättänyt esittää valtuustolle, että kiintiöpakolaisia ei enää vastaanotettaisi Lohjalla. Perusteina mm. raha ja se, että kunnat kilpailevat kiintiöpakolaisista, ”kyllä niille ottajia on”. Lohja on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 2015, ELYn sopimuksen mukaan saanut korvauksia, osa kuluista korvataan täysmääräisesti. Rahaa suurempi kysymys mielestäni on eettisyys ja inhimillisyys. Joten tällä kertaa sen sijaan, että olisin huudellut kunnollisia laskelmia, peräänkuulutin meiltä eettisyyttä ja inhimillisyyttä. Kannatin Birgit Aittakummun vastaesitystä, että käsittelyä jatkettaisi ja kiintiöpakolaisia otettaisi vastaan myös seuraavina vuosina. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista ja Lohja olisi vastaanottamassa noin 30 henkeä/vuosi. Aittakummun vastaesitys hävisi 42-9. Eli asia menee uudelleenvalmisteluun ja tulee käsiteltäväksi myös ensi kuussa. Olen itse evakkomatkalla syntyneen lapsen lapsi. Lapsen, joka lähetettiin Ruotsiin sodalta turvaan. Meidän tulee olla inhimillisiä, auttaa perheitä hädässä, saada lapsille turvaa sodan jaloista. Tunnen juureni ja tunnen vastuuni.

Kokouksessa yksi käsiteltävä aihe oli valtuuston koko ensi kaudella. Kokoomus esitti valtuuston koon pienentämistä kuntalain §16 mukaiseen vähimmäismäärään (43). Aiheesta käytettiin usea puheenvuoro. Kokoomus ihmetteli sitä, että ei omista eduista haluta tinkiä, että itseltä ei olla valmiita leikkaamaan. Tämähän toisaalta ei pidä paikkaansa. Lähes kaikki leikkaus- ja säästöpäätökset ovat koskeneet myös meitä valtuutettuja. Käsittääkseni olemme itsekin kuntalaisia. Se, että määrä vähenee, ei tarkoita omien etujen poistamista, se tarkoittaa demokratian kaventamista ja pienten ryhmien sekä reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksien kaventamista. Omien etujen poistaminen tai leikkaaminen tarkoittaisi esimerkiksi palkkioden pienentämistä, kokoustarjottavien poistamista. Valtuutetun/luottamushenkilön tehtävät on muutakin kuin kokouksissa käymistä, ennen kokousta aikaa menee kokousmateriaaleihin tutustumiseen, yhteydenottoihin vastaamiseen, asioista selvää ottamiseen. Kokoukset ovat ainoita, joista saa palkkion. Itse asiassa joistakin kokouksista ei saa palkkiotakaan. Kaikki luottamushenkilöt tosin eivät ota vastaan sellaisia toimia, joista ei saa palkkiota. Minulla palkkiottomia toimia on muutamia. Tästä en valita, itse olen asettunut ehdolle ja haluan toimia parhaan mahdollisen kykyni mukaan, osallistua tärkeäksi näkemieni asioiden toimiin ja haluan perusteellisesti tutustua päätettäviin asioihin. Olen kiitollinen siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu pyydettäessä luottamustoimiin, myös niihin, joista ei saa palkkiota.

Käsittelimme myös valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista, eli koulukriteeristötyöryhmän työtä. Kävimme pitkää keskustelua aiheesta ja oppilaaksiottoalueista luopuminen herätti eniten keskustelua. Työryhmän puheenjohtajan, Paula Nordströmin mukaan:

”Tärkein yksittäinen esityksemme onkin, että koulujen nykyiset karttaan merkityt oppilaaksiottoalueet poistetaan käytöstä lukuvuoden 2020 – 2021 jälkeen. Sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta yhdessä asianomaisten viranhaltijoiden kanssa muodostaa kulloinkin aloittavat ekaluokkalaisten ryhmät siten, että saadaan aikaan noin 20 oppilaan ryhmiä oppilaiden tarpeet huomioiden. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille on omat kertoimensa, jotka luonnollisesti otetaan huomioon. Joustoa ryhmän koossa voi olla muistakin syistä muutama oppilas suuntaan tai toiseen. Aloittavia opetusryhmiä muodostettaessa on tärkeätä, että koulujen henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä viskarien ja eskarien parissa työskentelevien kanssa, jotta tulevien ekaluokkalaisten erilaiset tarpeet tulevat huomioiduksi.”

Kävin minäkin pitämässä puheenvuoron, en ollut ajatellut käydä, mutta koin tärkeäksi tuoda esiin sen, että Lohjalla on pidemmän aikaa ollut lähikouluperiaate, mutta sitä ei oltu voitu hyödyntää kokonaisvaltaisesti oppilaaksiottoalueiden noudattamisen vuoksi. Lähikoulu ei aina tarkoita fyysisesti lähinnä olevaa koulua, vaan se voi tarkoittaa myös lapselle pedagogisesti sopivinta koulua. Tällä muutoksella lapsen on mahdollista saada myös kunnan kustantama koulukyyti muuhunkin kouluun kuin fyysisesti lähimpään. Nyt valtuusto keskittyi uhkakuviin ja negatiivisuuteen. Toki ne on tärkeä muistaa. Valtuusto ei siis tehnyt päätöstä ottaa hyväksyä esitystä, vaan päätti saada tiedoksi raportin. Koen työryhmän työn tällä päätöksellä vähän ajanhukaksi.

Kuva: Ana Maria Gutierrez Sorainen

Kävin jättämässä myös aloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön.

Tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Aloitteen allekirjoittivat myös Jani Meling (vihr), Katri Piiparinen (vihr), Laura Skaffari (vihr), Anne-Mari Vainio (vihr), Birgit Aittakumpu (vas), Toni Hägg (vas), Teija Ristaniemi (sdp), Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Kokouksen jälkeen kolleega kysyi kuinka jaksan nyt kokouksen jälkeen ja nauroi sekä puisteli päätään, kun totesin, että ihan hyvin kiitos, olipa kivaa!

Lautakunta käsitteli jälleen valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista ja oppilaaksiottoalueita

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 käsiteltiin Paula Nordströmin (vihr) valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista. Olimme käsitelleet tätä jo aiemminkin toukokuussa (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/05/27/tyoryhman-selvitys-koulutoiminnan-jarjestamisen-periaatteista-kasittelyssa-lautakunnan-kokouksessa-19-5/) tuolloin pohdin, että koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Tuolloin työ ei tarjonnut tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastasi ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen. Nyt lautakunta käsitteli aloitetta uudestaan, sillä hallitus lähetti lautakunnalle sen takaisin, koska päätöksessä ei ollut otettu kantaa kriteeristöön.

Nyt huomasin, että kriteeristöraporttiin oli edelleen jäänyt pari kirjoitusvirhettä:
Asemanpellon koulun opettajaresurssointi oli tiputettu puoleen, vaikka tarve suunnitteen mukaan suurempi, oppilaskohtaiset kustannukset tästä syystä suuremmat. Tämän lisäksi liikuntasalivaraukset ovat oikeasti isommat, lakkautusten jälkeen jäljelle jäävien koulujen tilojen kysyntä kasvaa. Tätä ei oltu mielestäni huomioitu työssä.

  • lapsiennuste Asemanpellolle oli v. 2030 yht. 51 lasta, vs. elokuussa
    Tilastokeskuksen datan mukaan vain Asemanpellolla on lapsia 76
    v. 2027. Veijolassa on kyselymme mukaan samana vuonna 14 lasta ja
    muuttoliike on ollut jopa +44 %. Sanoisin, että arvio on Vennin mukaan
    pielessä, kun syntyvyys ja muuttoliikekin ovat Uudellamaalla kasvussa
    maan huippuvauhdilla. Tämän seurauksena oppilaskohtaiset kustannukset on
    laskettu myös pieleen, samoin opettajaresurssi ja tarvittavat tunnit.
  • Koulu tuottaa oman tuntikehyksensä ja on tärkeä, jopa välttämätön
    alueensa keskus.
  • Koulun käyttö arvioitiin hyvin pieneksi kouluajan ulkopuolella. – Koulurakennus on terve ja oppilasmäärältään aika optimaalinen,
    muutamia lapsi mahtuu vielä ja pihalla on tilaa jopa lisärakennukselle.
  • Korjausvelka on järkyttävä, mikä johtuu kahdesta eri rakennuksesta.
    Tämä velka on käsittämätön, sillä rakennusta on jatkuvasti korjailtu.
    Velkaa voi lyhentää pidemmällä aikavälillä turvaten toiminnan
    jatkuvuuden.
  • Asemanpelto kuuluu nauhataajaman alueeseen, jota koskevat Tunnin junan
    ja Vihdin suunnittelemat rataratkaisut. Raportin arvion mukaan ratkaisut
    tuovat nauhataajamalle 14 000 uutta asukasta v. 2037 mennessä.

Kävimme erittäin pitkää keskustelua aiheesta, kysyin myös tarkoittaako opetusryhmien muodostaminen ja koulujen resursointi sitä, että lautakunta voi puuttua, jos esimerkiksi jossain koulussa on kuudennella luokalla 36 oppilasta? Tähän sain vastauksen: Mikäli opetuksen järjestämistä koskevat muutokset hyväksytään on perusteltua muuttaa myös koulujen resursointia sekä opetusryhmien muodostamista. Jatkossa opetusryhmien sijoittelu sekä niitä koskevat oppilasmäärät tuotaisiin lautakunnan käsiteltäväksi jo hyvissä ajoin alkuvuodesta ennen koulujen tuntikehyksen jakamista.

Jouduin kysymään kysmyksen uudestaan, sillä en ymmärtänyt oliko vastaus ollenkaan kysymykseeni tarkoitettu.

Koulukriteeristötyöryhmän esityksessä esitetään myös oppilaaksiottoalueiden poistamista. Lohjallahan on lähikouluperiaate ollut jo pidempään ja tämä ei juuri muuttaisi sitä. Itse ajattelen tässä pohjana olevan ajatuksen siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden (terveellisten ja turvallisten) oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta. Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, tehtyäni vastaesityksen oppilaaksiottoalueista. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/03/16/sammatin-ja-nummen-oppilaaksiottoalueiden-rajasta/

Tuolloin aiheesta heräsi kiivaskin keskustelu ja jopa loanheitto, joka on aina vähän ikävää.

Puhuttiin myös eri alueiden lasten harrastamismahdollisuuksien huonontamisesta, jos tämä muutos tapahtuu. Mahdollisuudet toisten mielestä huononee, jos vanhemmat joutuvat muutoksen jälkeen kuljettamaan lapset harrastamaan. Käsittääkseni lähes koko Lohjan alueella vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsensa harrastuksiin, riippumatta siitä, mitä koulua lapset käyvät.

Seison kuitenkin edelleen asian takana, sillä näen tässä muutoksessa enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Järnefeltin koulun lapset – ovatko toimet olleet riittäviä

Järnefeltin koulussa on oireiltu vuosia sisäilman vuoksi. Koulua on tutkittu useasti (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/) usean vuoden aikana ja valtuusto on päätöksensä tehnyt. Tuolloin päätettiin uudisrakentamisesta ja yksi kohta päätöksestä on: Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

Peräänkuulutin tuolloin, että Järnefeltin perheille tulisi kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista. (ei ole kerrottu)

Kuinka Järnefeltin koulun oppilaat nyt voivat?

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt Järnefeltin koulun tilannetta 14.8.2019, ja tuolloinkin vain Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitelma sekä 17.6.2020, jolloin on valittu urakoitsija. Tilannekatsausta lasten hyvinvoinnista, tai siitä, ovatko toimet sisäilman parantamiseksi olleet riittäviä, emme ole saaneet.

Elokuussa 2019 hankesuunnitelmasta kävi ilmi, että tarveselvityksessä esitettiin, että Rauhalan ja Järnefeltin koulut peruskorjataan siten, että työt olisivat valmiina vuoden 2019 syyslukukauden alkaessa.

Hallitus päätti 2.9.2019 Järnefeltin yhtenäiskoulun rakennusurakan kilpailutuksesta päättäessään, että koulun H-osa höydynnettäisi (vaikka se on pahasti sisäilmaongelmainen)

”Kaupunginhallitus päätti 3.12.2018 § 371, että hanke toteutetaan uudisrakennuksena.

Valmistelun edetessä hanke tuotiin uudestaan valtuuston käsittelyyn 17.4.2019 § 32, jossa linjattiin seuraavaa:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana.

Kaupunginhallitus on antanut 6.5.2019 §129. edellä mainittua valtuuston päätöstä koskevat täytäntöönpano-ohjeet. Kaupunginhallitus päätti, että Järnefeltin uusi koulu kilpailutetaan siten, että tarjoajat saavat tarjota uuden koulun rakentamista luonnospiirustusten pohjalta, tai he saavat tarjota koulua myös omien piirustustensa pohjalta. Lisäksi tarjoajat saavat tarjota koulun rakentamista perinteisenä urakkana, tai sitten siten, että tarjoaja toteuttaa koulun ”avaimet käteen” -periaatteella vuokraten valmiin koulun pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kaupungille. Tarjouspyynnössä määritellään joukko laatukriteereitä, jotka vaikuttavat valintaan. Tämän tyyppinen kilpailutus on vaativaa, josta syystä tarjouspyynnön laadinnassa, samoin kuin tarjousten vertailussa käytetään mahdollisesti apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Kilpailutusta on kuvattu oheismateriaalissa.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen tarjouskilpailun suunnittelua on jatkettu Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitteluryhmässä ja sen alaisessa hankintaryhmässä. Suunnittelun edetessä on käynyt selväksi, että kilpailutuksen lähtökohtia on tarkoituksenmukaista linjata vielä valtuustotasolla, jotta kilpailutusprosessi etenee sujuvasti ja rakennushanke toteutuu suunnitellussa aikataulussa.

Tarjouskilpailu on tarkoitus käynnistää elokuussa 2019 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tarjouskilpailu toteutetaan niin, että se ei sisällä liikuntahallia, väestönsuojia eikä vanhan koulun purkua. Tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu niin, että nykyinen liikuntahalli voidaan säilyttää ja kunnostaa, vaikka muu vanha koulu purettaisiinkin pois. Uuden koulun vaatimat väestönsuojatilat sijoitettaisiin säilytettävän liikuntahallin ”kylkeen”, jolloin esim. kuntosalitilat voisivat sijaita väestönsuojatiloissa.” (ote valtuuston 12.6.2019 kokouksen pöytäkirjasta)

Päätöksiä on siis tehty, mutta lasten voinnista luottamushenkilöt eivät ole tietoisia. Olen tiedustellut viranhaltijoilta, tietävätkö hekään? Ovatko kysyneet?

Järtsistä aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.wordpress.com/4393

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.