Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa (21.10.2020) Nummi-Saukkolan alueen päivähoito

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 päätettävänä oli myös viranhaltijapäätökset ja Nummen- Saukkolan päiväkoti.

Olen esittänyt useaan otteeseen lautakunnassa ja lautakunnan ulkopuolella, että kun lautakunnilla on päätettävänä asioita, joista monen lautakunnan on päätettävä, olisi hyödyllistä ja säästöjäkin tuovaa, jos lautakunnat pitäisivät kokoukset yhdessä. Kokoukset ovat muutenkin usein samaan aikaan. Eli näkisin, että olisi hyvä kokoustaa niin, että samat asiat olisivat kokouksen alussa, jolloin kävisimme yhdessä keskustelua ja kun tulee päätöksen aika, siirtyvät lautakunnat omiin kokouksiinsa. Nyt lautakunnat kokoustavat erikseen ja päätökset ja linjaukset ovat usein aivan erilaisia. Nämä lautakuntien erilaiset päätökset menevät hallitukselle, ja todennäköistä on, että esitys on aina lautakuntien esittelijöiden pohjaesitys, ei lautakuntien tekemä päätös. Sen jälkeen hallitus päättää, miten päättää. Nummi-Saukkolan alueen päiväkodista päätettäessä oli jälleen juuri näin. Lanupe päätti aivan eri tavalla kuin patu. Tällä hetkellä esimeriksi juuri lasten, nuorten ja perheiden ja palvelutuotantolautakunnat päättävät usein samoista asioista, lanupe kiinteistön sisällöstä (kasvatus) ja patu seinistä.

Jälleen hassattiin kaikkien aikaa ja rahaa.

Vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024.
Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perusteluni olivat: :
Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista Mäntsälämetsään ja ketä kuultu, otos on ollut hyvin pieni. Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista mäntsälään. Asukkaat joita kuultiin, oli Saukkolan päiväkodin senhetkiset lasten vanhemmat, ei alueen (Nummi-Saukkola-Koisjärvi) asukkaita. Eli kuuleminen ei ole ollut hirveän laaja ja sen jakelu oli suppea.

Tällä hetkellä sekä alakoulun että yläkoulun liikuntasalit ovat päivisin erittäin tiuhassa käytössä ja toisinaan kaikki halukkaat ja tarvitsevat eivät pääse käyttämään koulupäivän aikana salia. Tarveselvityksessä tosin ei mainita liikuntasalia, mutta viime keväänä ryhmän tutustuessa koulun tiloihin, oli liikuntasali yhtenä vahvana vaihtoehtona. Alakerran luokkatilat, joita suunnitellaan päiväkodin käyttöön otettavaksi ei ole esteetön ja tekee koululaisten kulun entistä ahtaammaksi. Jopa tällä hetkellä alakoulun 200 oppilasta kulkevat sisään sivuovesta, jossa kapea kulku portaisiin, sillä eskarilla on pääoven pääasiallinen käyttö.

Tarveselvityksessä on myös hieman puutteita ja harhaanjohtavaa tekstiä, esim Nummi-Pusulan lukiota ei ole siirretty Lyseoon, se lakkautettiin. Nupun alueelta tänä syksynä ei ole aloittanut lyseossa kuin yksi. Nupun alueelta haetaan Helsinkiin ja Vihtiin opiskelemaan.

Olemme linjanneet ja päätöksiä on tähän asti tehty sillä periaatteella, että eskarit sijoitetaan koulujen yhteyteen. Näin on jo Mäntynummella, Routiolla sekä Nummella. Olisi linjakasta, että toimitaan koko kaupungin alueella samalla tavalla, samänkaltaisia päätöksiä tehden.

”Kuitenkin lasten oppimisen ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta päiväkoti ja esiopetus on hyvä olla yhdessä.” vastaus kysymykseen portaalissa.

Uusia investointeja monikaan tuskin haluaa tässä vaiheessa, siksi esitän käyttöönoton siirtämistä vuodelle 2024 (vaikka se sattuukin)

Valtuustoaloite selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Tein valtuustoaloitteen selvityksestä resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, sillä tällä hetkellä Lohjalla ennakkovaikutusarviointeja tehdään oman työn ohella ja esimerkiksi kuntalaisille tehdyt kyselyt ovat tuoneet osviittaa, että kunnollista aikaa tehdä ei ole ja tehdään vähän sinne päin. Se ei varmastikaan viranhaltijoillekaan ole miellyttävää tehdä omaa työtään ns sinne päin.

Lapsivaikutusten arvioinnin teko on tärkeää työtä, jossa pääfokuksena tulisi olla lasten ja huoltajien kuuleminen, mutta erityisesti lasten kuuleminen. Lapsivaikutusten arviointia ei voi tehdä aikuisen näkökulmasta, eikä sitä voi tehdä pikaisella, kuukauden aikataululla. Lapsivaikutusten, kuten kaikkien vaikutusten arvioinnin tulee olla aitoja ja tämän vuoksi tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään resurssien käyttö, esimerkiksi olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyllä ja kohdentamista ja lisäämistä Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön, jotta lasten oikeuksien huomioiminen päätöksiä valmistellessa ja päätettäessä vahvistuu sekä lapsivaikutusten arviointeja pystyttäisi kehittämään ja tekemään täysipainoisesti.

Lasten ja nuorten huomioiminen on tärkeää kunnassa, sillä suuri osa suomalaisten lasten ja nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat siis merkittävästi siihen, miten kunnassa asuvien lasten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat ja se vaikuttaa suoraan heidän perheisiinsä, työikäisiin sekä ikääntyneihin. Meihin kaikkiin.

Lohjan kaupunki on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta –ohjelmassa vuodesta 2016 ja sai lapsiystävällinen kunta –tunnustuksen vuonna 2018. Lohjan kaupunki asetti vuosille 2018-2020 Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyölle kunnianhimoiset, rakenteellisiin ja pitkäkestoisiin muutoksiin tähtäävät tavoitteet. Lohjan kaupunki ei kuitenkaan tällä kertaa yltänyt asettamiinsa tavoitteisiin, eikä Suomen UNICEF voi tässä vaiheessa myöntää Lohjan kaupungille toista Lapsiystävällinen kunta -tunnustusta.

Tunnustuksen uusiminen on kuitenkin mahdollista jälleen vuonna 2021. Tunnustuksen uusiminen edellyttää Lohjan kaupungilta UNICEFin ehdottamaan jatkotoimintaprosessiin sitoutumista. Lohjan kaupungin Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän ja kaupungin johtoryhmän tulee käydä keskustelua kehittämistyön jatkosta. Lohjan tulee lisätä koordinointiin tarvittavia resursseja ja sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen uusiakseen lapsiystävällinen kuntatunnustuksensa. Lapsivaikutusten arviointityön kehittäminen osaksi kunnallista päätöksentekoa oli yksi ohjelman tavoitteista, johon ei päästy.

Monesta kylästä ja kaupunginosasta koostuvalla Lohjalla on tärkeää huomioida, että Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö ja toimenpiteet kohdistuvat eri ikäisiin lapsiin ja nuoriin alueiden erityispiirteet huomioiden.

Tällä hetkellä Lohjalla tehdään töitä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen, mutta vajailla resursseilla. Meidän tulisi panostaa lasten oikeuksien toteutumisen edistämiseen kunnan eri toiminnoissa ja resurssien lisääminen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön on panostus tulevaisuuteen.

Lohjalla 11.11.2020 Lotta Paakkunainen

Aloitteen on allekirjoittanut myös

Jani Meling (vihr)

Katri Piiparinen (vihr)

Laura Skaffari (vihr)

Anne-Mari Vainio (vihr)

Birgit Aittakumpu (vas)

Toni Hägg (vas)

Teija Ristiniemi (sdp)

Ana Maria Gutierrez Sorainen (sit)

Lastensuojelumme on kriisissä – resursseja olisi lisättävä

Lasten, nuorten ja perheiden lautaunta käsitteli kokouksessaan 21.10.2020 Vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2022-23 taloussuunnitelma/Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta.

Länsi-Uusimaa uutisoi aiheesta näin:

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3142080

Esitin siis kokouksessa lastensuojelun sosiaalityön ja työhyvinvoinnin kehittämistä jo vuonna 2021 sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä. Kulut katetaan palvelujen oston vähenemisestä. Minulle todettiin, että ostopalvelut katetaan eri kustannuspaikalta, että ei voi oikein ostopalveluista ottaa. Kumma, että luottamushenkilön esityksenä siirto kustannuspaikkojen välillä on kuraa, mutta viranhaltijat voivat siirrellä kustannuspaikoilta toiselle ihan vain mainitsemalla asiasta (toisinaan/usein ei edes mainita). Säästöä tulisi välittömästi sillä, että saisimme lastensuojeluun työntekijöitä ja voisimme vähentää ostopalveluja. Parastahan tässä kuitenkin olisi se, että lasten ja perheiden hyvinvointi paranisi ja he saisivat aiemmin tukea ennenkuin tilanteet kärjistyvät ja palvelujen tarve kasvaa.

Tämän lisäksi tein ehdotuksia teknisiksi korjauksiksi talousarvioon:

Lisäys:

s 5/14:

Monialaisen alueellisen yhteistyön kehittämisellä vastataan lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikea-aikaisen varhaisen tuen ja elämänhallinnan vahvistamiseen. Osana tätä tehtävää vahvistetaan perhetyön osaamista kaikissa palveluissa.
Halusin tähän kohtaan lisäyksen nepsyosaamisesta.(hyväksyttiin) Nepsy usein jää tunnistamatta ja tuolloin jää myös oikeanlainen apu ja tuki saamatta.

s 8/14: Sosiaalityön ostopalveluita pyritään pienentämään kehittämällä tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa kaupungin omana palveluna. Talousarvioon on lisätty kolme ammatillista tukihenkilöä, kustannusvaikutus vuositasolla n. 115 000 e, joka katetaan palveluiden ostojen vähennyksellä.


Tässä kohtaa siis vastaesitys: Lastensuojelun sosiaalityötä ja työhyvinvointia kehitetään jo tänä vuonna sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä, joka katetaan palvelujen oston vähenemisellä. (hyväksyttiin äänin 7-6. vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen)

s 10/14

Osana alueilla tehtävää kiusaamisen ehkäisevää työtä tulee suunnittelukauden aikana pystyä vakinaistamaan tuloksellisiksi osoitetut toimintamallit. Näitä on esimerkiksi K-0 toiminta, jota on tähän asti toteutettu määräaikaisella hankerahoituksella.
Lisäys:
K-0 on tarkoitettu tilanteisiin, joissa jo tarvitaan ulkopuolista interventiota. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja.

Lastensuojelu on kriisissä. Meillä on liian vähän henkilökuntaa ja vaje pahenee kokoajan. Me emme yllä lainvaatimalle tasolle. Lapsemme kärsivät tilanteesta. Henkilökunta väsyy, jää sairaslomille ja jäljelle jäävät tekevät toistenkin työt, väsyvät, jne. Kaikki he tekevät töitä kestokykynsä rajoilla. Noidankehä on valmis. Lapset joutuvat odottamaan ja he ovat niitä, joilla ei olisi enää aikaa odottaa. Ongelmat kasaantuvat ja kertaantuvat. Näin myös kertaantuvat kustannukset. Ostopalveluja on ostettava, koska oma työ ei riitä. Ostopalvelut maksavat huomattavasti enemmän kuin oma työ. Tietenkin pääasia on, että lapset saavat apua ja tukea, mutta sen voisi tehdä myös omana työnä. Tarvitsemme jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta, emme laastareita, kun käsi on poikki.

Meidän tulee tukea erinomaisia työntekijöitämme. Meidän tulee saattaa työ vetovoimaiseksi ja yksi keino on palkata lisää väkeä, jotta työntekijät tietävät, että taakka ei kasva liian suureksi. Työn kuormittavuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita pohditaan.

Länsi-Uusimaan jutusta käy ilmi, ketkä eivät halua lisätä lastensuojelun resursseja. On kiinnostavaa, että kustannuksiin ja säästöihin vedotaan lastensuojelun kohdalla. Meidän tulisi osoittaa ennaltaehkäisyyn ja lastensuojelun varhaiseen puuttumiseen varoja. Nyt tuntuu, että tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta säästöihin vedoten tehdään juuri päinvastoin. Säästetään varhaisesta puuttumisesta ja laitetaan suuria summia siihen, että korjataan suuria vahinkoja (kun ne vahingot olisi vältettävissä). Ja mitä tämä maksaa meidän lapsillemme ja heidän tulevaisuudelleen.

Järnefeltin koulun lapset – ovatko toimet olleet riittäviä

Järnefeltin koulussa on oireiltu vuosia sisäilman vuoksi. Koulua on tutkittu useasti (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/) usean vuoden aikana ja valtuusto on päätöksensä tehnyt. Tuolloin päätettiin uudisrakentamisesta ja yksi kohta päätöksestä on: Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

Peräänkuulutin tuolloin, että Järnefeltin perheille tulisi kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista. (ei ole kerrottu)

Kuinka Järnefeltin koulun oppilaat nyt voivat?

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt Järnefeltin koulun tilannetta 14.8.2019, ja tuolloinkin vain Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitelma sekä 17.6.2020, jolloin on valittu urakoitsija. Tilannekatsausta lasten hyvinvoinnista, tai siitä, ovatko toimet sisäilman parantamiseksi olleet riittäviä, emme ole saaneet.

Elokuussa 2019 hankesuunnitelmasta kävi ilmi, että tarveselvityksessä esitettiin, että Rauhalan ja Järnefeltin koulut peruskorjataan siten, että työt olisivat valmiina vuoden 2019 syyslukukauden alkaessa.

Hallitus päätti 2.9.2019 Järnefeltin yhtenäiskoulun rakennusurakan kilpailutuksesta päättäessään, että koulun H-osa höydynnettäisi (vaikka se on pahasti sisäilmaongelmainen)

”Kaupunginhallitus päätti 3.12.2018 § 371, että hanke toteutetaan uudisrakennuksena.

Valmistelun edetessä hanke tuotiin uudestaan valtuuston käsittelyyn 17.4.2019 § 32, jossa linjattiin seuraavaa:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana.

Kaupunginhallitus on antanut 6.5.2019 §129. edellä mainittua valtuuston päätöstä koskevat täytäntöönpano-ohjeet. Kaupunginhallitus päätti, että Järnefeltin uusi koulu kilpailutetaan siten, että tarjoajat saavat tarjota uuden koulun rakentamista luonnospiirustusten pohjalta, tai he saavat tarjota koulua myös omien piirustustensa pohjalta. Lisäksi tarjoajat saavat tarjota koulun rakentamista perinteisenä urakkana, tai sitten siten, että tarjoaja toteuttaa koulun ”avaimet käteen” -periaatteella vuokraten valmiin koulun pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kaupungille. Tarjouspyynnössä määritellään joukko laatukriteereitä, jotka vaikuttavat valintaan. Tämän tyyppinen kilpailutus on vaativaa, josta syystä tarjouspyynnön laadinnassa, samoin kuin tarjousten vertailussa käytetään mahdollisesti apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Kilpailutusta on kuvattu oheismateriaalissa.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen tarjouskilpailun suunnittelua on jatkettu Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitteluryhmässä ja sen alaisessa hankintaryhmässä. Suunnittelun edetessä on käynyt selväksi, että kilpailutuksen lähtökohtia on tarkoituksenmukaista linjata vielä valtuustotasolla, jotta kilpailutusprosessi etenee sujuvasti ja rakennushanke toteutuu suunnitellussa aikataulussa.

Tarjouskilpailu on tarkoitus käynnistää elokuussa 2019 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tarjouskilpailu toteutetaan niin, että se ei sisällä liikuntahallia, väestönsuojia eikä vanhan koulun purkua. Tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu niin, että nykyinen liikuntahalli voidaan säilyttää ja kunnostaa, vaikka muu vanha koulu purettaisiinkin pois. Uuden koulun vaatimat väestönsuojatilat sijoitettaisiin säilytettävän liikuntahallin ”kylkeen”, jolloin esim. kuntosalitilat voisivat sijaita väestönsuojatiloissa.” (ote valtuuston 12.6.2019 kokouksen pöytäkirjasta)

Päätöksiä on siis tehty, mutta lasten voinnista luottamushenkilöt eivät ole tietoisia. Olen tiedustellut viranhaltijoilta, tietävätkö hekään? Ovatko kysyneet?

Järtsistä aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.wordpress.com/4393

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta?

Kouluväkivaltaa, koulukiusaamista, syrjimistä, vähättelyä, sosiaalista eristämistä…

Kouluissa on kiusattu oppilaita, varmaankin aina. Uutisiin niitä nousee toisinaan ja tuolloin usein kiinnitetään isompaa huomiota hetkeksi asiaan. Mutta miksi kiusaamiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne on jo päätynyt kovaan väkivaltaan? Kun tilannetta on todella vaikea purkaa? Kun lapsen terveys ja henki on vaarassa? Kouluilla on pitkään ollut erilaisia välineitä puuttua kiusaamiseen, erilaisia hankkeita ja tapoja, silti kouluissa kiusataan. Mikä meissä on, ettemme saa toistemme kiusaamista loppumaan?

Toisissa perheissä kiusaamiseen puututaan heti, halutaan tietää, jos lapsilla on kränää tai oma lapsi käyttäytyy asiattomasti toista kohtaan tai jos oma lapsi kiusaa. On tärkeää kotona jo puuttua siihen, mikä on soveliasta käytöstä, kuinka kohdellaan toisia. Lasten on tärkeää oppia siihen, että me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita, että ketään ei kiusata. Miten puuttua siihen, jos perheessä ei puhuta asiasta, jos perheessä ei välitetä, jakseta, huomata tai olla kiinnostuneita? Mitä voidaan tehdä siinä kohtaa, kun kiusaavan lapsen vanhempi toteaa, että ei mun lapsi kiusaa? Tai että ei tuo ole kiusaamista/mitä kiusaaminen oikein edes on? Tai ”älä liioittele”.

Miten auttaa tai puuttua, jos kiusattu ei kerro? Meidän jokaisen tulee ottaa vastuu, jokaisen tulee nähdä ja puuttua. Jos ei itse uskalla puuttua, kertoa jollekin, joka uskaltaa puuttua. Kunhan toimii, puolustaa, auttaa.

Miten puuttua siihen, jos koulusta ei olla perheisiin yhteydessä? Jos rehtori ei uskalla olla perheisiin yhteydessä? Tai jos ei välitetä? Ei haluta myöntää, että koulussa on ongelma? Jos ei haluta nähdä?

Mitä tehdä tilanteessa, jossa rehtori sanoo: ”Katsotaan, miten tämä etenee”, ”ei kannata tehdä rikosilmoitusta”, rehtorit ovat avainasemassa, heidän tulee vaatia yhteistyötä perheiltä, heidän tulee uskaltaa olla yhteydessä. Kouluilla tulee olla tarpeeksi resursseja, koulupsykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, Onko meidän kouluillamme liian suuria resurssi- tai johtamisongelmia, tai molempia?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006655370.html

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Liian isot opetusryhmät, liian vähäiset ryhmäytymiset, lasten sosiaaliset taidot, tunnekasvatuksen puute, erilaisuuden sietämiskyky, empatian puute, perheiden ongelmat, kiire

Kiusaaminen on kokonaisvaltainen ongelma. Siihen meidän tulee pureutua. Kiusaaminen on kansanterveydellinen ongelma. Moni kiusattu kärsii mielenterveydellisistä ongelmista pitkään, kokee arvottomuutta, pelkoja

Lohjalla on otettu kolmisen vuotta sitten käyttöön Aseman Lasten K-0 ohjelma, jossa kiusaamista selvitellään monen eri ammattilaisen voimin. Kouluun tulee esimerkiksi nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. K-0 mottona on, että jokainen aikuinen on resurssi kiusaamiseen puuttuvassa työssä.

Kiusaamisia on. Ne pitää kitkeä pois. Sitä varten on hyviä hankkeita ja toimia. Missä on hanke, joka ennaltaehkäisee? Missä on työväline, joka saa kiusaamisen pois ennenkuin se alkaakaan?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta? Miksi SITÄ ei saada kitkettyä?

29 § (30.12.2013/1267)
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. (29.12.2016/1498)

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Valtuustoaloite lähikoulujen lakkautusten vaikutusten selvittämiseksi

Pohdin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras kolumnissa 14.8.2020 sitä, tuoko keskittäminen autuutta.

Tekeekö keskittäminen autuaaksi

Koulujen lakkautuksia pohdittaessa tulisi miettiä tähän mennessä kokemaamme ja seurauksia aiemmista lakkautuksista. Nimenomaan lasten ja perheiden kannalta.

Esimerkkinä Koisjärven ja Hyrsylän lakkautukset. Oppilaat siirrettiin Oinolan kouluun (nykyään Nummen yhtenäiskoulu). Lakkautuksia perusteltiin mm. opetuksen laadulla ja opetusryhmien koolla. Keskustelua herätti paljon koulujen välinen tasa-arvo, sillä pienemmissä kouluissa saattaa olla pienemmät luokat, eivätkä näin ollen resurssit riittäisi tasaisesti. Mitä sanoisitte siitä, että viime lukuvuonna Nummella kuudennella luokalla oli 35–36 oppilasta, samoin tänä lukuvuonna kuudennella luokalla on 35 oppilasta. Toki luokalla on paljon jakotunteja, mutta paljon on myös koko luokan tunteja. Kuinka työrauha säilyy? Kuinka tämän päivän vaatimukset turvaväleistä säilyy? Minkälainen osa oppitunneista tullaan käyttämään siirtymisiin? Paljonko on pulpetteja käytävillä?

Onko suuret, 35 oppilaan luokat sitä, mitä lapsemme tarvitsevat? Kuinka tasa-arvo nyt toteutuu?

Meillä on erinomainen opetushenkilökunta, mutta kuinka kauan heidän selkärankansa kestää? Kouluavustajien määrästä ollaan mahdollisesti säästämässä, vaikka juuri nyt meidän pitäisi kuroa viime kevään vajetta ja tukea tarvitaan todella paljon. Oppilashuolto toimii äärirajoillaan, liian vähäisillä resursseilla, koulupsykologeista on pula.

Nyt voisi ehkä ajatella, että kyllä. Juuri siksi pitää keskittää, että saadaan isommissa yksiköissä kaikille lapsille oppilashuolto, kunnon opetus ja paljon vaihtoehtoja. Voisiko ehkä myös ajatella, että toisilla se suuri aiheuttaa sen tarpeen oppilashuollolle? Voisiko ehkä myös ajatella, että isossa hukkuu joukkoon? Oppilaamme ovat yksilöitä, pieniä ihmisiä, joilla on erilaiset tarpeet. Toisille sopii isompi oppimisympäristö, toisille pienempi. Se, että me suljemme vaihtoehtoja pois, ei auta meitä ketään. Vaihtoehtojen vähentäminen myös kaventaa tulevaisuutta. Se on meidän lapsiltamme pois. Se on meiltä pois.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö.

Oppilaamme ovat yksilöitä, pieniä ihmisiä.

Voit lukea kirjoitukseni myös Länsi-Uusimaan verkkolehdestä (maksumuurin takana): https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/2428035

Tähän liittyen olimme Ana Soraisen ja Jaana Silanderin kanssa keskustelleet aloitteen tekemisestä koskien jo lakkautettujen lähikoulujen taloudellisten ja muiden vaikutusten selvittämistä ja valtuustokokouksessa 26.8.2020 Jaana kävikin esittelemässä aloitteemme. Itse ikävä kyllä olin estynyt kokouksesta, eikä Anakaan varavaltuutettuna tällä kertaa ollut läsnä, joten Jaana esitteli aloitteen. Asia on niin tärkeä, että sen eteneminen on pääasia.

Aloitteesta lisää Anan blogissa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/amgs/valtuustoaloite-lahikoulujen-lakkautusten-vaikutusten-selvittamiseksi/?fbclid=IwAR0aCCWCnjKI8_4obmaRGRURMBPaicZa2EhAxg5oxOnMrfuSNugXOTeXRLM

Kiitos kaikille valtuutetuille, jotka allekirjoittivat aloitteen!