koulutie – Sivu 6 – Lotta Paakkunainen

Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

”Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Monimuotoinen kouluverkko on vahvuus

Lähikouluryhmä järjesti hyvän mielen mielenosoituksen lauantaina, 5.10.2019 ennen valtuuston talousarvioseminaarin toisen päivän aloitusta.

Mielenosoituksen tarkoituksena oli muistuttaa maaseudun vetovoimaisuudesta ja siitä, että Lohjan todella kannattaisi nostaa oman maaseutunsa esiin omana erikoisuutenaan ja vahvuutenaan näin lähellä pääkaupunkiseutua ja työpaikka-alueita.

Lähikouluryhmä teki asukaskyselyn ja toi vastausten analyysejä valtuutettujen tietoon samalla.

Valtaväylien aluetoimikunta kutsui vanhempain- ja kylä- sekä asukastoimijoita lähikouluryhmään puolustaakseen lähi- ja kyläkouluja. Mukaan pyydettiin myös Lohjan Kylät ry:ä sekä Lokova ry:ä. Ryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ryhmässä toimii Lokova ry, Lohjan Kylät, valtaväylien aluetoimikunta, Lehmijärven vanhempainyhdistys, Pullin vanhempainyhdistys, Asemanpellon koti ja koulu ry, Ikkalan kyläyhdistys ry. Mukaan on kutsuttu myös Rauhalan ja Maksjoen koulujen vanhempainyhdistykset.
Ryhmässä on keskusteltu erittäin paljon maaseudun vetovoimasta, kuinka saada myönteinen kaiku Lohjalle, mietitty eri näkökulmia ja yritetty löytää uusia lähestymistapoja. Olen tyytyväinen, että työnantajani näki tämän olevan niin tärkeän asian, että lupasi ryhmälle vähän työpanostani, jotta voisin osallistua keskusteluun asiantuntijana.

Olen vuosia ollut lähi- ja kyläkoulujen puolustaja, olen puhunut lasten koulumatkojen pituudesta, toisinaan tuntuu, että seinään hakkaamisesta alkaa pää tosiaan jo olla aika kipeä. Vuosia olemme tässä samassa puheessa, samoissa aiheissa, teoissa ja pulmissa olleet.

Mietittäviä näkökulmia:
– Seutukaupungit tarvitsevat Anu Vehviläisen teettämän tutkimuksen mukaan lisää tukea
– Pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset nousussa ja esim Lohjan laskussa
– isoista kouluista oppilaita pieniin? – koulukuljetus kulkee joka tapauksessa
– asukkaita kohdellaan epätasa-arvoisesti samalla veroprosentilla
– kyläkoulut ovat jo monitoimijataloja, olleet aina

Voit lukea lisää: https://www.lohjankylat.fi/kylaasiamies/hyvan-mielen-mielenosoitus-kylakoulujen-ja-kylien-puolesta/?fbclid=IwAR0YCVBfA6agd7y8Qji-9rfCQCIUCtXUh4PulkvNqAqebaRavXsIx5EeVSE

Oma tilanteeni kouluverkkoasiassa on omasta mielestäni erikoinen tällä hetkellä. Aina olen korostanut sitä, että emme saa tehdä vastakkain asettelua pienen ja ison koulun välillä, sillä mielestäni toisille lapsille iso koulu sopii paremmin ja toisille sopii pieni paremmin. Olemme yksilöitä ja kaikille ei sovi sama asia samalla tavalla.

Miettiessäni kouluja en ajattele omaa kouluhistoriaani, vaan ehkä enemmänkin peilaan lasteni kouluihin ja koulunkäyntiin. Tällä hetkellä lapsiani on kahdessa eri koulussa. Isossa ja suhteellisen pienessä koulussa. Ei toki pienen pientä, mutta koulu, jossa opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä.

Yhdelle lapsistani iso koulu on oikea paikka. Näen koulujen erot nyt aivan eri näkökulmasta. Tämän enempää tästä aiheesta en halua sanoa, tulen sen tekemään myöhemmin, mutta näen erot ja hyödyt eri tavalla tällä hetkellä. Pienuus ei tuo autuutta, mutta ei välttämättä suuruuskaan. Olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että tarvitsemme monimuotoisen kouluverkon ja perheille valinnan vapautta. Toisille lapsille sopii iso koulu, toisille sopii pieni koulu.

Oilaantien kevyenliikenteen väylä 1 v!

Oilaantien kevyenliikenteen väylän valmistuminen toi minulle muutamia kyselyjä tien avajaisista ja tilaisuudesta, jossa käytäisi läpi, mitä kaikken tien eteen on tehty.

Kaikkea historiaa en tiedä. Jotain minulle on kerrottu, mutta parhaiten tietenkin osaan kertoa sen, minkä panoksen itse olen antanut.

1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle…

2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyenliikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa.

Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Tehtyäni kuntalaisaloitteen kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.

viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin ja syyskuun puolessavälissä 2018 tie oli valmis. Siitä on nyt vuosi! WAU!

Ensimmäiset mitat jo 1960-luvulla

Kaatui milloin mistäkin syystä

Kuntalaisaloite marraskuussa 2010

Tapaaminen kunnanjohtajan ja teknisen johtajan kanssa

Kirjeitä uusmaalaisille kansanedustajille (33), pääministerille ja liikenne- ja viestintäministerille, kunnan luottamushenkilöille sekä lehdistölle

Yhteydenpitoa ELYyn

Luottamushenkilöiden asian esiin nostamista kokouksissa ja kirjoituksin

Erilaisia perhetapahtumia

Helatorstain perhetapahtuma urheilukentällä ja kävelytapahtuma kylätalo-koulu akselilla

Adressin perustaminen ja nimien keräily
Kirjallinen kysymys eduskunnassa Risto Kuisma (sdp)
Kävelyjä luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja kansanedustajaehdokkaille
Heijastin- ja heijastinliivilahjoitusten kerääminen eskareille ja ekaluokkalaisille

Ihania ihmisiä otti yhteyttä, että tehdään vielä jotain, että ei nyt tähän jätetä! Tehtiin koko perheen tapahtuma, jossa oli kymmeniä yrityksiä ja yhdistyksiä mukana, kymmeniä kyläläisiä (joista osa oli kentällä jo aamuneljältä keittämässä hernekeittoa ❤ ) ja kävijöitä oli satoja!

Perhetapahtuma 2011 — Ihania ihmisiä tekemässä

Lukuisat ihmiset vapaaehtoisesti tulivat mukaan järjestämään tapahtumaa, joka ylitti tosiaan odotukset. Saimme keittopadan lainaksi, jossa sitten kaksi upeaa äitiä neljältä aamuyöllä alkoi keittämään hernekeittoa tapahtumaa varten. Saimme lahjoituksia arpajaisia varten, pomppulinnan, jalkapallo- ja yleisurheiluseura järjestivät lapsille toimintaa, palvelukoirajärjestö järjesti näytöksen, moottoripyöräharrastajat järjesti näytöksen, oli paloautoa, ambulanssia, poliiseja….. Oinolan koulun vitosluokkalaiset haastoivat kunnanvaltuutetut leikkimieliseen jalkapallo-otteluun, mutta koska valtuutettuja ei ollut kovinkaan montaa paikalla, paikkasivat palokuntalaiset hienosti. Tasoitukseksi aikuispelaajat pelasivat parina, toinen jalka sidottuna toisen pelaajan jalkaan. Peli oli ratkiriemukas, eikä tuloskaan varmaan yllätys.

Adressiin kerättiin nimiä tien hyväksi ja allekirjoituksia tuli paljon.

Oilaantien suunnitelmat 2015 — Oilaantie 2015

Vuonna 2015 alkoi kuulemiset ja kuulemistilaisuudessa mukana ollut työryhmä sanoi hankkeen alkaneen vuonna 1997, vaikka tosiasiassa hankettahan on suunniteltu ja mietitty ja aloitettu jo vuonna 1969. No, se nyt ei sinänsä haittaa, he totesivatkin sen, että tietävät tämän hankkeen olleen paljon kauemmin esillä, mutta näillä tiedoille he olivat päättäneet, että lasketaan tästä. Vuonna 1997 oli siis tehty suunnitelmat, kuulemiset yms. Sitten se jäi jäähylle, unohdettiin, laitettiin mietintään, mitä nyt keksitään nätisti sanoa, kunnes vuonna 2010 he taas saivat tietoonsa, että tämähän on vaarallinen tie. Siitä lähtien on taas pohdittu ja suunniteltu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.10.2015 asettaa 20.10.2015 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista (MRA 30§) varten ja pyytää valmisteluaineistosta lausunnot.

Samalla, kun kaupunki teki suunnitelmia, päätöksiä, järjesti kuulemisia, piti jotain tehdä lasten turvallisuuden vuoksi ja tien liikenneturvallisuuden puute mielessä.

pian valmis — Pian valmis, koulun ensimmäinen päivä 2018

2018-10-01 (8) — tien avasivat ekaluokkalaiset 2018

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/05/22/tie-kerrallaan-silta-kerrallaan/

http://nummentie.blogspot.com/2010/11/kuntalaisaloite-tehty.html

http://nummentie.blogspot.com/2010/11/kuntalaisaloitteeseen-vastauksia.html

http://nummentie.blogspot.com/2012/05/kutsu-tapahtumaan-lahtenyt-uudenmaan.html

http://nummentie.blogspot.com/2012/05/kevyenliikenteen-vaylan-tilanne.html

http://nummentie.blogspot.com/2012/04/tapahtunut-ennen-syksyn-tapahtumaa.html

http://nummentie.blogspot.com/2014/03/tiekatselmus-2732014.html

Kirjoittajavieras-kolumni: kun minä olin nuori

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniini asiasta, jota olen jo jonkin aikaa miettinyt. Tämän ajan ja menneen ajan lapsuuden vertaaminen.

Mielestäni meidän tulee mahdollistaa sanonta ”pojasta polvi paranee” ja lopettaa vähättely ja nuorille tuhahtelu.

Ote kirjoituksestani, jonka voit lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/796121-lotta-paakkunainen-kun-mina-olin-nuori

Kun minä olin nuori….

Meidän pitäisi pyrkiä teoillamme ja sanoillamme siihen, että lapsillamme ja nuorillamme olisi aina parempi mitä meillä oli. Meidän ei tule kadehtia tai valittaa, vaan meidän tulee luoda paremmat puitteet. Sanotaan, että pojasta polvi paranee, mutta ne ympäristöt ja mahdollisuudet siihen paranemiseen on meidän luotava ja tarjottava.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Kaupunginhallituksen maanantainen kokous jatkui keskiviikkona (8.5.2019) talouden tasapainottamisen puitteissa.

Linkistä lisää:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/768671-lohja-vahentaisi-saastopaineissaan-jopa-60-henkilotyovuotta-kaupunginhallitus?fbclid=IwAR099kSJETgH0gmKJw3-oWRWwo7IOrEwRSbTY47DV4eVBCsJvHypSwtHhVo

Säästölistalla oli jälleen koulujen lakkautuksia

Ikkala
Pulli
Nummenkylä
Maksjoki

Listalta poistuivat äänestysten jälkeen Ikkalan ja Pullin koulut, kun taas Nummenkylän ja Maksjoen koulut jäivät lakkautuslistalle. Nummenkylän koulun kohdalla voi jo puhua väsytystaktiikasta.

Nummenkylän koulun päätöshistoriaa on ihan lähellä: Lautakunnassa kesäkuussa 2018 äänestimme monesta vaihtoehdosta ja tekemäni vastaesitys tuli päätökseksi äänin 4-8, yksi äänesti tyhjää.

Vastaesitys 3

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

Tarkoittaen siis sitä, että päätimme vain kymmenen kuukautta sitten, että mm Nummenkylän ja Pullin kouluja ei lakkauteta, samoin päätti palvelutuotantolautakunta elokuussa Kirsi Ferinin esityksestä (äänestys 9-1, kaksi äänesti tyhjää), kaupunginhallitus äänesti myös asiasta, sama esitys voitti äänestyksen 7-6 ja hallitus esitti valtuustolle samaa.

Valtuusto päätti 10.10.2018:

että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan tai siirretään vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tai siirretään tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen)

ja nyt taas 15.5.2019 talouden tasapainottamisesta päätettäessä tuli Nummenkylän lakkautuspäätös ajankohtaiseksi. Maksjoen koulusta edellisen valtuuston päätös 2015 oli lakkautus. Koulua ei voi edelleenkään lakkauttaa, sillä päätös tarkoittaa sitä, että Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun, johon tämän jälkeen ei kaikki lapset mahdu, vaan Rauhalan koulusta tulee siirtymään 5-6 luokkalaiset Järnefeltin sisäilmaongelmaiseen kouluun, ja sehän ei ole mahdollista. Koulu ei ole vastaanottavassa kunnossa.

Toisaalta, vaikka hallitus tiputti listalta rivejä ja säästökohteita, ne voivat tulla valtuustossa jälleen takaisin listalle. Onhan tätä koulujen ja oppilaiden pompottelua muutama vuosi jo käytykin.

Kaikenkaikkiaan koulujen kohdalla soisi nyt lasten ja perheiden saavan koulurauhan.

Järnefeltin koulun uusi sijainti päätöksessä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 30.1.2019 käsittelimme Järnefeltin koulun uutta sijaintia. Järnefelthän on vakava sisäilmakohde, tästä pääset lukemaan muutaman kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

Kävimme pitkää keskustelua koulun uudesta paikasta. Kehityspäällikkö oli esittelemässä meille vaihtoehtoja ja kertomassa prosessista. Kysyin pihasta, onko tontilla riittävästi tilaa ja sain hyvän kuvauksen mahdollisuuksista, ihania visioita lasten leikkipihasta: rinnettä voi käyttää kiipeilytasanteiden rakentamiseen jne. Lautakunta yksimielisesti hyväksyi muutoksen päätöstekstiin, jossa painotamme sitä, että suunnitttelussa huomioidaan turvallisuus ja liikennesuunnitelma.

Kysyin myös miksi nykyinen sijainti ei ole ensisijainen vaihtoehto. Alueen liikennejärjestelyt ja ajoyhteys on huonot, sijainti hieman syrjäinen ajatellen Virkkalan kehittämistä ja kokonaisvaltaista oppilaskuntaa.

Olin etukäteen valmistellut vastaesityksiä, mutta keskustelun ja saamieni lisätietojen perusteella en esittänyt niitä. Olin miettinyt koululle paremmaksi paikaksi nykyistä sijaintia tai urheilukenttien vierustaa. Esittelyn perusteella kuitenkin hylkäsin ne. Esityksen ja keskustelun perusteella totesimme ehdotetun paikan olevan todennäköisesti paras niin liikenteellisesti kuin alueellisestikin.

Lautakunnan päätös oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

Olin aluksi epäileväinen, sillä olin käynyt tutustumassa kaikkiin esitettyihin paikkoihin, enkä ollenkaan ollut vakuuttunut pihan koosta. Olin myös keskustellut usean alueen vanhemman ja perheen kanssa. Tässä kirjoituksessani kerron tutustumiskäynnistäni ehdotettuihin paikkoihin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

Kysyin samalla myös selontekoa Ristin oppilaiden tilanteesta ja pyysin, että valmistelussa otettaisi huomioon se, että Ristin koululta on kuulunut oireilmoituksia, Rauhalan koululta ei. Olisiko mahdollista laittaa Ristin koulun lapset ensisijaisiksi siirtyjiksi uuteen kouluun. Välimatka koulujen välillä on yksi kilometri. Toki se vaatii oman päätöksensä, mutta lasten terveys on ensisijaisen tärkeää. Rauhalan perheet ovat tyytyväisiä kouluun, eikä sieltä ole tullut sisäilmaoireilmoituksia, toisin kuin Ristin koulusta.

Pyysin selontekoa myös Källhagenin tilanteesta, nimenomaan oppilaiden tilanteesta ja koulun yleiskunnosta.

Toki minua vähän toppuutteltiin, sillä nämä asiat eivät kuulu Järnefeltin pykälään, niitä käsitellään erikseen, mutta olen eri mieltä. Samalla tulee miettiä, sillä nämä tulee nähdä kokonaisuutena, jokainen vaikuttaa toiseen.